27.3.2025

Anstar Oy

1. Peikko Group Oy:n tiedote: ”Peikko jätti markkinaoikeuteen kanteen Anstarin toiminnasta” 20.4.2020
2. Peikko Group Oy:n internetsivuilla julkaistu tiedote: ”Peikko jätti haasteen Markkinaoikeuteen: Anstarin EPD-ympäristöseloste harhaanjohtava ja totuudenvastainen” 4.10.2023
3. Kuvakaappaus A:n LinkedIn-julkaisusta
4. Kuvakaappaus A:n LinkedIn-julkaisusta ja sitä koskevasta keskustelusta 12.6.2024
5. Peikko Group Oy:n internetsivuilla julkaistu tiedote: ”Merkittävä ennakkotapaus rakennustuotteiden EPD-ympäristöselosteen virheellisyydessä” 29.5.2024
6. Anstar Oy:n huomautuskirje Peikko Group Oy:lle 20.10.2023
7. Kuvakaappaus A:n LinkedIn-julkaisusta 3.12.2024
8. Valokuva Anstar Oy:n A-Beam S -tuotteesta
9. Ote Anstar Oy:n A-Beam S -tuotteen suunnitteluohjeesta, versio 11/2021
10. Ote Peikko Group Oy:n Deltabeam -tuotteen teknisestä käyttöohjeesta, versio FI 07/2021
11. Valokuva Peikko Group Oy:n Deltabeam -tuotteesta
12. Sähköposti 19.2.2020
13. Tiedonkeruulomake tiedostonimeltään EPD_Data collection _FI_18.2020_Anstar.xlsx (salassa pidettävä)
14. Ote Anstar Oy:n asiakirjasta ”Environmental product declaration, A-Beam S”
15. Video TH:n sähköpostista IG:lle 4.5.2021
16. Sähköpostikirjeenvaihtoa 12.10.2023
17. Sähköposti 16.10.2023
18. Sähköposti 16.10.2023
19. Asianosaisten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa 22.9.2023
20. Sähköpostikirjeenvaihtoa 22.9.2023
21. Sähköpostikirjeenvaihtoa 22.9.2023
22. Markkinaoikeuden 28.5.2024 antama päätös numero 305/2024

Peikko Group Oy ja A

1. Peikko Group Oy:n markkinoinnin ja viestinnän organisaatiokaavio
2. Markkinaoikeuden 14.9.2023 antamat tuomio numero 419/2023 ja välituomio numero 420/2023
3. Kuvia Peikko Group Oy:n patentista numero FI 11881, kuva Anstar Oy:n A-Beam S -reunapalkista, ote Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston tavaramerkkitietokannasta, tavaramerkki numero 18047615 DELTABEAM (kolmiulotteinen merkki)
4. Ote A-Beam S -tuotteen asennusohjeesta ja kuvia Deltabeam-tuotteesta
5. Markkinaoikeuden 28.5.2024 antama päätös numero 305/2024
6. Sähköpostikirjeenvaihtoa 22.11.2023
7. Rakennuslehden artikkeli: ”Peikko otti erävoiton Anstar-kiistassa” 7.6.2024
8. Verkkoartikkeli ”Lahtelainen Anstar antoi tuotteestaan perätöntä tietoa — markkinaoikeudessa ei vääristä väitteistä hyvä heilunut” 7.6.2024
9. Anstar Oy:n tiedote: ”Anstar Oy:lle tappio markkinaoikeudessa” 28.5.2024
10. TV:n LinkedIn-julkaisu

Peikko Group Oy ja A

1. Viestintäoikeuden professori PK:n lausunto 17.12.2024

Anstar Oy

1. TV, Anstar Oy:n toimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa
2. EM, diplomi-insinööri

Peikko Group Oy ja A

1. MK, Vice President, Marketing & Communications, Peikko Group Oy
2. PN, konsultointiyrittäjä

1 Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Riidatonta on, että Peikko Group Oy ja Anstar Oy ovat toistensa kilpailijoita muun ohella rakentamisessa käytettävien teräspalkkituotteiden valmistuksen ja myynnin toimialalla Suomessa. A on Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja ja yksi omistajista sekä oikeutettu yksin edustamaan yhtiötä.

2. Peikko Group Oy:n ja Anstar Oy:n välillä on ollut ja edelleen on markkinaoikeuteen asti edenneitä riitaisuuksia. Näistä nyt merkityksellisiä ovat erityisesti Peikko Group Oy:n 20.4.2020 Anstar Oy:tä vastaan vireille saattamat kanteet patentin- ja tavaramerkkiloukkauksesta, joissa on ollut muun ohella kysymys Anstar Oy:n A-Beam S -teräspalkkituotteesta. Patentinloukkauskanne on ratkaistu, mutta tavaramerkinloukkauskanne on yhä vireillä.

3. Lisäksi markkinaoikeus on 28.5.2024 antamallaan päätöksellä numero 305/2024 kieltänyt Anstar Oy:tä jatkamasta tai uudistamasta sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa, missä se markkinoinnissaan A-Beam S -teräspalkkituotteen EPD-ympäristöselosteen osalta käyttää totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ympäristöpäästöihin vaikuttavia ilmaisuja teräspalkkituotteen teräsraaka-aineiden kotimaisuudesta sekä teräslaatujen määrästä ja suhteesta tuotteessa. Päätös on lainvoimainen.

4. Riidatonta on myös, että Peikko Group Oy on 20.4.2020 esittänyt internetsivuillaan seuraavat ilmaisut: ”Jokainen alalla toimiva ymmärtää, että Anstarin tuote on Peikon tuotteen suora kopio” ja ”ei voi olla mahdollista, että yksi yritys kehittää tuotteitaan ja toinen yritys korjaa hedelmät”.

5. Lisäksi riidatonta on, että Peikko Group Oy on 4.10.2023 esittänyt internetsivuillaan Anstar Oy:n A-Beam S -tuotteen EPD-ympäristöselosteesta seuraavat ilmaisut: ”Anstarin antamat CO₂-arvot ovat siten tarkoituksellisesti vääristeltyjä” ja ”ympäristöpäästöt on tarkoituksellisesti muutettu todellisuutta pienemmiksi”. A on lokakuussa 2023 julkaissut LinkedIn-palvelussa kuvan, jossa henkilö maalaa punaisia savupiippuja vihreäksi. Lisäksi A on touko-kesäkuussa 2024 julkaissut LinkedIn-palvelussa saman kuvan, jossa olevan henkilön päälle on lisätty Anstar Oy:n logo, sekä ilmaisu ”and this case will be tough for Anstar — they have by purpose lied, and now when being caught and condemned, they explain that they have lied “only a little”…..who is trusting they products are services now?”.

6. Asianosaisten kesken ei ole riitaa myöskään siitä, että Peikko Group Oy on 29.5.2024 internetsivuillaan esittänyt ilmaisun ”markkinaoikeus kuitenkin totesi, että Anstarin käyttämät ilmaisut ovat olleet selkeästi lainvastaisia ja yhtiö on ollut haluton korjaamaan niitä”.

7. Markkinaoikeus arvioi tässä asiassa ensiksi Peikko Group Oy:n ja A:n esittämiä vaatimuksia hakemuksen tutkimatta jättämisestä. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitavana, ovatko Peikko Group Oy:n ja A:n käyttämät ilmaisut olleet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa tarkoitetulla tavalla totuudenvastaisia, harhaanjohtavia tai muutoin sopimattomia ja tuleeko asiassa määrättäväksi vaadittu kielto. Lisäksi, mikäli kielto tulee määrätyksi, asiassa on arvioitavana kiellon kohdistaminen Peikko Group Oy:n ohella A:han sekä kysymykset oikaisutoimen ja päätöksen julkaisemisen määräämisestä. Vastaajien menettelyn väitetyn lainvastaisuuden arvioinnin kannalta merkityksellinen ajankohta on se, jolloin ilmaisut on julkaistu.

2 Hakemuksen tutkiminen

8. Peikko Group Oy:n ja A:n mukaan hakemus tulee jättää tutkimatta ensinnäkin siksi, että Anstar Oy:llä ei ole riittävää oikeudellista intressiä asiassa ja vaadeoikeuden vanhentumisen vuoksi, toiseksi sen vuoksi, että LinkedIn-keskustelua on käyty ulkomaisten henkilöiden kanssa eikä markkinaoikeudella ole sen vuoksi toimivaltaa, ja kolmanneksi A:han kohdistetut vaatimukset tulee jättää tutkimatta joko kokonaan tai toissijaisesti ainakin niiltä osin, kuin ne on perustettu viestintään hänen henkilökohtaisella LinkedIn-tilillään.

9. Markkinaoikeus toteaa, että oikeudenkäyntiä koskevien periaatteiden mukaan hakijan asiana on rajata hakemuksessaan oikeudenkäynnin kohde esittämällä vaatimuksensa ja niiden perusteet. Nämä jo itsessään sisältävät väitteen siitä, että hakijan oikeusturva edellyttää asian aineellista ratkaisemista. Hakemus voidaan jättää tutkimatta silloin, mikäli vaadituilla seuraamuksilla ei ole itsenäistä oikeudellista merkitystä.

10. Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, etteikö kiellettäväksi vaadittuja ilmaisuja olisi julkaistu ja että ainakin osa niistä on myös edelleen internetissä saatavilla, mukaan lukien 20.4.2020 julkaistu Peikko Group Oy:n tiedote. Erimielisyyttä on siitä, ovatko ilmaisut kiellettyjä muun muassa siksi, että ne ovat totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia sekä omiaan vaikuttamaan Anstar Oy:n tuotteen kysyntään tai vahingoittamaan tämän elinkeinotoimintaa.

11. Mikäli ilmaisujen katsotaan olevan omiaan vaikuttamaan Anstar Oy:n tuotteen kysyntään tai vahingoittamaan Anstar Oy:n elinkeinotoimintaa, on vaaditulla kiellolla tällöin itsenäistä oikeudellista merkitystä Anstar Oy:lle, ja Anstar Oy:llä on katsottava olevan jo tämän perusteella riittävä oikeudellinen intressi saada asiassa aineellisoikeudellinen ratkaisu. Asiassa ei ole myöskään tullut esiin mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että Anstar Oy:n oikeudellinen intressi ei olisi riittävä asian tutkimiselle. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n mukaisen kiellon määräämisen edellytyksenä ei ole se, että sopimattoman menettelyn kohteeksi joutunut olisi reklamoinut menettelystä toiselle elinkeinonharjoittajalle säilyttääkseen oikeuden vaatia markkinaoikeudellista kieltoa. Lisäksi vastaajien väite vaadeoikeuden vanhentumisesta on lakiin perustumaton. Näin ollen hakemusta ei ole jätettävä tutkimatta Peikko Group Oy:n ja A:n väittämän riittämättömän oikeudellisen intressin puuttumisen tai vaadeoikeuden vanhentumisen perusteella.

12. Asiassa ei ole edes väitetty, että kiellettäväksi vaadittuja ilmaisuja sisältäviä julkaisuja ei olisi julkaistu Suomessa. Se seikka, että julkaisut ovat olleet myös ulkomaalaisten henkilöiden luettavissa, ei poista markkinaoikeudelta toimivaltaa asiassa. Näin ollen hakemusta ei ole jätettävä tutkimatta myöskään Peikko Group Oy:n ja A:n väittämän markkinaoikeuden puuttuvan toimivallan perusteella.

13. Peikko Group Oy ja A ovat esittäneet, että A:n viestintä omalla LinkedIn-tilillään ei ole ollut hänen tai Peikko Group Oy:n elinkeinotoimintaa, vaan hänen yksityistä viestintäänsä, eikä se tämän vuoksi kuulu sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain soveltamisalaan. Markkinaoikeus toteaa, että A:n tältä osin esittämä väite kohdistuu aineellisesti sen arviointiin, tuleeko mahdollinen markkinaoikeuden määräämä kielto kohdistaa häneen henkilökohtaisesti. Hakemusta ei näin ole jätettävä tutkimatta myöskään tällä perusteella.

14. Edellä todettu huomioon ottaen Peikko Group Oy:n ja A:n vaatimukset hakemuksen tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

3 Arvioinnin oikeudelliset lähtökohdat

15. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää asiaan kuulumattomia seikkoja sisältävää eikä esitystavaltaan tai muodoltaan sopimatonta ilmaisua, joka on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

16. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain yleislausekkeen esitöiden
(HE 114/1978 vp s. 11) mukaan hyvänä liiketapana voidaan pitää tunnollisen ja rehellisen elinkeinonharjoittajan noudattamaa sekä kilpailijoiden ja asiakkaiden hyväksymää menettelyä taloudellisessa toiminnassa. Esitöissä (s. 11 — 12) on todettu lain 2 §:stä muun ohella, että harhaanjohtava ilmaisu on käsitteenä laajempi kuin totuudenvastainen ilmaisu. Totuudenmukainen ilmaisu voi nimittäin olla harhaanjohtava, jos samalla jätetään ilmaisematta jokin asian selvittämisen kannalta tärkeä seikka, minkä vuoksi vastaanottajalle voi syntyä väärä käsitys mainostettavan hyödykkeen laadusta tai muista ominaisuuksista. Säännöksen piiriin kuuluvat kuitenkin myös muut kuin mainonnalliset totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat ilmaisut, joita on käytetty elinkeinotoiminnan yhteydessä.

17. Esitöiden (s. 12) mukaan toisen elinkeinotoimintaa voidaan vahingoittaa myös asiaankuulumattomia seikkoja sisältävillä tai esitystavaltaan taikka muodoltaan sopimattomalla ilmaisulla, joka ei ole sinänsä harhaanjohtava. Käytännössä saattaa usein olla hyvinkin vaikeata osoittaa, että ilmaisu on ollut nimenomaan harhaanjohtava, mutta se on kuitenkin vahingoittanut toisen mainetta sisältämällä halventavan tiedon. Kiellettyjä ovat esimerkiksi asiaankuulumattomat vihjailut tai ilmaisut, jotka tavalla tai toisella heikentävät toisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä.

18. Esitöissä (s. 17) on todettu myös, että lain 6 §:ssä mainitun kiellon antamiseen riittää teon objektiivisen oikeudenvastaisuuden toteaminen. Tekijän ei välttämättä tarvitse tietää tekonsa lainvastaisuutta. Näin ollen kiellon määräämisen kannalta merkitystä ei ole tekijän tahallisuudella tai huolimattomuudella.

19. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 ja 2 §:ssä tarkoitettu menettely on kiellettyä, jos se on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa, vaikka se, että menettelyn konkreettiset vaikutukset eivät ole kiellon määräämisen edellytys, käy ilmi nimenomaisesti vain lain 2 §:stä. Kaupallisessa toiminnassa esitetyt sopimattomiksi katsottavat ilmaisut jo luonteensa vuoksi lähes poikkeuksetta täyttävät kyseisen edellytyksen.

20. Markkinaoikeus katsoo, että rakennusalalla toimivan Peikko Group Oy:n tiedotteiden sekä yhtiön toimitusjohtaja A:n elinkeinoelämässä yleisesti käytettyyn LinkedIn-sovellukseen tekemien julkaisujen pääasiallisena kohderyhmänä ovat olleet rakennusalan ammattilaiset. Tiedotteiden ja julkaisujen vastaanottajat muodostavat sen kohderyhmän, jonka näkökulmasta asiaa on arvioitava objektiivisesti, ja miten niissä käytetyt ilmaisut ovat tiedote ja julkaisut kokonaisuutena huomioon ottaen ymmärrettävissä tavanomaisen valistuneen, kohtuullisen tarkkaavaisen ja asiantuntevan keskivertohenkilön näkökulmasta. Sinänsä myös yksittäiset ilmaisut voivat olla sopimattomia.

21. Siltä osin kuin näissä ilmaisuissa on kysymys tosiasiailmaisuista, vastaajien on näytettävä niiden paikkansapitävyys, jotta menettelyä ei katsottaisi sopimattomaksi. Todettu koskee myös tilannetta, jossa elinkeinonharjoittaja käyttää hyödyksi esimerkiksi ulkopuolisten tahojen antamissa lausunnoissa esitettyjä ilmaisuja tai väitteitä. Näyttö tosiasiaväitteiden paikkansapitävyydestä on esitettävä viimeistään asiaa oikeudessa käsiteltäessä.

4 Käytettyjen ilmaisujen hyväksyttävyys

4.1 Ilmaisujen yleistä luonnehdintaa

22. Asiassa on arvioitavana käytettyjen ilmaisujen sopimattomuus sen perusteella, minkä käsityksen ne tiedotteessa tai julkaisussa esitettyinä ovat saaneet lukijoissa aikaan. Asiassa on arvioitava objektiivisesti, mitä tiedotteessa tai julkaisussa on ilmaistu ja minkälaisen käsityksen se luo kohderyhmässä sekä onko vastaajilla ollut lainmukainen peruste esittää kyseiset ilmaisut.

23. Peikko Group Oy ja A ovat perustelleet kieltovaatimuksessa 1.1 mainittujen ilmaisujen käyttämistä muun ohella sillä, että näissä olisi tosiasiaväitteiden asemesta kysymys yhtiön toimitusjohtaja A:n mielipiteen ilmaisusta. Markkinaoikeus toteaa, että yleisluonteiset, yksilöimättömät ilmaisut voivat osaltaan synnyttää harhaanjohtavan käsityksen ja näin tapahtuu varsinkin, jos asiayhteydessä esitetään muita tällaista käsitystä vahvistavia väitteitä.

24. Peikko Group Oy ja A ovat perustelleet kieltovaatimuksessa 1.2 mainittujen ilmaisujen käyttämistä muun ohella sillä, että Anstar Oy:n EPD-ympäristöselosteeseen liittyvä virheellinen menettely on ollut tarkoituksellista. Markkinaoikeus toteaa tältä osin, että jokainen elinkeinonharjoittaja vastaa omien julkaisujensa sisällöstä riippumatta muiden elinkeinonharjoittajien menettelystä.

25. Peikko Group Oy:n ja A:n käyttämät ja arvioitavina olevat ilmaisut ovat osittain varsin yleisluonteisia. Peikko Group Oy:n tiedotteista ja A:n julkaisuista käy kuitenkin kokonaisuutena ilmi, että niissä on pyritty kyseenalaistamaan tai esittämään huomioita Anstar Oy:n luotettavuudesta.

26. Edellä todettu huomioon ottaen asian arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, että ilmaisujen on väitetty joiltain osin perustuvan A:n mielipiteisiin.

4.2 Ilmaisujen arviointi

27. Peikko Group Oy on esittänyt internetsivuillaan 20.4.2020 julkaistussa tiedotteessa seuraavat ilmaisut (kieltovaatimus 1.1): ”Jokainen alalla toimiva ymmärtää, että Anstarin tuote on Peikon tuotteen suora kopio” ja ”ei voi olla mahdollista, että yksi yritys kehittää tuotteitaan ja toinen yritys korjaa hedelmät”. Kysymyksessä olevia ilmaisuja on käytetty Peikko Group Oy:n tiedotteessa (Anstar Oy:n asiakirjatodiste 1), jonka aiheena on ollut Peikko Group Oy:n Anstar Oy:tä vastaan nostamat patentin- ja tavaramerkinloukkauskanteet markkinaoikeudessa. Ilmaisut ovat sisältyneet tiedotteessa olleeseen A:n kommenttiin, joka on esitetty suorana sitaattina kyseisessä tiedotteessa.

28. Markkinaoikeus toteaa, että ilmaisu ”Jokainen alalla toimiva ymmärtää, että Anstarin tuote on Peikon tuotteen suora kopio” on tosiasiailmaisu. Tiedotteessa on mainittu, että kyseessä on ollut nimenomaisesti Anstar Oy:n A-Beam S -tuote, johon A:n kommentti on kohdistettu. Ilmaisussa ”ei voi olla mahdollista, että yksi yritys kehittää tuotteitaan ja toinen yritys korjaa hedelmät” ei mainita Anstar Oy:tä tai Peikko Group Oy:tä, mutta huomioon ottaen tiedotteessa olleet muut maininnat Anstar Oy:stä kyseinen yleisluonteinen ilmaisu on ollut omiaan luomaan tiedotteen lukijalle käsityksen tai ainakin vaikutelman siitä, että Peikko Group Oy kehittää tuotteitaan ja Anstar Oy kielletysti hyödyntää tätä kehitystyötä A-Beam S -tuotteessaan.

29. Peikko Group Oy ja A ovat esittäneet ilmaisujen sallittavuuden perusteeksi sen, että ilmaisut ovat olleet ilmeisessä asiayhteydessä tiedotteessa mainittuihin patentin- ja tavaramerkin loukkauskanteisiin ja niiden perusteisiin, ja että oikeudenloukkauksen olemassaolon todennäköisyys on perustunut ulkopuolisten juristien sekä teknisten ja patenttiasiantuntijoiden arvioihin. Vastaajat ovat esittäneet asiakirjatodisteina 4 ja 5 valokuvia molempien yhtiöiden teräspalkkituotteista. Vaikka kuvissa olevissa teräspalkeissa on nähtävissä yhtäläisyyksiä, ei niiden perusteella ole tehtävissä johtopäätöstä siitä, että kysymys olisi kopiotuotteesta, eikä varsinkaan siitä, että kyseessä olisi suora kopiotuote. Toisaalta todistaja PN on häntä kuultaessa kertonut, että kysymyksessä olevat teräspalkkituotteet ovat kaukaa katsottuna samanlaisia. Todistaja EM:n kertomuksesta on puolestaan käynyt ilmi, että hän oli suunnitellut Anstar Oy:lle A-Beam S -teräspalkkituotteen ja että tämä tuotekehitys oli ollut Anstar Oy:n omaa tuotekehitystä. EM on kertonut myös yhtiöiden tuotteiden huomattavista eroavaisuuksista.

30. Peikko Group Oy on voinut perustaa markkinaoikeudessa vireille saattamansa kanteen asiantuntijoiden arvioon mahdollisesta oikeudenloukkauksesta. Näin ollen Peikko Group Oy:llä ja A:lla on tiedotteen tekohetkellä voinut olla käsitys siitä, että yhtiön oikeuksia on loukattu, ainakin jollakin tavalla. Vaikka aloitettavasta oikeudenkäynnistä, siinä esitettävistä vaatimuksista ja niiden perusteista on sallittua tiedottaa, myös tällaisessa tiedottamisessa on toimittava sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säännösten mukaisesti. Sallittua ei ole tässäkään tiedottamisessa käyttää ilmaisuja, jotka ovat totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia. Arviointia ei muuta se, että ilmaisut on sijoitettu sitaattiin toimitusjohtajan lausumaksi.

31. Peikko Group Oy ja A eivät edellä todetuin perustein ole näyttäneet, että ilmaisuissa esitetyt seikat olisivat totuudenmukaisia tai että jokin muu peruste oikeuttaisi ilmaisujen käyttämiseen. Ilmaisut ovat luoneet objektiivisesti arvioiden yhtiöiden asiakkaissa ja potentiaalisissa asiakkaissa virheellisen käsityksen siitä, että Anstar Oy:n A-Beam S -tuote on Peikko Group Oy:n tuotteen suora kopio ja kehitetty hyväksikäyttämällä Peikko Group Oy:n tuotekehitystyötä ilman, että ilmaisuista kävisi riittävän selvästi ilmi se, että ne ovat Peikko Group Oy:n loukkauskanteiden mahdollisia perusteita tai Peikko Group Oy:n ennen oikeudenkäyntiä tekemiä omia arvioita.

32. Peikko Group Oy:n ja A:n edellä arvioituja ilmaisuja (kieltovaatimus 1.1) on siten pidettävä totuudenvastaisina tai joka tapauksessa harhaanjohtavina.

33. Kieltovaatimukseen 1.2 liittyen asiassa on edellä todetusti riidatonta, että Peikko Group Oy on esittänyt internetsivuillaan 4.10.2023 julkaistussa tiedotteessa (Anstar Oy:n asiakirjatodiste 2) Anstar Oy:n A-Beam S -tuotteen EPD-ympäristöselosteesta seuraavat ilmaisut: ”Anstarin antamat CO₂-arvot ovat siten tarkoituksellisesti vääristeltyjä” ja ”ympäristöpäästöt on tarkoituksellisesti muutettu todellisuutta pienemmiksi”. A on lokakuussa 2023 julkaissut LinkedIn-palvelussa lyhennelmän tiedotteesta ja kuvan, jossa henkilö maalaa punaisia savupiippuja vihreäksi (Anstar Oy:n asiakirjatodiste 3). A:n julkaisussa on ollut linkki Peikko Group Oy:n tiedotteeseen. Lisäksi A on touko-kesäkuussa 2024 julkaissut LinkedIn-palvelussa edellä mainitusta kuvasta version, jossa henkilön päällä on Anstar Oy:n logo, sekä ilmaisun ”And this case will be tough for Anstar — they have by purpose lied, and now when being caught and condemned, they explain that they have lied “only a little”…..who is trusting they products are services now?” (Anstar Oy:n asiakirjatodiste 4).

34. Tiedotteessa ja LinkedIn-julkaisussa on käsitelty Anstar Oy:n A-Beam S -tuotteen EPD-ympäristöselosteessa käytettyjä ilmaisuja koskenutta oikeudenkäyntiä. Markkinaoikeus on edellä todetusti päätöksellään numero 305/2024 kieltänyt Anstar Oy:tä jatkamasta tai uudistamasta menettelyä, jossa se markkinoinnissaan A-Beam S -teräspalkkituotteen EPD-ympäristöselosteessa käyttää totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ympäristöpäästöihin vaikuttavia ilmaisuja teräspalkkituotteen teräsraaka-aineiden kotimaisuudesta sekä teräslaatujen määrästä ja suhteesta tuotteessa.

35. Anstar Oy:n mukaan virheet EPD-selosteessa olivat johtuneet asiantuntijayrityksestä, joka oli laatinut selosteen, eikä se ollut tietoinen virheen mahdollisuudesta ennen Peikko Group Oy:n yhteydenottoa asiasta, joten Anstar Oy ei ole toiminut tahallisesti.

36. Peikko Group Oy:n ja A:n mukaan ilmaisut perustuvat tietoihin, joita Anstar Oy:n EPD-selosteesta on voitu havaita ja jotka Peikko Group Oy:llä on asiasta ollut.

37. Peikko Group Oy:n ja A:n asiakirjatodisteena 6 olevasta 22.11.2023 lähetetystä sähköpostiviestistä käy ilmi muun ohella, että EPD-selosteen laatinut taho on ilmoittanut A:lle, että se on ehdottanut Anstar Oy:lle selosteen korjaamista, mutta tämä ei ole sopinut Anstar Oy:lle.

38. Ottaen huomioon se, että kyseinen sähköpostiviesti on lähetetty A:lle vasta Peikko Group Oy:n 4.10.2023 julkaiseman tiedotteen jälkeen, eikä asiassa ole esitetty muuta näyttöä, ei Peikko Group Oy:llä ole voinut objektiivisesti arvioiden olla tiedotteen julkaisuajankohtana perusteltua käsitystä siitä, että Anstar Oy olisi tarkoituksellisesti vääristellyt EPD-ympäristöselosteensa tietoja. Peikko Group Oy ja A eivät myöskään ole näyttäneet, että ilmaisuissa todetut seikat olisivat totuudenmukaisia tai että jokin muu peruste oikeuttaisi ilmausten käyttämiseen. Ilmaisut ovat luoneet objektiivisesti arvioiden yhtiöiden asiakkaissa ja potentiaalisissa asiakkaissa virheellisen käsityksen siitä, että Anstar Oy olisi tarkoituksellisesti vääristellyt EPD-ympäristöselosteen tietoja tai valehdellut niistä.

39. Edellä todetuin perustein ilmaisuja (kieltovaatimus 1.2) ”Anstarin antamat CO₂-arvot ovat siten tarkoituksellisesti vääristeltyjä” ja ”ympäristöpäästöt on tarkoituksellisesti muutettu todellisuutta pienemmiksi” on pidettävä totuudenvastaisina tai vähintään harhaanjohtavina.

40. Arvioitavana olevaa kuvaa, jossa henkilö maalaa punaisia savupiippuja vihreäksi, on jo edellä todetussa asiayhteydessä esitettynä pidettävä sellaisena, että se on omiaan saattamaan Anstar Oy:n pilkan alaiseksi. Kuvaa on siten pidettävä esitystavaltaan sopimattomana. Kuvan versiota, johon on lisätty Anstar Oy:n logo, on samoilla perusteilla niin ikään pidettävä esitystavaltaan sopimattomana.

41. Peikko Group Oy on internetsivuillaan 29.5.2024 julkaistussa tiedotteessa esittänyt seuraavan ilmaisun (kieltovaatimus 1.3): ”markkinaoikeus kuitenkin totesi, että Anstarin käyttämät ilmaisut ovat olleet selkeästi lainvastaisia ja yhtiö on ollut haluton korjaamaan niitä” (Anstar Oy:n asiakirjatodiste 5).
A on puolestaan jakanut tiedotteen sisältöä LinkedIn-sivuillaan esittäen muun ohella kiellettäväksi vaaditun ilmaisun (Anstar Oy:n asiakirjatodiste 7). Asiakirjatodisteena olevasta kuvakaappauksesta käy ilmi, että A on tehnyt julkaisun varsin pian sen jälkeen, kun Peikko Group Oy on tehnyt tiedotteen. Tiedote on koskenut markkinaoikeuden 28.5.2024 antamaa päätöstä numero 305/2024, jolla markkinaoikeus on kieltänyt Anstar Oy:tä jatkamasta tai uudistamasta menettelyä, jossa se markkinoinnissaan A-Beam S -teräspalkkituotteen EPD-ympäristöselosteessa käyttää totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ilmaisuja.

42. Peikko Group Oy:n ja A:n mukaan tiedote tai julkaisu eivät sisällä väitettä, että markkinaoikeuden päätöksessä nimenomaisesti lausuttaisiin mainitulla tavalla, vaan se viittaa siihen, että Anstar Oy on kieltäytynyt korjaamasta virheellistä tietoa.

43. Markkinaoikeus katsoo, että ilmaisusta käy ilmi tosiasiaväite siitä, että markkinaoikeus olisi päätöksessään todennut tiedotteessa mainitusti. Markkinaoikeus ei ole päätöksessään todennut, että Anstar Oy on ollut haluton korjaamaan käyttämiään ilmaisuja. Jo yksin tästä syystä ilmaisua (kieltovaatimus 1.3) on pidettävä totuudenvastaisena.

4.3 Johtopäätökset

44. Peikko Group Oy ja A eivät ole tässä oikeudenkäynnissä näyttäneet, että niiden käyttämät ilmaisut pitäisivät paikkansa. Näin ollen käytettyjä ilmaisuja on pidettävä totuudenvastaisena tai vähintään harhaanjohtavana.

45. Tiedotteissa ja julkaisuissa on niitä kokonaisuutena arvioiden pyritty saamaan Anstar Oy epäedulliseen asemaan ja asiakkaiden sekä potentiaalisten asiakkaiden luottamus Anstar Oy:tä kohtaan vähenemään. Tiedotteissa esitetyt totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat ilmaisut ovat olleet omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä Anstar Oy:n asiakkaissa. Peikko Group Oy ja A eivät ole tässä oikeudenkäynnissä esittäneet myöskään perustetta, jolla ne olisivat voineet oikeuttaa Anstar Oy:stä käyttämänsä ilmaisut.

46. Totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan ilmaisun käyttäminen on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin säännöksen vastaista ja kyseisen säännöksen nojalla kiellettyä, mikäli ilmaisu koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa. Elinkeinotoiminnassa ei saman pykälän 2 momentin mukaan saa myöskään käyttää asiaan kuulumattomia seikkoja sisältävää eikä esitystavaltaan tai muodoltaan sopimatonta ilmaisua, joka on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

47. On selvää, että hakemuksessa tarkoitetut ilmaisut ovat koskeneet Anstar Oy:n elinkeinotoimintaa ja olleet omiaan vaikuttamaan sen hyödykkeiden kysyntään sekä myös vahingoittamaan sen elinkeinotoimintaa säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Hakemuksessa tarkoitetut ilmaisut, joita on myös käytetty ja levitetty, ovat näin ollen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain
2 §:n 1 momentin vastaisia. Arvioinnin kohteena olevien niin sanottujen savupiippukuvien käyttäminen on ollut myös mainitun pykälän 2 momentin vastaista.

48. Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarvetta erikseen arvioida, onko ilmaisuja pidettävä myös sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 2 momentin tai vastaajien menettelyä lain 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen vastaisena.

49. Suomen perustuslain 22 § velvoittaa julkisen vallan valitsemaan mahdollisista lain tulkintavaihtoehdoista perusoikeudet parhaiten turvaavan vaihtoehdon. Tuomioistuimen on valittava perusteltavissa olevista lain tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista, ja joka eliminoi Suomen perustuslain kanssa ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot. Lain tulkinnan mahdollisuudet vaihtelevat muun muassa säännöksen yksityiskohtaisuuden, joustavuuden ja oikeudenalan mukaan. Kiellettyä on ainakin lain sanamuodon vastainen tulkinta, joka muuttaa säännöksen keskeisen sisällön lainsäätäjän ilmaisemasta tarkoituksesta poikkeavaksi (ks. esim. KKO 2020:66, kohta 18 ja KKO 2020:2, kohta 21). Suomen perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus, ja sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Viimeksi mainittu säännös koskee myös kaupallista viestintää.

50. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa, joka sinänsä on säädetty ennen Suomen perustuslain voimaantuloa, on asetettu rajat sille, millä tavalla elinkeinotoiminnassa on sallittua menetellä. Arvio siitä, onko menettely ollut sopimatonta, on tehtävä objektiivisesti, joten ilmaisun käyttäjän käsitys siitä, että viestinnässä olisi kyse mielipiteestä, on lähtökohtaisesti merkityksetöntä. Myös arvio siitä, onko menettely ollut omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa, on tehtävä objektiivisesti. Tässä arvioinnissa tulee ottaa huomioon viestinnän vastaanottajan, eli kilpailijan, asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden näkökulma. Suomen perustuslain 12 §:ään sisältyy oikeus vastaanottaa viestintää, myös totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa taikka esimerkiksi halventavaa sisältöä, mutta säännöksestä ei voida päätellä, että menettelyn sopimattomuus poistuisi pelkästään sananvapauden suojan perusteella.

51. Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että sananvapausnäkökohdat eivät muuta johtopäätöstä, että Peikko Group Oy ja A ovat menetelleet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti.

5 Kiellon määrääminen ja kohdistaminen sekä uhkasakon asettaminen

52. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta 1 — 3 §:n vastaista menettelyä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta. Pykälän 2 momentin mukaan kielto voidaan, jos siihen on erityistä syytä, kohdistaa myös 1 momentissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaan henkilöön tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa.

53. Lain 6 §:n esitöiden (HE 114/1978 vp s. 17) mukaan kiellon tehokkuus edellyttää, että se ei ole liian suppeasti muotoiltu. Kiellon on katettava paitsi toteutettu lainvastainen menettely, myös vastaavanlaatuiset toimenpiteet. Jollei näin ole, menettää kielto merkityksensä, koska se on kierrettävissä helposti. Kiellon sisältö riippuu asiassa esitetystä vaatimuksesta.

54. Markkinaoikeus on edellä todennut, että kaikki hakemuksen kohteena olevat ilmaisut ja kuvat ovat olleet sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisia. Kieltovaatimuksia on pidettävä myös riittävän täsmällisinä ja tarkkarajaisina ottaen samalla huomioon se, että kiellon tehokkuus edellyttää, ettei se ole liian suppeasti muotoiltu. Todettu huomioon ottaen kieltovaatimus on hyväksyttävä ja kiellon on katettava myös vastaavanlaatuiset menettelyt. Sananvapausnäkökohdatkin huomioon ottaen kielto voidaan määrätä päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

55. A on edellä todetusti Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja ja oikeutettu edustamaan yhtiötä yksin. Toimitusjohtaja vastaa osakeyhtiölain 6 luvun 17 §:n mukaisesti osakeyhtiön juoksevan hallinnon hoitamisesta, mihin sisältyy myös yhtiön edustaminen sen päivittäisessä liiketoiminnassa.

56. A on julkaissut itse hakemuksen kohteena olevia ilmaisuja LinkedIn-palvelussa. Julkaisut ovat käsitelleet oikeudenkäyntiä, jossa asianosaisina ovat olleet Peikko Group Oy ja Anstar Oy. Julkaisuissa A:n nimen yhteydessä on mainittu hänen olevan Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä (Anstar Oy:n asiakirjatodisteet 3 — 4 ja 7). Markkinaoikeus katsoo, että A ei ole tehnyt LinkedIn-julkaisujaan oman työuraan taikka yleiseen intressiin liittyvästä näkökulmasta, vaan nimenomaan Peikko Group Oy:n toimitusjohtajan ominaisuudessa, joten näissä julkaisuissa on ollut kysymys yhtiön toimielimen yleisen edustamisoikeuden käyttämisestä. Todistaja MK on kertonut häntä kuultaessa, että A on myös tarkastanut ne tiedotteet, joissa on ollut hänen lausumansa siteerattuna, vaikka niiden kirjoittaminen on MK:n tehtävänä Peikko Group Oy:ssä. MK on kertonut, että tiedotteet syntyvät Peikko Group Oy:n toiminnassa joko aineistojen avulla tai keskustelujen perusteella. MK:n kertomuksen perusteella on sinänsä jäänyt epäselväksi, keitä kyseisiin keskusteluihin osallistuu. Todistelutarkoituksessa kuultu Anstar Oy:n toimitusjohtaja TV on kertonut, että Peikko Group Oy on perheyritys, jota A johtaa. Hänen käsityksensä mukaan sillä, mitä A sanoo, on iso rooli Peikko Group Oy:ssä. TV on kertonut yksityiskohtaisesti siitä, miten A henkilökohtaisesti on esimerkiksi pyrkinyt mustamaalaamaan Anstar Oy:tä vuoden 2025 alussa järjestetyssä messutapahtumassa.

57. Edellä todetut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tässä asiassa on erityinen syy kohdistaa kielto myös A:han.

58. Kieltovaatimuksen 1.2 mukaiset kuvat on julkaistu A:n LinkedIn-tilillä. Koska A on ollut Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja ja koska hänellä on ollut oikeus edustaa Peikko Group Oy:tä, kielto kuviakin koskien on perusteltua kohdistaa myös Peikko Group Oy:öön.

59. Asiassa on seuraavaksi arvioitava uhkasakon asettamista. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n esitöiden (HE 114/1978 vp s. 17) mukaan vain siinä tapauksessa, että uhkasakon asettaminen erityisestä syystä on tarpeetonta, jätetään uhkasakko asettamatta. Esimerkkinä tilanteesta, jossa uhkasakon asettaminen ei ehkä ole tarpeen, on tilanne, jossa elinkeinonharjoittaja on ennalta ilmoittanut suostuvansa vastapuolen vaatimuksiin, mutta viimeksi mainittu pitää ennakkoratkaisun saamista tärkeänä ja vie tästä syystä asian markkinaoikeuteen.

60. Asiassa ei ole käynyt ilmi seikkoja, jotka tekisivät uhkasakon asettamisen tarpeettomaksi. Oletettu Peikko Group Oy:n ja A:n maksukyky huomioon ottaen uhkasakko on asetettava molemmille 100.000 euron määräisenä.

6 Vaatimukset oikaisutoimesta ja julkaisemisesta

61. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaan määrätessään 6 §:ssä tarkoitetun kiellon tuomioistuin voi velvoittaa elinkeinonharjoittajan määräajassa ryhtymään sopivaan oikaisutoimeen, jos sitä teosta aiheutuvien ilmeisten haittojen vuoksi on pidettävä tarpeellisena. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla.

62. Saman pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin voi hakijan vaatimuksesta määrätä, että päätös
6 §:ssä tarkoitettua kieltoa koskevassa asiassa on vastaajan kustannuksella julkaistava yhdessä tai useammassa sanoma- tai aikakauslehdessä.

63. Lain 8 §:n 1 momentin esitöistä (HE 114/1978 vp s. 18) käy ilmi, että tarkoituksena ei ole, että oikaisumääräys annettaisiin säännönmukaisesti kiellon määräämisen yhteydessä, vaan oikaisuun velvoittaminen edellyttää säännöksessä mainittujen lisäedellytysten täyttymistä. Niinpä teosta on ensinnäkin oltava seurauksena haittojen syntyminen. Toiseksi haittojen on säännöksen mukaan oltava laadultaan tai määrältään ilmeisiä. Haitat voivat ilmetä esimerkiksi elinkeinonharjoittajan tarjoamien hyödykkeiden kysynnän vähenemisenä taikka muuna elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytysten heikentymisenä. Esitöissä on edelleen todettu, että oikaisun tarpeellisuuden harkinnalla on asian arvostelussa lähinnä se merkitys, että oikaisumääräys voidaan antaa vain silloin, kun oikaisulla voidaan otaksua voitavan torjua teosta syntyviä haittoja. Jollei oikaisutoimella voida katsoa saatavan aikaan tällaisia vaikutuksia, edellytyksiä siihen velvoittamiseksi ei ole.

64. Pykälän 2 momentin esitöistä (HE 114/1978 vp s. 18 — 19) käy ilmi, että päätöksen julkaiseminen sanoma- tai aikakauslehdessä ei ole riippuvainen samoista edellytyksistä kuin 1 momentissa tarkoitettu velvoittaminen oikaisutoimeen. Esitöiden mukaan joillakin toimialoilla tai määrättyihin ammattiryhmiin kohdistuvassa markkinoinnissa kyseisen alan aikakauslehdillä voi olla hyvin tärkeä merkitys markkinointiviestinnän välineenä elinkeinonharjoittajien keskeisen tiedonkulun kanavana.

65. Anstar Oy on perustellut vaatimusta päätöksen julkaisemisesta ilmaisujen ilmeisillä haitoilla Anstar Oy:lle. Anstar Oy:n mukaan juuri se lukijakunta, joka on lukenut kyseisistä lähteistä kiellettäviksi vaadittuja ilmaisuja, saisi suurella todennäköisyydellä asiassa oikaisevan tiedon julkaisuista.

66. Markkinaoikeus toteaa, että Peikko Group Oy:n ja A:n menettelystä voidaan sinänsä katsoa aiheutuneen Anstar Oy:lle haittaa. Ottaen kuitenkin huomioon, että Anstar Oy:llä on mahdollisuus julkaista päätös muun ohella omilla internetsivuillaan ja siten saattaa päätös yleisön tietoisuuteen, markkinaoikeus katsoo, ettei Anstar Oy:n vaatimaa oikaisutoimea ole pidettävä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta annetun lain 8 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla tarpeellisena. Samoin perustein ei ole tarpeellista määrätä päätöstä julkaistavaksi pykälän 2 momentin nojalla sanoma- tai aikakauslehdessä.

67. Edellä todetuilla perusteilla Anstar Oy:n vaatimukset oikaisutoimen määräämisestä ja päätöksen julkaisemisesta sanoma- tai aikakauslehdessä on hylättävä.

7 Oikeudenkäyntikulut

68. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 5 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä koskevissa asioissa sovelletaan oikeudenkäymiskaaren oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevia säännöksiä.

69. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

70. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan, mitä mainitun pykälän 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi.

71. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan milloin useampi kuin yksi asianosainen on vastuussa samoista oikeudenkäyntikuluista, he vastaavat niiden korvaamisesta yhteisvastuullisesti. Pykälän 2 momentin mukaan kustannukset, jotka liittyvät ainoastaan jotakin asianosaista koskevaan asian osaan, taikka jotka asianosainen on aiheuttanut 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla, hänen on korvattava yksin.

72. Anstar Oy on voittanut asian, vaikka sen vaatimukset oikaisutoimesta ja päätöksen julkaisemisesta on hylätty. Markkinaoikeus katsoo, että sillä, miltä osin hakemusta ei ole hyväksytty, on ollut vain vähäinen merkitys asiassa. Näin ollen Anstar Oy:llä on lähtökohtaisesti oikeus saada täysi korvaus tarpeellisista toimenpiteistä johtuneista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluistaan.

73. Anstar Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Peikko Group Oy:n ja A:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut, jotka muodostuvat 3.031,31 euron kuluista ja 57.804,56 euron palkkiosta, yhteensä 60.835,87 eurolla viivästyskorkoineen. Erittelyn mukaan Anstar Oy:n asiamies on käyttänyt 183,3 tuntia asian ajamiseen.

74. Peikko Group Oy ja A ovat kiistäneet Anstar Oy:n palkkiovaatimuksen perusteeltaan ja paljoksuneet Anstar Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukseen sisältyvän palkkion perusteena olevaa tuntimäärää siltä osin kuin Anstar Oy:n asiamies on käyttänyt asian hoitamiseen yli 160 tuntia sekä siltä osin kuin kuluihin on sisällytetty hotellimajoituskustannuksia 438,54 euroa, koska Anstar Oy:tä on aiemmissa oikeudenkäynneissä avustanut Helsingissä toimiva saman toimiston asiamies. Käytettyyn tuntihintaan niillä ei ole ollut huomautettavaa. Lisäksi Peikko Group Oy ja A ovat kiistäneet vaatimuksen korvausvastuun yhteisvastuullisuudesta.

75. Markkinaoikeus toteaa, että Anstar Oy:n asiamiehen yöpymisestä aiheutuneiden kulujen voidaan todeta olevan asiaan liittyviä, koska Anstar Oy:n asiamiehenä tässä asiassa on toiminut asianajaja, jonka kotipaikka ei ole pääkaupunkiseudulla. Todettu on käynyt vastaajille ilmi jo Anstar Oy:n hakemuksesta, eikä asian arvioinnissa merkitystä ole Anstar Oy:tä aiemmin avustaneen asiamiehen kotipaikalla. Anstar Oy:n kuluvaatimuksen kohtuullisena määränä on pidettävä vaadittua 3.031,31 euroa.

76. Markkinaoikeus katsoo, että Anstar Oy:n asiamiehen asian ajamiseen käyttämien työtuntien kokonaismäärä on asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen, koska lähtökohtaisesti hakija joutuu käyttämään jossain määrin enemmän aikaa oikeudenkäynnissä kuin vastaajana oleva taho. Lisäksi asiassa ei ole esitetty Anstar Oy:n toimenpiteiden olleen sinänsä miltään osin tarpeettomia, joten Anstar Oy:n tarpeellisten toimenpiteiden muodostama 57.804,56 euron palkkiovaatimus on kohtuullinen.

77. Anstar Oy on esittänyt, että toimenpiteet ovat kohdistuneet yhtäläisesti molempiin vastaajiin, lukuun ottamatta erästä toimenpidettä, joka on kohdistunut enemmän A:han. Koska markkinaoikeuden määräämä kielto on kohdistettu molempiin vastaajiin, eikä mainitun yksittäisen toimenpiteenkään voida katsoa kohdistuneen pelkästään A:han oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, on Peikko Group Oy ja A velvoitettava korvaamaan Anstar Oy:n oikeudenkäyntikulut yhteisvastuullisesti. Vastaavasti Peikko Group Oy:n ja A:n esittämät oikeudenkäyntikuluvaatimukset on hylättävä.