MAO:H388/2022
Kieliversiot
- Asiasanat
- Tilipalvelu A Avoin Yhtiö > Kuhmon kaupunki, julkinen hankinta, hankintapäätöksen perusteleminen
- Tapausvuosi
- 2022
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 351/2022
Asian tausta
Kuhmon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 1.7.2022 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kuhmon kaupungin katujen ja yleisten alueiden talvikunnossapidon palveluhankinnasta ajalle 30.9.2022 — 30.6.2024 ja enintään kolmelle yhden vuoden optiokaudelle.
Kuhmon kaupunginhallitus on 30.8.2022 tekemällään hankintapäätöksellä § 238 valinnut Kuhmon Piha- ja Vihertyö Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 600.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Tilipalvelu A Avoin Yhtiö (aputoiminimi Einorin Nosto ja Kuljetus) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat, oikeudenkäyntimaksun sisältämät, oikeudenkäyntikulut 6.800 eurolla.
Perustelut
Tarjousten laatuvertailu on tehty valittajan tarjouksen osalta virheellisesti ja valittajaa syrjivästi kalustoa ja varakalustoa, kaluston mitoitusta sekä aurauskierroksen kestoa koskevien pisteytyskohtien osalta. Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan sen olemassa olevan kaluston sekä uuden hankittavan kaluston. Viittaaminen hankittavaan uuteen kalustoon on ollut riittävää, ja tällä on tarkoitettu, että hankittava uusi kalusto on nykyiseen kalustoon nähden samanlaista. Valittajan tarjoukselle olisi siinä ilmoitetun kaluston perusteella tullut antaa edellä mainittujen pisteytyskohtien osalta täydet pisteet.
Hankintamenettely on ollut muutoinkin valittajaa syrjivää. Valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, että kaikilta urakoitsijoilta olisi varmistettu, että heidän antamansa tarjoushinta on arvonlisäveroton hinta. Valittajalta tästä ei kuitenkaan ole kysytty, mikä ei ole ollut tasapuolista. Kysymys on myös ollut tarpeeton.
Tarjousten avauspöytäkirjasta ei käy selville yksilöidysti, mitä liitteitä on toimitettu hankintayksikölle sähköisen tarjouskilpailun yhteydessä ja miten ne on käsitelty kaikkien tarjoajien osalta yhdenvertaisesti. Hankintamenettelystä on jäänyt sellainen kuva, että hankintayksikkö on käyttänyt nykyisen toimittajan kalustoa ja aikaisemmissa urakoissa toteutunutta toiminta-aikaa tarjousvertailun pohjana. Aurauksessa on kuitenkin mahdollista käyttää aiempaa tehokkaampaa kalustoa.
Vastine
Vaatimukset
Kuhmon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla.
Perustelut
Tarjousten vertailu on tehty tasapuolisesti ja tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla. Valittajalle ei ole annettu tarjousten laatuvertailussa pisteitä siltä osin kuin sen tarjouksessa ilmoitettua kalustoa ei ole ollut tarjoushetkellä olemassa. Koska valittajalla ei ole ollut tarjoushetkellä käytössään muuta kalustoa kuin ilmoittamansa kaksi koneyksikköä, sen tarjouksessa ilmoitettu aurauskierroksen aika ei hankintayksikön kokemuksen mukaan voi toteutua olemassa olevalla kalustomäärällä. Tämän perusteella valittajan aurauskierroksen on arvioitu kestävän yli kymmenen tuntia, minkä vuoksi valittaja on saanut aurauskierrosta koskevasta vertailuperusteesta nolla pistettä.
Valittaja ei ole urakkaohjelman edellyttämällä tavalla tutustunut urakka-alueeseen ennen tarjouksen jättämistä. Tutustumisessa olisi selvinnyt, että aurausalueella on myös ahtaita paikkoja, joissa isot ja tehokkaat koneet eivät voi työskennellä, vaan tarvitaan myös pieniä koneyksiköitä. Asian valmistelijalla ei ollut valmisteluhetkellä tiedossa, että valittaja ei ollut tutustunut ohjatusti urakka-alueeseen ennen tarjousten jättämistä, mikä olisi ollut tarjouksen hylkäysperuste.
Hankintamenettely on toteutettu sähköistä menettelyä käyttäen. Tarjousten avaustilaisuudessa on todettu saapuneet tarjoukset, jotka olivat automaattisesti kirjautuneet avauspöytäkirjaan sähköisen järjestelmän kautta. Hankintayksikkö ei ole pystynyt vaikuttamaan tarjoajien antamiin hintatietoihin eikä muuttanut muitakaan tietoja sähköisesti annetuista tarjouksista. Asian valmistelija on tarjousten jättämisen jälkeen varmistanut eräältä tarjoajalta saamansa puhelinsoiton johdosta kahdelta tarjoajalta, että he olivat ymmärtäneet oikein tarjouspyynnössä pyydetyn arvonlisäverotonta hintaa. Valittajaan ei ole otettu yhteyttä, koska valmistelija oli virheellisesti siinä uskossa, että asiasta olisi keskusteltu valittajan kanssa jo ennen tarjousten jättämistä. Kaikki tarjoajat ovat kuitenkin antaneet tarjouksessaan arvonlisäverottoman hinnan. Valittajan tarjous on ollut halvin ja se on saanut hinnasta täydet pisteet.
Kuultavan lausunto
Kuhmon Piha- ja Vihertyö Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.
Vastaselitys
Valittaja on muun ohella esittänyt, että hankintayksikkö on suosinut tarjousten laatuvertailussa voittanutta tarjoajaa jättämättä siltä tarkistamatta Tieturva- ja ensiapupätevyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten täyttymisen sekä yrityksen ja sen mahdollisten alihankkijoiden henkilöstöä koskevat tiedot.
Markkinaoikeuden tulisi ennen asian ratkaisemista tutkia hankintamenettelyssä käytetystä Cloudia-järjestelmästä tarjousasiakirjat sekä mahdollisesti saatavat lokitiedostot järjestelmään kirjautuneista henkilöistä sen varmistamiseksi, että kaikki esitetty aineisto on ollut järjestelmään tallennettuna ennen tarjouskilpailun päättymistä. Asiassa tulisi myös tutkia, ovatko voittaneen tarjoajan tarjouksessa yhtiön työntekijöiksi ilmoitetut henkilöt olleet työsuhteessa yhtiöön ja saaneet siltä palkkaa. Lisäksi markkinaoikeuden tulisi tutkia voittaneen tarjoajan tarjoukseen merkittyjen työntekijöiden ja työnjohdon Tieturva- ja ensiapupätevyydet.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että yksikään tarjoaja ei ole toimittanut tarjousten antamisen yhteydessä sille työntekijöidensä tai työnjohtonsa Tieturvapätevyyksiä osoittavia todistuksia. Voittanut tarjoaja on toiminut myös aikaisemmassa vastaavassa urakassa urakoitsijana, jolloin kaikki Tieturva todistukset ovat olleet voimassa. Voittanut tarjoaja on nyt toimittanut oman uuden Tieturva 2 -todistuksen hankintayksikölle entisen vanhennuttua.
Hankintayksiköstä on tarjousvertailuvaiheessa soitettu tarjouskilpailun voittajaksi sittemmin valitun yhtiön toimitusjohtajalle, kun mainitun tarjoajan tarjouksen laatusuunnitelmassa on huomattu ilmoitetun toisen yrityksen kalustoa ja henkilöstöä. Voittanut tarjoaja on tällöin ilmoittanut hankintayksikölle sopineensa toisen yrityksen kanssa kaluston ja henkilöstön vuokraamisesta. Voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle esisopimuksen vuokrattavasta kalustosta ja työntekijästä sekä ilmoittanut erään tarjouksessaan nimeämänsä ja yrittäjänä toimineen henkilön siirtymisestä voittaneen tarjoajan työntekijäksi. Yhtä voittaneen tarjoajan tarjouksessa nimettyä työntekijää ei ole huomioitu pisteytyksessä, koska hän on siirtynyt hankintayksikön palvelukseen.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on valittajan esittämän perusteella arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt tarjousten vertailussa hankintasäännösten vastaisesti.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.
Hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.
Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.
Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta, kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Päätöksessä tulee esittää tarjousvertailua koskevat perustelut sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Vertailuperusteiden soveltamisesta saatu pistemäärä tulee perustella ja vertailusta tulee ilmetä, miten kutakin tarjousta on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Hankintayksikön ei tarvitse yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Hankintapäätöksen perustelujen tulee olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.
Hankinta-asiakirjat keskeiseltä osin ja hankintapäätös liitteineen
Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Kuhmon kaupungin katujen ja yleisten alueiden talvikunnossapidosta kokonaishintaurakkana tarjouspyynnön liitteinä olevien urakka-asiakirjojen mukaisesti.
Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen on tullut muodostua laatutarjouksesta ja hintatarjouksesta. Laatutarjous on tullut antaa tarjouspyynnön liitteen mukaisella laatutarjouslomakkeella ja hintatarjous sähköisellä tarjouslomakkeella. Tarjouksista on ilmoitettu valittavan kokonaistaloudellisesti edullisin hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous siten, että hinnalla on 60 prosentin ja laadulla 40 prosentin painoarvo.
Laatutarjouslomakkeen kohdassa 1.2 ”Laatusuunnitelman laatiminen” on todettu, että tarjoajan on laadittava tarjoukseensa kyseisen asiakirjan mallin mukainen alustava laatusuunnitelma, jossa tulee antaa selkeä ja kattava kuvaus siitä, kuinka tarjoaja tulisi toteuttamaan urakan. Laatusuunnitelma on tullut liittää urakkatarjoukseen, ja sen on todettu sitovan tarjoajaa kuten hintatarjouskin.
Laatutarjouslomakkeessa on ilmoitettu tarjousten laatuvertailussa käytettävät vertailuperusteet pistemäärineen. Asiakirjasta tarkemmin ilmenevän mukaisesti pisteytettävät kohdat on jaettu seuraaviin vertailuperusteisiin ja painoarvoihin: urakoitsija, kokemus (0 — 6 pistettä), työnjohto, kokemus (0 — 3 pistettä), henkilöstö, kokemus (0 — 4 pistettä), kalusto ja varakalusto (0 — 4 pistettä) sekä toiminta- ja laatusuunnitelma (0 — 15 pistettä). Viimeksi mainittu vertailuperuste on jaettu edelleen seuraaviin alavertailuperusteisiin: henkilöstön varamiesjärjestelmä (0 — 2 pistettä), kaluston mitoitus (0 — 5 pistettä), aurauskierroksen kesto (0 — 4 pistettä) ja raportointi (0 — 4 pistettä). Jokaisen vertailuperusteen kohdalla on ollut myös selostus tarjousten pisteytysperusteista.
Tarjouspyynnön liitteenä olleessa ”Urakoitsijan valinnan laskentamalli” asiakirjassa on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:
”Valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaisesti kokonaistaloudellinen edullisuus. Sekä painotetut laatu- että hintapisteet lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella. Laatuarviointi suoritetaan ennen tarjoushintakuorien avaamista.
[ — — ]
Suhteutetut laatupisteet saadaan laatuarvioinnista, jossa eniten laatupisteitä saanut urakoitsija(t) saa 10 pistettä ja seuraavat saavat suhteutetut laatupisteet siten, kun heidän laatupistemäärä jaetaan eniten pisteitä saaneen pistemäärällä ja kerrotaan 10:llä. Painotetut laatupistemäärät saadaan kun suhteutetut pistemäärät kerrotaan laatupisteiden painotuksella, 40 %:lla.
Hintapisteissä halvin tarjous saa 10 pistettä ja seuraavien tarjoajien hintapisteet saadaan, kun lasketaan kalliimman tarjouksen poikkeama-% halvimpaan tarjoushintaan verrattuna ja vähennetään poikkeama-% 100:sta ja jaetaan 10:llä. Painotetut hintapisteet saadaan, kun hintapisteet kerrotaan hintapisteiden painotuksella, 60 %:lla.
Yhteispisteisiin lasketaan yhteen painotetut laatupisteet ja painotetut hintapisteet.”
Hankintapäätöksestä ilmenevän mukaisesti tarjouskilpailussa on annettu kolme tarjousta, jotka kaikki on hyväksytty mukaan tarjousten vertailuun. Hankintapäätöksessä on todettu, että tarjousten vertailu on tehty ennalta ilmoitetulla menettelytavalla ja että kaikilta urakoitsijoilta on varmistettu tarjoushinnan olevan arvonlisäveroton hinta. Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on valinnut hinta-laatupisteytysvertailun perusteella eniten pisteitä saaneen tarjouksen.
Hankintapäätöksen liitteenä on ollut muun ohella tarjousten vertailutaulukot, joissa on ilmoitettu tarjousten vertailuperusteittain saamat laatupisteet sekä hinnat, sekä erillinen taulukko tarjousten saamista yhteispisteistä. Viimeksi mainitussa taulukossa on ollut jokaista hankintayksikön saamaa tarjousta varten seuraavat ”Urakoitsijan valinnan laskentamalli” -asiakirjaan perustuvat sarakkeet: ”Suhteutetut laatupisteet”, ”Painotetut laatupisteet, 40%”, ”Tarjoushinta €”, ”Poikkeama-%”, ”Hintapisteet”, ”Painotetut hintapisteet, 60 %”, ”Yhteispisteet” ja ”Sijoitus”. Kyseisen taulukon mukaan voittanut tarjoaja on saanut tarjousten vertailussa 8,06, toiseksi sijoittunut valittaja 6,73 ja kolmas tarjoaja 5,94 yhteispistettä.
Asian arviointi
Valittaja on muun ohella esittänyt, että tarjousten laatupisteytys on ollut kaluston ja varakaluston, kaluston mitoituksen sekä aurauskierroksen kestoa koskevien pisteytyskohtien osalta virheellistä ja että tarjousten laatuvertailussa on suosittu voittanutta tarjoajaa. Valittajan mukaan sen tarjoukselle olisi tullut antaa ilmoitetun kaluston perusteella edellä mainittujen pisteytyskohtien osalta täydet pisteet.
Hankintayksikön mukaan tarjousten vertailu on tehty tasapuolisesti ja tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksia on lähtökohtaisesti arvioitava sellaisina kuin ne ovat saapuneet hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatun määräajan kuluessa. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa tarjousten vertailussa etukäteen ilmoittamiaan vertailuperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin vertailuperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten vertailuperusteita on sovellettu.
Käsillä olevaa hankintaa koskevassa hankintapäätöksessä tai sen liitteinä olleissa vertailuasiakirjoissa ei ole esitetty yhdenkään laadullisen vertailuperusteen osalta sanallisia perusteluja hankintayksikön tarjouksille antamille pistemäärille. Vaikka tarjouspyyntöasiakirjoissa on joidenkin laadullisten vertailuperusteiden osalta määritelty tarjousten pisteytysperusteet siten, että jo tarjouksen saamasta pistemäärästä on ollut mahdollista tietää, mihin tarjouksen saama pistemäärä on perustunut, tilanne ei ole ollut kaikkien laadullisten vertailuperusteiden kohdalla sama. Esimerkiksi kaluston ja varakaluston pisteytyksen kohdalla hankintapäätösasiakirjoista ei ole käynyt riittävällä tavalla ilmi, mihin tarjousten pistemäärät ovat perustuneet huomioon ottaen sekin, että tarjousten vertailu on tullut tehdä tarjouksissa ilmoitetun kaluston ja kalustosta annettujen tietojen perusteella riippumatta siitä, onko kyse ollut tarjoajan olemassa olevasta kalustosta vai vasta hankinnan toteuttamista varten hankittavasta kalustosta.
Edellä esitetty huomioon ottaen hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole toteuttanut tarjousten laatuvertailua hankintasäännösten edellyttämällä tavalla siten, että hankintapäätöksestä tai tarjousvertailusta olisi kaikkien vertailuperusteiden osalta ilmennyt, miten tarjouksia on laatua koskeneiden tekijöiden osalta arvioitu suhteessa toisiinsa ja mihin seikkoihin tarjouksille annetut pisteet ovat perustuneet.
Hankintapäätöstä ei edellä lausutun perustella ole perusteltu hankintalain 123 §:ssä edellytetyllä tavalla. Hankintayksikön perusteluvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi hankintamenettelyssä ei ole ollut mahdollista kaikilta osin varmistua siitä, miten laadullisia vertailuperusteita on eri tarjousten kohdalla vertailussa sovellettu ja onko vertailu tapahtunut tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.
Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.
Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö arvioi ja vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.
Mikäli Kuhmon kaupunki aikoo edelleen toteuttaa nyt kyseessä olevan talvikunnossapitopalveluiden hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava ja vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, joka sisältää oikeudenkäyntimaksun osuuden.
Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Kuhmon kaupunginhallituksen 30.8.2022 tekemän hankintapäätöksen § 238. Markkinaoikeus kieltää Kuhmon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus velvoittaa Kuhmon kaupungin korvaamaan Tilipalvelu A Avoin Yhtiön oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla.
Markkinaoikeus hylkää Kuhmon kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Markus Ukkola.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta