16.1.2025

Vaatimukset

Alfa Wear Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 346.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.360 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että voimavara-alihankkijaa käyttävä tarjoaja liittää tarjoukseensa selvityksen, että voimavarat ovat käytettävissä koko sopimuskauden ajan. Näyttönä on voitu käyttää esimerkiksi sopimuksia tai muita sitoumuksia. Valittaja on ilmoittanut käyttävänsä voimavara-alihankkijaa ja liittänyt tarjoukseensa selvityksen, josta on ilmennyt, että sillä on Medanta Oy:n kanssa sopimus, joka kattaa tarjouspyynnön mukaiset vaatimukset mahdollisen hankintasopimuksen koko keston ajan. Selvityksestä huolimatta hankintayksikkö on katsonut, ettei valittaja ole täyttänyt soveltuvuusvaatimuksia, koska tarjoukseen ei ollut liitetty valittajan ja Medanta Oy:n välistä sopimusta.

Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu voimavara-alihankintaa koskevan sopimuksen toimittamista, ja valittajan esittämä selvitys voimavara-alihankinnasta on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset. Hankintayksiköllä on oikeus mutta toisaalta myös velvollisuus luottaa tarjouksissa annettuihin tietoihin. Tarjouspyyntö on katsottava epäselväksi, mikäli sitä tulkitaan hankintayksikön katsomalla tavalla niin, että voimavara-alihankinnasta olisi tullut toimittaa nimenomaan sopimus.

Jos kuitenkin katsotaan, että tarjouspyyntö on edellyttänyt sopimusta tarjouksen liitteeksi, valittajan tarjouksen kohdalla kyse ei ole ollut olennaisesta puutteesta. Valittajan ja Medanta Oy:n välinen sopimus on ollut olemassa jo tarjousta tehtäessä, ja valittaja on antanut siitä tarjouksessaan selvityksen, joten tarjouksen täsmentäminen puuttuvalla liitteellä eli sopimuksella ei olisi vaikuttanut valittajan asemaan suhteessa muihin tarjoajiin, eikä kyse olisi ollut tarjouksen parantamisesta. Hankintayksikkö on esittänyt valittajalle tarkentavia kysymyksiä koskien voimavara-alihankintaa, mutta valittajan ja Medanta Oy:n välisestä sopimuksesta ei ole tiedusteltu, eikä pyydetty sen toimittamista.

Valittajan tarjous ei ole ollut myöskään tarjouspyynnön vastainen. Tarjouksen liitteenä olleessa reklamaatioprosessin kuvauksessa on esitetty toimintamalli reklamaatioiden käsittelyyn, jossa on prosessin nopeuden takaamiseksi todettu, että asiakkaalta edellytetään toimitettujen tuotteiden tarkastusta viiden työpäivän kuluessa, minkä hankintayksikkö on katsonut tarjouspyynnön vastaiseksi ehdoksi.

Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut hyväksyvänsä kaikki tarjouspyynnön liitteenä olevissa asiakirjoissa olevat ehdot. Reklamaatioprosessissa mainittu aikamääre ei ole ollut ehdoton edellytys reklamaatioprosessin etenemiselle, eikä sillä ole muutettu hankintasopimusta.

Virheettömässä hankintamenettelyssä valittaja olisi tullut valituksi.

Vaatimukset

Sansia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.750 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on liittänyt tarjoukseensa asiakirjan, joka on ollut valittajan yksipuolisesti allekirjoittama selvitys voimavara-alihankkijan kanssa tehdystä sopimuksesta. Tätä sopimusta ei ole kuitenkaan liitetty tarjoukseen mukaan, joten valittajan antama selvitys ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen allekirjoitettu yritysten välinen sopimus tai muu sitoumus. Voimavara-alihankintaa koskevalta selvitykseltä vaadittu sisältö ja näyttö on selkeästi kerrottu tarjouspyynnössä, ja selvitys on tullut liittää tarjoukseen. Hankintayksikkö on nimenomaisesti vaatinut toimittamaan allekirjoitetun sopimuksen tai sitoumuksen. Tarjouspyyntö on tältä osin perustunut hankintasäännöksiin ja niiden esitöihin, joten se ei ole ollut epäselvä tarjoajille.

Tarjoajan vastuulla on osoittaa soveltuvuusvaatimusten täyttyminen. Hankintayksiköllä on velvollisuus tarkistaa, että tarjoajan resurssit ovat käytettävissä koko hankintasopimuksen ajan, joten hankintayksikön on ollut välttämätöntä vaatia, että tarjoaja osoittaa yritysten välisellä sopimuksella tai sitoumuksella, että tarjoajan käytettävissä on ne voimavarat, joihin se vetoaa.

Valittajalta on pyydetty täsmennystä liittyen siihen, onko sen ilmoittaman voimavara-alihankkijan osalta kyse voimavara-alihankkijasta vai alihankkijasta, sillä tämä ei ole selvästi ilmennyt valittajan tarjouksesta. Täsmennystä on pyydetty siltä osin kuin se on ollut sallittua, mutta tarjouksesta puuttuneen valittajan ja voimavara-alihankkijan välisen sopimuksen pyytäminen olisi ollut tarjouksen kiellettyä parantamista. Kyse on ollut olennaisesta puutteesta, sillä puuttuvan sopimuksen toimittamisen myötä valittaja olisi osoittanut soveltuvuusvaatimusten täyttymisen, jolloin sen asema tarjouskilpailussa olisi olennaisesti muuttunut.

Sen lisäksi, että valittaja on suljettu tarjouskilpailusta, hankintayksikkö on katsonut valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi. Tarjoajien on tullut hyväksyä hankinta-asiakirjoissa esitetyt sopimusehdot sellaisinaan. Valittaja on kuitenkin tarjoukseen liittämässään reklamaatioprosessin kuvauksessa asettanut oman hankintasopimuksesta poikkeavan sopimusehdon, jonka mukaan asiakkaalta edellytetään toimitettujen tuotteiden tarkastusta viiden työpäivän kuluessa. Tämä on ollut vastoin hankintayksikön asettamaa ehtoa, jonka mukaan tilaaja suorittaa vastaanottotarkastuksen niin pian kuin olosuhteet sen sallivat. Valittajan tarjouksen hyväksyminen olisi tarkoittanut hankintasopimuksen ehtojen muuttamista, mikä on ollut tarjouspyynnössä kiellettyä. Lisäksi ottaen huomioon tilattavien tuotteiden suuri lukumäärä, tilaajien ei olisi mahdollista noudattaa valittajan tarjouksessaan asettamaa aikarajaa. Tarjoajan ei ole tarvinnut esittää tällaista hankintasopimuksesta poikkeavaa ehtoa reklamaatioprosessin asianmukaisuuden ja viivytyksettömän etenemisen turvaamiseksi.

Se, että valittaja on tarjouksessaan vakuuttanut hyväksyvänsä hankinta-asiakirjoissa asetetut ehdot, ei ole ollut riittävää sille, että valittajan tarjous olisi ollut katsottavissa tarjouspyynnön mukaiseksi. Annetusta vakuutuksesta huolimatta valittajan tarjous on sisältänyt edellä mainitun hankintasopimusta muuttavan ehdon, joka on aiheuttanut valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuden.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jos jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Esitöiden mukaan hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten.

Esitöissä on tarjousten täsmentämiseen ja täydentämiseen liittyvän hankintayksikön harkintavallan rajoittamisen osalta todettu, että hankintayksikön ei tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Esitöiden mukaan hankintayksikkö ei voi pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka olisi tullut liittää tarjoukseen.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen (1 kohta) ja että tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset (2 kohta).

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84 — 86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 92 §:n 2 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta. Myös ryhmittymä voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden yksiköiden voimavaroja. Muiden yksiköiden henkilöstön pätevyyteen ja kokemukseen liittyviä voimavaroja voidaan käyttää hyväksi vain, jos kyseiset muut yksiköt suorittavat hankinnan kohteena olevat rakennusurakat tai palvelut taikka osan niistä. Ehdokkaan tai tarjoajan taikka niiden ryhmittymän on osoitettava hankintayksikölle taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien sekä muiden vaatimusten täyttyminen.

Hankintalain 92 §:n 2 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 200) mukaan näyttövelvollisuus hankintayksikön esittämien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen sekä muiden vaatimusten täyttämisestä on siihen vetoavalla ehdokkaalla, tarjoajalla tai niiden ryhmittymällä. Näyttönä voidaan käyttää esimerkiksi yritysten välisiä sopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla osoitetaan, että vaaditut edellytykset täyttävät voimavarat ovat ehdokkaiden tai tarjoajien taikka ryhmittymän käytettävissä. Hankintayksikön tulee arvioida näytön riittävyys vaatimusten täyttymisestä.

Keskeiset tosiseikat

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia potilasvaatteiden hankinnasta.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdassa ”Voimavara-alihankkija” on tullut ilmoittaa, käyttääkö tarjoaja voimavara-alihankkijoita, joiden resursseihin se vetoaa täyttääkseen hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset. Kohdassa on muun ohella vaadittu seuraavaa:

”Voimavara-alihankkijan tulee olla käytettävissä koko sen ajan, jonka hankintasopimus kestää. Huomioithan, että voimavara-alihankkijaa ei voi siten pääsääntöisesti vaihtaa myöhemmin.

Tarjoajan tulee lisäksi ladata selvitys, joka osoittaa voimavarojen käytettävyyden koko sopimuskauden ajan.

Näyttönä voidaan käyttää yritysten välisiä sopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla osoitetaan, että tarjouksessa ilmoitetut voimavarat ovat tarjoajan tai ryhmittymän käytettävissä koko hankinnan keston ajan. Yritysten välinen sopimus tai sitoumus tulee olla allekirjoitettu sekä tarjoajan että voimavara-alihankkijan nimenkirjoitusoikeuden omaavien henkilöiden toimesta.

Hankintayksikkö varaa oikeuden vaatia tarjoajalta tai ryhmittymältä asiasta lisäselvityksiä.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut asiat” alakohdassa ”Muiden tahojen voimavaroihin vetoaminen” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoaja tai ryhmittymä voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden tahojen voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta, mutta tarjoajan tai ryhmittymän on osoitettava näyttö näiden voimavarojen käytettävyydestä tarjouksessaan liitteinä esimerkiksi yritysten välisin sitoumuksin ja sopimuksin, jotka on allekirjoitettu sekä tarjoajan että voimavara-alihankkijan nimenkirjoitusoikeuden omaavien henkilöiden toimesta.

[ — — ]

Tarjoajan tai ryhmittymän on osoitettava hankintayksikölle taloudellista ja rahoituksellista tilannetta ja teknistä suorituskykyä koskevien sekä muiden vaatimusten täyttyminen. Näyttövelvollisuus hankintayksikön esittämien vaatimusten täyttämisestä on siihen vetoavalla tarjoajalla tai niiden ryhmittymällä. Todisteena voidaan esittää sopimus tai sitoumus, jolla osoitetaan, että vaaditut edellytykset täyttävät voimavarat ovat tarjoajan tai ryhmittymän käytettävissä.

Hankintayksikkö arvioi näytön riittävyyden vaatimusten täyttymisestä ja tarkistaa, että tarjoajan tai ryhmittymän resurssit ovat käytettävissä koko sen ajan, jonka hankintasopimus kattaa. Mikäli tarjoajan toimittama dokumentaatio ei osoita, että voimavarat ovat käytettävissä koko hankintasopimuksen keston ajan, tarjoaja poissuljetaan tarjouskilpailusta. Alihankkijoiden, joiden voimavaroihin viitataan hankintayksikön asettamien soveltuvuusvaatimusten täyttymisessä, on täytettävä ESPD-lomake.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Yhteiset kriteerit/tiedot” on muun ohella vaadittu seuraavaa:

”Tarjoajan tulee ladata tarjouksensa liitteeksi prosessikuvaus reklamaatiotapauksesta, jossa selvitetään tuotteen ja kankaan valmistuserä. Prosessikuvauksen vähimmäisvaatimukset on kerrottu liitteessä 8 Reklamaatiotapauksen prosessikuvaus.”

Samassa tarjouspyynnön kohdassa tarjoajien on tullut ”Kyllä” ilmoituksella vakuuttaa, että tarjoaja on tutustunut kaikkiin liitteenä oleviin asiakirjoihin ja hyväksyy niissä esitetyt ehdot sellaisenaan.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Sopimusmenettely” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tätä kilpailutusta koskevat sopimusehdot on esitetty tarjouspyynnön liitteenä olevassa sopimuspohjassa, jonka sisältö tarjoajan on huomioitava tarjousta jättäessään. Tarjoaja ei ole oikeutettu esittämään omia sopimusehtojaan tarjouksen yhteydessä eikä sopimuksenteon yhteydessä. Tarjoajan tulee sitoutua sopimusehtoihin sellaisina kuin ne on tässä tarjouspyyntödokumentaatiossa esitetty.”

Tarjouspyynnön liitteenä 8 olleen ”Reklamaatioprosessin kuvaus” -otsikoidussa asiakirjassa on todettu seuraavaa:

”Tarjoajan tulee ladata tarjouksensa liitteeksi prosessikuvaus reklamaatiotapauksesta, jossa selvitetään tuotteen ja kankaan valmistuserä.

Kuvauksesta tulee selvitä vähintään:

- kuvaus tuotteen valmistuserien ja valmistukseen käytettävien kangaserien seurantajärjestelmästä

- prosessikuvaus reklamaatiotilanteen selvittämisestä (prosessikaavio)

- kuvaus reklamaatioiden dokumentoinnista

- Kuvaus, miten reklamaatioita hyödynnetään yrityksen toiminnan kehittämisessä”

Tarjouspyynnön liitteenä olleen SANYSE TAVARAHANKINTA -ehtojen kohdassa 22 ”Ennakolliset tarkastukset; luovutus- ja vastaanottotarkastus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”22.3 Kun Hankinnan kohde on luovutettu ja mahdollinen Sopimuksen mukainen koekäyttö suoritettu, Tilaaja suorittaa vastaanottotarkastuksen niin pian kuin olosuhteet sen sallivat. Hankinnan kohde katsotaan hyväksytyksi, ellei Tilaaja reklamoi siinä olevasta virheestä kohtuullisessa ajassa vastaanottotarkastuksesta.”

Valittajan tarjouksessa on ollut liitteenä valittajan voimavara-alihankkijan ESPD-lomake ja valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä voimavara-alihankkijaa ja liittänyt tarjoukseensa selvityksen voimavarojen käytettävyydestä sopimuskauden aikana. Selvityksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tätä tarjousta varten Alfa Wear Oy on tehnyt toimitus- ja yhteistyösopimuksen Medanta Oy:n kanssa. Medanta Oy:llä on myös tunnettu ja vakaa asema tällä toimialalla. Yhteistyösopimus kattaa tarjouspyynnön mukaiset vaatimukset mahdollisen sopimuksen koko keston ajan.”

Valittajan tarjouksen liitteenä on edellä mainitun selvityksen lisäksi ollut erillinen valittajan antama selvitys, josta on ilmennyt mihin toimiin Medanta Oy:n voimavaroja käytetään sekä lisäksi tämän yhtiön vuosien 2020 — 2022 liikevaihtojen keskiarvo.

Valittaja on tarjouksessaan ”kyllä”-vastauksella vakuuttanut hyväksyvänsä tarjousasiakirjoissa esitetyt ehdot sellaisinaan.

Valittajan tarjouksessa on ollut liitteenä reklamaatioprosessin kuvaus, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Reklamaatio voi aiheutua sekä asiakkaan eli toimitetun valmisterän tai laadunvalvonnan johdosta. Asiakkaalta edellytetään toimitettujen tuotteiden tarkastusta 5 työpäivän kuluessa. Olennaista on selvittää viipymättä reklamaation aihe ja laajuus, jolloin sen jäljittäminen lähtee heti käyntiin. Laatupoikkeamaa todennetaan eri tavoin. Ensin pyydetään asiakkaalta selvitys ja mahdollisesti digikuvia ja tarvittaessa pyydetään virheellinen tuote näytteeksi toimittajalle, joka reklamoi tuotteen valmistajan ja/tai materiaalin valmistajan kanssa.

Keskeiset tavoitteet ovat nopea reagointi reklamaation syyn selvittämiseksi ja virheellisen tuotannon jatkumisen estämiseksi. Aiheellinen reklamaatio voidaan korvata asiakkaalle eri tavoin riippuen virheen laadusta.

Virheellinen tuote-erä pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin toimitetaan tilalle uusi tuote-erä tai annetaan hinnan alennusta. Olennaista on, että reklamaatio hoidetaan niin hyvin, että hyvä asiakastyytyväisyys säilyy. Pitkässä hankintaketjussa on hyvin keskeistä, että jokainen toimii vastuullisesti ja vastaa omasta osuudestaan onnistuneissa toimituksissa, jolloin voidaan toimia yhteistyössä pitkäjänteisesti.”

Hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta täsmennystä, käyttääkö se voimavara-alihankintaa ja onko tarjouksessa ilmoitettu toinen yhtiö voimavara-alihankkijasta erillinen valittajan alihankkija. Valittaja on vastannut täsmennyspyyntöön käyttävänsä voimavara-alihankkijaa ja että toinen alihankkijaksi ilmoitettu yhtiö on erillinen yhtiönsä eikä hankintaa ole ketjutettu.

Hankintayksikkö on 6.6.2024 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Päätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjousten tarkastamisessa todettiin, että tarjoaja Alfa Wear Oy ei täyttänyt tarjoajan soveltuvuudelle asetettuja vaatimuksia. Alfa Wear Oy on ilmoittanut tarjouksessaan käyttävänsä voimavara-alihankkijaa soveltuvuusvaatimusten täyttämisessä. Alfa Wear Oy on ladannut tarjoukseensa dokumentin ”Alfa Wear Oy Selvitys voimavarojen riittävyydestä SALAINEN 2.5.2024.pdf” edellä mainittuun kohtaan. Tarjoajan lataama dokumentti ei ole yritysten välinen sopimus tai sitoumus, joka olisi tarjouspyynnön vaatimuksen mukaisesti allekirjoitettu sekä tarjoajan että voimavara-alihankkijan nimenkirjoitusoikeuden omaavien henkilöiden toimesta. Tämän vuoksi todetaan, ettei Alfa Wear Oy ole vaaditulla tavalla osoittanut voimavarojen käytettävyyttä koko sopimuskauden ajan. Alfa Wear Oy ei siten täytä tarjouspyynnöllä asetettuja vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudesta, minkä vuoksi Alfa Wear Oy poissuljetaan tarjouskilpailusta.

[ — — ]

Tarjousten tarkastamisessa todettiin myös, että Tarjoaja Alfa Wear Oy:n jättämässä tarjouksessa oli kirjattu, että ”Asiakkaalta edellytetään toimitettujen tuotteiden tarkastusta 5 työpäivän kuluessa”. Tarjouspyynnössä oli mainittu, että Tarjoaja ei ole oikeutettu esittämään omia sopimusehtojaan tarjouksen yhteydessä eikä sopimuksenteon yhteydessä. Tarjoajan tulee sitoutua sopimusehtoihin sellaisina kuin ne on tässä tarjouspyyntödokumentaatiossa esitetty. Todetaan, että Tarjoajan Alfa Wear Oy:n Tarjous on tältä osin tarjouspyynnön vastainen. (Sanyse kohta 22.3 Kun Hankinnan kohde on luovutettu ja mahdollinen Sopimuksen mukainen koekäyttö suoritettu, Tilaaja suorittaa vastaanottotarkastuksen niin pian kuin olosuhteet sen sallivat. Hankinnan kohde katsotaan hyväksytyksi, ellei Tilaaja reklamoi siinä olevasta virheestä kohtuullisessa ajassa vastaanottotarkastuksesta.)

Edellä mainittujen perustelujen vuoksi poissuljetun Alfa Wear Oy:n jättämä tarjous ei siten ollut myöskään tarjouspyynnön mukainen.”

Tarjouspyynnön epäselvyyden ja valittajan soveltuvuuden arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan sen tarjouskilpailusta. Tarjoukseen ei ole ollut välttämätöntä liittää allekirjoitettua sopimusta tai muuta sitoumusta voimavara-alihankinnasta, vaan myös muunlainen selvitys on ollut sallittu. Muussa tapauksessa tarjouspyyntö on ollut epäselvä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja on tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska valittajan antama selvitys voimavara-alihankinnasta ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Tarjouspyynnön perusteella tarjoajille on tullut olla selvää, että tarjouksessa on tullut olla liitteenä voimavaraalihankinnasta allekirjoitettu sopimus tai muu sitoumus.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjoajien soveltuvuudelle ja hankinnan kohteelle asetetut vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että voimavara-alihankintaa käyttävän tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa selvitys osoittaakseen niiden voimavarojen, joihin tarjoaja on tarjouksessaan vedonnut, käytettävyyden koko sopimuskauden ajaksi. Näyttönä tästä on tarjouspyynnön mukaan voitu käyttää allekirjoitettua yritysten välistä sopimusta tai muita sitoumuksia. Tällaisen sopimuksen tai sitoumuksen on tullut olla allekirjoitettu sekä tarjoajan että voimavara-alihankkijan nimenkirjoitusoikeuden omaavien henkilöiden toimesta. Edellä todettu huomioon ottaen tarjouspyyntö ei ole sanamuotonsa perusteella tulkittavissa siten, että näyttönä on voitu toimittaa ainoastaan yritysten välinen sopimus tai muu sitoumus. Vaikka tarjouspyynnön perusteella on jäänyt jossain määrin avoimeksi se, millaista muuta selvitystä voimavaraalihankinnasta on pidetty riittävänä, markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole kuitenkaan tältä osin ollut siten epäselvä, ettei tarjouspyynnön perusteella olisi ollut mahdollista tehdä yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö pyrkii soveltuvuusvaatimuksilla varmistumaan tarjoajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista. Tarjoaja on vastuussa sen osoittamisesta, että se täyttää asetetut, hankintasäännösten mukaiset soveltuvuusvaatimukset.

Hankintamenettelyn lähtökohtana on soveltuvuusvaatimustenkin osalta tarjousten lopullisuus. Tarjoaja vastaa siten tarjouksensa sisällöstä. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa, eikä tarjoajalle anneta mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Valittaja on tarjouksensa voimavara-alihankintaa koskevassa selvityksessä ilmoittanut, että se on tehnyt toimitus- ja yhteistyösopimuksen voimavara-alihankkijaksi ilmoittamansa yhtiön kanssa, ja että kyseinen sopimus kattaa tarjouspyynnön mukaiset vaatimukset koko hankintasopimuksen keston ajan. Tarjouksesta on käynyt ilmi, että sopimus on tehty jo ennen tarjouksen jättämistä. Lisäksi valittajan tarjouksessa on ollut mukana voimavara-alihankkijan ESPD-lomake. Lisäksi tarjoukseen on liitetty valittajan antama erillinen selvitys, josta on ilmennyt mihin voimavaroja käytetään, ja mikä on ollut kyseisen yhtiön liikevaihdon keskiarvo vuosina 2020 — 2022.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että tarjouspyynnössä asetettu vaatimus voimavara-alihankintaa koskevan selvityksen toimittamisesta ei ole ollut tulkittavissa siten, että selvityksenä olisi hyväksytty ainoastaan tarjoajan ja voimavara-alihankkijan välinen allekirjoitettu sopimus tai sitoumus. Myöskään hankintasäännökset eivät ole esteenä sille, että selvitykseksi ja näytöksi voimavara-alihankinnasta voitaisiin hyväksyä myös muuta selvitystä ja näyttöä kuin allekirjoitettu sopimus tai sitoumus.

Edellä todettu huomioon ottaen ja, kun asiassa ei ole esitetty muita syitä, joiden perusteella hankintayksikkö olisi katsonut valittajan voimavara-alihankinnasta antaman selvityksen olleen hankintayksikön valittajalta ennen hankintapäätöstä pyytämän täsmennyksen ja siihen saadun vastauksen jälkeen riittämätön, markkinaoikeus katsoo hankintayksikön ylittäneen harkintavaltansa ja menetelleen hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta sen vuoksi, että valittajan voimavara-alihankinnasta tarjouksessaan esittämä selvitys ei ole ollut allekirjoitettu yritysten välinen sopimus tai sitoumus. Markkinaoikeus on ottanut arviossaan huomioon myös sen, että hankintayksikkö on varannut tarjouspyynnön mukaan oikeuden vaatia tarjoajalta lisäselvitystä voimavara-alihankinnasta. Tarjoajat ovat näin ollen voineet jäädä perustellusti siihen käsitykseen, että hankintayksikkö tulee pyytämään lisäselvitystä, jos voimavara-alihankinnasta annettu selvitys ei ole ollut hankintayksikön arvion mukaan riittävä. Tätä tukee myös se, että hankintayksikkö on muilta osin pyytänyt täsmennystä valittajan tarjouksessaan ilmoittamista voimavara-alihankintaa koskevista tiedoista.

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi

Valittaja on esittänyt, että sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Reklamaatioprosessin kuvauksessa olevaa kohtaa, jonka hankintayksikkö on katsonut tarjouspyynnön vastaiseksi, ei ole tarkoitettu hankintayksikköä sitovaksi ehdoksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska valittajan reklamaatioprosessin kuvauksessa on ollut hankintasopimusta muuttava valittajan oma ehto.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, jos tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut hyväksyä tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt ehdot sellaisinaan, eikä tarjoajilla ole ollut oikeutta esittää omia sopimusehtojaan. Tarjoajien on tullut toimittaa tarjoustensa liitteenä reklamaatioprosessin kuvaus, josta on tullut muun ohella käydä ilmi prosessikuvaus reklamaatiotilanteen selvittämisestä.

Valittajan tarjouksen liitteenä olleen reklamaatioprosessin kuvauksen ei ole esitetty sinänsä olleen tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö on kuitenkin tulkinnut valittajan reklamaatioprosessin kuvauksessa olleen toteamuksen siitä, että asiakkaalta on edellytetty toimitettujen tuotteiden tarkastusta viiden työpäivän kuluessa, tarjouspyynnön ehdoista poikkeamiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on tarjouksessaan tarjouspyynnön mukaisesti vakuuttanut hyväksyvänsä hankintasopimuksen ehdot. Tarjouspyynnön liitteenä olleiden sopimusehtojen mukaan toimitettavat tuotteet on tullut tarkastaa niin pian kuin olosuhteet sen sallivat. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu tarkkaa aikaa, jonka kuluessa tuotteet tulisi tarkastaa niiden vastaanottamisesta.

Valittajan reklamaatioprosessin kuvauksen perusteella siinä mainitulla asiakkaan viiden työpäivän tuotteiden tarkastusajalla ei ole asiakirjaa kokonaisuutena arvioiden rajoitettu hankintayksikön tuotteiden vastaanottotarkastukseen käytettävää aikaa ja siten reklamointiaikaa eikä asiakirjan mukaan ajan noudattamatta jättämisestä voi aiheutua asiakkaalle seuraamuksia. Kun lisäksi otetaan huomioon, että reklamaatioprosessin kuvauksessa on ollut kyse lähtökohtaisesti luonteeltaan tarjoajayhtiön toimintaa reklamaatiotilanteessa esittelevästä asiakirjasta, markkinaoikeus katsoo, että valittajan reklamaatioprosessin kuvauksessa ollut maininta tuotteiden tarkastusajasta ei ole ollut sellainen seikka, jota voitaisiin tässä tapauksessa pitää valittajan asettamana omana ehtona. Näin ollen valittajan tarjousta ei olisi tullut tällä perusteella sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Kuultava on vaatinut saada tiedon valittajan tarjouksen liitteenä olleesta reklamaatioprosessin kuvauksesta. Kun otetaan huomioon asiassa annettu pääasiaratkaisu ja kuultavalle toimitetusta julkisesta vastaselityksestä reklamaatioprosessin kuvauksen osalta ilmenevät asian ratkaisun kannalta merkitykselliset seikat, markkinaoikeus katsoo, ettei kuultavan pyytämillä tiedoilla valittajan salassa pidettäväksi ilmoitetusta reklamaatioprosessin kuvauksesta ole merkitystä asian arvioinnissa sillä tavalla, että tiedon antamatta jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Siten markkinaoikeus hylkää kuultavan esittämän tiedon antamista asiakirjoista koskevan vaatimuksen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.