20.2.2024

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valituksessa esitetyn johdosta asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti ilmoittaessaan hankinnasta EU-palveluhankintana. Lisäksi asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti perustamaansa puitejärjestelyyn sisältyvien hankintojen enimmäismäärän tai enimmäisarvon ilmoittamisessa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 4 §:n 15 kohdan mukaan yhteisellä hankintanimikkeistöllä (CPV) tarkoitetaan yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 sekä yhteisestä hankintasanastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2195/2002 sekä julkisista hankintamenettelyistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta ja yhteisen hankintasanaston tarkistuksesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 213/2008 tarkoitettua viitenimikkeistöä.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.

Hankintalain 27 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 117) mukaan hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskeminen säilyisi aiempaan tapaan laskennallisena toimenpiteenä, jonka avulla pyritään selvittämään, miten hankinnan arvo suhteutuu hankintalainsäädännön kynnysarvoihin ja hankintaan sen arvon perusteella soveltuvat säännökset.

Hankintalain 30 §:n 4 momentin mukaan puitejärjestelyissä ja dynaamisissa hankintajärjestelmissä hankinnan ennakoidun arvon laskennassa on käytettävä kaikkien puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän keston ajaksi suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitua kokonaisarvoa.

Hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot. Pykälän 4 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyyn valittujen toimittajien ja sellaisten hankintayksiköiden kesken, jotka on selkeästi ilmaistu ja joiden yhteenlaskettu hankintojen enimmäismäärä taikka enimmäisarvo on ilmoitettu puitejärjestelyn kilpailutuksen hankinta-asiakirjoissa.

Hankintalain 42 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 137) on todettu, että mainitussa pykälässä säädetään puitejärjestelyihin liittyvistä ehdoista sekä puitejärjestelyn perustamisesta. Esitöissä on edelleen todettu, että kyseinen pykälä perustuu julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (hankintadirektiivi) 33 artiklan 1 ja 2 kohtiin.

Hankintalain 42 §:n 4 momentin muutosta koskevien esitöiden (HE 244/2020 vp s. 18) mukaan säännös ei edellytä ilmoittamaan puitejärjestelyn tarjouspyynnössä tarkkoja tietoja puitejärjestelyn käyttöön oikeutettujen hankintayksiköiden tulevista hankinnoista esimerkiksi tuote- tai palvelukohtaisesti. Säännös ei myöskään edellytä ilmoittamaan hankintayksikkökohtaisia taikka toimipistekohtaisia tietoja hankintayksiköiden tulevista hankinnoista.

Hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi muun ohella hankintailmoitus EU-kynnysarvot ylittävästä hankinnasta ja sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskeva ilmoitus liitteessä E tarkoitettuja palveluja koskevasta hankinnasta.

Hankintalain 59 §:n 2 momentin mukaan hankintojen määrittelyssä on käytettävä 4 §:n 15 kohdassa tarkoitettua yhteistä hankintanimikkeistöä (CPV).

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankinta-asiakirjat olennaisilta osin

Hankintayksikkö on ilmoittanut 13.2.2023 julkaistulla ja 24.2.2023 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta tulkkauspalveluiden palveluhankinnasta. Hankintailmoituksessa CPV-koodina on käytetty koodia 79540000-1 ”Tulkkauspalvelut”.

Hankintailmoituksen kohdassa II.1) ”Hankinnan laajuus” alakohdassa II.1.5 ”Arvioitu kokonaisarvo” on ilmoitettu arvoksi ilman arvonlisäveroa 15.500.000 euroa.

Tarjouspyynnön kohdan II ”Hankinnan kohde” alakohdassa II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” on todettu seuraavaa:

”Hankinnan kohteena on tulkkauspalveluiden ja niihin liittyvien asiantuntijapalveluiden hankinta Helsingin kaupungin eri toimialojen ja liikelaitosten käyttöön.

Hankinta on jaettu kahteen (2) osa-alueeseen:

Osa alue 1: Läsnäolo- ja ennalta varattu etätulkkaus (sis. ilmoitustulkkauksen), valitaan kolme (3) Palveluntuottajaa

Osa-alue 2: Pikatulkkaus, valitaan kaksi (2) Palveluntuottajaa

Palvelua tuottamaan valitaan enintään yhteensä viisi (5) Palveluntuottajaa. Tarjouksen voi tehdä yhdestä tai molemmasta osaalueesta.

Tarkempi kuvaus palvelusta on tarjouspyynnön liitteellä 1 Hankinnan kohteen kuvaus.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on annettu hintavertailuun liittyen osa-alueittain arviot hankittavista läsnäolotulkkausten, ennalta varattavien etätulkkausten, ilmoitustulkkausten ja pikatulkkausten määristä kolmeen eri kieliryhmään jaoteltuna sekä vertailuun vaikuttamattomien tulkkauspalveluiden kehittämiseen ja koulutukseen liittyvien lisäpalveluiden määristä. Molempien osa-alueiden kohdalla on todettu, että arvioidut määrät on laskettu vertailua varten edellisen vuoden toteutuneista tulkkaustunneista, eikä hankintayksikkö sitoudu arvioituihin määriin.

Tarjouspyynnön liitteenä olleella asiakirjalla ”Hankinnan kohteen kuvaus” on kohdassa 2 ”Hankinnan kohde” esitetty muun ohella seuraavaa:

”Palvelun tuottamisen paikkana ovat pääsääntöisesti Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut (sairaalat, terveysasemat, sosiaalitoimistot, neuvolat, ml. erikoissairaanhoidon palvelut), kasvatus ja opetuspalvelut (koulut ja päiväkodit) sekä maahanmuuttopalvelut. Noin 80 % palvelun tuottamisesta tapahtuu sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnoissa.

Tulkkaustilanteet ovat luonteeltaan asioimistulkkausta viranomaisten kanssa. [ — — ]

[ — — ]

Tulkkaustapahtumia on vuosittain noin 70 000 ja tulkkaus on pääasiallisesti suomi- vieras kieli - suomi -tulkkausta. Tilaaja voi ostaa Palveluntuottajalta myös ruotsi- vieras kieli -ruotsi - tulkkausta. Etätulkkausten osuus tulkkauksista on arviolta noin 86 %, joka pitää sisällään ennakkoon varatut sekä pikatulkkauksen.

Tilaaja ei sitoudu hankkimaan palveluita edellä mainittujen arvioiden mukaisesti.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa puitesopimusluonnoksessa on kohdassa 3 ”Sopimuksen kohde” todettu muun ohella seuraavaa:

”Sopimuskaudella palveluntuottajilta hankitaan palveluja etusijajärjestyksen mukaisesti. Kummallakin osa-alueella ensisijainen palveluntuottaja on osa-alueella eniten pisteitä saanut Palveluntuottaja. Mikäli ensisijainen Palveluntuottaja ei pysty toimittamaan palvelua tai Palveluntuottaja ei toimita tilausvahvistusta asetetussa määräajassa, voidaan palvelu tilata osa-alueella seuraavaksi sijoittuneelta Palveluntuottajalta.”

Hankintalaji

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnasta EU-kynnysarvon ylittävänä palveluhankintana käyttäen hankintailmoituksessa CPV-koodia 79540000-1 ”Tulkkauspalvelut”. Valittajan mukaan kysymys on ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnasta, minkä vuoksi hankintayksikön olisi tullut ilmoittaa hankinnasta hankintalain liitteen E mukaisena sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintana. Valittaja ei ole esittänyt näkemystään siitä, mikä olisi ollut asianmukainen CPV-koodi siinä tapauksessa, jos kysymys olisi sen esittämin tavoin liitteen E mukaisesta hankinnasta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintasäännöksistä tai niiden esitöistä ei löydy suoraan perusteita sen arvioimiseen, mitä palveluita on pidettävä sosiaali- ja terveyspalveluina.

Korkein hallinto-oikeus on 18.12.2019 antamassaan päätöksessä taltionumero 5962 katsonut kuten markkinaoikeus, että Kansaneläkelaitoksen kilpailuttamassa kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelun tuottamista koskevassa hankinnassa oli kysymys hankintalain liitteessä E tarkoitettua palvelua koskevasta hankinnasta. Valituksenalaisessa päätöksessä markkinaoikeus oli ratkaissut hankintalajin valinnan arvioimalla sitä, onko hankittavissa palveluissa kysymys ensisijaisesti tulkkauspalvelusta vai sosiaalipalvelusta.

Markkinaoikeus toteaa, että tässä asiassa hankintalaji on määritettävä sen perusteella, onko hankittavissa palveluissa arvioitava olevan kysymys ensisijaisesti tulkkauspalvelusta vai liitteen E mukaisesta sosiaali- ja terveyspalvelusta.

Hankintadirektiivin johdanto-osan 114 perustelukappaleessa on todettu, että eräille palvelujen pääluokille, nimittäin henkilöpalveluina tunnetuille palveluille, kuten tietyille sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille, on yhä luonteenomaista, ettei niillä ole suurta rajatylittävää ulottuvuutta. Näitä palveluja tarjotaan tietyssä kontekstissa, joka vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen erilaisten kulttuuriperinteiden vuoksi. Sen vuoksi näiden palvelujen hankintasopimuksia varten olisi perustettava erityisjärjestely, jossa kynnysarvo on korkeampi kuin muihin palveluihin sovellettava kynnysarvo. Henkilöpalvelut, joiden arvot alittavat tämän kynnysarvon, eivät yleensä kiinnosta muista jäsenvaltioista tulevia palveluntarjoajia, jollei päinvastaisesta ole konkreettista näyttöä, kuten unionin rahoittaessa rajatylittäviä hankkeita. Henkilöpalveluja koskeviin hankintasopimuksiin, joiden arvo ylittää edellä mainitun kynnysarvon, olisi sovellettava unionin laajuista avoimuutta. Näiden palvelujen kulttuurisidonnaisuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava runsaasti harkintavaltaa järjestää palvelujentarjoajien valinta parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämä ehdoton tarve otetaan huomioon tämän direktiivin säännöissä, joissa vaaditaan ainoastaan avoimuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskevien perusperiaatteiden noudattamista ja joilla varmistetaan, että hankintaviranomaisilla on mahdollisuus soveltaa palvelujentarjoajien valintaan erityisiä laatuvaatimuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että tulkkauspalveluita koskeva nimenomainen CPV-koodi 79540000-1 kuuluu osastoon 79000000-4 ”Liike-elämän palvelut: laki, markkinointi, neuvonta, työhönotto, painatus ja turvallisuus”. Kyseiseen osastoon kuuluu muun ohella erilaisia toimistotyön ja liike-elämän tukipalveluita. Koska tulkkauspalveluita koskeva CPV-koodi ei sisälly hankintalain liitteessä E lueteltuihin palveluihin, on tulkkauspalveluissa katsottava olevan lähtökohtaisesti kysymys tavanomaisesta palveluhankinnasta, eikä liitteen E mukaisesta palveluhankinnasta. Jotta tulkkausta sisältävän palvelun hankinnassa voitaisiin katsoa olevan kysymys hankintalain liitteessä E tarkoitetusta palvelusta, tulisi tämän olla perusteltavissa kyseisen hankinnan erityispiirteillä. Näin on tehty edellä viitatussa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa, jossa on ollut kysymys vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain nojalla annettavasta tulkkauspalvelusta.

Käsillä olevassa asiassa tarjouspyynnön liitteenä olleen hankinnan kohteen kuvauksen mukaan hankinnan kohteena on ollut tulkkauspalveluiden ja niihin liittyvien asiantuntijapalveluiden hankinta Helsingin kaupungin eri toimialojen ja liikelaitosten käyttöön. Palvelun tuottamisen paikkana ovat pääsääntöisesti Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut, kasvatus- ja opetuspalvelut sekä maahanmuuttopalvelut. Noin 80 prosenttia palvelun tuottamisesta tapahtuu sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnoissa. Tulkkaustilanteet ovat luonteeltaan asioimistulkkausta viranomaisten kanssa.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka tulkkauspalveluiden tuottaminen tapahtuu pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluiden kohteissa, on hankinnan kohteena olevissa palveluissa asiallisesti kysymys lähinnä puheena tuotetun kielen kääntämisestä kieleltä toiselle yksittäisessä asioimistilanteessa. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia esimerkiksi tulkkausta saavan asiakkaan erityistarpeen huomioimiseen liittyviä seikkoja tai muita palveluun liittyviä erityispiirteitä, joiden perusteella kysymyksessä oleviin palveluihin ei olisi syytä soveltaa tavanomaisia julkisia palveluhankintoja koskevia säännöksiä. Pelkästään palvelun tuottamisen pääasiallinen sijoittuminen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintoihin ei anna aihetta arvioida hankintalajin valintaa toisin.

Edellä esitetyin perustein hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti ilmoittaessaan hankinnasta EU-kynnysarvon ylittävänä palveluhankintana.

Puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen enimmäismäärän tai -arvon ilmoittaminen

Asiassa on seuraavaksi arvioitava kysymystä siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti puitejärjestelyn kautta tehtävien hankintojen yhteenlasketun enimmäismäärän tai enimmäisarvon ilmoittamisessa.

EU-palveluhankintoja koskevissa hankintasäännöksissä velvoitetaan hankintayksikköä määrittämään hankinnan ennakoitu arvo. Puitejärjestelyissä hankinnan ennakoidun arvon laskennassa on edellä oikeusohjeiden yhteydessä tarkemmin esitetysti käytettävä kaikkien puitejärjestelyn keston ajaksi suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitua kokonaisarvoa.

Euroopan unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (tuomio 19.12.2018, Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato - Antitrust ja Coopservice, C-216/17, EU:C:2018:1034) todennut voimassa olevaa hankintadirektiiviä (2014/24/EU) edeltänyttä direktiiviä (2004/18/EY) koskevan ennakkoratkaisupyynnön johdosta, että puitejärjestelyn alkuperäisenä osapuolena olevan hankintaviranomaisen on ehdottomasti täsmennettävä enimmäismäärä, jota myöhemmät hankintasopimukset voivat koskea (60 kohta). Puitejärjestelyn alkuperäisenä osapuolena oleva hankintaviranomainen voi sitoutua omaan lukuunsa ja muiden järjestelyssä selvästi nimettyjen mahdollisten hankintaviranomaisten lukuun vain tiettyyn määrään asti, ja kun tämä määrä on saavutettu, kyseinen järjestely on menettänyt merkityksensä (61 kohta). Tällä tulkinnalla voidaan taata niiden perusperiaatteiden noudattamisen, jotka sääntelevät julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjä ja joita sovelletaan puitejärjestelyn tekemiseen (62 kohta). Sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteet että niistä seuraava avoimuuden periaate edellyttävät, että kaikki hankintamenettelyn ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt esitetään selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa siten, että yhtäältä mahdollistetaan kaikille kohtuullisen valistuneille ja tavanomaisen huolellisille tarjoajille niiden täsmällisen laajuuden ymmärtäminen ja niiden tulkitseminen samalla tavalla ja että toisaalta mahdollistetaan hankintaviranomaiselle sen tosiasiallinen tarkistaminen, vastaavatko tarjoajien tarjoukset kyseessä olevaa hankintasopimusta määrittäviä perusteita (63 kohta).

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 17.6.2021, Simonsen & Weel, C-23/20, EU:C:2021:490) on myös voimassa olevan hankintadirektiivin osalta katsottu, että direktiivissä käytetyistä sanamuodoista huolimatta ei voida hyväksyä sitä, että hankintaviranomainen jättää ilmoittamatta hankintailmoituksessa puitejärjestelyn nojalla toimitettavien tuotteiden enimmäisarvon (54 kohta). Unionin tuomioistuin on mainitussa tuomiossaan katsonut, että hankintailmoituksessa on ilmoitettava puitejärjestelyn perusteella toimitettavien tavaroiden ennakoitu määrä ja/tai arvo sekä niiden enimmäismäärä ja/tai enimmäisarvo ja että puitejärjestelyn vaikutukset lakkaavat kyseisen rajan saavuttamisen jälkeen (74 kohta).

Viimeksi mainitussa tuomiossa unionin tuomioistuin on todennut puitejärjestelyn perusteella toimitettavien tavaroiden sitovan enimmäismäärän ja/tai enimmäisarvon ilmoittamista koskevasta hankintaviranomaisen velvollisuudesta muun ohella, että hankintadirektiivin 5 artiklan, joka koskee hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentamenetelmiä, 5 kohdassa säädetään, että puitejärjestelyissä huomioon otettavana arvona on kaikkien kyseisen puitejärjestelyn koko keston ajaksi suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitu enimmäisarvo ilman arvonlisäveroa. Koska hankintaviranomainen joutuu arvioimaan puitejärjestelyn koko voimassaoloaikana tehtäviksi suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitua arvonlisäverotonta enimmäisarvoa, se voi ilmoittaa tämän arvon tarjoajille (56 ja 57 kohdat). Unionin tuomioistuin totesi lisäksi, että puitejärjestelyn nojalla toimitettavien tavaroiden ennakoitu määrä tai arvo sekä näiden tavaroiden enimmäismäärä tai enimmäisarvo on ilmoitettava hankintailmoituksessa kokonaisuutena. Tämä maininta voi ilmetä yleisesti hankintailmoituksessa, koska tällainen maininta riittää varmistamaan avoimuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamisen (75 ja 77 kohdat).

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on puitejärjestelyä kilpailuttaessaan ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa puitejärjestelyn kautta tehtävien hankintojen ennakoitu määrä tai arvo ja näiden hankintojen enimmäismäärä tai enimmäisarvo. Vaikka hankinnan ennakoidun arvon ilmoittamisessa on lähtökohtaisesti kysymys laskennallisesta toimenpiteestä, jonka avulla pyritään selvittämään, miten hankinnan arvo suhteutuu hankintalainsäädännön kynnysarvoihin ja hankintaan sen arvon perusteella soveltuvat säännökset, on sen laskemisessa puitejärjestelyissä käytettävä kaikkien kyseisen puitejärjestelyn keston ajaksi suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitua kokonaisarvoa. Näin ollen siinä tapauksessa, että puitejärjestelyn perustamista koskevissa hankinta-asiakirjoissa on ilmoitettu hankinnan ennakoitu arvo, on kyseistä arvoa pidettävä samalla hankintayksikön ilmoituksena puitejärjestelyn enimmäisarvosta, ellei hankinta-asiakirjoista muuta ilmene.

Käsillä olevassa asiassa hankintayksikkö on esittänyt, että se on täyttänyt velvollisuutensa ilmoittaa puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen enimmäismäärä tai enimmäisarvo ilmoittamalla euromäärän hankintailmoituksen otsikon ”arvioitu kokonaisarvo” alla. Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintailmoituksesta tai muistakaan hankinta-asiakirjoista ole käynyt ilmi, etteikö kyseisessä hankintailmoituksen kohdassa ilmoitetussa arvossa olisi ollut kyse myös puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen enimmäisarvosta.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu lisäksi arviot kummankin hankinnan osan osalta hankittavien tulkkaustuntien ja -ilmoitusten määristä kilpailutusta edeltäneen vuoden tarpeeseen perustuen. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa molempia hankinnan osia koskeneessa puitesopimusluonnoksessa on annettu tiedot siitä, miten puitesopimustilaukset jakaantuvat sopimuskaudella valittujen toimittajien kesken. Edellä mainittujen hankittavien palvelujen määriä ja tilausten jakautumista koskevien tietojen on yhdessä hankinnan ennakoitua arvoa ja samalla myös hankinnan enimmäisarvoa koskevan tiedon kanssa katsottava antaneen tarjoajille riittävät tiedot tarjouskilpailuun osallistumista koskevaa arviointia ja tarjousten laatimista varten.

Edellä todetun perusteella hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti puitejärjestelyyn perustuvien hankintojen enimmäismäärän tai enimmäisarvon ilmoittamisessa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.