MAO:H324/2021
- Asiasanat
- Kokkolan kaupunki, jätehuollot, Julkinen hankinta, hankintamenettelyn keskeyttäminen
- Tapausvuosi
- 2021
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 20115/2021
Asian tausta
Kokkolan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.11.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta jätehuollon palveluhankinnasta ajalle 1.2.2021 — 31.12.2023 ja mahdolliselle optiokaudelle 1.1.2024 — 31.12.2025. Hankinta on jaettu kolmeen maantieteelliseen osa-alueeseen.
Kokkolan kaupungin kaupunkitoimitilojen isännöitsijä on 2.2.2021 tekemillään hankintapäätöksillä § 2 — 4 valinnut Ekokuljetus JNH Oy:n tarjoukset kaikkiin kolmeen osa-alueeseen.
Kokkolan kaupungin kaupunkirakennelautakunta on 24.3.2021 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 44 keskeyttänyt hankintamenettelyn, poistanut 2.2.2021 tehdyt edellä mainitut hankintapäätökset § 2 — 4 ja päättänyt järjestää uuden tarjouskilpailun.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 1.200.000 euroa.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Ekokuljetus JNH Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.032,50 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintamenettelyn keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä.
Hankintayksikkö on perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä ensinnäkin sillä, että se on jättänyt korjausilmoituksen julkaisematta tilanteessa, jossa se on hankintamenettelyn aikana esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa ilmoittanut, että tarjouspyynnöstä poiketen tarjoushinnat on tullut antaa ilman jätteenkäsittelymaksua. Jätteenkäsittelymaksua koskevalla tarkennuksella ei ole kuitenkaan ollut vaikutusta tarjousten hintavertailussa, koska kyseessä on ollut läpilaskutettava erä, eikä siitä näin ollen olisi voinut syntyä hintaeroja tarjoajien välillä. Hankintailmoituksen liitteenä 1 olleen tarjoajan täytettäväksi tulleen hintataulukon hinnoiteltavia soluja ei ole muutettu tarjouspyynnön julkaisun jälkeen. Tarjoajat ovat saaneet riittävät tiedot riittävän hyvissä ajoin, ja annetut tarjoukset osoittavat, että väärinymmärryksiä ei ole ilmennyt. Lisäksi hankintayksikkö on tarjousten jättämisen jälkeen ennen hankintapäätöksen tekemistä pitänyt kaikkien tarjoajien kanssa selonottoneuvottelut, joissa on käsitelty muun ohella hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ja todettu, että tarjoaja on tarjouksessaan huomioinut annetut vastaukset ja niiden aiheuttamat muutokset tarjouspyyntöön.
Toisena perusteluna hankintamenettelyn keskeyttämiselle hankintayksikkö on esittänyt, että sen olisi tullut hankintalain 96 §:n perusteella pyytää valittajalta selvitys tämän tarjouksen hinnoista ennen hankintapäätöksen tekemistä. Hankintayksikön esittämä perustelu siitä, että valittajan tarjous olisi ollut erittäin merkittävästi kilpailijoiden antamia tarjoushintoja edullisempi, ei pidä paikkaansa. Tarjouskilpailussa toiseksi tulleen tarjoajan hinnat ovat osittain olleet valittajan tarjoushintoja alhaisemmat, eivätkä valittajan ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjoukset ole poikenneet toisistaan merkittävästi. Se, että valittajan tarjoushinta on ollut kahdessa osa-alueessa negatiivinen, ei ole ollut hankintasäännösten vastaista. Valittajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen.
Valittaja on antanut tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen, ja se olisi toimittanut palvelut tarjotuilla hinnoilla tarjouspyynnön mukaisesti. Tämän valittaja on vahvistanut hankintayksikölle ennen hankintapäätöksen tekemistä. Hankintayksikön pyynnöstä valittaja on osallistunut sen ja hankintayksikön väliseen selonottoneuvotteluun, joka on järjestetty ennen hankintapäätöksen tekemistä. Selonottoneuvottelussa on muun ohella käyty läpi tarjouksen laskentaan käytetty hintataulukko ja sen jokainen yksikköhinta. Valittaja on esittänyt selvitystä tarjoamiensa hintojen perusteista ja kertonut hankintayksikölle muun ohella liiketoiminnallisia perusteluja tarjotuille hinnoille ja edullisten hintojen mahdollistaneita muita seikkoja. Vielä valittaja on vahvistanut kyseisessä tilaisuudessa tarjoushintojensa oikeellisuuden.
Päätös hankintamenettelyn keskeyttämisestä on lisäksi ollut valittajaa syrjivä. Hankintayksikkö on hankintamenettelyn keskeyttämistä edeltävien 2.2.2021 päivättyjen hankintapäätösten tekemisen jälkeen luovuttanut tarjouskilpailuun osallistuneille kaikkien tarjoajien hintaliitteet kokonaisuudessaan. Hintaliitteistä on ilmennyt kaikkien tarjottujen hintaelementtien yksikköhinnat. Näin ollen valittajan kilpailijat ovat tietoisia sen tarjoushinnoista ja saisivat siten merkittävän edun, mikäli hankinta kilpailutettaisiin uudestaan.
Hankintamenettelyn virheet ovat korjattavissa ensisijaisesti tekemällä korjattu hankintapäätös, jossa valittaja valitaan alkuperäisten hankintapäätösten mukaisesti tarjouskilpailun voittajaksi.
Oikeudenkäynti on aiheutunut hankintayksikön virheellisestä menettelystä, minkä vuoksi olisi kohtuutonta, että valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Vastine
Vaatimukset
Kokkolan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.720,25 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksiköllä on ollut todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle.
Hankintayksikkö on tarjoajien esittämiin kysymyksiin antamillaan vastauksilla tarjousaikana tehnyt muutoksen tarjousten hinnoitteluperusteisiin liittyviin tekijöihin. Vastauksilla on muutettu hankintailmoituksessa ilmoitettuja hinnoitteluperusteita siten, että alkuperäisestä tarjouspyynnöstä poiketen tarjoajien ei ole tullut sisällyttää tarjoamaansa hintaan jätteenkäsittelymaksua. Samalla on muutettu jätteiden toimituspaikkaa tiettyjen jätelajien osalta. Kilpailutuksessa hinta on ollut saatujen tarjousten ainoa vertailuperuste. Tällainen keskeiseen kilpailutuksen komponenttiin (hinnoittelu) tehtävä muutos on sellainen muutos, josta hankintayksikön tulee hankintasäännösten mukaan julkaista korjausilmoitus. Ilmoituksen julkaisematta jättäminen on ollut hankintasäännösten vastaista. Kyse on ollut selvästi virheellisestä menettelystä, joka on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä hankinnan avoimuusperiaatteen.
Eri yritysten erilaisista hinnoittelukäytännöistä johtuen on täysin mahdollista, että tarjoajat käsittelevät tarjouslaskennassaan jätteenkäsittelymaksua eri tavoin. Yhdellä tarjoajalla kyseessä saattaa olla pelkästään katetta sisältämätön läpilaskutettava erä, kun taas toinen tarjoaja saattaa osana tarjouslaskentaansa sisällyttää jätteenkäsittelymaksuun myös katetta. Kyse on kuljetusalalle tyypillisistä yritysten sisäisen laskennan menettelyissä olevista eroista, joista hankintayksikkö ei voi olla tarkasti tietoinen. Jätteenkäsittelymaksua ei ollut alkuperäisessä tarjouspyynnössä määritelty läpilaskutettavana eränä, mikä myös osaltaan on mahdollistanut sen käsittelyn tarjouslaskennassa eri tavoin. Jätteenkäsittelymaksu voi myös vaihdella riippuen jätelajista ja jätteen vastaanottajasta, ja maksu voi myös muuttua kesken sopimuskauden. Myös kesken tarjousten jättöajan vahvistettu jätteiden toimituspaikkojen muutos voi tarjoajakohtaisesti vaikuttaa tarjoajayritysten kustannuslaskentaan.
Hinnan ollessa ainoa tarjousten vertailuperuste, tehdyt hinnoitteluperusteiden muutokset ovat olleet keskeinen tarjouspyynnön ehtojen osa. Näin ollen on ollut korkea riski sille, että korjausilmoituksen julkaisematta jättämisen vuoksi joku tarjoajista on tehnyt tarjouksensa eriävillä lähtötiedoilla muihin tarjoajiin verrattuna. Samoin korjausilmoituksen julkaisematta jättäminen on voinut aiheuttaa sen, ettei potentiaalinen tarjoaja ole jättänyt tarjousta.
Valittajan tarjoamien hintojen erot muiden tarjoajien hintoihin verrattuina ovat olleet varsin merkittävät. Valittajan kahdessa hankinnan osa-alueessa antama negatiivinen hinta on korostanut näitä hintaeroja. Selonottoneuvottelussa valittajalta ei ole pyydetty selvitystä poikkeuksellisen alhaiselle tarjoushinnalle. Selonottoneuvottelussa on ollut kyse yleisestä ja vakioluonteisesta, kaikille tarjoajille samansisältöisenä järjestetystä menettelystä. Näissä olosuhteissa hankintayksikön olisi tullut pyytää valittajalta erillinen selvitys poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta.
Hankintasäännösten mukaan hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitys, jos tarjouksen hinnat tai kustannukset vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta. Koska tätä velvollisuutta ei ole noudatettu, hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe. Tämän virheen voidaan jo yksin katsoa täyttäneen hankintasäännösten mukaiset hankintamenettelyn keskeyttämisen todellisen ja perustellun syyn kriteerit.
Se, että hankintayksikkö on todennut tekemänsä virheet hankintamenettelyssä ja päättänyt keskeyttää hankintamenettelyn ja järjestää uuden tarjouskilpailun, on nimenomaisesti varmistanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Sen sijaan virheiden korjaamattomuus olisi vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun, ja samalla hankintamenettely olisi jäänyt hankintasäännösten vastaiseksi.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikölle esitettyihin kysymyksiin annetut vastaukset ovat olleet kaikkien saatavilla. Lisäksi tarjouspyynnössä on selkeästi kuvattu tarjoajan velvollisuus aktiivisesti olla selvillä tarjouspyynnössä esitetyistä vaatimuksista ja taustoista, joihin tarjouskilpailuun liittyvät kysymyksiin annetut vastaukset sisältyvät. Kysymyksiin annetuilla vastauksilla tehdyt tarkennukset eivät myöskään ole olleet laadultaan sellaisia, että ne olisivat edellyttäneet korjausilmoituksen julkaisemista.
Annettujen tarjousten euromääräisten tarjoushintojen tarkastelu osoittaa, että tarjousten hintaerot eivät ole olleet mitenkään merkittäviä. Vastaavat tarjoushintojen erot ovat kyseessä olevalla toimialalla hyvin tavanomaisia.
Hankinnan kohteena olleen jätehuoltopalvelun osana kerättävistä materiaaleista muovipakkaus, kartonki ja keräyspaperi ovat kerääjänä toimivalle kuljetusliikkeelle rahanarvoisia jätejakeita, joista kuljetusliike saa rahaa toimittaessaan ne jatkojalostukseen. Tämän takia kuljetusliikkeen on mahdollista antaa negatiivisia tarjoushintoja. Valittajan hinnoittelustrategiassa yksittäisillä tarjotuilla negatiivisilla hinnoilla ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä, koska sopimuskokonaisuus olisi ollut valittajalle kannattava. Se, että kuljetusliike maksaa siitä, että se saa kerätä jätejakeita, jotka ovat sille rahanarvoisia, ei ole kyseessä olevalla alalla kilpailutilanteessa poikkeuksellista. Valittajan antamat negatiiviset hinnat eivät ole tälläkään perusteella hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla poikkeuksellisen alhaisia. Valittajan tarjoamat hinnat eivät ole myöskään merkittävästi poikenneet edellisen sopimuskauden hinnoittelusta.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on antanut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta koskevan lausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, onko hankintayksikkö voinut keskeyttää hankintamenettelyn esittämillään perusteilla.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan säännös on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleeseen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden.
Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Oikeuskäytännössä hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti, eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi taikka hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Jos hankinta päätetään toteuttaa myöhemmin, hankintayksikön tulee varmistaa, että aiempaan menettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät saa uudessa tarjouskilpailussa perusteetonta etua tai haittaa keskeytettyyn menettelyyn osallistumisen johdosta. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.
Kyseisissä esitöissä (HE 182/2020 vp s. 23) on todettu lisäksi, että hankinnan keskeyttämistilanteessa hankintayksikön tulee usein ottaa kantaa myös keskeytettyä menettelyä koskevien asiakirjojen julkisuuteen. Tulkintaohjeena voidaan pitää, että hankinnan keskeyttämistilanteessa asianosaisen tiedonsaantiintressi ei koske kilpailevia tarjouksia, vaan hankintayksikön keskeyttämispäätöstä ja sen perusteluita. Näin ollen erityisesti tarjousasiakirjat voidaan pitää salassa asiakirjojen julkisuudesta annetun lain (612/1999) 24 §:n 1 momentin 17 kohdan perusteella aina siihen saakka, kunnes hankintayksikkö on tehnyt ratkaisunsa uudessa hankintamenettelyssä tai päättänyt luopua hankinnasta.
Hankintamenettelyn kulku
Hankintayksikkö on julkaissut nyt kyseessä olevasta jätehuollon palveluhankinnasta hankintailmoituksen 30.11.2020. Hankintailmoituksen mukaan tarjousten jättämisen määräaika on ollut 28.12.2020. Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on käytetty halvinta hintaa.
Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Hinta ja kaupalliset ehdot” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tarjoukset tulee ilmoittaa arvonlisäverottomina nettohintoina. Ilmoitettavat hinnat sisältävät jäteastian tyhjennyksen, jätteen kuljetuksen jätteenkäsittelylaitokselle ja jätteenkäsittelymaksun.”
Tarjouspyynnön liitteenä 1 on ollut Excel-taulukko tarjousten laskentaa varten. Kyseisen liitteen taulukossa 1 ”Ohjeet” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tarjoaja täyttää taulukoista vain keltaisella merkityt ruudut, johon ilmoitetaan yksikköhinta tyhjennykselle. Hinnat merkitään alv. 0 %
Ilmoitetun hinnan tulee sisältää sekä tyhjennyksen / jätteenkuljetuksen että jätteenkäsittelymaksun.
[ — — ]
Vertailuhintoina käytetään vain taulukoihin 2 ja 3 täytettäviä hintoja, jotka muodostavat alueelliset vertailuhinnat taulukkoon 5.”
Kyseisen liitteen taulukkoon 2 ”Normaalit astiat” tarjoajan on tullut täyttää hinnat per tyhjennys eri jätelajeille ja erikokoisille jäteastioille koskien hankinnan kaikkia kolmea osa-aluetta. Liitteen taulukkoon 3 ”Syväkeräysastiat” on puolestaan tullut täyttää tiettyjen yksittäisten kohteiden hinnat per tyhjennys tietyille jätelajeille koskien hankinnan osa-alueita 1 ja 2.
Hankintayksiköltä on hankintamenettelyn aikana kysytty, mitkä ovat jäteastiakohtaiset hintaan sisällytettävät jätteenkäsittelymaksut urakan alkaessa. Hankintayksikkö on 8.12.2020 vastannut kysymykseen todeten muun ohella, että tarjouspyynnössä on havaittu jätteenkäsittelymaksua koskeva virhe ja että tarjouspyyntöä muutetaan siten, että tarjouksessa annettavat hinnat annetaan tarjouspyynnöstä poiketen ilman jätteenkäsittelymaksua, eli annettavat hinnat sisältävät vain jäteastian tyhjennyksen ja jätteen kuljetuksen.
Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta, joiden antaneiden kaikkien tarjoajien kanssa hankintayksikkö on 27.1.2021 käynyt erilliset selonottoneuvottelut. Selonottoneuvotteluista on laadittu pöytäkirjat.
Hankintayksikkö on 2.2.2021 tekemillään hankintapäätöksillä valinnut valittajan tarjoukset kaikkiin kolmeen hankinnan osa-alueeseen.
Eräs toinen tarjoaja on tehnyt hankintapäätöksiä koskevan hankintaoikaisuvaatimuksen hankintayksikölle ja valituksen markkinaoikeudelle 16.2.2021. Kyseinen tarjoaja on vedonnut muun ohella siihen, että hankintayksikkö on tarjousten jättöaikana muuttanut tarjouspyyntöä hinnoittelun osalta merkittävästi keskeyttämättä hankintamenettelyä tai edes julkaisematta korjausilmoitusta ja pidentämättä tarjousten jättöaikaa eikä hankintayksikkö ole myöskään pyytänyt valittajalta selvitystä poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta.
Hankintayksikkö on 24.3.2021 valituksenalaisella päätöksellään keskeyttänyt hankintamenettelyn, poistanut 2.2.2021 tehdyt hankintapäätökset ja päättänyt järjestää uuden tarjouskilpailun. Hankintayksikkö on perustellut keskeyttämispäätöstä seuraavasti:
”Kun kaupunki tarjoajan kysymykseen 8.12.2020 antamassaan vastauksessa ilmoitti tarjousten hinnoitteluun liittyvästä muutoksesta (hinnat annettava tarjouspyynnöstä poiketen ilman jätteenkäsittelymaksua), oli tämä muutos alkuperäiseen hankintailmoitukseen määritykseen nähden selkeästi korjausilmoituksen julkaisemiseen velvoittava muutos. Korjausilmoitusta ei ole kuitenkaan tässä tilanteessa tehty ja julkaistu. Ei ole hankintajuridisesti riittävää, että kyseinen hinnoittelun muutos ilmoitetaan pelkästään sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä vastauksena esitettyyn kysymykseen. Tältä osin hankintamenettely ei ole toteutunut hankintalain edellyttämällä tavalla.
Hankintalain 96 §:n mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Selvitys on pyydettävä kaikilta sellaisilta tarjoajilta, joiden tarjoushinnat vaikuttavat poikkeuksellisen alhaisilta. Voittaneen tarjoajan Ekokuljetus JNH Oy:n antama tarjoushinta on kahdessa kilpailukohteessa kolmesta arvoltaan negatiivinen ja erittäin merkittävästi kilpailijoiden antamia tarjoushintoja edullisempi. Pelkän selonoton järjestäminen ei täytä hankintalain 96 §:n mukaisia vaatimuksia. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt edellä todettua selvitystä Ekokuljetus JNH Oy:ltä. Kokonaisuutta katsottaessa on kuitenkin nähtävissä, että hankintalain 96 §:n velvollisuutta pyytää edellä todettu selvitys olisi pitänyt noudattaa ennen tarjousvertailua ja hankintapäätöksen tekemistä.
Hankintamenettelyn keskeyttämiselle on olemassa todelliset ja perustellut syyt ja voidaan todeta, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe.”
Asian arviointi
Valittaja on esittänyt, että hankintamenettelyn keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä. Valittaja on esittänyt muun ohella, että sen tarjous ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen, ja joka tapauksessa hankintayksikön ja valittajan välillä pidetyssä selonottoneuvottelussa on käyty läpi valittajan tarjouksen yksikköhinnat, joiden oikeellisuuden valittaja on vahvistanut. Valittajan mukaan päätös hankintamenettelyn keskeyttämisestä on lisäksi ollut valittajaa syrjivä, koska hankintayksikkö on luovuttanut tarjouskilpailuun osallistuneille kaikkien tarjoajien hintaliitteet kokonaisuudessaan.
Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut hankintamenettelyn keskeyttämiselle todellinen ja perusteltu syy. Hankintayksikön mukaan se on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti muun ohella, kun se ei ole pyytänyt valittajalta selvitystä sen poikkeuksellisen alhaisilta vaikuttaneista tarjoushinnoista. Hankintayksikön mukaan se, että hankintayksikkö on todennut tekemänsä virheet hankintamenettelyssä ja päättänyt keskeyttää hankintamenettelyn ja järjestää uuden tarjouskilpailun, on nimenomaisesti varmistanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä. Hankintamenettelyn keskeyttämiselle ei ole asetettu edellytystä siitä, että virheellisyyden vaikutus hankintamenettelyn lopputulokselle olisi osoitettavissa.
Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, lain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea. Ensiksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitystä ja tarjoajalla velvollisuus antaa selvitys hankintayksikön pyynnöstä aina kun kysymyksessä on poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on kuitenkin hankintayksiköiden harkintavallassa.
Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjous on vaikuttanut hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan ja ottaen erityisesti huomioon, että valittaja on tarjonnut kolmesta hankinnan osaalueesta kahteen negatiivista tarjoushintaa, hankintayksikön käsitystä valittajan tarjoushintojen poikkeuksellisesta alhaisuudesta ei voida pitää siten selvästi virheellisenä, että se ylittäisi hankintayksikön harkintavallan asiassa.
Hankintasäännöksissä ei ole säädetty vaatimuksia sille, missä muodossa hankintayksikön tulee pyytää tarjoajalta selvitystä sen poikkeuksellisen alhaisilta vaikuttavista hinnoista.
Valittajan mukaan se on sen ja hankintayksikön välillä 27.1.2021 pidetyssä selonottoneuvottelussa esittänyt selvitystä tarjoamiensa hintojen perusteista ja kertonut hankintayksikölle muun ohella liiketoiminnallisia perusteluja tarjotuille hinnoille ja edullisten hintojen mahdollistaneita muita seikkoja. Hankintayksikön mukaan valittajalta ei ole selonottoneuvottelussa pyydetty selvitystä poikkeuksellisen alhaiselle tarjoushinnalle, ja neuvottelussa on ollut kyse yleisestä ja vakioluonteisesta, kaikille tarjoajille samansisältöisenä järjestetystä menettelystä.
Kyseisestä, ennen alkuperäisten hankintapäätösten tekemistä pidetystä selonottoneuvottelusta laaditun pöytäkirjan mukaan neuvottelussa on muun ohella käyty läpi tarjouksen laskentaan käytetty valittajan täyttämä Exceltaulukko hintatietoineen ja todettu, että valittaja on todennut ilmoitettujen hintojen oikeellisuuden. Nämä vastaavat seikat on asiassa esitetyn selvityksen mukaan todettu myös kahden muun tarjoajan kanssa käydyissä selonottoneuvotteluissa. Valittajan ja hankintayksikön välistä selonottoneuvottelua koskevassa pöytäkirjassa ei ole ollut mainintaa siitä, että hankintayksikkö olisi pyytänyt tai valittaja antanut selvitystä hankintalain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetuista seikoista. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön ei voida katsoa täyttäneen velvollisuuttaan pyytää valittajalta selvitystä sen poikkeuksellisen alhaisilta vaikuttaneista tarjoushinnoista.
Näin ollen ja koska hankintamenettelyn keskeyttäminen voi edellä todetuin tavoin johtua myös hankintayksikön omasta menettelystä, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle, kun se on hankintamenettelyssä laiminlyönyt hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaisen velvollisuutensa.
Asiassa esitetyn perusteella hankintayksikkö on 2.2.2021 päivättyjen hankintapäätösten tekemisen jälkeen ennen keskeyttämispäätöstä luovuttanut kaikille tarjouskilpailuun osallistuneille kolmelle tarjoajalle toistensa hintaliitteet kokonaisuudessaan. Hankintayksikön ei voida katsoa tällä tavoin toimimalla menetelleen hankintamenettelyä keskeyttäessään valittajan esittämällä tavalla valittajaa syrjivästi siten, ettei hankintayksiköllä olisi ollut oikeutta keskeyttää hankintamenettelyä. Edellä manituissa hankintalain esitöissä todetuin tavoin, jos keskeytetty hankinta päätetään toteuttaa myöhemmin, hankintayksikön tulee kuitenkin varmistaa, että aiempaan menettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät saa uudessa tarjouskilpailussa perusteetonta etua tai haittaa keskeytettyyn menettelyyn osallistumisen johdosta.
Edellä todetun perusteella asiassa ei ole tarpeen erikseen lausua siitä, olisiko hankintayksikkö voinut keskeyttää hankintamenettelyn myös sillä perusteella, että se on hankintamenettelyn aikana muuttanut kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetyn hinnan muodostamista koskevia tarjouskilpailun ehtoja ilman korjausilmoituksen julkaisemista.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Hankintayksiköllä ei ilmoituksensa mukaan ole oikeutta vähentää esillä olevassa asiassa asianajopalvelusta maksamaansa arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista ei siten ole vähennettävä niihin sisältyvää arvonlisäveroa.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Ekokuljetus JNH Oy:n korvaamaan Kokkolan kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.720,25 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Mirva Näsi ja Liisa Kauramäki.
Tämä asiakirja on sähköisesti varmennettu tuomioistuimen asianhallintajärjestelmässä.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.