Finlex - Etusivulle
Markkinaoikeus

24.3.2025

Markkinaoikeus

Markkinaoikeuden ja aiemman markkinatuomioistuimen ratkaisut v. 1979 lähtien.

MAO:153/2025

Kieliversiot

Asiasanat
Elisa Oyj > Helsingin kaupunki, julkinen hankinta, tarjousten tämentäminen, tarjoajan soveltuvuus, tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
Tapausvuosi
2025
Antopäivä
Diaarinumero
658/2024

Asian tausta

Helsingin kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) rakentamispalveluliikelaitos Stara on ilmoittanut 18.6.2024 julkaistulla EUhankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kalustonhallintajärjestelmän palveluhankinnasta.

Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara on 24.10.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 99 muun ohella sulkenut Elisa Oyj:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Bluugo Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo palvelun käyttöönotolle ja kahden vuoden määräaikaiselle sopimuskaudelle on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.121.280 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.467,50 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen sekä asianosaiskulut 3.475 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, ja hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan sen tarjouskilpailusta.

Hankinnan kohteena oleva kalustonhallintajärjestelmä on tullut toteuttaa Software as a Service -palveluna (SaaS-palvelu). Teknisinä vaatimuksina ovat olleet muun muassa, että sovellus tarjotaan pilvipalvelupohjaisena, käyttöliittymän on oltava selainpohjainen ja toimittava Google Chrome ja Microsoft Edge -selaimilla ja että käyttäjähallinta ja kirjautumisten hallinta toteutetaan hyödyntäen Azure AD -ryhmiä hankintayksikön Azure AD käyttäjähallinnassa.

Valittaja on tarjouksessaan vastannut kaikkiin teknisiin vaatimuksiin ”kyllä”, minkä lisäksi tarjouksessa on vielä erikseen selostettu valittajan tarjoaman ratkaisun toimivan pilvipalvelussa.

Hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta täsmennystä siitä, onko valittajan tarjoama palvelu SaaS-palvelu. Valittaja on vastauksessaan ilmoittanut, että sen tarjoama palvelu on SaaS-palvelu, että se täyttää kaikki tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset ja että palvelutuotanto toteutetaan valittajan ylläpitämässä ympäristössä. Lisäksi valittaja on selventänyt, että sen tarjouksen maininta ”tilaaja hyväksyy Microsoft subscription käytön sekä tekee muut tenanttiin kuuluvat hyväksynnät” on tarkoittanut sitä, että asiakkaalle varataan palvelun käyttöönoton yhteydessä mahdollisuus siihen, että se voi varmistaa ratkaisun tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät näkökulmat sekä hyväksyä ratkaisu teknisesti loppukäyttäjien käytettäväksi.

Täsmennyksestä huolimatta hankintayksikkö on virheellisesti katsonut, ettei valittajan tarjoama palvelu olisi SaaS-palvelu. Hankintayksikön mukaan valittajan tarjouksessa käytetyt termit ”tenant”, ”subscription” ja ”AD” ovat viitanneet siihen, että valittaja olisi aikonut rakentaa tarjoamansa palvelun hankintayksikön Microsoft-ympäristöön. Tulkinta on ollut perusteeton ja virheellinen. Kyseisten käsitteiden käyttö on perustunut pakollisiin teknisiin vaatimuksiin. Termit ”tenant” ja ”AD” ovat liittyneet käyttäjä- ja kirjautumisten hallintaa koskevaan tekniseen vaatimukseen ja termi ”subscription” rajapintojen ja tietojen kyselytapoihin, joiden käyttö voi edellyttää pääsyä hankintayksikön tilauksessa ajettaviin palveluihin.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.700 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, joten hankintayksikön on tullut sulkea se tarjouskilpailusta.

Valittajan tarjouksessaan ilmoittamat toimenpiteet, joita hankintayksiköltä on edellytetty tarjotun palvelun käyttöönottamiseksi, sekä muut tarjouksessa mainitut seikat ovat viitanneet siihen, että valittaja on aikonut rakentaa tarjoamansa ratkaisun hankintayksikön Microsoft-ympäristöön. Tarjottu palvelu ei ole siten ollut vaaditun mukaisesti SaaS-palvelu. Valittajan tarjoushinta ei ole myöskään oletettavasti sisältänyt kaikkia kustannuksia.

Valittajan tarjouksen perusteella hankintayksikkö on arvioinut, että valittajan tarjoama ratkaisu on lähtökohtaisesti ohjelmistokehitysprojekti eikä valmis ratkaisu. Tarjottu ratkaisu on perustunut Microsoftin Power Platform -alustaan, jota käytetään ensisijaisesti yritysten sisäiseen sovelluskehitykseen. Ulkopuolisen tahon tarjotessa Power Platform -ratkaisuja ne tuodaan lähtökohtaisesti asiakkaan omaan Azure-/Power Platform -ympäristöön. Jos tarjoaja käyttäisi ratkaisussaan omaa Power Platform -alustaa SaaS-palvelun tuottamiseksi, se loisi teknisiä ongelmia sekä haasteita, joihin hankintayksiköllä ei välttämättä olisi päätäntävaltaa.

On epätodennäköistä, että tarjottu ratkaisu olisi alun perin tarkoitettu tuottaa kokonaan valittajan omasta ympäristöstä. Vakiintuneen terminologian mukaan palvelu pitää tuottaa palveluntarjoajan ympäristössä kaikilta osin ollakseen SaaS-palvelu. Valittajan tarjouksen palvelukuvauksen mukaan ajopäiväkirjaa oltaisiin integroimassa asiakkaan Outlook-sähköpostin ja kalenterin yhteyteen, eikä kyseistä ominaisuutta siten tuotettaisi palveluntuottajan ympäristöstä. Valittaja on ilmoittanut, että palvelu tuotetaan sen ylläpitämässä ympäristössä. Se ei ole kuitenkaan riittävää tekemään palvelusta SaaS-palvelua, jos palvelua tuotetaan hankintayksikön ympäristössä, jota valittaja vain ylläpitää.

Valittajan antama täsmennys ei ole antanut hankintayksikölle aihetta muuttaa sen arviota valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta.

Kuultavan lausunto

Bluugo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.575 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on menetellyt oikein sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta, sillä valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen.

Valittajan tarjoama ratkaisu ei ole ollut tarjouspyynnössä vaadittu SaaS-palvelu vaan kyse on ollut hankintayksikölle räätälöidystä pilvipalvelusta. SaaS-palvelu on pilvipalvelu, jossa ohjelmisto on standardoitu ja moniasiakasympäristöön soveltuva tuote, joka perustuu käyttöoikeusmalliin eli infrastruktuurin hallinta pysyy palveluntarjoajalla. Valituksessa ja valittajan tarjouksen täsmennyksessä ei ole esitetty seikkoja, jotka osoittaisivat valittajan ratkaisun olevan SaaSpalvelu. Sen sijaan valittajan julkisen tarjouksen, hankintayksikön päätöksen ja valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella on selvää, että valittajan on ollut tarkoitus rakentaa tarjoamansa ratkaisu hankintayksikön Microsoft-ympäristöön, jolloin kyse ei ole ollut SaaS-palvelusta.

Lisäksi valittajan referenssi ei ole ollut tarjouspyynnössä vaaditun mukaisesti hankinnan kohdetta vastaava eli SaaS-palvelu. Valittajan ilmoittama referenssi on ollut asiakaskohtainen ratkaisu, eikä standardoitu ja moniasiakasympäristöön tarkoitettu ohjelmisto.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen tarjoaman sovelluksen käyttö tapahtuu internetselaimella suojatulla HTTPS-yhteydellä. Koko palvelutuotanto toteutetaan valittajan ylläpitämässä ympäristössä, jolla on tarkoitettu valittajan omaa ympäristöä. Hankintayksikön viittaamat kohdat valittajan tarjoukseen eivät ole osoittaneet, että valittajan tarjoama ratkaisu toteutettaisiin osittainkaan hankintayksikön ympäristössä.

Tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen tekeminen on edellyttänyt, että palvelussa osittain tukeudutaan hankintayksikön omiin järjestelmiin. Jotta palvelun käyttäjä- ja kirjautumisten hallinta on mahdollista toteuttaa hyödyntäen Azure AD -ryhmiä hankintayksikön Azure AD -käyttäjähallinnassa, tilaajan eli hankintayksikön tulee hyväksyä palveluntoimittajan pääsy tilaajan hallitsemiin Microsoftin järjestelmiin. Tietosuojasäännösten vuoksi on myös välttämätöntä, että hankintayksikkö hyväksyy kehittäjille ja testaajille käyttöoikeudet Azure AD -rekisteriin. Näihin liittyvät maininnat eivät ole tarkoittaneet, että tarjottu ratkaisu olisi toteutettu hankintayksikön ympäristössä. Hankintayksikön tulee tehdä edellä mainitut toimenpiteet riippumatta siitä, minkä tarjoajan ratkaisu on tullut valituksi.

Lisäksi valittajan tarjouksen ajopäiväkirjaa koskevassa kohdassa oleva viittaus Outlookiin on liittynyt siihen, että tarjottu palvelu on ollut asiakkaan niin halutessa mahdollista lukea ja kirjoittaa asiakkaan Outlook-kalenteriin rajapinnan kautta. Palvelu on kuitenkin toteutettu valittajan ympäristössä, ja järjestelmää käytetään internetselaimella.

Valittaja hallinnoi SaaS-palvelukokonaisuuden tarvitsemia lisenssejä, kapasiteettia, palveluita, alustatekniikoita ja palvelukokonaisuutta. Valittajan tarjoama ratkaisu ei rakennu millään tarjouspyynnön vastaisella tavalla kapasiteetin, alustapalveluiden tai lisenssien osalta hankintayksikön Microsoftympäristöön. Palvelua ei siten rakenneta hankintayksikön ympäristöön tai suoriteta siitä. Valittaja on toteuttanut muita vastaavanlaisia SaaS-palveluita, jotka on toteutettu Microsoftin palveluiden yhdistelmillä valittajan omaan ympäristöön ja tarjottu asiakkaalle SaaS-palveluna.

Hankintayksikön väitteet Power Platform -alustan käytöstä eivät liity valittajan tarjoamaan ratkaisuun. Tarjouspyynnön ja hankintayksikön lisätietokysymyksiin antamien vastausten perusteella hankittavan palvelun toteuttaminen vaatii asiakaskohtaisia integraatioita, jotka edellyttävät sellaista asiakaskohtaista kehitystyötä ja räätälöintiä, jota ei löydy valmissovelluksista. Kyseessä on silti edelleen SaaS-palvelu. Integraatiot tulee toteuttaa järjestelmien välisinä, mikä vaatii kehitystyötä, ja palveluntoimittajalla tulee olla lisäksi kyvykkyys tehdä lisäintegraatioita hankintayksikön toiveiden mukaisesti. Lisäksi rajapinnat ovat sisältäneet muun muassa valittajan toimittaman Ebiot-järjestelmän, johon muilla tarjoajilla ei ole olemassa valmista integraatiota. Siten jokaisen tarjouksen on tullut sisältää asiakaskohtaista kehitystyötä ja integraatiota ollakseen tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnössä on myös vaadittu, että hankittavaan palveluun kuuluu 3.990 tuntia toimittajan pienkehitystyötä sopimuskauden aikana.

Valittajan tarjoushinta on kattanut kaikki kustannukset. Valittajan tarjoama ratkaisu on kuukausimaksua vastaan tarjottava SaaS-palvelu, jonka omistusoikeus ja immateriaalioikeudet ovat valittajalla, eikä tarjotusta ratkaisusta aiheudu hankintayksikölle mitään muita kustannuksia. Hankintayksikkö ei ole myöskään pyytänyt valittajalta selvitystä mahdollisesti poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta.

SaaS-palvelulle on monia määritelmiä, ja tarjouspyyntöasiakirjoissa ainoastaan ”JIT palvelut verkon kautta” -sopimusehdoissa on määritelty SaaS-palvelu. Palvelun myyminen monelle eri asiakkaalle ei ole ratkaiseva kriteeri sille, onko palvelu SaaS-palvelu vai ei. Valittajan tarjoama palvelu on myös moniasiakasympäristöön soveltuva.

Valittajan ilmoittama referenssi on niin ikään täyttänyt kaikki tarjouspyynnössä referenssille asetetut vaatimukset. Sen lisäksi valittajan referenssi on myös täyttänyt ne kriteerit, joita kuultava on esittänyt SaaS-palveluun kuuluvan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 7.000 euroa ylittäviltä osin ja kiistänyt valittajan asianosaiskuluja koskevan vaatimuksen kokonaisuudessaan.

Kuultava on lisälausunnossaan esittänyt, että valittajan ilmoittamassa referenssissä on ollut kyse ohjelmistokehitysprojektista, eikä SaaS-palvelusta, joten referenssi ei ole ollut vaaditusti hankinnan kohdetta vastaava palvelu. Referenssitoimeksiannon kuukausittain maksetuissa maksuissa kyse ei ole ollut SaaS-palvelun kuukausimaksusta, vaan ohjelmistokehitystyön osakokonaisuuksien maksuista. Referenssitoimeksiannon sopimusasiakirjoissa ei ole myöskään mainintaa SaaS-palvelusta.

Tarjouspyynnössä on selkeästi määritelty hankinnan kohteelle asetetut vaatimukset, joiden mukaan palvelun on tullut olla SaaS-palvelu. Alalla ammattimaisesti toimivalle yritykselle on tullut olla selvää, mitä kyseisellä vaatimuksella on tarkoitettu ja että ratkaisun tulee olla moniasiakasympäristöön soveltuva ja skaalautuva ilman merkittävää asiakaskohtaista räätälöintiä. Palvelua, jota ei ole vuosien saatossa otettu käyttöön yhdelläkään muulla asiakkaalla, ei voida pitää uskottavasti SaaS-palveluna. JIT-ehtojen tai muiden yleisten ehtojen käyttäminen sopimusliitteenä ei itsessään määrittele hankinnan kohteen teknistä tai liiketoiminnallista luonnetta.

Kuultavan tarjoama ratkaisu ei ole edellyttänyt asiakaskohtaista integraatiota. Kuultavan ratkaisu on aidosti SaaS-palvelu, jossa asiakaskohtaiset integraatiot toteutetaan ilman ohjelmiston lähdekoodin muutoksia, toisin kuin valittajan tarjoamassa ratkaisussa.

Valittaja on lisälaumassaan muun ohella kiistänyt hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimukset perusteeltaan ja määrältään.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on kysymys siitä, onko valittajan ilmoittama referenssi ollut tarjouspyynnössä asetettujen referenssivaatimusten mukainen ja onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173) viitatun unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (tuomio 10.10.2013, Manova, C336/12, EU:C:2013:647, 34 ja 35 kohta) mukaan tarjouksen täsmennyspyyntö on lähtökohtaisesti osoitettava samalla tavalla kaikille samanlaisessa tilanteessa oleville tarjoajille ja kyseisen pyynnön on koskettava tarjouksen kaikkia kohtia, jotka tarvitsevat täsmennystä.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa muun ohella tarjoajien teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84 — 86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on muun ohella tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on muun ohella kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 96 §:n 1 momentissa säädetään siitä, että hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa.

Valittajan soveltuvuus

Kuultava on esittänyt, että valittajan ilmoittamassa referenssissä on ollut kyse ohjelmistokehitysprojektista, ei SaaS-palvelusta, joten referenssi ei ole ollut vaaditusti hankinnan kohdetta vastaava palvelu. Referenssitoimeksiannon kuukausittain maksetuissa maksuissa kyse ei ole ollut SaaS-palvelun kuukausimaksusta, vaan ohjelmistokehitystyön osakokonaisuuksien maksuista.

Valittaja on esittänyt, että sen ilmoittama referenssi on täyttänyt kaikki tarjouspyynnössä referenssille asetetut vaatimukset. Sen lisäksi valittajan referenssi on myös täyttänyt ne kriteerit, joita kuultava on esittänyt SaaSpalveluun kuuluvan.

Tarjouspyyntöön liitetyn yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (ESPD) lomakkeen IV osan ”Valintaperusteet” alakohdassa C ”Tekninen ja ammatillinen pätevyys” on vaadittu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajalla tulee olla vähintään yksi (1) aiempi hankinnan kohdetta vastaavaa referenssi. Hankinnan kohdetta vastaavana referenssinä pidetään toimeksiantoa, jossa tarjoaja on tarjonnut kaluston- ja/tai ajoneuvohallintajärjestelmän palveluna tilaajalle. Järjestelmän on tullut sisältää GPS-paikannukseen perustuvan datan käyttöä osana hallintajärjestelmän käyttöä. Palvelusopimuksen on tullut olla voimassa vähintään 12 kuukauden ajan.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuus- tai avoimuusperiaatteen vastaista. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta sellaiset tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti asettamia soveltuvuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia.

Tarjoajien on tullut ilmoittaa yksi hankinnan kohdetta vastaava referenssi. Hankinnan kohdetta vastaavalla referenssillä on tarkoitettu kaluston- ja/tai ajoneuvohallintajärjestelmän tarjoamista palveluna tilaajalle. Vaatimuksessa ei ole tarkemmin määritelty sitä, millaisella palvelumallilla järjestelmä on tullut toteuttaa. Merkitystä ei näin ollen ole sillä, onko referenssi toteutettu samanlaisella palvelumallilla kuin nyt kysymyksessä oleva hankinta.

Valittaja on ilmoittanut referenssikseen hankintayksikölle palveluna toteutetun järjestelmän, joka on sisältänyt ajo-oikeus- ja kalustorekisterin ja ajopäiväkirjan sekä paikannukseen perustuvan datan käyttöä.

Valittajan ilmoittama referenssi on koskenut kalustonhallintajärjestelmää, joka on asiassa esitetyn selvityksen perusteella räätälöity hankintayksikön tarpeisiin. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään katsonut tarjoajien täyttäneen soveltuvuusvaatimukset, eikä hankintayksikkö ole markkinaoikeudessakaan esittänyt, että valittajan referenssi ei olisi ollut vaatimusten mukainen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella referenssiin on sisältynyt muun ohella ajoneuvojen paikannuslaitteiden laitedatan käyttöoikeus pilvipalvelussa kuukausittaisella maksulla. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa valittajan referenssin riittävällä tavalla tarjouspyynnössä asetetun määritelmän mukaisesti vastanneen hankinnan kohdetta ja täyttäneen tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset.

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Palvelukuvaus” kohdan 3 ”Palvelun tekniset ominaisuudet” alakohdassa 3.1 ”Palvelin- ja verkkoympäristö” on vaadittu muun ohella seuraavaa:

”Sovelluksen (Web-käyttö) on toimittava palveluna (SaaS, Software as a Service). Sovelluksen käyttö tapahtuu internetselaimella suojatulla HTTPS-yhteydellä.”

Tarjouspyynnön liitteen 2 ”Vaatimusluettelo” välilehdellä 2 ”Tekniset vaatimukset” on vaadittu pakollisina vaatimuksina muun ohella seuraavaa:

”Sovellus tarjotaan pilvipalvelupohjaisena

Järjestelmän ja mobiilikäyttöliittymän käyttöliittymän on oltava selainpohjainen

Palvelun on toimittava Google Chrome ja Microsoft Edge selaimilla.

Käyttäjähallinta ja kirjautumisten hallinta tulee olla toteutettu hyödyntäen Azure AD-ryhmiä kaupungin Azure ADkäyttäjähallinnassa. Käyttäjää yksilöivät tiedot ovat sieltä saatavissa (esimerkiksi esimies, henkilöstökortin numero, syntymäaika), jonka takia järjestelmän tulee hyödyntää juuri Azure AD-ryhmiä.”

Tarjouspyynnön liitteen 9 ”JIT Palveluehdot verkon kautta” kohdan ”Käyttöohje” alakohdassa ”Yleistä pilvipalveluista” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Pilvipalveluiden palvelumallit jaetaan yleensä kolmeen: infrastruktuuriresurssipalvelu (en. Cloud Infrastructure as a Service, IaaS), alustaresurssipalvelu (en. Cloud Platform as a Service, PaaS) ja ohjelmistoresurssipalvelu (en. Cloud Software as a Service, SaaS).

Näissä erityisehdoissa käsiteltävä malli on Ohjelmistoresurssi-palvelumalli. Ohjelmistoresurssi-palvelumallissa palvelun käyttäjällä on mahdollisuus käyttää palveluntarjoajan sovelluksia, joita ajetaan pilven perusrakenteita hyödyntäen. Sovelluksia voi käyttää erilaisilla päätelaitteilla ja käyttöliittymillä kuten esimerkiksi selaimella. Käyttäjä ei hallinnoi tai kontrolloi pilvipalvelun perusrakenteita kuten tietoliikenneverkkoa, palvelimia, käyttöjärjestelmiä, tallennusjärjestelmiä eikä yksittäisiä sovelluksia tai niiden ominaisuuksia lukuun ottamatta mahdollisia käyttäjäkohtaisia sovellusten asetuksia.”

Saman liitteen kohdassa 2 ”Määritelmät” on määritelty ohjelmistopalvelu seuraavasti:

”palvelu, jossa sovellus tai palvelu tuotetaan keskitetyssä palvelinkeskuksessa tietoverkon välityksellä saataville yhteyspisteeseen ja jossa pääsy ohjelmistoon sekä sen käyttöoikeus tarjotaan toistuvaismaksua vastaan

Palvelu tuotetaan käyttäen palvelun tuottajan palveluympäristöön kuuluvia verkkoja, palvelimia sekä käyttö- ja tallennusjärjestelmiä, joiden hallintaan tai konfigurointiin palvelun käyttäjä ei osallistu lukuun ottamatta rajoitettuja, käyttäjään liittyviä asetuksia.”

Valittajan tarjouksessa on vakuutettu, että se täyttää tarjouspyynnössä liitteineen esitetyt vähimmäisvaatimukset. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut sen tarjoaman ratkaisun täyttävän kaikki asetetut tekniset vaatimukset, ja palvelun pilvipalvelupohjaisuudesta on todettu lisäksi seuraavaa:

”Järjestelmä on pilvipalvelussa: Microsoft Power Platform alustan PowerApp-sovellus sekä tähän liittyvät automaatiopalvelut (Power Automate). Tietojen välikäsittely ja tallennus Azure Fabric-tietoalustassa.”

Valittajan tarjouksen liitteen 3 ”Palvelukuvaus” kohdassa ”Ajopäiväkirja” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Ajopäiväkirja integroidaan Outlook-sähköpostin ja kalenterin yhteyteen. Sovellus toimii samalla tavoin kuin käyttäjille entuudestaan tuttu Outlook ja kalenteri.”

Valittajan tarjouksen liitteen 5 ”Käyttöönottosuunnitelma” kohdassa 3 ”Tehtävät toimenpiteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”- Tilaaja hyväksyy Microsoft subscription käytön sekä tekee muut tenanttiin kuuluvat hyväksynnät

[ — — ]

- AD tunnukset kehittäjille ja testaajille”.

Hankintayksikkö on 4.10.2024 pyytänyt valittajaa täsmentämään tarjoustaan. Täsmennyspyynnössä on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankintayksikkö pyytää teiltä lisäselvitystä tarjouksenne sisällöstä seuraavin osin. Tarjouspyynnön liitteenä toimitetussa palvelukuvauksessa on ollut muun ohella vaatimuksena, että ’Sovelluksen (Web-käyttö) on toimittava palveluna (SaaS, Software as a Service). Sovelluksen käyttö tapahtuu internetselaimella suojatulla HTTPS-yhteydellä.’ Tarjouksenne liitteenä toimitetussa käyttöönottosuunnitelmassa on kohdassa 3 todettu, että ’Tilaaja hyväksyy Microsoft subscription käytön sekä tekee muut tenanttiin kuuluvat hyväksynnät.’ Hankintayksikön arvion mukaan, erityisesti käyttöönottosuunnitelmassa todettu huomioiden, tarjous ei koske SaaS-palvelua. Hankintayksikkö varaa teille antaa asiassa lisäselvitystä siitä, onko tarjottu palvelu SaaS-palvelua.”

Valittaja on 10.10.2024 täsmennyspyyntöön antamassaan vastauksessa todennut muun ohella seuraavaa:

”Elisa toteaa, että

1. Palvelu tuotetaan SaaS-palveluna täysin tarjouspyynnön mukaisesti täyttäen kaikki tarjouspyynnön ehdottomat vaatimukset

2. Koko palvelutuotanto toteutetaan Elisan ylläpitämässä ympäristössä

[ — — ]

Elisan tarjoama ratkaisu on SaaS-palvelu. Elisa on varannut Asiakkaalle käyttöönoton yhteydessä mahdollisuuden varmistaa ratkaisu omalta kannaltaan huomioiden Asiakkaan tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvät vaatimukset, sekä hyväksyä ratkaisu teknisesti loppukäyttäjien käytettäväksi. Tämä on normaali käytäntö Elisan SaaS-palveluiden käyttöönotoissa.”

Hankintayksikkö on 24.10.2024 tekemällään hankintapäätöksellä muun ohella sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta perustellen tätä hankintapäätöksen liitteessä 3 seuraavasti:

”Elisa Oyj on muun muassa tarjouksensa käyttöönottosuunnitelma-liitteen kohdassa 3 maininnut:

”Tilaaja hyväksyy Microsoft subscription käytön sekä tekee muut tenanttiin kuuluvat hyväksynnät.”

Hankintayksikkö on arvioinut, että yllä olevat Elisa Oyj:n vaatimat toimenpiteet, sekä muut Elisa Oyj:n tarjouksessa olevat viittaukset muun muassa ”tenanttiin”, ”subscriptioniin” ja ”AD”:hen viittaavat siihen, että Elisa Oyj on aikonut rakentaa tarjoamansa ratkaisun Helsingin kaupungin Microsoftympäristöön, sen sijaan, että olisi tarjouspyynnön mukaisesti tarjonnut ratkaisua SaaS-palveluna.

Edellä mainitut Elisa Oyj:n tarjouksessaan hankintayksiköltä edellyttämät toimenpiteet aiheuttaisivat lisäksi Microsoftlisenssien osalta hankintayksikölle merkittäviä lisäkuluja, joita ei ole huomioitu Elisa Oyj:n tarjouksessa.

Hankintayksikkö on 4.10.2024 lähettämällään tarkennuspyynnöllä antanut Elisa Oyj:lle mahdollisuuden antaa lisäselvitystä asiassa.

[ — — ]

Elisa Oyj:n antama vastaus ei hankintayksikön arvion mukaan anna syytä muuttaa hankintayksikön tekemää tulkintaa Elisa Oyj:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta. Hankintayksikön arvion mukaan tarjotun alustaratkaisun toteuttaminen kuvatulla tavalla omasta ympäristöstä ei ole toteutuskelpoinen ratkaisu SaaS-palvelun tuottamiselle. Lisäksi tarjouksessa annetut hinnat eivät sisällä kaikkia kustannuksia, vaan Microsoft-lisenssien osalta syntyisi hankintayksikölle kustannuksia, jotka eivät sisälly tarjoukseen. Näin ollen tarjotuilla hinnoilla ei tosiasiallisesti voida tuottaa vaadittua palvelukokonaisuutta.”

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi

Valittaja on esittänyt, että se on tarjonnut sen omassa ympäristössä tuotettavaa SaaS-palvelua ja sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, eikä sen tarjousta olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjouksessaan antamien tietojen perusteella kyse ei ole ollut SaaS-palvelusta, koska ratkaisussa on hyödynnetty myös hankintayksikön ympäristöä. Hankintayksikkö on ollut velvollinen sulkemaan valittajan tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen tarjouskilpailusta.

Kuultava on esittänyt, että valittajan tarjoama ratkaisu ei ole ollut tarjouspyynnössä vaadittu SaaS-palvelu, vaan kyse on ollut hankintayksikölle räätälöidystä pilvipalvelusta. Alalla ammattimaisesti toimivalle yritykselle on tullut olla selvää, että ratkaisun tulee olla moniasiakasympäristöön soveltuva ja skaalautuva ilman merkittävää asiakaskohtaista räätälöintiä, jotta kyse olisi SaaS-palvelusta. Palvelua, jota ei ole vuosien saatossa otettu käyttöön yhdelläkään muulla asiakkaalla, ei voida pitää uskottavasti SaaS-palveluna.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, jos tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Tarjouspyynnössä on vaadittu, että hankittava palvelu toteutetaan SaaS-palvelumallilla. Kuten tarjouspyyntöön liitetyistä JIT Palvelut verkon kautta sopimusehdoista ilmenee, SaaS-palvelumallissa tarjottava palvelu tuotetaan käyttäen palveluntuottajan palveluympäristöön kuuluvia verkkoja, palvelimia sekä käyttö- ja tallennusjärjestelmiä eli palvelu tuotetaan palveluntuottajan ympäristössä. Asiassa osapuolten välillä on erimielisyyttä siitä, onko valittajan tarjoama ratkaisu ollut tarkoitus tuottaa valittajan omassa ympäristössä ja millä tavalla ratkaisu on tarkoitettu yhdistettävän hankintayksikön Microsoft-ympäristöön.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja on voinut kehittää tarjoamansa SaaS-palvelun juuri tarjouskilpailuun osallistumista varten. Siten arvioitaessa tarjotun palvelun palvelumallia ja sitä, onko kyse SaaS-palvelusta, merkitystä ei ole kuultavan esittämin tavoin sillä, onko tarjottava palvelu jo muiden asiakkaiden käytössä tai onko tarjoajan tarkoituksena myydä sitä muille asiakkaille. Samoin tarjoaja voi muokata sillä jo olemassa olevaa SaaS-palvelumallilla toteutettavaa ohjelmistopalveluaan sellaiseksi, että se täyttää tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Tällainen asiakaskohtainen palvelun räätälöinti ei tarkoita, että kyse ei olisi SaaS-palvelumallilla toteutettavasta palvelusta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella pakollinen tekninen vaatimus tietynlaisesta palvelun käyttäjähallinnasta ja kirjautumisten hallinnasta on edellyttänyt sitä, että tarjottava palvelu yhdistetään teknisesti hankintayksikön Microsoft-palveluihin kuuluvaan Azure AD -käyttäjähallintaan, jotta hankintayksikön käyttäjätietoja voidaan käyttää käyttäjähallinnassa ja kirjautumisten hallinnassa. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, että valittajan tarjouksen maininnat hyväksynnästä ja AD-tunnuksista eivät olisi voineet liittyä tällaiseen tarjouspyynnössä vaadittuun tietojärjestelmien yhteenliittämiseen.

Valittaja on tarjouksessaan vahvistanut täyttävänsä tarjouspyynnössä liitteineen esitetyt vähimmäisvaatimukset sekä kunkin teknisen vaatimuksen kohdalla erikseen vahvistanut, että sen tarjoama ratkaisu on asetettujen vaatimusten mukainen. Valittaja on täsmennyspyyntöön antamassaan vastauksessa muun ohella ilmoittanut, että kyse on SaaS-palvelusta ja että se tuotetaan valittajan ylläpitämässä ympäristössä. Valittajan antama täsmennys ei ole kuitenkaan muuttanut hankintayksikön täsmennyspyynnössä esittämää käsitystä asiasta.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä todetun perusteella valittajalta ei ole voitu edellyttää, että sen olisi täsmennyksessään tullut antaa olennaisesti tarkempaa selvitystä tarjoamansa ratkaisun teknisestä toteuttamisesta tai muista seikoista. Jos hankintayksikön tarkoituksena olisi ollut selvittää tarkemmin sitä, miten valittaja on aikonut järjestelmänsä teknisesti toteuttaa tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti, sen olisi tullut nimenomaisesti pyytää tällaista selvitystä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole tullut ilmi, millä yksilöidyillä perusteilla valittajan tarjouksessa esittämää palvelua ei olisi ollut tarkoitettu toteuttaa tai ei olisi ollut toteutettavissa SaaS-palvelumallilla.

Hankintapäätöksen liitteessä on myös tuotu esiin se, että valittajan tarjous ei sisältäisi kaikkia kustannuksia eikä tarjotuilla hinnoilla tosiasiallisesti voitaisi tuottaa vaadittua palvelukokonaisuutta. Hankintayksikkö ei ole näihin perusteisiin markkinaoikeudessa nimenomaisesti vedonnut. Selvyyden vuoksi markkinaoikeus toteaa, että kun hankintayksikkö ei ole ryhtynyt hankintalain 96 §:ssä säädettyyn menettelyyn hinnoittelun selvittämiseksi, ei tarjousta ole voitu sulkea tarjouskilpailusta esitetyillä perusteilla.

Hankintayksikkö on lisäksi vasta markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan palvelukuvauksen mukaan ajopäiväkirjaa oltaisiin integroimassa asiakkaan Outlook-sähköpostin ja kalenterin yhteyteen, eikä kyseistä ominaisuutta siten tuotettaisi palveluntuottajan ympäristöstä. Valittaja on esittänyt, että tämä on liittynyt siihen, että tarjottu palvelu on ollut asiakkaan niin halutessa mahdollista lukea ja kirjoittaa Outlook-kalenteriin rajapinnan kautta. Valittajan mukaan palvelu on kuitenkin toteutettu valittajan ympäristössä, ja järjestelmää käytetään internetselaimella.

Markkinaoikeus toteaa, että myöskään kyseiseltä osin hankintayksikkö ei ole esittänyt perusteita sille, että kyse ei olisi ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesta SaaS-palvelusta ja että sitä ei tuotettaisi palveluntuottajan ympäristöstä. Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksen liitteessä eikä markkinaoikeudessakaan esittänyt, että valittajan tarjous olisi ollut tarjouspyynnön vastainen sillä perusteella, että tarjotussa palvelussa ajopäiväkirjaa käytettäisiin muutoin kuin internetselaimella suojatulla HTTPS-yhteydellä. Myöskään kuultava ei ole esittänyt markkinaoikeudessa mitään ajopäiväkirjaan liittyviä väitteitä. Näin ollen asiassa ei ole tältäkään osin tullut ilmi, että valittajan tarjousta olisi pidettävä jollakin hankintayksikön tai kuultavan esittämällä perusteella tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta esittämillään perusteilla. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Mikäli Helsingin kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kalustonhallintajärjestelmän palveluhankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat muun ohella asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (4 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Pykälän 2 momentin esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan menetyksellä tarkoitetaan esimerkiksi ansionmenetystä tai sitä, että oikeudenkäynnin osapuoli joutuu loma-aikanaan olemaan läsnä tuomioistuimessa. Osapuolelle voidaan suorittaa korvausta edellä mainitusta työstään, vaikka hän olisi tehnyt työn vapaa-aikanaan eikä hänelle näin ollen aiheutuisi ansionmenetystä. Sitä vastoin osapuolella ei ole oikeutta korvaukseen esimerkiksi pelkästä epämukavuudesta tai haitasta. Edelleen esitöiden mukaan mikäli oikeudenkäynnin osapuoli käyttää asiamiestä tai avustajaa, ei osapuolelle itselleen voida arvioida yleensä aiheutuvan sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata. Käytännössä esiintyy myös tilanteita, joissa on perusteltua suorittaa asianosaiselle korvausta työstä sen vuoksi, että hän osallistuu asiantuntijana valituskirjelmän tai sen liitteiden laatimiseen siitä huolimatta, että hänellä on oikeudenkäynnissä myös avustaja tai asiamies.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse kokonaan vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, joka sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, josta olisi todettavissa, että valittajalle olisi aiheutunut asiamiehen palkkion lisäksi sellaisia erityisiä asianosaiskuluja, jotka hankintayksikkö tulisi velvoittaa korvaamaan, ja tältä osin valittajan vaatimus on hylättävä.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran 24.10.2024 tekemän hankintapäätöksen § 99. Markkinaoikeus kieltää Helsingin kaupunkia tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Elisa Oyj:n oikeudenkäyntikulut 12.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Helsingin kaupungin ja Bluugo Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pekka Savola ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Sivun alkuun