2.4.2025

Perustelut

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 154 §:n 1 momentista seuraa, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai pykälässä mainittujen muiden säännösten vastaisesti.

Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin mukaan kansalliset kynnysarvot ilman arvonlisäveroa laskettuna ovat muun ohella 60.000 euroa tavarahankinnoissa ja palveluhankinnoissa (1 kohta) ja 150.000 euroa rakennusurakoissa (2 kohta). Lakia ei sovelleta hankintasopimuksiin tai käyttöoikeussopimuksiin, joiden ennakoitu arvo alittaa kansalliset kynnysarvot.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ollut noin 100.000 euroa ja joka tapauksessa hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on selvästi alittanut rakennusurakoiden kansallisen kynnysarvon.

Tässä tapauksessa markkinaoikeuden toimivallan kannalta ratkaisevaa on siten se, onko hankinnassa ollut kyse rakennusurakasta vai muunlaisesta hankinnasta.

Hankintalain 4 §:n 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on liitteessä B tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä; rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös rakennusurakan tyyppiin tai suunnitteluun ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla; rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus.

Hankintalain liitteessä B on lueteltu erilaisia rakennusurakoita.

Hankintalain 4 §:n 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnassa on ollut kyse Hyttikosken perinnebiotoopin laidunalan petoaitojen ja päivälaitumien aitaamisen uusimisesta sisältäen aitatolppien vaihdon, johtimien uusimisen osittain ja nykyisten petoesteiden mukautuksen uusiin aitarakenteisiin. Tarjouspyynnön mukaan materiaalien hankinta ei sisälly urakkaan lukuun ottamatta pienrautaa, vaan hankintayksikkö toimittaa aitamateriaalit kohteelle ennen urakan aloitusta, ja kunnostustoimenpiteet tehdään toimijan omilla työkaluilla ja -koneilla.

Hankinnasta on ilmoitettu luokkaan 907 (ympäristöön liittyvät palvelut) kuuluvana palveluhankintana. Yhteisessä hankintanimikkeistössä (CPV) kyseiseen luokkaan kuuluvat muun ohella ympäristöasioiden hallintaan liittyvät palvelut, ympäristön suojeluun liittyvät palvelut ja saastumisen tai saasteiden jäljittämiseen ja seurantaan sekä ennallistamiseen liittyvät palvelut. Markkinaoikeus toteaa, että yksin se seikka, että hankinta liittyy ympäristöön ja perinnebiotoopin ylläpitämiseen, ei voi olla hankintalajin kannalta ratkaisevaa.

Hankintayksikön mukaan hankinta on kilpailutettu virheellisesti ja kyse on ollut CPV-koodin 45220000-5 (Rakennelmiin ja teknisiin rakenteisiin liittyvät työt) mukaisesta rakennusurakasta.

Edellä tarjouspyynnöstä selostetun mukaisesti hankinnan kohteena on ollut hankintayksikön toimittamilla materiaaleilla aitatolppien ja johtimien uusiminen sekä nykyisten petoesteiden mukautukset tarjoajan työkonein ja välinein. Markkinaoikeus katsoo, että hankinta on käytännössä käsittänyt tyypillisesti maanrakennus- ja rakennustöitä vastaavia toimenpiteitä ja kyse on näin ollen ollut rakennusurakasta. Hankintalain 4 §:n 4 momentti huomioon ottaen rakennusurakkaa ei ole voitu kilpailuttaa palveluhankintana.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on selvästi alittanut rakennusurakoiden kansallisen kynnysarvon. Valituksen tutkiminen ei siten kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan, ja valitus on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat muun ohella oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta aiheutuneet kulut. Pykälän 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

Hankinnasta on ilmoitettu hankintalain kynnysarvon ylittävänä palveluhankintana ja valituksenalaisiin päätöksiin on liitetty valitusosoitus markkinaoikeuteen. Hankintayksikkö on sen jälkeen, kun markkinaoikeus on kiinnittänyt huomiota hankintalajiin ja markkinaoikeuden toimivaltaan, esittänyt, että kyse on ollut kynnysarvon alittavasta rakennusurakasta, jota koskevan valituksen tutkiminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan. Tähän nähden asian lopputuloksesta huolimatta olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi kokonaan vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajaa on markkinaoikeudessa kirjelmöinnissä edustanut yhtiön toimitusjohtaja, eikä yhtiölle voi katsoa aiheutuneen merkittävässä määrin työtä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvää menetystä. Tässä tapauksessa markkinaoikeus katsoo kohtuulliseksi, että valittajalle on korvattava markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaava määrä.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

Markkinaoikeus velvoittaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskuksen korvaamaan VS Aidat Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.