16.12.2021

Markkinaoikeuden asia diaarinumero 20068/2020

Perustelut

Tarjouspyyntö ja sen liite 10 ovat keskenään ristiriitaisia ja tarjousten arviointiperusteet sekä niiden pisteytys ovat olleet virheelliset ja hankintasäännösten vastaiset. Hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Tarjousten vertailussa käytetty pisteytystapa on ollut virheellinen, eikä se ole johtanut hinnan osalta halvimman eikä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan. Pisteytystä ei ole tehty kaikkien hintatekijöiden osalta siten, että halvin hinta olisi antanut parhaimmat pisteet, vaan parhaimmat pisteet on saanut tarjousten keskiarvon mukainen hinta. Tämä ei ole vastannut tarjouspyyntöä eikä myöskään hankintasäännösten tarkoitusta ja tavoitteita.

Hankintapäätöksen perusteluiden puutteellisuuden vuoksi on jäänyt epäselväksi, miksi hankintayksikkö on valinnut palveluntuottajiksi tarjoajat, jotka eivät ole olleet kokonaistaloudellisesti edullisimpia. Epäselvää on myös se, miksi tarjoajien hintojen sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointi on tehty vertailutaulukosta ilmenevällä tavalla epälineaarisesti, jolloin valituksi ei ole tullut halvin tarjous.

Hankintamenettelyssä hinnan ja laadun vertailuperusteet ovat sekoittuneet siten, että hintavertailussa on otettu huomioon joitain tuntemattomia ja määrittelemättömiä laatutekijöitä, mistä syystä hinnan suhteellinen merkitys kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa ei ole vastannut tarjouspyynnössä hinnalle ilmoitettua painoarvoa. Virheettömässä hankintamenettelyssä valittajan tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Vaatimukset

Sivakka-yhtymä Oy on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa asian käsittelystään antamatta pääasiassa ratkaisua. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.949 eurolla.

Perustelut

Hankintayksikkö on valittajan vaatimuksen mukaisesti hankintaoikaisupäätöksellään 27.1.2021 keskeyttänyt valituksenalaisen hankintamenettelyn ryhmän 4 osalta päätöksessä mainituin perustein. Hankintayksikkö tulee kilpailuttamaan hankinnan tältä osin uudelleen. Valittajalla ei näin ollen ole enää asiassa oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä valituksenalaisessa asiassa.

Vaatimukset

Sähköveikot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi siten, että kielto koskee hankintaoikaisupäätöksen mukaisen uuden hankintamenettelyn käynnistämistä. Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 9.145 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintamenettelyn keskeyttämiselle ei ole ollut todellisia ja perusteltuja syitä. Hankintamenettelyn keskeyttäminen on ollut valittajaa kohtaan syrjivää ja johtanut kiellettyyn tinkimiseen. Hankintayksikkö on käyttänyt keskeyttämispäätöstä myös keinona välttää hankintasäännösten vastaisen menettelyn seuraamuksia kuten hyvitysmaksuvelvollisuutta. Lisäksi hankintamenettelyn keskeyttäminen ja hankinnan kilpailuttaminen uudelleen on sekä suhteellisuusperiaatteen vastaista että hankintamenettelyn tehokkuuden näkökulmasta epätarkoituksenmukaista. Valittajan tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin, minkä vuoksi se olisi tullut valituksi, mikäli tarjousten vertailu olisi toteutettu tarjouspyynnön mukaisesti.

Keskeytetyn hankintamenettelyn virheellisyys on liittynyt nimenomaan tarjousten vertailuun. Hankintamenettelyssä annetut tarjoukset ovat sellaisenaan olleet vertailukelpoisia ja tarjouspyynnössä asetetut vertailuperusteet ovat olleet selkeät. Hankintayksikön virhe tulisi korjata suorittamalla uusi tarjousten vertailu. Hankintapäätöksen perustelujen puutteellisuus ei voi johtaa hankintamenettelyn keskeyttämiseen.

Täytäntöönpanon kieltäminen on asiaan osallisten oikeusturvan kannalta tärkeää. Hankintaoikaisupäätöksen nojalla on jo annettu ennakkoilmoitus uudesta hankintamenettelystä.

Vaatimukset

Sivakka-yhtymä Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.002,60 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintamenettelyn keskeyttäminen on perustunut hankintamenettelyn virheisiin, ja keskeyttämiselle on ollut hankintasäännösten mukainen todellinen ja perusteltu syy.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita selvästi ja yksiselitteisesti. Tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä. Alkuperäistä hankintapäätöstä ei myöskään ole perusteltu hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla. Hankintayksikkö on hankintamenettelyn keskeyttäessään kohdellut tarjoajia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toiminut avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintamenettelyn virheitä ei olisi voitu korjata uudella tarjousten vertailulla, koska hankintayksikkö ei voi jälkikäteen muuttaa tai soveltaa eri tavoin tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita.

Jo hankintaoikaisupäätöksen perusteluista on käynyt ilmi, että hankintayksikön tarkoituksena ei ole ollut toteuttaa uudessa kilpailutuksessa keskeytetyn hankinnan kanssa samanlaista menettelyä, vaan muuttaa hankintamenettelyn toteutustapaa. Hankintayksikkö tulee uudessa kilpailutuksessa täsmentämään tarjouspyyntöasiakirjoja edellä mainittujen epäselvyyksien poistamiseksi Aiempaan menettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät siten saa uudessa tarjouskilpailussa perusteetonta etua, eikä uusi hankintamenettely johda hintojen kiellettyyn tinkimiseen tai kilpailuolosuhteiden vääristymiseen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on saanut tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä tarjoukset ryhmään 4 kahdeksalta tarjoajalta, joista viisi on hyväksytty tarjousten vertailuun. Hankintayksikkö on 3.12.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut ryhmän 4 osalta kahden tarjoajan tarjoukset.

Hankintayksikkö on 27.1.2021 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistanut 3.12.2020 tehdyn hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankintamenettelyn. Hankintaoikaisupäätöksessä on muun ohella esitetty seuraavat perustelut:

”Asennustuntien ja asennushinnan epälineaarinen pisteytys ryhmän 4 sähkösuunnittelun (1) ja sähkötöiden (3) osalta on sisältänyt ajatuksen, että minimituntimäärää suurempi tuntimäärä tuo parempaa laatua. Tätä ei kuitenkaan ole perusteltu hankinta-asiakirjoissa.

Tarjouspyyntö on siten ollut ryhmän 4 osalta epäselvä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ilmoittamisen osalta, sillä tarjouspyynnössä ei ole hankintalain 93 §:n edellyttämällä tavoin ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita selkeästi ja yksiselitteisesti. Tarjouspyyntö ei edellä todettu huomioon ottaen ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.

[ — — ]

Koska hankintamenettely on edellä mainituin perustein ollut virheellinen, on näissä olosuhteissa tässä hankintamenettelyssä olemassa hankintalain 125 §:n tarkoittamat todelliset ja perustellut syyt keskeyttää hankintamenettely ryhmän 4 hankintojen osalta. Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei myöskään kohtele tarjouskilpailuun osallistuneita syrjivästi tai epätasapuolisesti.

Koska tarve ei ole poistunut, tulee hankintayksikkö kilpailuttamaan ryhmän 4 projektisähkötyöt (sisältäen niihin tarvittavan sähkösuunnittelutyön) uudelleen julkaistavalla hankintailmoituksella. Hankintayksikkö tulee uudessa kilpailutuksessa täsmentämään tarjouspyyntöasiakirjoja edellä mainittujen epäselvyyksien poistamiseksi.”

Asian arviointi

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi sakon uhalla. Valittajan mukaan kiellon tulee koskea erityisesti hankintaoikaisupäätöksen mukaisen uuden hankintamenettelyn käynnistämistä. Valittaja on lisäksi esittänyt, että täytäntöönpanon kieltäminen on asiaan osallisten oikeusturvan kannalta tärkeää.

Hankintalain 151 §:n mukaan valituksen tultua vireille markkinaoikeus voi kieltää, keskeyttää tai sallia hankintapäätöksen täytäntöönpanon taikka määrätä hankintamenettelyn muutoin keskeytettäväksi väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan päättäessään 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä markkinaoikeuden tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei toimenpiteestä aiheudu vastapuolelle tai muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat.

Markkinaoikeus toteaa, että valituksenalaisessa hankintaoikaisupäätöksessä ei ole kyse tarjouksen valitsemisesta tai hankintasopimuksen tekemiseen sitoutumisesta siten, että hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpano vaikuttaisi markkinaoikeuden määrättävissä oleviin seuraamuksiin. Hankintamenettelyn keskeyttämisen jälkeisessä mahdollisessa uudessa ja keskeytettyyn hankintaan nähden erillisessä hankintamenettelyssä tarjoajilla on puolestaan käytössään, sikäli kuin hankintamenettely kuuluu hankintasäännösten soveltamisalaan, mainittujen säännösten turvaamat oikeussuojakeinot. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ei ole perusteita kieltää valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpanoa väliaikaisesti, ja valittajan vaatimus tulee tältä osin hylätä.

Hankintaoikaisupäätöksen kumoamista koskevan valittajan vaatimuksen osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa ei ole säädetty siitä, missä vaiheessa hankintamenettely voidaan keskeyttää. Hankintamenettelyn keskeyttäminen vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ei ole hankintasäännösten vastaista tai tarjouskilpailun voittanutta tarjoajaa syrjivää, mikäli hankinnan keskeyttämiseen on ollut todellinen ja perusteltu syy. Keskeyttämispäätöksen tekeminen ei myöskään edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa (ks. TaVM 48/2010 vp s. 4). Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua muun ohella hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella epäonnistunutta tarjouspyyntöä. (ks. myös HE 108/2016 vp s. 223 ja HE 182/2010 vp s. 22).

Hankintayksikkö on edellä esitetyllä tavalla perustellut hankintapäätöksen kumoamista sillä, että sen tarkoituksena tarjousten vertailussa on ollut epälineaarisen pisteytyksen avulla ryhmän 4 sähkösuunnittelun ja sähkötöiden osalta se, että tarjousten vertailussa otettaisiin huomioon vähimmäistuntimäärää suuremman tuntimäärän tuottama parempi laatu. Hankintayksikön mukaan tätä ei kuitenkaan ole perusteltu hankinta-asiakirjoissa. Hankintayksikkö on todennut, että tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten hintavertailun painoarvo tarjousten vertailussa on ollut 90 prosenttia. Hintavertailu suorittamisen osalta tarjouspyynnön liitteessä ”Tarjousten vertailulomake, osa-alue 4 projektisähkötyöt” on todettu, että tarjoajan saama pistemäärä muodostuu siten, että tarjoajan ilmoittamaa hintaa ja työmääräarviota verrataan laskettuun keskiarvoon. Tältä osin on vielä esitetty esimerkki, jonka mukaan sähkösuunnittelun osalta tarjoajan painotetun hinnan ylittäessä keskiarvon 20 prosentilla tarjoajan saama pistemäärä on 40.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön edellä mainitun liitteen perusteella on jäänyt tarjoajille tulkinnanvaraiseksi ja epäselväksi, että tarjousten vertailussa on ollut tarkoitus ottaa huomioon vähimmäistuntimäärää suurempi tuntimäärä parempaa laatua tuottavana tekijänä, miten edellä mainittu on liittynyt tarjousten hintavertailuun sekä se, miten painoarvoltaan merkittävä hintavertailu tulee toteutumaan perustuen tarjottujen hintojen keskiarvoon. Tarjouspyyntö ei siten ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut tarjouspyynnön tulkinnanvaraisuudesta ja epäselvyydestä johtuva tarjousten vertailukelpoisuuteen ja hankintayksikön tarpeisiin liittyvä hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole myöskään perusteita katsoa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että hankintayksikön tarve hankkia hankinnan kohteena olevia sähköasennustöitä ei ole muuttunut ja että hankinta tästä syystä tullaan kilpailuttamaan uudelleen. Markkinaoikeus katsoo myös, että hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksessä on esitetty riittävällä tarkkuudella tiedot, joiden nojalla tarjoajat ovat voineet arvioida hankintamenettelyn keskeyttämisen lainmukaisuutta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on valittaessaan 3.12.2020 tehdystä hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen ollut tarve saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja saada asiassa perusteltu ratkaisu. Valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa asiantila on kuitenkin muuttunut hankintayksikön tehtyä 27.1.2021 edellä todetulla tavalla hankintasäännösten mukaisesti hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on poistanut hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankintamenettelyn. Tämä on tarkoittanut sitä, ettei hankintaa enää toteuteta 3.12.2020 tehdyn hankintapäätöksen perusteella.

Kun valittajalla ei siten ole enää oikeudellista intressiä saada asiassa markkinaoikeuden perusteltua ratkaisua siitä, onko hankintayksikkö menetellyt 3.12.2020 tehdyn hankintapäätöksen osalta hankintasäännösten vastaisesti, asian käsittely raukeaa hankintapäätökseen kohdistetun valituksen osalta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Hankintaoikaisupäätökseen kohdistettu valitus on näin ollen hylättävä (diaarinumero 20034/2021).

Asian käsittely raukeaa hankintapäätökseen kohdistetun valituksen osalta (diaarinumero 20068/20209).

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Lopputulos

Asian käsittely raukeaa pääasian osalta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 20068/2020. Sivakka-yhtymä Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätään.

Markkinaoikeus hylkää Sähköveikot Oy:n valituksen ja vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 20034/2021.

Markkinaoikeus velvoittaa Sivakka-yhtymä Oy:n korvaamaan Sähköveikot Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Sähköveikot Oy:n korvaamaan Sivakka-yhtymä Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.002,60 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Ville Parkkari ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.