20.12.2024

Vaatimukset

Oravais Trafik Ab — Oravaisten Liikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen reittiä numero 16 koskevilta osin, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 10 prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.175 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjouskilpailuun on tullut tarjota linja-autokalustoa. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut sisällöltään tarjouspyynnön vastainen, koska sen tarjouksen liitteenä toimitettuun kalustoluetteloon on sisältynyt ajoneuvoja, jotka eivät ole täyttäneet asetettuja vaatimuksia. Traficomin rekisteritietojen mukaan tarjotuista ajoneuvoista ainakin kaksi on ollut henkilöautoja, eikä vaatimusten mukaisia linja-autoja.

Hankintayksikkö on laiminlyönyt voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden tarkastamisen ennen hankinnasta päättämistä ja hyväksynyt sen tarjouspyynnön ehtoja vastaamattomia kalustotietoja sisältäneen tarjouksen.

Voittanut tarjoaja ei ole myöskään täyttänyt tarjoajalle asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, vaikka se on tarjouksessaan niin ilmoittanut. Tarjoajan on tullut pyydettäessä ja viimeistään ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista toimittaa hankintayksikölle tilaajavastuuta koskevien velvoitteidensa noudattamista osoittavat selvitykset. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut ESPD-asiakirjassa, että sillä on voimassa oleva henkilöliikennelupa ja vastuuvakuutus. Lisäksi se on ilmoittanut, ettei se hyödynnä tarjoajan soveltuvuusvaatimusten täyttämiseksi muiden yksiköiden voimavaroja.

Toukokuun alussa tarjouskilpailun ratkettua voittanut tarjoaja on tuonut esiin hankintayksikölle toimittamissaan todistuksissa ja selvityksissä, että se hyödyntää henkilöliikenneluvan ja vastuuvakuutuksen osalta toisen yhtiön voimavaroja. Kyseinen toinen yhtiö omistaa merkittävän osan voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamista linja-autoista. Näissä olosuhteissa voittaneen tarjoajan ilmoittamaa yhtiötä on pidettävä sen voimavara-alihankkijana, jonka osalta voittaneen tarjoajan olisi myös tullut liittää täytetty ESPD-asiakirja tarjoukseensa.

Ilman hankintayksikön virheellistä menettelyä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus tulla valituksi reitin numero 16 liikennöitsijäksi.

Vaatimukset

Vöyrin kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.375 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan käsitys siitä, että kaksi voittaneen tarjoajan tarjoamista ajoneuvoista olisi ollut henkilöautoja, johtuu sen tarjouksessa olevasta kirjoitusvirheestä kyseisten ajoneuvojen rekisterinumeroissa. Molemmat ajoneuvot on tosiasiassa rekisteröity linja-autoina ajoneuvoluokkaan M3. Voittaneen tarjoajan tarjoama kalusto on siten täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.

Mainittu kirjoitusvirhe on ollut siinä määrin vähäinen ja epäolennainen, että voittaneelle tarjoajalle on voitu antaa mahdollisuus virheen korjaamiseen. Hankintayksikkö ei ole ollut velvollinen hylkäämään voittaneen tarjoajan tarjousta kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten näppäilyvirheiden takia, sillä tarjoajan poissulkeminen tällaisesta syystä olisi ollut kohtuuton seuraus erityisesti, kun ESPD-lomakkeessa on vaadittu tarjoajaa ainoastaan ilmoittamaan, että sen kalusto täyttää vaatimukset sopimuskauden alussa. Sopimuskausi on alkanut 1.8.2024 ja siihen asti tarjouskilpailun voittaneilla tarjoajilla on ollut mahdollisuus täydentää tarjoamaansa kalustoa.

Hankintayksikkö on hankintasopimuksen osapuolen vaihtumisen jälkeenkin tarkastanut, että ajoneuvot täyttävät tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset, ja varmistanut, että uusi sopijapuoli täyttää myös muut hankinnalle asetetut vaatimukset.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajilla on taksi- tai joukkoliikennelupa, joka on voimassa viimeistään kuljetusten alkaessa. Tarjouksen jättämisen yhteydessä tarjoajien on tullut vakuuttaa ESPD-lomakkeessa, että niillä on tai että ne ovat hankkimassa tarvittavat joukkoliikenneluvat.

Tarjoajilla on pitänyt olla vastuuvakuutus, joka koskee hankintaan sisältyviä palveluita. Tarjouksen jättämisen yhteydessä tarjoajien on tullut vakuuttaa ESPD-lomakkeessa, että niillä on vastuuvakuutus tai että ne ovat sen hankkimassa. Hankintailmoituksessa ei ole täsmennetty, milloin vastuuvakuutusta koskeva vaatimus on täytettävä, mutta hankintayksikkö on katsonut, että samoin kuin liikennelupa, tarjoajalla on oltava myös vastuuvakuutus viimeistään silloin, kun koulukuljetukset alkavat, jolloin myös vakuutustarve syntyy.

Voittanut tarjoaja on vakuuttanut ESPD-lomakkeella, että se täyttää hankinnalle asetetut soveltuvuusvaatimukset sopimuskauden tai kuljetusten alkaessa. Sen ei ole tarvinnut vielä täyttää edellä mainittuja vaatimuksia valituksen vireille tullessa. Hankintayksiköllä on ollut oikeus olettaa, että tarjoajan tarjouksessa ilmoittamat tiedot ovat olleet oikeita.

Voittanut tarjoaja on sittemmin tehnyt Oy Lindén Trans Ab:lle liiketoimintasiirron, johon hankinnan kohteena olevat liikennöintipalvelut ovat sisältyneet. Kyse ei ole ollut voimavara-alihankkijasta soveltuvuusvaatimusten täyttämiseksi.

Oy Lindén Trans Ab on toimittanut hankintayksikölle tarvittavat joukkoliikenneluvat ja vastuuvakuutustodistuksen, jotka ovat tulleet voimaan ennen kuljetusten alkamista. Hankintayksikkö katsoo, että tarjoajan soveltuvuusvaatimukset on täytetty ja ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole siten ollut tarjouspyynnön vastainen.

Hankintayksikkö on ollessaan käsityksessä, että hankintapäätöstä koskeva valitusaika on umpeutunut ja hankintapäätös saanut lainvoiman tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa koskien reittiä numero 16. Markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun valittajalle vain siltä osin kuin sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Näin ollen määrättävä hyvitysmaksu voi olla korkeintaan 10 prosenttia reitin numero 16 hankintasopimuksen arvosta, minkä ylittävältä osin kyse olisi perusteettomasta edusta.

Valittajan vaatimusten tutkiminen

Valittaja on edellä todetusti markkinaoikeudelle toimittamassaan valituskirjelmässä vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muutoin panemasta hankintapäätöstä täytäntöön, sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että mikäli hankintayksikkö on jo ehtinyt tekemään hankintasopimuksen, tulee markkinaoikeuden määrätä hankintayksikkö maksamaan valittajalle hyvitysmaksu, sekä esittänyt oikeudenkäyntikulujaan koskevan vaatimuksen. Valittaja on toimittanut valituskirjelmänsä markkinaoikeuteen 14 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut tiedoksi hankintapäätöksen ja siihen liitetyn valitusosoituksen.

Valittaja on markkinaoikeudelle toimittamassaan vastaselityksessä vaatinut edellä mainittujen vaatimustensa lisäksi hankintayksikön tekemän reittiä numero 16 koskevan hankintasopimuksen sopimuskautta lyhennettäväksi siten, että hankintasopimus päättyy kahden kuukauden irtisanomisajassa markkinaoikeuden päätösajankohdasta laskien. Asiassa on valitusajan päättymisen jälkeen esitetyn uuden vaatimuksen johdosta arvioitava, miltä osin valittajan vaatimukset on otettava tutkittavaksi.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 167 §:n 1 momentin mukaan valitukseen sovelletaan hankintalain säännösten lisäksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 15 §:n 1 momentin mukaan valituksessa on ilmoitettava muun ohella, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (2 kohta) sekä vaatimusten perustelut (3 kohta).

Mainitun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valittaja saa esittää valitusajan päättymisen jälkeen uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:ää koskevissa esitöissä (HE 29/2018 vp s. 106) on todettu, että säännöksen taustalla ovat oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n säännökset kanteen muuttamisen kiellosta ja niistä vaatimuksista, joiden esittämistä ei katsota kielletyksi kanteen muuttamiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn perusteella valittaja on vasta valituksensa tekemisen jälkeen saanut varmuudella tietää, että valituksen kohteena olevaan hankintapäätökseen liittyvä hankintasopimus on allekirjoitettu, millä on voinut olla vaikutuksia valittajan esittämiin vaatimuksiin ja niihin liittyviin valituksen menestymismahdollisuuksiin. Markkinaoikeus katsoo, että vastaselityksessä esitetty vaatimus on siten perustunut prosessilaissa tarkoitetulla tavalla valittajan tietoon tulleeseen uuteen seikkaan, eikä sitä ole pidettävä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:ssä tarkoitettuna kiellettynä uutena vaatimuksena.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että valitus on tutkittava myös tältä osin.

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vaatimusten mukainen tarjoajalta edellytettyjen joukkoliikenneluvan ja vastuuvakuutuksen, tarjottavan kaluston sekä voimavara-alihankkijan ilmoittamisen osalta. Lisäksi asiassa on tarvittaessa vielä arvioitava, onko hankintayksikkö toiminut hankintasäännösten vastaisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan liiketoiminnan liiketoimintasiirrolla vastaanottaneen yhtiön uudeksi sopimuskumppanikseen sopimuskauden alkaessa.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

1) tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen;

2) tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.

Saman pykälän 2 momentin mukaan avoimessa menettelyssä hankintayksikkö voi tarkistaa tarjousten vaatimustenmukaisuuden ja vertailla tarjoukset ennen 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tarkistamista. Hankintasopimusta ei kuitenkaan voida tehdä sellaisen tarjoajan kanssa, joka olisi tullut sulkea menettelystä 80 §:n nojalla tai joka ei täytä hankintayksikön asettamia soveltuvuusvaatimuksia.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan:

10) joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle tässä luvussa tarkoitettuja tietoja tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen.

Hankintalain 83 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84 — 86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta. Hankintayksikkö voi myös vaatia riittävää vastuuvakuutusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava käytettäväksi yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa alustavana näyttönä siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää seuraavat vaatimukset:

1) mikään 80 ja 81 §:ssä tarkoitetuista poissulkemisperusteista ei koske ehdokasta tai tarjoajaa;

2) ehdokas tai tarjoaja täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintalain 136 §:n 1 momentin mukaan hankintasopimusta tai puitejärjestelyä ei saa EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tai kansalliset kynnysarvot ylittävissä liitteen E mukaisissa palveluhankinnoissa taikka käyttöoikeussopimuksissa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman tämän lain mukaista uutta hankintamenettelyä. Olennaisena pidetään momentin 4 kohdan mukaan ainakin muutosta, jos sopimuskumppani, jonka kanssa hankintayksikkö on alun perin tehnyt sopimuksen, korvataan uudella sopimuskumppanilla.

Hankintamenettely merkityksellisiltä osin

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa ESPD-lomakkeessa on kohdassa ”IV Valintaperusteet” alakohdassa ”A: Soveltuvuus” edellytetty tarjoajalta vakuutusta siitä, että sillä on voimassa oleva taksi- ja/tai joukkoliikennelupa viimeistään kuljetusten alkaessa ja koko sopimuskauden ajan. Lisäksi on edellytetty, että hankintayksikölle toimitetaan kopio liikenneluvasta etukäteen ennen sopimuksen allekirjoittamista. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vakuuttanut, että kyseinen soveltuvuusvaatimus täyttyy.

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa ESPD-lomakkeessa on edelleen alakohdassa ”B: Taloudellinen tilanne ja rahoitusasema” edellytetty tarjoajalta vakuutusta siitä, että sillä on hankittavia palveluja koskeva vastuuvakuutus, joka on riittävä suhteessa palvelun tarjoamiseen liittyviin riskeihin. Vaatimuksen on tullut täyttyä viimeistään sopimuskaudella. Lisäksi on edellytetty, että hankintayksikölle toimitetaan kopio vakuutuksesta etukäteen ennen sopimuksen allekirjoittamista. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vakuuttanut, että tämä soveltuvuusvaatimus täyttyy.

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa ESPD-lomakkeessa on myös alakohdassa ”C: Muiden yksiköiden voimavarojen hyväksi käyttämistä koskevat tiedot” kysytty, käyttääkö tarjoaja hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja täyttääkseen IV osassa esitetyt valintaperusteet ja V osassa esitetyt perusteet ja (mahdolliset) säännöt. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vastannut tähän kysymykseen kieltävästi.

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa ESPD-lomakkeessa on vielä alakohdassa ”D: Sellaisia alihankkijoita koskevat tiedot, joiden voimavaroja tarjoaja ei käytä hyväksi” kysytty, aikooko tarjoaja teettää osan hankintasopimuksesta kolmansilla osapuolilla. Voittanut tarjoaja on vastannut tähänkin kysymykseen tarjouksessaan kieltävästi.

Tarjouspyynnössä on valituksen kohteena olevan reitin numero 16 kuljetuspalvelujen osalta esitetty kalustoa koskevina vaatimuksina muun ohella, että reitillä tulee käyttää linja-autoa, jossa on noin 60 asiakaspaikkaa. Tarjoajan on tullut tarjouksessaan vakuuttaa kyseisen vaatimuksen täyttyvän sopimuskauden alussa, minkä voittanut tarjoaja on tarjouksessaan myös tehnyt.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä ja niitä koskevista vaatimuksista tarpeidensa mukaisesti. Tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimukset tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä, eikä annettujen tarjousten jälkikäteinen muuttaminen ole lähtökohtaisesti sallittua. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouksia lähtökohtaisesti arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei tarjoajalla lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouspyynnössä vaadittuja resursseja tai lupia vielä tarjouksen tekohetkellä, vaan riittää, että tarjouksessa on sitouduttu hankinnan toteuttamiseen tarjouspyynnössä edellytetyillä resursseilla tai hankkimaan vaaditut luvat sopimuskauden alkaessa. Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset edellyttävät lisäksi, että hankintasopimus tehdään lähtökohtaisesti hankinta-asiakirjoissa ja voittaneen tarjoajan tarjouksessa sekä hankintapäätöksessä esitettyjen tietojen mukaisesti.

Esillä olevassa asiassa tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluvassa ESPD-lomakkeessa on vastuuvakuutuksen osalta edellytetty, että tarjoajalla on vaatimusten mukainen vastuuvakuutus viimeistään sopimuskaudella. Sopimuskausi on asiassa esitetyn selvityksen perusteella alkanut 1.8.2024 ja vakuutuksen olemassaolo on tullut todentaa ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista, joka on tehty 8.5.2024.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vakuuttanut täyttävänsä edellä mainitut soveltuvuusvaatimukset. Hankintayksikkö on voittaneen tarjoajan toimitettua toukokuussa 2024 ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista hankintayksikölle soveltuvuusvaatimuksia koskevat selvityksensä, tullut tietoiseksi muun ohella siitä, että voittanut tarjoaja vetoaa soveltuvuusvaatimustensa täyttymisen osalta toisen yhtiön vastuuvakuutukseen ja liikennelupaan. Markkinaoikeus katsoo, että vastaanotettuaan voittaneen tarjoajan selvitykset hankintayksikkö ei enää ole voinut perustellusti luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin, vaan sen olisi tullut havaita tarjoustietojen ja myöhemmin toimitettujen selvitysten ilmeinen ristiriita koskien voittaneen tarjoajan soveltuvuusvaatimuksen täyttymistä sekä sen voimavara-alihankkijan käyttämistä.

Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä voimavara-alihankkijaa eikä se ole liittänyt yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa tarjoukseensa alihankkijansa osalta. Voittaneen tarjoajan on katsottava siten vasta tarjousten jättämisajan päättymisen ja hankintapäätöksen tekemisen jälkeen toukokuussa 2024 ilmoittaneen hankintayksikölle käyttävänsä hankinnassa voimavara-alihankkijaa, joka on täyttänyt tarjoajan soveltuvuusvaatimukset koskien liikennelupaa ja vastuuvakuutusta.

Voimavara-alihankkijoiden ilmoittamisella on merkitystä tarjoajien soveltuvuuden ja hankintalain mukaisten tarjoajan poissulkemisperusteiden olemassaolon arvioimisessa. Markkinaoikeus katsoo, että voimavara-alihankkijan ilmoittamatta jättämistä tarjouksessa ei voida pitää sellaisena pienenä virheenä tai puutteena, jonka voittanut tarjoaja olisi voinut korjata tarjoustaan täydentämällä tai täsmentämällä tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymisen jälkeen.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjoaja on toimittaessaan vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen selvityksen siitä, että se vetoaa toisen yhtiön liikennelupaan ja vastuuvakuutukseen tarjouspyynnössä asetettujen soveltuvuusvaatimustensa täyttymiseksi muuttanut tarjoustaan hankintasäännösten vastaisesti. Muutoksen johdosta voittaneen tarjoajan tarjouksen voimavara-alihankkijoiden käyttöä, vastuuvakuutusta ja liikennelupaa koskeneet tiedot ovat osoittautuneet olennaisesti vääriksi. Muutoksenhaun kohteena ollutta hankintapäätöstä on rasittanut edellä kuvatulla tavalla voittaneen tarjoajan antamaan väärään tietoon perustuva virhe. Tämä virhe on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen ja valittajan asemaan hankintamenettelyssä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö ei ole poistanut virheen rasittamaa hankintapäätöstään käyttämällä hankintaoikaisua tai muutoinkaan reagoinut voittaneen tarjoajan vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ilmoittamaan voimavara-alihankkijan käyttämiseen sekä vaadittuja lupia ja vakuutusta koskeviin muutoksiin, vaan hankintayksikön tarkoituksena on ollut sopimuksen tekeminen voittaneen tarjoajan kanssa sen tekemästä tarjouksen olennaisesta muuttamisesta huolimatta. Näin toimiessaan hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusten mukaisesti. Asian arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että voittanut tarjoaja on sittemmin siirtänyt kuljetusliiketoimintansa toiselle yhtiölle, joka on täyttänyt esillä olevan hankinnan soveltuvuusvaatimukset, vaan asiassa on tarkasteltava sitä ajankohtaa, jolloin hankintayksikön on tullut hankintalain mukaisesti ennen hankintasopimuksen tekemistä varmistua tarjoajan soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä ja sen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:
1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Edellä mainitun pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E mukaisia palveluita koskevassa hankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa sekä EU-kynnysarvon ylittävässä muussa hankinnassa.

Hankintalain 154 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 94 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 94 §:ää koskevien esitöiden (HE 190/2009 vp s. 69) mukaan markkinaoikeudella on lainsäädännön puitteissa harkintavaltaa seuraamusten määräämisessä. Markkinaoikeuden tulee kuitenkin harkintavaltaansa käyttäessään ottaa huomioon tehokkaan oikeussuojan toteutuminen sekä hankintalainsäädännön tavoitteet. Näin ollen virheelliseen hankintamenettelyyn tulee ensisijaisesti puuttua mainitun pykälän 1 momentin 1 — 3 kohdassa luetelluilla ensisijaisilla seuraamuksilla eli reaalikeinoilla.

Asiassa esitetyn mukaan hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat valituksenalaisen hankintapäätöksen nojalla allekirjoittaneet reittiä numero 16 koskevan hankintasopimuksen 8.5.2024 ja voittaneen tarjoajan liiketoiminnan siirronsaaja on sanotun hankintasopimuksen nojalla aloittanut kyseisen reitin liikennöinnin. Sen sijaan hankintayksikkö ei ole pannut kysymyksessä olevaa hankinnan osaa täytäntöön optiolukuvuosien 2025 — 2026 ja 2026 — 2027 osalta. Näin ollen asiassa on viimeksi mainitulta osin mahdollista virheellisen hankintamenettelyn ensisijaisiksi seuraamuksiksi tarkoitettujen hankintalain 154 §:n 1 momentin 1 — 3 kohdassa säädettyjen seuraamusten määrääminen. Muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan siten valittajan vaatimin tavoin hankintalain 154 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla kumota siltä osin kuin se koskee hankinnan osan numero 16 optiolukuvuosia 2025 — 2026 ja 2026 — 2027.

Mikäli hankintayksikkö aikoo viimeksi mainitulta osin edelleen toteuttaa koulukuljetuspalveluja koskevan reitin numero 16 hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Sen sijaan muilta kuin mainittuja optiolukuvuosia koskevilta osin hankinta on edellä selostetulla tavalla pantu täytäntöön. Tältä osin asiassa jäävät arvioitaviksi valittajan toissijaiset vaatimukset eli hyvitysmaksun määräämistä sekä sopimuskauden lyhentämistä koskevat vaatimukset.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko.

Hankintalain 155 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa vanhan hankintalain 95 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Virheetön menettely olisi tässä tapauksessa tarkoittanut sitä, että hankintayksikkö olisi sulkenut voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Ottaen huomioon, että valittajan tarjous on sijoittunut tarjousvertailussa toiseksi, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla olisi virheettömässä menettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan valittajille hyvitysmaksu. Kun otetaan huomioon hankintayksikön hankintamenettelyn virheen laatu, markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 3.000 euroa.

Valittaja on vielä vaatinut sopimuskausien lyhentämistä siten, että hankintasopimus tulisi kohteen 16 osalta irtisanoa kahden kuukauden irtisanomisajassa markkinaoikeuden päätösajankohdasta lukien.

Hankintalain 158 §:n 2 momentin mukaan markkinaoikeus voi seuraamusmaksun määräämisen lisäksi tai sen sijasta lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Mainitun lainkohdan 3 momentin mukaan seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu ja valituksen kohteena olevan hankinnan arvo.

Kun otetaan huomioon se, että hankintapäätös on edellä todetuin tavoin kumottu lukuvuosia 2025 — 2026 ja 2026 — 2027 koskevien optioiden osalta sekä se, että hankintakaudesta on jo nyt kulunut liki puolet ja se, että hankintakaudesta olisi kahden kuukauden irtisanomisajan jälkeen jäljellä vain kolme kuukautta, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole syytä lyhentää hankinnan sopimuskautta kohteen 16 osalta valittajan vaatimalla tavalla. Tätä koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut määrällä, joka sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen hankinnan osaa numero 16 koskevien optiolukukausien osalta.

Markkinaoikeus määrää Vöyrin kunnan maksamaan Oravais Trafik Ab - Oravaisten Liikenne Oy:lle hyvitysmaksuna 3.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Vöyrin kunnan korvaamaan Oravais Trafik Ab - Oravaisten Liikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.295 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.