14.4.2025

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti vähimmäisvaatimuksia ja laadun vertailuperusteita asettaessaan. Lisäksi on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laadun vertailuperusteita soveltaessaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot.

Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.

Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia rekrytointijärjestelmän palveluhankinnasta. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut paras hinta-laatusuhde hinnan painoarvon ollessa 40 prosenttia ja laadun 60 prosenttia.

Tarjouspyynnön liitteessä 2 ”Rekrytointijärjestelmä vaatimusmäärittely” on listattu erilaisia rekrytointijärjestelmältä vaadittuja ominaisuuksia. Jokaisesta ominaisuudesta on esitetty tarkempi kuvaus ja todettu, onko kyseinen ominaisuus pakollinen vai ei. Ominaisuuksina on mainittu muun ohella ”hakulomake” ja ”tilastot/raportointi”, joista on todettu seuraavaa:

”Hakulomake: Hakulomakkeelle pystyy merkitsemään työkokemuksen aloitus- ja loppupäivien mukaan ja järjestelmä laskee työkokemuksen. Lisäksi hakemuksen käsittelijän on mahdollista valita työkokemuksesta oleellinen työkokemus, jonka järjestelmä laskee valinnan mukaisesti. Ei pakollinen.

Tilastot/raportointi: Tilastointi voidaan ottaa päivämäärärajauksin, rekrytointitavan mukaan sekä hakijan iän, asuinkunnan ja sukupuolen mukaan. Raportointi pystytään ottamaan yksikkökohtaisesti ja ammattiryhmäkohtaisesti. Hakijamäärät pystytään ottamaan kaikilla yllä mainituilla kriteereillä. Pakollinen”

Tarjouspyynnön liitteen 4 ”Vertailuperusteet_Rekrytointijärjestelmä” kohdassa ”Tarjousten vertailuperusteet ja vertailuperusteiden painoarvot” on kuvattu tarjouskilpailussa sovellettavat vertailuperusteet ja niiden keskinäinen painotus. Vertailuperusteita ovat olleet vertailuhinta 40 prosentin painoarvolla ja ohjelmistopalvelun käytettävyyden arviointi 60 prosentin painoarvolla. Viimeksi mainitusta vertailuperusteesta on todettu seuraavaa:

”Vertailun kohteena on tarjottavan ohjelmistopalvelun käytettävyys arviointiryhmän näkökulmasta. Arvioinnissa käytettävä aineisto on käytettävyystestissä esiteltävät ja testattavat käyttötapaukset sekä käytettävyyden arviointimallissa esitetyt asiat. Arviointimalli on kuvattu tämän dokumentin kohdassa 3”.

Liitteen kohdassa ”Käytettävyyden arvioinnin toimintamalli” on todettu seuraavaa:

”Käytettävyysarvioinnin tavoitteena on todentaa ohjelmistopalvelun käytettävyys annetuilla käyttötapausesimerkeillä. Käytettävyystesti mittaa tarjotun ohjelmistopalvelun käytettävyyttä arviointiryhmän näkökulmasta. Arvioinnissa ei tarkastella pakollisten vaatimusten täyttymistä.”

Liitteen kohdassa ”Arvioinnissa käytettävät käyttötapaukset ja arvioinnin kulku” on todettu seuraavaa:

”Arvioinnissa suoritettavat käyttötapaukset ovat seuraavat:

- Käyttötapaus 1. Käyttäjä hakee rekrytointiluvan järjestelmässä

Käyttäjä kirjautuu Ohjelmistopalveluun henkilökohtaisilla tunnuksillaan. Käyttäjä laatii rekrytointiluvan sairaanhoitajan tehtävään. Käyttäjä lähettää rekrytointiluvan hyväksyttäväksi organisaation kahdelle käyttäjälle. Käyttäjä seuraa rekrytointiluvan etenemistä järjestelmässä ja vastaanottaa tiedon luvan hyväksymisestä.

- Käyttötapaus 2: Rekrytointi-ilmoituksen laatiminen ja julkaisu

Käyttäjä kirjautuu Ohjelmistopalveluun henkilökohtaisilla tunnuksillaan. Käyttäjä laatii työpaikkailmoituksen Sairaanhoitajan rekrytointia varten. Käyttäjä muokkaa hakulomaketta; tekee siihen monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä sekä kohdan, mihin hakija voi liittää CV:n sekä valokuvan. Käyttäjä määrittelee kohdat, joihin hakijan on pakko vastata. Käyttäjä lisää työpaikkailmoitukseen kuvan tai videon. Käyttäjä julkaisee rekrytoinnin järjestelmässä ja organisaation ulkoisilla www-sivuilla. Käyttäjä ottaa julkaisusta linkin ja välittää sen yksittäiselle hakijalle.

- Käyttötapaus 3: Työpaikan hakeminen

Hakija etsii työpaikkailmoitusta ohjelmistopalvelun tarjoajan portaalista hakusanoilla ’sairaanhoitaja, satakunta’. Hakija jättää yhteydenottopyynnön ohjelmistopalvelun kautta työpaikkailmoituksen julkaisijalle. Saatuaan lisätietoja, hakija tekee sähköisen hakemuksen. Hakija lisää hakemukselle kuvan. Hakija jättää sähköisen hakemuksen ohjelmistopalvelussa. Hakemuksen jättämisen jälkeen hakija käy muokkaamassa hakemustaan ohjelmistopalvelussa.

- Käyttötapaus 4: Työhakemusten vastaanotto ja vertailu

Käyttäjä saa tiedon järjestelmään saapuneista työhakemuksista. Käyttäjä suorittaa hakemusten avauksen ja suorittaa kelpoisuusvaatimusten täyttymisen tarkistamisen. Käyttäjä kirjaa muistiinpanoja hakijan soveltuvuudesta tehtävään. Käyttäjä muodostaa saaduista kolmesta (3) hakemuksesta materiaalipaketin järjestelmän ulkopuolella tapahtuvaa arviointityötä sekä arkistolainsäädännön mukaista tietojen tallennusta varten. Käyttäjä valitsee haastateltavat hakijat järjestelmässä.

- Käyttötapaus 5: Haastatteluun kutsuminen

Käyttäjä lähettää haastattelukutsut haastatteluihin valituille ohjelmistopalvelun kautta. Käyttäjä tarjoaa useampaa aikaa, joista kutsutut pääsevät valitsemaan itselleen sopivan ajan. Hakijan valitsema aika näkyy ohjelmistopalvelussa. Käyttää lähettää lisäksi valituille hakijoille ohjelmistopalvelussa videohaastattelukutsun, johon on liitetty saatevideo, jossa ohjeet vastaajalle. Käyttäjä katsoo videovastauksen ohjelmistopalvelussa.

- Käyttötapaus 6: Raportointi

Käyttäjä tuottaa ohjelmistopalvelusta raportin organisaation rekrytoinneista yhden kuukauden ajalta. Raportista nähdään rekrytointien ja vastaanotettujen hakemusten määrä sekä keskimääräinen hakijamäärä ammattiryhmittäin ja vastuualueittain, sekä eriteltynä määräaikaisten ja vakinaisten tehtävien osalta.”

Samassa kohdassa on todettu arviointitilaisuudesta, että tarjoajan edustaja käyttää ohjelmistopalvelua toimien erilaisissa käyttötapausten mukaisissa käyttäjärooleissa. Arviointitilaisuus järjestetään palvelutarjoajittain, ja arviointi toteutetaan tarjoajan demo- tai testiympäristössä. Kohdassa on lisäksi todettu, että arviointitilaisuudet ovat samansisältöisiä ja arvioinnin suorittavat arviointiryhmän jäsenet.

Liitteen kohdassa ”Käytettävyyden arvioinnin arviointikriteerit” on todettu muun ohella, että hankittavan ohjelmiston käytettävyyden (engl. usability) arviointi on pohjautunut Nielsenin kokemusperusteiseen käytettävyysstandardiin (ISO 9241-11 +Nielsen 1990). Menetelmän pääperiaatteet on kuvattu seuraavasti:

”- Ohjelmistopalvelun tilan näkyvyys: Käyttäjän pitäisi pystyä nopeasti huomaamaan mikä on tuotteen tila tai toiminto, ja antaako se esimerkiksi palautetta, jos sitä käytetään oikein tai väärin.

- Ohjelmistopalvelun ja tosielämän vastaavuus: Ohjelmistopalvelussa tulisi käyttää tavallisesta elämästä tuttuja termejä, sanontoja ja käsitteitä mieluummin kuin omaa erikoistermistöä.

- Käyttäjän kontrolli ja vapaus: Käytön pitäisi olla Ohjelmistopalvelun käyttäjän määrättävissä, eikä päinvastoin, esimerkiksi on suositeltavaa, että ohjelmistopalvelusta löytyvät Peru ja Tee uudestaan toiminnot, sekä mahdollisuus edetä haluamassaan järjestyksessä.

- Yhteneväisyys ja standardit: Ohjelmistopalvelussa tulisi käyttää yhdenmukaisia termejä ja viestejä tarkoittamaan samoja asioita. Tämä auttaa ohjelmistopalvelun käytön oppimista ja uusien ominaisuuksien käyttöönottoa.

- Virheiden estäminen: Virheentunnistukset estävät virheiden syntymisen ja toistumisen. Ohjeet tai opastus tulisi olla helposti saatavilla ymmärrettävässä muodossa.

- Tunnistaminen mieluummin kuin muistaminen: Ohjelmistopalvelun toiminnot ja vaihtoehdot tulisi olla helposti näkyvillä. Käyttöliittymän osat ja niiden toiminnot tulisi olla liitettävissä toisiinsa loogisesti, niin että näiden yhteys on pääteltävissä. Käyttäjän ei tarvitsisi muistaa tuotteen käyttöä tehdessään tuotteella eri työvaiheita.

- Käytön joustavuus ja tehokkuus: Käytön pitäisi olla helppoa ja joustavaa sekä kokeneelle että kokemattomalle käyttäjälle. Ohjelmistopalvelu tukee esimerkiksi pikavalintoja ja personoituja tapoja käyttää ohjelmistopalvelua eri tavoin.

- Esteettinen ja minimalistinen design: Ohjelmistopalvelun ei pitäisi sisältää merkityksettömiä ja tai turhia tietoja. Jokainen ylimääräinen informaatio (esim. teksti tai visualisointi) kilpailee oleellisen tiedon kanssa ja heikentää sen suhteellista näkyvyyttä. Esteettisen ilmaisun ei tulisi olla vaikeasti ymmärrettävää (ellei se ole tuotteen kantava idea).

- Virhetilanteiden tunnistaminen, ilmoittaminen ja korjaaminen: Virheviestien pitäisi olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä, kertoen selkeästi ongelman ja ehdottaa rakentavasti ratkaisua.

- Opastus ja ohjeistus: Vaikka on toivottavaa pystyä käyttämään ohjelmistopalvelua ilman opastusta tai ohjeita, ne saattavat kuitenkin olla käyttäjälle välttämättömiä. Opastuksen ja ohjeiden tulisi olla helposti saatavilla, nopeasti etsittävissä, toimintaa opastavia, käyttäjän toimintaa tukevia ja riittävän lyhyitä.”

Liitteen kohdassa ”Arviointiasteikko” on todettu, että arviointikriteerit on laadittu edellä kuvatun Nielsenin menetelmän periaatteiden mukaisesti siten, että kutakin edellä kuvattua käyttötapausta 1 — 6 arvioidaan seuraavan yhdeksän arviointikriteerin mukaisesti:

”- Ohjelmistopalvelussa pystyy käyttäjän kannalta helposti toteuttamaan käyttötapauksen mukaiset tehtävät.

- Käyttötapaukseen liittyvä käyttöliittymä ja sen rakenne on selkeä ja sen sisältämät tiedot ja toiminnot ovat helposti hahmotettavissa ja opittavissa.

- Ohjelmistopalvelussa pystyy toteuttamaan käyttötapauksen mukaiset tehtävät käyttäjän näkökulmasta helposti ja joustavasti.

- Ohjelmistopalvelussa pystyy muokkaamaan käyttötapaukseen liittyviä tietoja helposti.

- Ohjelmistopalvelu ohjaa selkeästi eri toimintojen läpi ja eri etenemispolut on helppo löytää.

- Käyttäjän on helppo hahmottaa, mitä ohjelmistopalvelussa tapahtuu seuraavaksi.

- Eri toiminnot ja painikkeet ovat helposti käytettävissä ja löydettävissä.

- Ohjelmistopalvelussa käytettävät termit ja kieli on käyttäjälle tuttuja ja selkeitä.

- Ohjelmistopalvelua käytettäessä ei helposti joudu virhetilanteisiin tai ohjelmistopalvelu opastaa eteenpäin virhetilanteesta.”

Jokaisesta edellä mainitusta arviointikriteeristä on voinut saada 0 — 5 pistettä seuraavan asteikon mukaisesti:

”- Väittämä ei toteudu tai ei voida arvioida (0)

- Väittämä toteutuu ala-arvoisesti (1)

- Väittämä toteutuu, mutta käytettävyyshaasteita on paljon (2)

- Väittämä toteutuu keskinkertaisesti. Käytettävyyshaasteita ja käytettävyysvahvuuksia on suunnilleen sama määrä (3)

- Väittämä toteutuu hyvin (4)

- Väittämä toteutuu kiitettävästi ja tuo mahdollisesti lisäarvoa (5)”.

Valituksenalaisen hankintapäätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta ilmenee, että valittaja on tarjonnut kaksi erillistä rekrytointiohjelmistoa (Varbi ja KuntaRekry), jotka ovat sijoittuneet toiselle ja neljännelle sijalle.

Asian arviointi

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan markkinaoikeuden tulee valitusperusteesta riippumatta ensimmäiseksi ratkaista tarjouspyynnön hankintalain mukaisuus (ks. KHO 2015:151). Näin ollen markkinaoikeus arvioi ensin, onko tarjouspyynnössä asetettu valittajan esittämällä tavalla ristiriitaisia toiminnallisuuksia vähimmäisvaatimuksina ja toisaalta laadun vertailuperusteissa erityisesti käyttötapauskuvauksen 6 osalta.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetettujen pakollisten vaatimusten ja laatuvertailun käyttötapauskuvausten välillä on ollut ristiriita. Pakollisissa vaatimuksissa ei ole esitetty, että raportointitoiminnallisuuden tulisi mahdollistaa raportointi keskimääräisen hakijamäärän perusteella, vaan yksinomaan ammattiryhmittäin ja yksikkökohtaisesti. Tarjouksia on siten vertailtu tarjouspyynnön pakollisten vaatimusten ulkopuolisista seikoista.

Hankintayksikkö on esittänyt, että pakollisia vaatimuksia ja vertailuperusteita koskevien tarjouspyynnön liitteiden välillä ei ole ollut ristiriitaa. Valittajan KuntaRekry-järjestelmä on täyttänyt tarjouspyynnön liitteessä 2 asetetut pakolliset vaatimukset raportoinnin toteuttamisen osalta. Käyttötapauksessa 6 mainittu keskimääräisen hakijamäärän raportointi on yksi oleellinen osa ohjelmistopalvelun toimivaa ja tehokasta raportointikäyttöä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja että hankintayksikölle ei anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten arvioinnissa. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tarjoajat ovat voineet tarjota teknisesti erilaisia rekrytointijärjestelmiä, joiden toiminnallisuudet ovat voineet pakollisia vaatimuksia lukuun ottamatta vaihdella. Edellä kuvatulla tavalla hankittavan rekrytointijärjestelmän pakolliset vähimmäisvaatimukset on asetettu tarjouspyynnön liitteenä 2 olleessa vaatimusmäärittelyssä. Edellä kuvatulla tavalla yhtenä pakollisena vaatimuksena on ollut, että raportointi pystytään ottamaan yksikkö- ja ammattiryhmäkohtaisesti. Tarjousten vertailuperusteet on puolestaan asetettu tarjouspyynnön liitteessä 4. Laadun vertailuperusteena on ollut ohjelmistopalvelun käytettävyys, mitä on arvioitu kuuden eri käyttötapauksen perusteella. Edellä kuvatulla tavalla käyttötapaus 6 on koskenut raportointia. Tarjouspyynnössä esitetyn käyttötapauskuvauksen 6 mukaan ohjelmistopalvelusta tuotetusta raportista on tullut nähdä rekrytointien ja vastaanotettujen hakemusten määrä sekä keskimääräinen hakijamäärä ammattiryhmittäin ja vastuualueittain.
Markkinaoikeus toteaa, että ottaen huomioon hankintayksikön harkintavalta hankinnan kohteen määrittelemisessä, hankintayksikkö on voinut asettaa raportointia koskevat vähimmäisvaatimukset haluamallaan tavalla. Markkinaoikeus katsoo, että käyttötapauskuvauksen 6 yhteydessä mainitut raportista nähtävät asiat ovat liittyneet hankintayksikön arvostamiin raportoinnin lisäominaisuuksiin, ja niiden perusteella on ollut mahdollista selvittää, mikä tarjotuista rekrytointijärjestelmistä on ollut tältä osin laadullisesti paras. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole ilmennyt aihetta katsoa, että tarjouspyyntö olisi ollut tältä osin ristiriitainen, hankintamenettelyn vaiheittaisuusperiaatteen vastainen tai ettei se olisi mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten antamista.

Tarjousvertailun osalta valittaja on esittänyt, että tarjoajien edustajille on rekrytointijärjestelmien arviointitilaisuuksissa esitetty käyttötapauskuvauksiin liittymättömiä kysymyksiä. Valittajan mukaan eri tarjoajille on esitetty keskenään eri kysymyksiä. Tosiasiallisesti lisäkysymykset ovat ohjanneet tarjoajia esittelemään kysymyksiin liittyviä ominaisuuksia, joten lisäkysymyksillä on vaikutettu siihen, miten käytettävyyttä on pystytty näyttämään. Esitetyt kysymykset ovat vaikuttaneet epätasapuolisesti ja syrjivästi tarjousten pisteytykseen. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjousten laatuvertailu ja pisteytys on suoritettu virheellisesti, koska tarjouksia on arvioitu ja pisteitä vähennetty sellaisten järjestelmätoiminnallisuuksien perusteella, joita ei ole lainkaan ilmoitettu käyttötapauskuvauksissa. Valittajan mukaan sen tarjoaman KuntaRekry-järjestelmän osalta on todettu pisteytyksessä puutteena chat-toiminnon puuttuminen perustoimituksesta ja Varbi-järjestelmän osalta se, että työkokemuksen voi lisätä vain kuukausitasolla, vaikka kyseisiä seikkoja ei mainittu käyttötapauskuvauksessa. Voittaneen tarjoajan järjestelmälle on annettu lisäpisteitä Talent Community -työnhakijatietokannasta vastoin käyttötapauskuvausta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että arviointitilaisuuksissa esitetyt lisäkysymykset ovat olleet kyseisiin käyttötapauksiin liittyviä ja kulloinkin esittelyssä olleen ohjelmistopalvelun käytettävyyden kannalta arvioijille oleellisia tietoja. Kysymykset tai niiden esittämättä jättäminen eivät ole asettaneet tarjoajia epätasa-arvoiseen asemaan. Osa esityksistä ja toiminnoista on herättänyt enemmän lisäkysymyksiä kuin toiset. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on lisäksi laajasti kuvattu käytettävyyteen vaikuttavat seikat, arvosteluperusteet sekä arvostelutapa. Tarjoajilla on ollut yhtenevät mahdollisuudet vakuuttaa arvioinnin suorittajat tarjoamansa ohjelmistopalvelun käytettävyydestä kussakin arviointitilanteessa ja tuoda esille käytettävyyden kannalta oleelliseksi katsomansa ominaisuudet. Käyttötapauksessa 3 chat-toiminnon tai suoran yhteydenottokanavan on arvioitu vaikuttavan ohjelmistopalvelun käytön tehokkuuteen. Sanallisissa huomioissa sen puuttumisen on katsottu olevan tehokkuutta heikentävä tekijä. Arviointitilaisuudessa voittaneen tarjoajan ohjelmistopalvelun ”Talent Community” -tietokanta on liittynyt työhakemuksen jättämisen vaivattomuuteen ja on edistänyt tehtävien toteutuksen joustavuutta. Työnhakijan työkokemus on oleellinen tieto työhaun kannalta, ja mikäli tätä tietoa ei voi lisätä hakemukseen muuten kuin kokonaisina vuosina, on tällä seikalla oleellinen vaikutus ohjelmistopalvelun käytettävyyteen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee sovellettavat kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vertailuperusteiden soveltamisessa hankintayksikkö on sidottu tarjouspyynnössä asettamiinsa vertailuperusteisiin.

Edellä kuvatulla tavalla hankinnan kohteena on ollut rekrytointijärjestelmäpalvelu. Laadun vertailuperusteena on ollut ohjelmistopalvelun käytettävyys. Käytettävyyttä on arvioitu tarjoajille järjestetyissä arviointitilaisuuksissa, joissa tarjoajat ovat suorittaneet tarjouspyynnössä kuvatut kuusi erilaista käyttötapausta. Arviointiryhmän jäsenet ovat arvioineet rekrytointijärjestelmän käytettävyyttä tarjoajan edustajan demotarkoituksessa suorittamien käyttötapausten perusteella. Kukin käyttötapauskuvaus on muodostanut tarkoin rajatun rekrytointiprosessin osavaiheen, joita ovat olleet rekrytointiluvan hakeminen järjestelmässä (käyttötapaus 1), rekrytointi-ilmoituksen laatiminen ja julkaisu (käyttötapaus 2), työpaikan hakeminen (käyttötapaus 3), työhakemusten vastaanotto ja vertailu (käyttötapaus 4), haastatteluun kutsuminen (käyttötapaus 5) ja raportointi (käyttötapaus 6).

Kutakin käyttötapausta on arvioitu yhdeksän kriteerin pohjalta. Kriteereissä on mainittu erilaisia käytettävyyden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja. Arviointikriteereissä on mainittu muun ohella, että toimintojen ja painikkeiden on tullut olla helposti käytettävissä ja löydettävissä, toimintojen etenemispolkujen on tullut olla helposti löydettävissä, termien ja kielen on tullut olla käyttäjille tuttuja ja selkeitä, virhetilanteiden mahdollisuuden on tullut olla pieni ja niistä on tullut opastaa eteenpäin. Markkinaoikeus toteaa, että rekrytointijärjestelmän käytettävyyttä on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa niin tarkasti, että rekrytointijärjestelmän toiminnallisuuksien suunnitteleminen tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on ollut alan ammattimaisen tarjoajan kannalta riittävän selvää. Palveluntarjoajat ovat tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen käyttötapauskuvausten ja arviointikriteerien perusteella voineet lähtökohtaisesti muodostaa käsityksen siitä, mihin seikkoihin tarjousten laatuvertailu tulee perustumaan.

Tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenee, että käyttötapausten toteuttaminen on noudattanut ennalta ilmoitettua käsittelyjärjestystä, jossa kunkin käyttötapauksen suorittamiselle on vuorollaan varattu tarjouspyynnössä ilmoitettu aika. Asiassa esitetyn perusteella arvioijat ovat esittäneet arviointitilaisuudessa tarjoajille joitakin kysymyksiä.

Markkinaoikeus viittaa hankintalain 93 §:n 5 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 203) todettuun ja toteaa, että subjektiivisen arvioinnin käyttäminen tarjousten vertailussa esimerkiksi siten, että hankinnan kohteena olevan järjestelmän tulevat käyttäjät arvioivat tarjottujen järjestelmien toimintojen ja toiminnallisuuksien laatua, ei ole hankintasäännösten vastaista, kunhan laatuvertailussa varmistetaan tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole määritelty, millaisilla teknisillä ratkaisuilla eri toiminnallisuudet on tullut toteuttaa, vaan lähtökohtana on ollut hankintayksikön rekrytointijärjestelmälle asettamat toiminnalliset vaatimukset ja tarpeet. Laadullisen vertailun osalta tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että käyttötapauskuvauksissa ei ole ollut tarkoituskaan määritellä yksityiskohtaisesti sitä, millä tavoin käytettävyyteen liittyvät eri seikat pitäisi tai voisi teknisesti toteuttaa. Tähän nähden markkinaoikeus toteaa, että yksinomaan sen, että arviointiryhmä on arviointitilaisuudessa esittänyt kunkin järjestelmän osalta käyttötapaukseen kiinteästi liittyviä tarkentavia kysymyksiä ja huomioita järjestelmästä, joka on ollut ensi kertaa arviointiryhmän tutustuttavana, ei voida itsessään katsoa olleen tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vastaista.

Markkinaoikeus toteaa toisaalta, että vapaamuotoisten kysymysten esittäminen joistakin järjestelmän toiminnallisuuksista ja vain joillekin tarjoajille on voinut kuitenkin johtaa siihen, että arviointitilaisuuksien käyttötapauskohtaisesti rajattua esittelyaikaa on päädytty käyttämään eri tavoin ja eri seikkojen käsittelyyn eri tarjoajien kohdalla.

Asiassa esitetyn perusteella on mahdollista, että arviointiryhmän jäsenet ovat joidenkin tarjoajien osalta omalla aktiivisella myötävaikuttamisellaan päätyneet ohjaamaan arviointitilaisuuden kulkua ennalta arvaamattomasti sellaisiin seikkoihin, jotka ovat olleet käyttötapauskuvauksiin nähden tarjoajan kannalta ennakoimattomia. Muiden tarjoajien kannalta tämä on ollut omiaan johtamaan epätasapuoliseen tilanteeseen, jossa arviointiryhmän jäsenet ovat menettelyllään johdatelleet tarjoajat esittelemään samassa arviointitilaisuuden vaiheessa erilaisia toimintoja. Asiassa esitetyn perusteella toisen tarjoajan kohdalla samasta toiminnallisuudesta ei välttämättä ole esitetty kysymyksiä, minkä takia toiminnallisuus ei ole noussut arviointitilaisuudessa esille ja tämä on vaikuttanut myös pisteytykseen.

Markkinaoikeus toteaa, että kun hankintayksikkö ei ole rajannut arviointitilaisuudessa esitettäviä kysymyksiä selvästi ja yksiselitteisesti käyttötapauksiin liittyviksi ja yhdenmukaistanut kysymysten esittämistä kaikille tarjoajille tasapuolisella tavalla, eikä lisäksi ole dokumentoinut arviointitilaisuuksien kulkua, sen toiminta on ollut omiaan asettamaan tarjoajat keskenään epätasapuoliseen tilanteeseen arviointitilaisuuksien sisällön ja sitä kautta laatupisteytyksen suhteen.

Hankintayksikkö on laatinut tarjousten vertailusta tarjousvertailutaulukon, jossa on kuvattu tarjoajien saamat hinta- ja laatupisteet. Taulukosta on ilmennyt arviointiryhmän kullekin tarjotulle rekrytointijärjestelmälle antamien laatupisteiden keskiarvo kunkin käyttötapauksen osalta. Pisteitä on perusteltu sanallisesti otsikoiden ”Positiivista” ja ”Puutteita / kehitettävää” alla. Hankintayksikkö on lisäksi laatinut jokaisen tarjotun rekrytointijärjestelmän osalta oman arviointitaulukon, josta on käynyt ilmi kunkin viiden arviointiryhmän jäsenen antamat pisteet yhdeksän eri arviointikriteerin osalta käyttötapauksittain. Arviointitaulukoista on lisäksi käynyt ilmi kunkin arvioijan esittämät mahdolliset kirjalliset havainnot.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa tarjousvertailutaulukossa esitetyt sanalliset perustelut otsikoiden ”Positiivista” ja ”Puutteita / kehitettävää” alla on voinut ymmärtää siten, että hankintayksikkö on paitsi antanut pisteitä järjestelmien käytettävyyteen liittyvistä ansioista, myös vähentänyt tarjoajilta pisteitä järjestelmän käytettävyyteen liittyvien puutteiden vuoksi. Käyttötapauksessa 3 (Työpaikan hakeminen) esitetyistä sanallisista perusteluista on pääteltävissä, että valittajalta on KuntaRekry-järjestelmän osalta vähennetty pisteitä muun ohella siitä syystä, että perustoimitus ei sisällä chat-toimintoa, ja Varbi-järjestelmän osalta siitä syystä, että työkokemus on ollut lisättävissä vain vuositasolla, vaikka se tulisi pystyä laittamaan ainakin kuukausitasolla. Lisäksi käyttötapauksessa 3 eräs tarjoaja näyttää saaneen pisteitä siitä, että sillä on ollut tarjota tarjouspyynnön käyttötapauksiin nähden erillinen Talent Community tietokanta. Valittaja on esittänyt, että silläkin on olemassa vastaavanlainen työmarkkinapalvelu, mutta että se ei ole ollut tietoinen, että hankintayksikkö olisi tällaisesta kiinnostunut.

Vaikka tarjouspyyntöasiakirjoja on tullut edellä esitetyin tavoin pitää selkeinä alan ammattimaisen tarjoajan kannalta, markkinaoikeus kiinnittää huomiota siihen, että arviointitilaisuuksissa sekä tarjousten vertailussa ja pisteytyksessä on tullut joiltain osin ilmi sellaisia toimintoja, jotka eivät ole perustuneet tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyyn. Valittajan osalta hankintayksikkö näyttäisi vertailutaulukkoon kirjattujen havaintojen perusteella vähentäneen käyttötapauksessa 3 pisteitä sellaisten ominaisuuksien osalta, joita se ei ole kuvannut etukäteen tarjouspyynnössä. Tällaisia ominaisuuksia ovat olleet chat-toiminnon puuttuminen ja työkokemuksen ilmoittamisen ajallisen tarkkuuden puuttuminen. Koska kyseessä on ollut vertailutaulukon perusteella järjestelmässä havaittu puute, pisteytystä on tulkittava siten, että hankintayksikkö on katsonut, että säilyttääkseen kyseisen käyttötapauksen osalta pisteissä edes neutraalin tason, tarjoajan on käytännössä tullut tarjota kyseistä toimintoa. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ei kuitenkaan voida katsoa, että tarjoajien olisi tullut etukäteen olla tietoisia näistä hankintayksikön arvostamista ominaisuuksista.

Lisäksi hankintayksikkö näyttää antaneen eräälle tarjoajalle käyttötapauksessa 3 pisteitä siitä, että se on esitellyt ja tarjonnut palvelussaan Talent Community toimintoa, joka on asiassa esitetyn perusteella eräänlainen varsinaisen hakuprosessin ulkopuolinen työnhakijatietokanta tulevia rekrytointeja varten. Kun tarjousvertailussa on ollut kysymys vaiheiltaan varsin tarkoin määriteltyjen ja rajattujen käyttötapausten käytettävyysarvioinnista, ei tämäntyyppistä tehtävänannosta täysin erillistä lisätoimintoa voida pitää käyttötapaukseen liittyvänä siten, että kyseinen ominaisuus voitaisiin pisteytyksessä lukea jonkin tarjoajan ansioksi.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn perusteella on katsottava, että hankintayksikkö ei ole arviointitilaisuuksien sisältöön ja kulkuun perustuvaa tarjousvertailua suorittaessaan ja tarjouksia pisteyttäessään pitäytynyt laadun vertailulle asettamissaan vaatimuksissa, vaan on syrjivästi ja epätasapuolisesti ottanut huomioon sellaisia pisteytykseen vaikuttavia seikkoja, joita ei ole mainittu tarjouspyynnössä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouksia vertaillessaan.

Valittaja on vielä esittänyt, että hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksen tekemisen jälkeen toimittanut valittajan pyynnöstä valittajalle muiden tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien tarjousasiakirjoja valituksen tekemisen määräaikaan nähden tarpeeksi ajoissa. Markkinaoikeus toteaa tältä osin, että hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuuden arvioinnissa ei tule otettavaksi huomioon valituksenalaisen päätöksen tekemisen jälkeen markkinaoikeudessa esiin tulleita hankintayksikön asiakirjojen käsittelyyn liittyviä toimia, jotka eivät ole vaikuttaneet hankintapäätöksen tekemiseen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on arviointitilaisuuksia järjestäessään sekä tarjouksia vertaillessaan ja pisteyttäessään menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.