MAO:H246/2022
- Asiasanat
- Expandia Moduler Ab ja Expandia Moduulit Oy > Helsingin kaupunki, julkinen hankinta, hankintamenettelyn keskeyttäminen
- Tapausvuosi
- 2022
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 20414/2021
Asian tausta
Helsingin kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) kaupunkiympäristön toimiala on ilmoittanut 8.5.2020 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Käpylän peruskoulun väistötilojen rakennusurakan hankinnasta ajalle 1.1.2021 — 31.12.2025 ja tämän jälkeen toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tekninen johtaja on 13.8.2020 tekemällään hankintapäätöksellä 148 § valinnut valittajien tarjouksen.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala on 26.11.2021 ilmoittanut valittajille sähköpostitse keskeyttävänsä hankintamenettelyn. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tiimipäällikkö on 16.2.2022 tekemällään päätöksellä § 2 keskeyttänyt hankintamenettelyn.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 2.200.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Expandia Moduler Ab ja Expandia Moduulit Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittajat ovat vaatineet myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan niille hyvitysmaksuna 250.000 euroa. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 15.980 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintamenettelyn keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä.
Hankintayksikkö on valinnut valittajien tarjouksen Käpylän peruskoulun väistötilojen toimittajaksi elokuussa 2020, mutta hankinnasta ei ole tehty hankintasopimusta valittajien useista pyynnöistä huolimatta. Hankinnan viivästyminen alkuperäisestä aikataulusta on johtunut siitä, että hankintayksikkö ei ole ennen tarjouspyynnön laatimista selvittänyt muun ohella julkisivun osalta hankinnan toteuttamisen edellytyksiä. Tämä on johtanut hankinnan sisällön muuttumiseen useaan otteeseen ja merkittäviltä osin, mistä on aiheutunut valittajille ylimääräisiä kustannuksia. Sanottu on johtanut myös siihen, että valittajat ovat joutuneet tarjoamaan alkuperäisestä tarjouksestaan huomattavasti poikkeavaa ratkaisua hankinnan toteuttamiseksi ja muun ohella hankkineet kustannuksellaan suunnittelutyötä hankintaan liittyen. Hankinnan toteuttamisen ongelmat ovat johtuneet valittajista riippumattomista syistä.
Hankintayksikkö on esittänyt valittajille, että viivästykset olisivat johtuneet esimerkiksi määräysten eroista Ruotsin ja Suomen välillä, koska valittajien elementit tulevat Ruotsista. Vaikka määräyksissä on eroja, nyt kysymyksessä olevan hankinnan ongelmat eivät ole johtuneet niistä. Elementtien soveltuvuutta ja yksityiskohtia on selvitetty syksyllä 2020 palokonsultin, rakennusvalvonnan yhteyshenkilön ja palotarkastajan kanssa, jolloin myös palosuojausasiat on ratkaistu. Alkuperäisen rakennuslupahakemuksen hylkääminen ei kuitenkaan ole johtunut edellä mainituista syistä. Valittajat ovat luvanneet toimittaa paloturvallisuuden osalta muokatut elementit vuoden 2022 aikana. On todennäköistä, että hankintayksikkö ei saa muualta vastaavia elementtejä ennen valittajien laskettua toimitusaikaa. Hankintamenettelyn keskeyttämiselle ei tämänkään vuoksi ole ollut todellista ja perusteltua syytä.
Keskeisesti hankintaa viivästyttänyt seikka eli rakennusluvan saamisen viivästyminen on ollut hankintayksikön vastuupiirissä. Hankinnan toteuttaminen on hidastunut erityisesti, kun kohteelle on jouduttu hakemaan uudestaan rakennuslupaa. Tällöin luvalle on asetettu ehtoja, joihin valittajat eivät ole voineet varautua tarjouspyynnön perusteella. Valittajien elementit ovat kuitenkin olleet jo valittuina ja tuotuina Suomeen ennen tätä alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Näihin elementteihin ei ole kuitenkaan voitu enää tehdä muutoksia, joilla rakennusluvan palosuojausluokkia koskevat ehdot olisi voitu täyttää. Ehdot täyttävät elementit olisi kuitenkin voitu tilata lyhyellä toimitusajalla, mutta hankintayksikkö ei ole antanut tähän mahdollisuutta ja keskeyttänyt hankintamenettelyn.
Mikäli hankintamenettelyn keskeyttäminen katsottaisiin lainmukaiseksi, hankinta tultaisiin todennäköisesti toteuttamaan uudella kilpailutuksella tai hankintayksikön omalla työllä. Tällöin valittava toimittaja tai hankintayksikkö itse hyötyisi valittajien hankkeen eteen tekemästä työstä erityisesti suunnittelun osalta. Perusteeton hankintamenettelyn keskeyttäminen on johtanut siihen, että valittajat eivät ole saaneet vastiketta hankintamenettelyn aikana tekemälleen työlle.
Hankintamenettelyn keskeyttämistä koskeva hankintayksikön menettely on syrjinyt valittajia.
Vastine
Vaatimukset
Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.780 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintamenettelyn keskeyttämiselle on ollut todellinen ja perusteltu syy. Hankintasäännöksissä ei ole asetettu määräaikaa, jossa hankintamenettelyn keskeyttäminen tulisi viimeistään tehdä.
Hankinnan viivästyminen on johtunut yksinomaan valittajista johtuvista syistä. Valittajat eivät ole saaneet hankinnan kohteena olleita tiloja valmiiksi aikataulussa eli viimeistään 1.12.2020. Valittajien viimeisin, marraskuussa 2021 antama arvio väistötilojen valmistumiselle on ollut elokuu 2022, joten hankintayksikön on ollut välttämätöntä etsiä muita ratkaisuja väistötilojen järjestämiseksi. Tarvittavat väistötilat on saatu Käpylän peruskoulun läheisyydestä vapautuneista, ulkopuoliselta taholta vuokratuista koulutiloista. Tämän seurauksena hankintayksiköllä ei ole enää ollut tarvetta hankinnan kohteena oleville väistötiloille, eikä hankintaa myöskään tulla kilpailuttamaan uudelleen.
Alkuperäinen hankintapäätös on tehty 13.8.2020, joten valittajilla on ollut runsaasti aikaa rakennuslupaan tarvittavien selvitysten toimittamiseksi rakennusvalvontaan. Vaikka lupamenettely on vaatinut paljon aikaa ja rakennuslupa myönnetty 27.5.2021, hanke olisi ollut mahdollista saada valmiiksi loppuvuonna 2021.
Rakennusluvan myöntämisen jälkeen on ilmennyt, että suunnitellun rakennuksen sisäpinnat eivät ole täyttäneet paloturvallisuusvaatimuksia. Lisäksi rakennusvalvonnan tarkastuksessa ennen aloituskokousta on ilmennyt, että sisäpintojen suojaustaso ei ole täyttänyt vaatimuksia, minkä vuoksi kohteeseen valmistettuja elementtejä ei ole voitu käyttää. Paloturvallisuutta koskevat vaatimukset on esitetty tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankintaohjelmassa, ja valittajat ovat tarjouksen jättäessään sitoutuneet tarjouspyynnössä esitettyihin ehtoihin ja siihen, että niiden tarjous täyttää tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitetyt vaatimukset. Valittajilla on ollut vastuu siitä, että niiden tarjoama väistötilaratkaisu on täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen ja niiden perusteella annetut määräykset ja muut yleiset laatuvaatimukset.
Joka tapauksessa rakennusvalvontaviranomainen on kunnasta riippumaton ja itsenäinen elin hoitaessaan lakisääteisiä viranomaistehtäviä, joten se ei ole ollut hankintayksikön vastuupiirissä.
Vastaselitys
Valittajat ovat esittäneet muun ohella, että hankintayksikkö ei ole voinut perustellusti keskeyttää hankintamenettelyä niin myöhäisessä vaiheessa kuin tässä asiassa on tehty. Hankintasäännösten tavoitteena ei ole se, että hankintayksikkö voisi yksipuolisella ilmoituksella irtautua omista velvoitteistaan hankinnan suhteen.
Asiassa on otettava huomioon, että hankinta-asiakirjojen mukaan hankintayksikkö on vastannut rakennusluvan hankkimisesta, joten siitä aiheutunut viivästys ei ole johtunut valittajista. Myös hankintayksikön vaatimat muutokset standardielementteihin ovat vaikuttaneet palomääräyksiin. Joka tapauksessa hankintayksikön olisi tullut ennen tarjouskilpailua selvittää, mitä sen oma organisaatio sallii rakennettavan kyseiselle alueelle.
Hankintayksikön on vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan vähintään vastineen toimittamiseen saakka markkinaoikeuden lopputuloksesta huolimatta ottaen huomioon hankintayksikön passiivisuus asian selvittämisessä. Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta ilmenevä tuntihinta 180 euroa on perusteeton, koska vastineen on laatinut kaupungin palveluksessa oleva lakimies, jonka tehtäviin kysymyksessä olevien asioiden hoitaminen kuuluu.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että se ei ole laiminlyönyt hankinnan valmistelua. Kysymyksessä olevat väistötilat on kilpailutettu siten, että hankintayksikkö on esittänyt tilaohjelman ja tiloja koskevat vaatimukset, joiden perusteella tarjoaja on suunnitellut tarjouspyyntöasiakirjoissa määriteltyjen vaatimusten mukaiset tilat ottaen huomioon rakennusluvan saamiselle asetetut ehdot. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan hankintayksikön velvollisuutena on ollut avata sähköinen lupahakemus rakennusluvan hakemiseksi, minkä jälkeen valittajien velvollisuutena on ollut toimittaa luvan myöntämiseksi tarvittavat selvitykset.
Hankintayksikkö ei ole ollut passiivinen asiassa, vaan se on loppukesän ja syksyn 2021 aikana huomauttanut valittajille useita kertoja, että urakka on saatava valmiiksi vuoden 2021 loppuun mennessä ja antanut 9.11.2021 varoituksen viivästyksen vuoksi. Tämän jälkeen valittajat ovat ilmoittaneet rakentavansa uudet elementit, joiden toimitus olisi venyttänyt luovutusajankohdan heinäkuun 2022 loppuun. Hankintayksikkö ei ole voinut suostua tähän ja sen on tullut keskeyttää hankintamenettely. Myöhästyminen on ollut niin merkittävä, että hankintayksikkö ei ole voinut hyväksyä sitä.
Hankintayksiköllä ei ole ollut keinoja, joilla se olisi voinut edesauttaa hankinnan etenemistä, koska kaikki rakennuslupaan ja rakentamisen aloitukseen liittyvät tehtävät ovat olleet valittajien suoritusvelvollisuutena ja vastuulla.
Valittajat ovat esittäneet, että hankintaan liittyvää rakennuslupaa ei ole myönnetty valittajista riippumattomasta syystä elokuussa 2020, kun rakennusvalvonta on edellyttänyt tarjouspyynnöstä poiketen tietynlaista julkisivua.
Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä varannut oikeuden keskeyttää hankintamenettely, mikäli rakennuslupaa ei myönnetä lupahakemuksen mukaisille tiloille. Hankintayksikkö on asettanut tältä osin tarjouspyynnössä itselleen hankintasäännöksiä tiukemman vaatimuksen ja rajannut oikeutensa hankintamenettelyn keskeyttämiseen ajallisesti rakennusluvan myöntämiseen. Koska väistötiloille on kuitenkin 27.5.2021 myönnetty rakennuslupa, hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta keskeyttää hankintamenettelyä enää tämän ajankohdan jälkeen.
Koska hankintayksikkö on ilmoittanut järjestäneensä väistötilat muulla tavoin, sillä ei ole enää tarvetta hankinnan kohteena oleville väistötiloille. Näin ollen hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksen kumoamisella ei olisi käytännössä vaikutusta, eikä hankintayksikköä voida velvoittaa korjaamaan virheellistä menettelyään. Tämän vuoksi hankintayksikkö on määrättävä maksamaan valittajille hyvitysmaksu. Koska hankintayksikkö on valinnut valittajat tarjouskilpailun voittajaksi ja se on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn rakennusluvan myöntämisen jälkeen, hyvitysmaksun määräämisen edellytykset täyttyvät asiassa.
Koska hankintayksikkö on luopunut vaatimuksestaan jättää valitus tutkimatta ennenaikaisena, se on veloitettava korvaamaan tältä osin valittajien oikeudenkäyntikulut ja vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Hankintayksikkö on esittänyt, ettei hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksen lainmukaisuuden arvioinnissa voida antaa ratkaisevaa merkitystä sille, onko hankkeen viivästyminen ollut hankintayksikön vai valittajien vastuulla. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä. Oikeudellisesti merkitystä ei ole myöskään sillä, että hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteena olevat seikat olisivat saattaneet olla hankintayksikön havaittavissa jo ennen keskeyttämispäätöksen tekemistä.
Hankintayksikkö ei ole tarkoittanut rajoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyllä maininnalla hankintasäännösten mukaista oikeuttaan keskeyttää hankintamenettely myös muussa tilanteessa kuin siinä, ettei rakennuslupaa myönnettäisi. Joka tapauksessa hankintamenettely on tässä tapauksessa keskeytetty siitä syystä, että hankintayksikön hankinnan tarve on muuttunut hankintamenettelyn aikana, koska valittajat eivät ole kyenneet toimittamaan hankinnan kohteena olevia väistötiloja ja tilat on jouduttu järjestämään muulla tavoin. Kyseinen peruste ei ole edes voinut olla hankintayksikön tiedossa tarjouspyyntöä valmisteltaessa. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ei ole vaarantunut hankintamenettelyn keskeyttämisen vuoksi.
Asiassa ei ole perustetta määrätä hyvitysmaksua, koska hankintamenettelyssä ei ole tapahtunut virhettä. Joka tapauksessa valittajien hyvitysmaksuvaatimus on määrältään huomattavasti ylimitoitettu. Myös valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään ylimitoitettu. Valittajat ovat aiheuttaneet lisää oikeudenkäyntikuluja tarpeettomalla lisäkirjelmöinnillä.
Valittajat ovat antaneet lisäkirjelmän hyvitysmaksuvaatimuksen määrän osalta.
Hankintayksikkö on antanut lisälausuman ja esittänyt muun ohella, että hyvitysmaksun määräämiselle ei ole perusteita siitä syystä, ettei asiassa ole allekirjoitettu hankintasopimusta eikä sopimusta ole enää tarkoituskaan solmia.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, onko hankintayksikkö voinut keskeyttää hankintamenettelyn esittämillään perusteilla.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä myös hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan säännös on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleeseen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden.
Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen eikä hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ole hyväksyttävää. Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa asiallisesti hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä, vaikka hankintayksikön hankintatarve pysyykin ennallaan. Hankintayksikkö voi päätyä keskeyttämisen jälkeen toteuttamaan hankinnan omana työnään tai käynnistämään uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden kuitenkin erillinen ja uusi prosessi.
Säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on edelleen todettu, että oikeuskäytännössä hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti, eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.
Hankintamenettelyn kulku
Hankintayksikkö on pyytänyt 8.5.2020 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Käpylän peruskoulun väistötilojen toteuttamisesta vuokrattavalla tilaelementtirakennuksella kaikkine materiaalihankintoineen ja asennuksineen täysin valmiiksi ja toimintakuntoiseksi saatettuna.
Tarjouspyynnön kohdan II.2.4 ”Kuvaus hankinnasta” mukaan vuokrasopimus valitun tilaelementtitoimittajan kanssa tehdään määräajaksi 1.1.2021 — 31.12.2025, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassaolevana.
Tarjouspyynnön edellä mainitussa kohdassa on todettu, että urakoitsija hakee toimitettaville tiloille rakennusluvan ja että mikäli lupaa ei myönnetä haetun mukaisille tiloille, tilaaja varaa oikeuden keskeyttää hankintamenettely.
Tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankintaohjelmassa 29.4.2020 on kohdassa 11 ”Urakka-aika” todettu muun ohella seuraavaa:
”Työt voidaan aloittaa, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu ja rakennuslupa on saatu sekä työn aloituksesta on kirjallisesti sovittu. [ — — ]
Kohteen tulee olla valmis 1.12.2020. Aikataulun kiireellisyydestä johtuen, voidaan yhdessä päättäen siirtää kohteen valmistumista +/- kolme kuukautta.”
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tekninen johtaja on 13.8.2020 tekemällään hankintapäätöksellä 148 § valinnut valittajien ryhmittymänä jättämän tarjouksen. Hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu.
Hankintayksikkö on 26.11.2021 lähettänyt valittajille sähköpostiviestin, jossa on todettu seuraavaa:
”Kaupunkiympäristön toimiala ilmoittaa, että Käpylän peruskoulun väistötilojen hankinta keskeytetään.
Hankintaohjelman kohdan 15 neljännen kappaleen mukaan ’Tilaaja pidättää oikeuden aikataulumuutoksiin tai hankkeen peruuntumiseen ilman korvausta.’ Expandia Oy:n 14.10.2021 [ — — ] lähettämän sähköpostin mukaan paviljongit valmistuisivat Ruotsissa maaliskuun loppuun mennessä 2022, jolloin tilaajan arvion mukaan paviljongit olisivat koulun käytössä aikaisintaan syyslukukaudesta 2022 alkaen.
Hankintaohjelman mukaan ohjeellinen vuokran alkamisaika on 1.1.2021. Tästä aikataulusta tilatoimittaja on myöhässä tällä hetkellä noin 11 kuukautta ja tilaajan arvoin mukaisesti paviljongit tulisivat myöhästymään yli 1½ vuotta.”
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan tiimipäällikön tekemässä hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksessä 16.2.2022 § 2 on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tilat-palvelun tiimipäällikkö päätti keskeyttää hankinnan, joka koskee Käpylän peruskoulun väistötilojen tilaelementtirakennuksen toimitusta, asennusta käyttökuntoon ja vuokrausta, koska tilojen toimitus on viivästynyt kohtuuttomasti ja tarvetta hankinnan kohteelle ei enää ole.
[ — — ]
Tilojen valmistuminen ja luovutus oli sovittu tapahtuvaksi 31.12.2020 mennessä, mutta toimittajan viimeisimmän ilmoituksen mukaan arvioitu muuttoaika olisi ollut aikaisintaan heinäkuussa 2022. Näin ollen väistötilojen valmistuminen on viivästymässä 18 kuukautta. Toimituksen viivästymisen johdosta väistötilat on jouduttu järjestämään muulla tavoin, eikä tarvetta enää kyseisille väistötiloille ole.”
Asian arviointi
Valittajat ovat esittäneet, että hankintamenettelyn keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä. Valittajien mukaan hankinnan viivästyminen on johtunut hankintayksikön vastuulla olevista seikoista, mikä tulee ottaa huomioon hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksen lainmukaisuutta arvioitaessa. Perusteeton hankintamenettelyn keskeyttäminen on merkinnyt sitä, että hankintayksikkö on saanut hyötyä valittajien kustannuksella ja lisäksi hankintayksikön menettely on syrjinyt valittajia. Joka tapauksessa hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnössä hankintamenettelyn keskeyttämisen ehdoksi rakennusluvan saamisen. Koska rakennuslupa on saatu, hankintayksiköllä ei ole enää ollut oikeutta keskeyttää hankintamenettelyä.
Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Koska hankinnan kohteena olevien väistötilojen valmistuminen olisi viivästynyt puolellatoista vuodella, hankintayksikön on ollut välttämätöntä etsiä muita ratkaisuja väistötilojen järjestämiseksi. Tarvittavat väistötilat on saatu vuokrattua ulkopuolelta, minkä jälkeen hankintayksiköllä ei ole enää ollut tarvetta hankinnan kohteena oleville väistötiloille. Hankintayksikkö ei ole tarkoittanut tarjouspyynnössä rajoittaa oikeuttaan keskeyttää hankintamenettely pelkästään rakennusluvan saamiseen. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ei ole vaarantunut hankintamenettelyn keskeyttämisen vuoksi.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa ei ole säädetty siitä, missä vaiheessa hankintamenettely voidaan keskeyttää. Hankintayksikkö voi korjata myös lainvoimaisia hankintapäätöksiään. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön ei voida myöskään arvioida tarkoittaneen tarjouspyynnössä rajoittaa oikeuttaan keskeyttää hankintamenettelyä hankintalain 125 §:stä poiketen.
Hankintamenettelyn keskeyttäminen vasta noin puolitoista vuotta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ei ole hankintasäännösten vastaista tai tarjouskilpailun voittanutta tarjoajaa syrjivää, mikäli hankintamenettelyn keskeyttämiseen on ollut todellinen ja perusteltu syy. Keskeyttämispäätöksen tekeminen ei myöskään edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintayksiköllä on hankinnan tarpeen muuttuessa myös katsottava olevan oikeus keskeyttää hankintamenettely, jos hankintayksikkö katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi, edellyttäen, että menettelyllä ei loukata syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua muun ohella hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä. Asian arvioinnissa ei näin ollen ole ratkaisevaa merkitystä sillä, kumman asianosaisen toiminnasta hankinnan viivästyminen on johtunut.
Tässä asiassa hankintayksikkö on edellä esitetyllä tavalla perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä sillä, että sen tarve hankinnan toteuttamiseen on muuttunut väistötilojen valmistumisen viivästyttyä merkittävästi alkuperäisestä aikataulusta ja hankintayksikön jouduttua järjestämään väistötilat muulla tavoin. Hankinnan viivästyminen on siten vaikuttanut hankinnan toteuttamiseen.
Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa esitetyn perusteella ole todettavissa, että hankintayksikkö olisi menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikön hankintamenettelyn keskeyttämiselle ilmoittama syy ei olisi ollut todellinen ja perusteltu. Asiassa esitetyn perusteella ei ole muutoinkaan todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajia tai muita tarjouskilpailuun osallistuneita kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.
Edellä todetun perusteella hankintayksiköllä on katsottava olleen hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajien esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.
Edellä todettu huomioon ottaen hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 155 §:ssä säädetyn hyvitysmaksun määrääminen ei ole käytettävissä oleva seuraamus silloin, kun tarjouskilpailussa tarkoitettua hankintasopimusta ei ole enää tarkoituskaan tehdä. Asiassa ei siten ole edellytyksiä määrätä valittajille hyvitysmaksua.
Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut. Pykälän 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 99 §:n 1 momentin mukaan, jos useampi kuin yksi oikeudenkäynnin osapuolista on vastuussa samoista oikeudenkäyntikuluista, he vastaavat niiden korvaamisesta yhteisvastuullisesti. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin määrää, kuinka kulut usean korvausvelvollisen välillä jaetaan tai onko jonkun heistä korvattava kaikki kulut.
Hankinta-asioissa noudatetun vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan viranomaistyönäkin tehdystä hankintayksikön kirjelmien laatimisesta saattaa aiheutua senkaltaista työtä, josta valittaja voi joutua suorittamaan korvauksen.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittajat saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei ole aihetta arvioida toisin valittajien esittämillä perusteilla.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Expandia Moduler Ab:n ja Expandia Moduulit Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 3.780 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Mirva Näsi ja Jari Tiainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.