1.11.2024

Vaatimukset

Ark-byroo oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää väliaikaisesti valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpanon tai vaihtoehtoisesti velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 200.000 euroa. Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon Arco Architecture Company Oy:n ja HMT Arkkitehdit Oy:n tarjouksista sekä varaa valittajalle tilaisuuden täydentää valitustaan. Vielä valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 4.050 eurolla lisättynä arvonlisäveron ja oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintaoikaisupäätöksen liitteenä olleesta tarjousten vertailutaulukosta ei ilmene tarjousten yksikköhintoja eikä päätösten liitteenä olleesta laatuarviointimuistiosta käy ilmi tarjoajien nimeämien henkilöiden henkilötietoja. Hankintaoikaisupäätös on siten perustunut sekä laadun että hinnan osalta täysin salaiseksi ilmoitettuun tietoon, eikä asianosainen ole voinut varmistua tehdyn päätöksen oikeellisuudesta. Hankintayksikkö ei ole valittajan pyynnöstä huolimatta antanut sille tietoa muiden puitejärjestelyyn valittujen tarjoajien tarjousten yksikköhinnoista, nimettyjen henkilöiden ansioluetteloista ja referenssitiedoista. Valittajalla on perusteltu syy epäillä, että tarjousvertailua ja tarjousten pisteytystä ei ole tehty asianmukaisesti hankinnan osa-alueessa 27. Arco Architecture Company Oy:n ja HMT Arkkitehdit Oy eivät ole menestyneet kahden muun hankintayksikön vastaavissa kilpailutuksissa. Hankintayksikkö on velvoitettava luovuttamaan näiden yhtiöiden tarjousasiakirjat valittajalle, valittajalle tulee antaa mahdollisuus tutustua kyseisiin asiakirjoihin, kommentoida hankintapäätöksen perusteiden oikeellisuutta ja pisteytyksen hankintailmoituksen mukaisuutta sekä esittää tämän jälkeen tarkennettuja vaatimuksia asiassa.

Vaatimukset

Vantaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Puitejärjestelyyn hankinnan osa-alueessa 27 valitut kaksi muuta tarjoajaa ovat ilmoittaneet tarjoustensa yksikköhinnat sekä nimettyjen henkilöiden ansioluettelot ja referenssitiedot liikesalaisuuksiksi. Hankintayksikkö katsoo valittajan vaatimien tietojen olevan tarjoajien liikesalaisuuksia. Valituksen vaatimuksia ei ole perusteltu, joten hankintayksikkö ei voi vastata niihin tässä vaiheessa muutoin kuin toteamalla, että vaatimukset ovat aiheettomat ja ne tulee hylätä perusteettomina.

Vantaan kaupunki on toimittanut markkinaoikeudelle puitejärjestelyyn valittujen tarjoajien tarjoukset kokonaisuudessaan.

Vaatimukset

Ark-byroo oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen, käsittelee markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 169/2024 ja 450/2024 yhdessä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Edelleen valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.060 eurolla lisättynä arvonlisäveron ja oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteet ovat virheelliset, eikä hankintamenettelyn keskeyttäminen ole perustunut todellisiin ja perusteltuihin syihin. Hankintaoikaisupäätöksessä tarjouskilpailusta suljettu erään toisen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja sen tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta on ollut lainmukainen ratkaisu.

Toisin kuin valituksenalaisen hankintapäätöksen perusteluissa on todettu, valittaja ei ole esittänyt valituksessaan markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 169/2024, että tarjottavien henkilöiden osalta edelletyt työkokemuksen vähimmäis- ja pisteytettävät vaatimukset olisivat olleet epäselviä ja tämän vuoksi tarjousten vertailussa annetut pisteet ovat virheellisiä tai että tarjouspyynnön epäselvyyksien vuoksi tarjoajien saamat pistemäärät eivät olisi olleet keskenään vertailukelpoisia.

Hankintayksikkö on tullut samaan lopputulokseen kuin mitä valittaja on esittänyt vastaselityksessään hankintamenettelyn virheiksi markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 169/2024. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan valinnut valittajan hyväksyttävää tarjousta. Mikäli tarjouskilpailussa saadaan yksikin tarjouspyynnön vaatimukset täyttävä tarjous, on sopimus tehtävä tämän tarjoajan kanssa. Tällainen tilanne ei ole peruste kilpailutuksen uudelleen aloittamiselle.

Kilpailutuksen uudelleen aloittaminen mahdollistaisi hankinnan laatuvaatimusten muuttamisen, aiemmassa tarjouskilpailussa annettujen virheellisten tarjousten korjaamisen sekä toisten tarjoajien hintatietojen hyödyntämisen uuden kilpailutuksen hinnoittelussa. Tarjoajat eivät olisi uudessa tarjouskilpailussa enää yhdenvertaisessa asemassa.

Valituksenalainen hankintaoikaisupäätös tulee oikaista uudella päätöksellä, joka perustuu hankintailmoituksessa todettuihin perusteisiin.

Vaatimukset

Vantaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintamenettely on keskeytetty todellisesta ja perustellusta syystä.

Tarjouspyyntö on koskenut 33 eri osa-aluetta. Tarjouspyynnön liitteet on pyritty laatimaan sellaisiksi, että niitä voidaan käyttää kaikissa hankinnan osa-alueissa samanlaisina. Tämän vuoksi on mahdollista, että kaikki tarjouspyynnön liitteet eivät ole olleet täysin selkeät ja yksiselitteiset kaikkien vaatimusten osalta jokaisessa hankinnan osa-alueessa. Myös tarjouspyynnössä edellytettyjen referenssien vastaavuudessa ja laajuudessa on voinut olla tulkinnanvaraisuutta, koska referenssivaatimukset on pyritty esittämään niin, että samoja vaatimuksia voidaan käyttää kaikissa hankinnan 33 osa-alueessa.

Valittaja on 7.2.2024 tehdystä hankintaoikaisupäätöksestä § 7 tekemässään valituksessa esittänyt tarjouspyynnön laatupisteiden ja tarjousten pisteytyksen olleen tulkinnanvaraiset. Valituksessa on lisäksi esitetty, että hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset virheellisesti ja että hankintapäätös on ollut virheellinen. Kyseisessä valituksessa on edelleen esitetty, että valittajan tarjous olisi tullut valituksi hankinnan osa-alueessa 27. Vaikka muiden tarjoajien tarjoukset olisi suljettu tarjouskilpailun ulkopuolelle, hankintamenettely olisi voitu keskeyttää myös siitä syystä, että hyväksyttyjä tarjouksia olisi ollut vain yksi.

Valittajan vaatimukset eivät pääosin koske hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaa päätöstä, joten ne on hylättävä perusteettomina.

Pääasiaratkaisu

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 200.000 euroa. Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon kahden muun puitejärjestelyyn hankinnan osa-alueessa 27 valitun tarjoajan tarjouksista sekä varaa valittajalle tilaisuuden täydentää valitustaan.

Hankintayksikkö on 5.6.2024 tehnyt hankintaoikaisupäätöksen § 8, jossa se on poistanut hankintaoikaisupäätöksensä 7.2.2024 § 7 hankinnan osa-alueessa 27 ja ratkaissut tältä osin asian uudelleen keskeyttämällä hankintamenettelyn.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 132 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.

Hankintalain 134 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Hankintalain 134 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 226) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 82 §:ssä (321/2010) säädettyä. Viimeksi mainitun pykälän 3 momentin esitöissä (HE 190/2009 vp s. 57) on todettu, että jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun toimenpiteen hankintaoikaisuna joko omasta aloitteestaan tai asianosaisen esittämästä vaatimuksesta, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään pääasiaratkaisua antamatta silloin, kun korjaustoimenpide on suoritettu oikein. Tuolloin valittajalla ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua ratkaisua. Siinä tilanteessa, että asia on vireillä markkinaoikeudessa valituksena ja hankintayksikön korjaamistoimet ovat virheellisiä ja johtavat hakijan aseman heikentymiseen, asian käsittely jatkuu markkinaoikeudessa.

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksestä ilmenevällä tavalla keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan huomioon se, että hankintalain 132 §:n 1 momentissa hankintaoikaisun on todettu tarkoittavan virheellisen päätöksen poistamista tai hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun peruuttamista ja asian ratkaisemista uudelleen, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellään poistanut aiemmin tekemänsä hankintaoikaisupäätöksen 7.2.2024 § 7.

Hankintaoikaisupäätöksen 7.2.2024 § 7 poistamisen vuoksi hankintayksikkö ei voi enää tehdä sen perusteella hankintasopimusta tai panna päätöstä muutoinkaan täytäntöön, ja mainittu hankintaoikaisupäätös on siten menettänyt merkityksensä. Edellä todetusta seuraa, ettei valittajalla ole oikeussuojan tarvetta saada pääasiavaatimuksiaan hyväksytyiksi eikä tarvetta saada asiassa markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, oliko hankintayksikkö hankintaoikaisupäätöksen 7.2.2024 § 7 osalta menetellyt valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Ottaen huomioon hankintalain 134 §:n 3 momentissa todettu ja se, ettei valittaja ole miltään osin peruuttanut valitustaan markkinaoikeudessa, markkinaoikeus katsoo, että asia on poistettava käsittelystä antamatta siinä pääasiaratkaisua.

Asian käsittelystä poistamisen vuoksi asiassa ei ole tarpeen lausua hankintaoikaisupäätöksen 7.2.2024 § 7 täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä koskevasta valittajan vaatimuksesta.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan tieto Arco Architecture Company Oy:n ja HMT Arkkitehdit Oy:n tarjousten salassa pidettäviksi merkityistä yksikköhinnoista ja hankinnan osa-alueessa 27 palveluun nimettyjen henkilöiden ansioluetteloista ja referensseistä. Valittajan mukaan sillä on muun ohella muiden vastaavien hankintojen lopputulosten vuoksi perusteltu syy epäillä, että tarjousvertailua ja tarjousten pisteytystä ei ole tehty asianmukaisesti hankinnan osa-alueessa 27.

Markkinaoikeus toteaa, että puheena olevat hankintamenettelyssä salassa pidettäviksi määrätyt tiedot on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan vaatimuksen johdosta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä oikeudenkäynnin osapuolena.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niiden rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 17.11.2022, Antea Polska ym., C-54/21, EU:C:2022:888) on todettu, että julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen päätavoite on hankintojen avaaminen vääristymättömälle kilpailulle ja että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että hankintaviranomaiset eivät paljasta julkisia hankintoja koskevia sopimusten tekomenettelyjä koskevia tietoja, joiden sisältöä voitaisiin käyttää kilpailun vääristämiseen joko meneillään olevassa sopimuksentekomenettelyssä tai myöhemmissä sopimuksentekomenettelyissä (49 kohta). Luottamuksellisten tietojen suojaamisen periaate on kuitenkin sovitettava yhteen tehokkaan oikeussuojan vaatimusten kanssa (50 kohta). Hankintaviranomainen voi erityisesti toimittaa yhteenvetona tiettyjä tarjousta koskevia tietoja ja tämän tarjouksen tekniset ominaisuudet siten, että luottamuksellisia tietoja ei voida yksilöidä. Olettaen, että tiedot, jotka eivät ole luottamuksellisia, riittävät siihen, että hylätyn tarjoajan oikeutta tehokkaisiin muutoksenhakukeinoihin kunnioitetaan, hankintaviranomainen voi pyytää toimijaa, jonka tarjous on hyväksytty, toimittamaan sille luottamuksellisia tietoja sisältävistä asiakirjoista version, joka ei ole luottamuksellinen (67 kohta).

Unionin tuomioistuin on edellä mainitussa tuomiossaan todennut lisäksi, että koska tarjoajan kokemus ei yleensä ole salaista, sen kilpailijoilta ei lähtökohtaisesti voida evätä kyseiseen kokemukseen liittyviä tietoja muun ohella liikesalaisuuden käsitteen perusteella (75 kohta). Tarjoajien on joka tapauksessa avoimuuden ja hyvän hallinnon ja tehokkaan oikeussuojan vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi saatava tutustua ainakin niiden tietojen keskeiseen sisältöön, jotka kukin tarjoaja on toimittanut hankintaviranomaiselle kyseessä olevaa julkista hankintaa koskevan sopimuksen kannalta merkityksellisestä kokemuksestaan ja referenssikohteista, joilla tämä kokemus voidaan osoittaa (76 kohta).

Korkein hallinto-oikeus katsoi vuosikirjapäätöksessään KHO 2007:83, että tarjouksen yksikköhinnat liittyivät tarjouksen antaneen yrityksen elinkeinotoimintaan ja että hintojen joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon antaisi näille kilpailuetua. Kyseinen yhtiö halusi lisäksi pitää yksikköhinnat salaisuuksinaan, ja yhtiöllä oli päätöksen mukaan objektiivisesti arvioiden salassapitointressi. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon se, että tuolloin voimassa olleen julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan sanamuodon mukaan tarjouksen hinta on tarjouksen tekijän liike- ja ammattisalaisuus, josta asianosaisella on kuitenkin oikeus saada tietoa, yksikköhintoja oli päätöksen mukaan pidettävä yhtiön liikesalaisuuksina.

Markkinaoikeus toteaa, että Arco Architecture Company Oy:n ja HMT Arkkitehdit Oy:n tarjouksista ilmenevät nimettyjen asiantuntijoiden tuntikohtaiset yksikköhinnat liittyvät yhtiöiden elinkeinotoimintaan, ja hintojen joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon on omiaan antamaan viimeksi mainituille kilpailuetua. Kyseisiä tietoja ei voida edes yhdessä pitää tarjousten julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuna kokonaishintana, vaikka tarjouspyynnössä on sinänsä kuvattu yksikköhintojen vertailun pohjana olevat henkilöryhmäkohtaiset hankintamäärät. Yhtiöt ovat lisäksi esittäneet hankintayksikölle tietojen olevan liikesalaisuuksia. Arco Architecture Company Oy ja HMT Arkkitehdit Oy:llä on katsottava olevan objektiivisesti arvioiden salassapitointressi yksikköhintoihinsa. Kyseisiä yksikköhintoja on näin ollen pidettävä yhtiöiden liikesalaisuuksina. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että voimassa olevassa julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa ei oteta kantaa tarjoushinnan asemaan sen tekijän liikesalaisuutena.

Myös Arco Architecture Company Oy:n ja HMT Arkkitehdit Oy:n tarjouksissaan nimeämien henkilöiden ansioluettelot ja referenssitiedot liittyvät yhtiöiden elinkeinotoimintaan. Vaikka unionin tuomioistuimen asiassa C-54/21 antaman tuomion 75 kohdassa on todettu, ettei tarjoajan kokemus yleensä ole salassa pidettävää, on nyt kyseessä olevissa tiedoissa kyse yksittäisen asiantuntijan ansioluettelosta ja referenssiasiakirjoista ilmenevistä kokemustiedoista. Elinkeinonharjoittajan liiketoiminnan harjoittamiselle keskeistä asiantuntijaa voidaan nyt kyseessä olevissa palveluissa pitää elinkeinonharjoittajan erityisen merkittävänä resurssina.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kyseessä olevissa asioissa Architecture Company Oy:llä ja HMT Arkkitehdit Oy:llä on katsottava olevan objektiivinen salassapitointressi edellä mainittuihin referenssien yksityiskohtia koskeviin tietoihin, joita ei ole toimitettu valittajalle, ja että mainittujen voittaneen tarjoajan liiketoiminnan harjoittamisen yksityiskohtia koskevien tietojen antaminen mainittujen yhtiöiden kilpailijana toimivalle valittajalle olisi omiaan aiheuttamaan niille taloudellista vahinkoa. Kyseisiä tietoja on näin ollen pidettävä niiden liikesalaisuuksina. Tietojen antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että valittajalle on annettu asiassa puitejärjestelyyn valittujen kahden muun tarjoajan tarjousasiakirjoista unionin tuomioistuimen asiassa C-54/21 antaman tuomion 67 kohdassa tarkoitetut versiot, jotka eivät hankintayksikön mukaan sisällä liikesalaisuuksia eivätkä ole luottamukselliset.

Markkinaoikeus katsoo edelleen merkitykselliseksi sen, että hankintayksikkö on esillä olevissa asioissa toimittanut valittajalle unionin tuomioistuimen asiassa C-54/21 antamassaan tuomiossa tarkoitetun yhteenvedon Arco Architecture Company Oy:n ja HMT Arkkitehdit Oy:n referenssiluetteloista, joista on poistettu luottamukselliset liikesalaisuudet. Kun vielä otetaan huomioon asian poistaminen käsittelystä pääasiaratkaisua antamatta, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajan pyytämillä edellä mainittujen yhtiöiden referenssitiedoilla ole merkitystä asiakokonaisuuden arvioinnissa sillä tavalla, että tiedon antamatta jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen tiedon antamista asiakirjasta koskeva valittajan vaatimus on hylättävä.

Ratkaisun perustelut

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn. Valitus on näin ollen hylättävä pääasian osalta.

Lopputulos

Markkinaoikeus poistaa asian diaarinumero 169/2024 käsittelystä antamatta siinä pääasiaratkaisua.

Markkinaoikeus hylkää Ark-byroo oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 169/2024.

Asian käsittelystä poistamisen vuoksi lausunnon antaminen hankintaoikaisupäätöksen 7.2.2024 § 7 täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 169/2024.

Markkinaoikeus hylkää valituksen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 450/2024.

Markkinaoikeus velvoittaa Vantaan kaupungin korvaamaan Ark-byroo oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 169/2024. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Vantaan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 169/2024.

Markkinaoikeus velvoittaa Ark-byroo oy:n korvaamaan Vantaan kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 450/2024. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.