22.12.2021

Vaatimukset

UPM Plywood Oy (jäljempänä myös ”UPM”) on vaatinut, että markkinaoikeus määrää todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain mukaisena turvaamistoimena ulosottomiehen yhdessä puolueettoman teknisen asiantuntijan kanssa:

1. ottamaan haltuunsa tai vaihtoehtoisesti tallentamaan tietoteknisesti sopivalla menetelmällä tai paperikopioina Metsäliitto Osuuskunnan (jäljempänä myös ”Metsäliitto”) Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, sijaitsevan puuviilunipun esikuivaimen loki- ja/tai käyttötiedot sen käyttöönotosta alkaen turvaamistoimen toteuttamishetkeen saakka, sellaisessa muodossa että loki- ja/tai käyttötiedoista ilmenee millaisilla käyttöasetuksilla, kuten asetustiedoilla, hydrauliikkasylintereiden paineilla ja puristusajoilla mainittua esikuivainta on käytetty, sekä kuinka monta ja minkä kokoisia (pinta-alaltaan) hydrauliikkasylintereitä mainitussa esikuivaimessa on ja minkä suuruisia viilunippuja poikkipintaalaltaan mainitulla esikuivaimella on kuivattu;
2. ottamaan haltuunsa tai vaihtoehtoisesti tallentamaan Metsäliiton Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, sijaitsevan puuviilunipun esikuivaimen valmistajan laatimat mainitun esikuivaimen tekniset ohjeet sekä piirustukset, ja mainitun esikuivaimen käyttämiseksi laaditut, paperimuodossa tai tietojärjestelmään tallennetut Metsäliiton sisäiset ohjeet sekä mainitun esikuivaimen käyttämiseen määritellyt parametrit, tai muu sellainen aineisto, josta ilmenee mainitun esikuivaimen käyttämä puristussekvenssi puristuspaineen ja ajan avulla ilmoitettuna, sekä puristettujen levyjen pinta-ala sekä mainitun esikuivaimen sylinterimäntien lukumäärä ja halkaisija;
3. videokuvaamaan tai toissijaisesti valokuvaamaan Metsäliiton Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, sijaitseva puuviilunipun esikuivain ensisijaisesti sen käynnissä ollessa siten, että puuviilunipun kuivaimen ohjainyksikön näytön tiedoista on luettavissa, millaisilla käyttöasetuksilla, kuten asetustiedoilla, hydrauliikkasylintereiden paineilla ja puristusajoilla mainittua esikuivainta käytetään ja minkä suuruisia viilunippuja poikkipintaalaltaan mainitulla esikuivaimella kuivataan sekä mainitun esikuivaimen sylinterimäntien lukumäärä ja halkaisija;
4. ottamaan haltuunsa tai vaihtoehtoisesti tallentamaan tietoteknisesti sopivalla menetelmällä tai paperikopioina tuotantoa koskeva dokumentaatio, josta ilmenee Metsäliiton Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, puuviilunipun esikuivaimeen yhdistetyn prosessilinjan tuottamien LVL-levyjen määrä sekä tieto, kuinka monta ja minkä kosteusluokan viilunippuja mainitulla esikuivaimella on kuivattu sanotun esikuivaimen käyttöönotosta lukien; sekä
5. videokuvaamaan tai toissijaisesti valokuvaamaan Metsäliiton Lohjan tehtaalla osoitteessa Tehtaankatu 1, 08101 Lohja, sijaitsevaan puuviilunipun esikuivaimeen yhdistetty prosessilinjan osa sorvauksesta kuivaukseen kokonaisuudessaan siten, että prosessilinjaan liitetyn sorvin, jolla kuivattavat viiluarkit valmistetaan, toimintamekanismi on tunnistettavissa.

Perusteet

UPM on patentin numero FI 127449 (jäljempänä myös kannepatentti) sekä hyödyllisyysmallien numero FI 10928 (jäljempänä myös kannehyödyllisyysmalli I) ja numero FI 12813 (jäljempänä myös kannehyödyllisyysmalli II) haltija.

Kannepatentin suojapiiriin kuuluu puuviilunipun kuivauksessa käytetty menetelmä. Kannehyödyllisyysmallin I suojapiiriin kuuluu puuviilunipun esikuivain. Kannehyödyllisyysmallin II suojapiiriin kuuluu järjestely, jossa pyörivällä vastaterällä varustettu sorvi on osa puuviilunipun kuivauksessa käytettyä laitejärjestelyä, johon järjestelyyn kuuluu myös edellä mainittu kannehyödyllisyysmallin I mukainen esikuivain.

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaadeedellytys täyttyy.

UPM:n saamien tietojen mukaan Metsäliitto loukkaa tai ainakin hyvin todennäköisesti loukkaa kannepatentin suojapiiriin kuuluvaa menetelmää, kannehyödyllisyysmallin I mukaista puuviilunipun esikuivainta ja kannehyödyllisyysmallin II suojapiiriin kuuluvaa järjestelyä. [- -].

[- -]. Jo tämän vuoksi Metsäliiton oikeudenloukkaus kannepatentin itsenäisen menetelmävaatimuksen osalta on hyvin todennäköinen. Lisäksi esikuivaimen ja kuivauksessa käytetyn menetelmän hyödyntäminen taloudellisesti rationaalisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla edellyttää, että niitä käytetään kannepatentin ja kannehyödyllisyysmallien suojapiireissä kuvatulla tavalla. Puuviilunipun kuivaamisprosessi edellyttää kannehyödyllisyysmallin I mukaisen esikuivaimen käyttöä kannepatentin tarkoittamassa kuivauksessa käytetyn menetelmän mukaisesti. Kuivaamisprosessi tehostuu, jos sen osana on kannehyödyllisyysmallin II suojapiiriin kuuluva pyörivällä vastaterällä varustettu sorvi. [- -]. Mikäli esikuivainta ja kuivauksessa käytettyä menetelmää ei käytetä UPM:n kannepatentin ja kannehyödyllisyysmallien suojapiiriin kuuluvalla tavalla, esikuivaimesta ja kuivauksessa käytetystä menetelmästä ei ole mahdollista saada niitä hyötyjä, joiden saamiseksi ne on nimenomaisesti suunniteltu. Tämän vuoksi yksikään ammattimainen, taloudellisesti rationaalinen toimija ei käytä esikuivainta ja kuivauksessa käytettyä menetelmää tavalla, joka ei kuuluisi kannepatentin ja kannehyödyllisyysmallien suojapiiriin.

UPM on lähettämänsä kieltokirjeen jälkeen pyrkinyt Metsäliiton kanssa sovinnolliseen ratkaisuun neuvotteluteitse. [- -].

[- -]. Metsäliitto ei ole toimittanut pyynnöistä huolimatta mitään selvitystä vakiopintapainetta koskevan väitteensä tueksi. Tehtyjen testien perusteella voidaan toisaalta todeta, että vakiopaineen käyttö kyseisellä esikuivaimella ja kuivauksessa käytetyllä menetelmällä on mahdotonta.

Myös turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaaraedellytys täyttyy.

On olemassa vaara, että Metsäliitto hävittää loukkauksen todentavaa aineistoa tai muutoin menettelee tavalla, joka vaarantaa todistusaineiston säilymisen. Puuviilujen esikuivaimen tallentamat lokitiedot on teknisesti hyvin yksinkertaista poistaa, minkä jälkeen Metsäliiton loukkauksen näyttäminen olisi vaikeampaa ja Metsäliiton saaman taloudellisen hyödyn ja sitä kautta UPM:n korvausvaatimuksen määrän määrittäminen olisi vaikeampaa. Lokitietojen poistamiselle ei sinänsä ole esikuivaimen tavanomaisessa käytössä minkäänlaista syytä.

Myös turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva intressipunninta osoittaa hakemuksen olevan perusteltu.

Turvaamistoimen hyväksyminen ei UPM:n käsityksen mukaan voi aiheuttaa lainkaan vahinkoa tai edes haittaa Metsäliitolle. Vaadittujen video- ja/tai valokuvien ottaminen ei sanottavasti vaikuta Metsäliiton liiketoimintaan tai vaaranna sitä. Ulosottomiehen haltuun otettavaksi vaadittu aineisto on UPM:n käsityksen mukaan tietoteknisesti kopioitavissa siten, että Metsäliitolla olisi turvaamistoimesta huolimatta sen kohteena oleva aineisto kokonaisuudessaan ja koko turvaamistoimen ajan edelleen käytettävissään. Lisäksi ulosottomies toteuttaa turvaamistoimen virkavastuulla, eikä vaadittu turvaamistoimi millään lailla vaaranna tai haittaa Metsäliiton ansaintamahdollisuuksia. Todisteiden haltuunotto tai toiminnan dokumentointi kuvaamalla ei myöskään loukkaa Metsäliiton liikesalaisuuksia aineiston jäädessä tässä vaiheessa ainoastaan ulosottoviranomaisen haltuun.

UPM:n oikeussuojan kannalta turvaamistoimen hyväksyminen on tärkeää. Turvaamistoimen avulla saatava aineisto todentaa oikeudenloukkauksen ja on olennaisessa osassa UPM:lle aiheutuvan vahingon määrän ja siitä seuraavan korvausvaatimuksen määrän määrittämisessä.

Vaatimuksen kohteena oleva aineisto on merkityksellistä todistelua pääasiassa. Metsäliiton loukkauksen laajuutta tai siitä aiheutunutta vahinkoa ei ole mahdollista näyttää toteen ilman vaadittua turvaamistoimea. UPM:llä ei ole mahdollisuutta saada aineistoa käyttöönsä muuten kuin tuomioistuimen määräämän turvaamistoimipäätöksen avulla.

Vaatimukset

Metsäliitto Osuuskunta on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen, ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää vaatimukset 1 — 5 siltä osin kuin ne kohdistuvat aineistoihin, joilla ei voida olettaa olevan merkitystä UPM Plywood Oy:n kannepatentin ja kannehyödyllisyysmallien väitettyä loukkausta koskevassa riita-asiassa.

Perusteet

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaadeedellytys ei täyty.

UPM:n väite siitä, että Metsäliiton Lohjan tehtaalla sijaitsisi UPM:n kannehyödyllisyysmallien I ja II suojapiiriin kuuluvaa puuviilunipun esikuivainta vastaava laite, jota Metsäliitto käyttäisi kannepatentin menetelmävaatimuksen suojapiiriin kuuluvalla tavalla esikuivaukseen, ei pidä paikkaansa.

UPM ei ole esittänyt uskottavaa ja riittävää näyttöä väitetystä kannepatentin ja kannehyödyllisyysmallien loukkauksesta. UPM ei ole esittänyt mitään tosiasiallista näyttöä, joka osoittaisi, että Metsäliiton Lohjan tehtaalla loukattaisiin UPM:n kannepatenttia ja kannehyödyllisyysmalleja. UPM:n väitteet ovat korkeintaan huhupuheita ja tuntemattomien henkilöiden lausahduksia. UPM ei ole Metsäliiton pyynnöstä huolimatta antanut selvitystä siitä, miten ja keneltä UPM on saanut haltuunsa Metsäliiton liikesalaisuuksiin kuuluvaa tietoa sen tuotantomenetelmistä.

[- -] ei ole näyttöä Metsäliiton Lohjan tehtaan prosessista ja sinne Metsäliitolle räätälöidystä laitteesta. Metsäliiton laite on hankittu ulkopuoliselta toimittajalta, ja Metsäliitto on myös ennen laitteen käyttöönottoa varmistanut toimintavapautensa käyttää laitetta. [- -] laitteen käytön taloudellisesta kannattavuudesta ei ole merkitystä Metsäliiton Lohjan tehtaalla olevan laitteen ja menetelmän arvioinnissa, koska UPM ei ole esittänyt minkäänlaista selvitystä [- -]. Lisäksi Metsäliiton käsityksen mukaan UPM:n oletukset taloudellisesta kannattavuudesta perustuvat vanerin tuotannosta saatuun tietotaitoon. Metsäliiton kertopuutuotanto Lohjan tehtaalla eroaa vanerin tuotannosta niin teknisten seikkojen kuin taloudellisen rationaliteetin osalta.

Myöskään Metsäliiton eri menetelmän laboratoriomittakaavan testiprosessit Punkaharjulla yli viisi vuotta ennen käsillä olevan asian vireilletuloa eivät ole näyttöä Metsäliiton Lohjan tehtaan prosessista ja Metsäliiton laitteesta. Metsäliiton Lohjan tehtaalla tapahtuvassa kertopuutuottuotannossa ei noudateta UPM:n viittaamassa KA:n diplomityössä mainittuja parametrejä. Kyseinen diplomityö perustuu toisella tehtaalla suoritettuihin koeajoihin. UPM on lisäksi esittänyt virheellisiä tulkintoja kyseisestä diplomityöstä muun ohella siltä osin, että siinä olisi todettu, ettei puuviilunipun esikuivaimesta olisi lainkaan hyötyä, jos sitä käytettäisiin alle 13 barin paineella.

Metsäliiton käytössä oleva menetelmä ja laite eivät kuulu UPM:n kaksivaiheisen kannepatentin tai kaksivaiheisen kannehyödyllisyysmallin I suojapiiriin. [- -]. Metsäliiton käytössä oleva laite ei kuulu myöskään kannehyödyllisyysmallin II suojapiiriin.

[- -].

UPM ei ole myöskään saattanut todennäköiseksi, että sillä olisi todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetussa laissa tarkoitettu oikeus.

Kannepatenttiin johtanut hakemus on tehty 8.6.2015, kannehyödyllisyysmalliin I johtanut hakemus niin ikään 8.6.2015 ja kannehyödyllisyysmalliin II johtanut hakemus 19.5.2017.

UPM on turvaamistoimihakemuksessaan viitannut KA:n diplomityössä kuvattuihin, vuonna 2013 ja vuonna 2014 sekä viimeistään tammi-, maalis- ja toukokuussa 2015 tehtyihin kokeisiin. Kaikki UPM:n esittämät koeajot ja järjestelyt viittaavat siten prosesseihin ja järjestelyihin, jotka olivat tunnettuja jo ennen UPM:n kannepatentin ja kannehyödyllisyysmallien alkupäivää. Mikäli UPM katsoo, että KA:n diplomityössä esitetyt menetelmät ja järjestelyt kuuluvat UPM:n kannepatentin ja kannehyödyllisyysmallien suojapiireihin, UPM:n nyt kyseessä olevat teollisoikeudet ovat mitättömiä puuttuvan uutuuden ja/tai keksinnöllisyyden nojalla. Kannepatentti ja kannehyödyllisyysmallit ovat Metsäliiton näkemyksen mukaan siten mitättömiä. Edellä todetun perusteella asiassa ei voida soveltaa pätevyysolettamaa.

Myöskään turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaaraedellytys ei täyty.

Koska vaade-edellytys ei täyty, on selvää, ettei ole myöskään olemassa todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riitaasioissa annetussa laissa tarkoitettua vaaraa siitä, että Metsäliitto kätkisi, hävittäisi tai luovuttaisi todistusaineistoa tai muulla tavoin menettelisi todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla. Joka tapauksessa on vähintään varsin epätodennäköistä, että Metsäliitto hukkaisi tuotantolaitoksensa toiminnan kannalta olennaisen aineiston ja laitosmittakaavan laitteiston. Väite siitä, että Metsäliitto erittäin hyvämaineisena metsänomistajien osuuskuntana vaarantaisi oman liiketoimintasa ja maineensa hukkaamalla tuotantodataansa ja laitteitaan, on vähintäänkin epäuskottava. Tehtaan toiminnan alasajo minkä tahansa seisokin ajaksi aiheuttaisi Metsäliitolle mittavia taloudellisia vahinkoja. UPM ei ole esittänyt turvaamistoimihakemuksessaan minkäänlaista näyttöä vaaraedellytyksen täyttymisen tueksi, vaan se on ainoastaan viitannut ylimalkaisesti tekniseen mahdollisuuteen lokitietojen poistamiseksi.

UPM on ollut Metsäliittoon ensimmäisen kerran yhteydessä esillä olevaan asiaan liittyen 28.9.2020 eli jo lähes vuosi ennen turvaamistoimihakemuksen tekemistä. Tämän jälkeen osapuolet ovat keväällä 2021 käyneet keskinäiset tuloksetta päättyneet kaupalliset neuvottelut. On epäuskottavaa, että UPM olisi hakenut todistelun turvaamista vasta lähes vuosi ensimmäisen selvityspyyntönsä jälkeen, jos UPM todellisuudessa uskoisi olevan olemassa vaara sille, että Metsäliitto menettelisi todistelua vaarantavalla tavalla.

UPM:n vaatimat Metsäliiton sisäiset tiedot ja aineistot ovat luonteeltaan välttämättömiä Metsäliiton oman kertopuutuotannon kannalta, ja niiden poistaminen on Metsäliiton käsityksen mukaan käytännössä mahdotonta ja joka tapauksessa vähintäänkin epätodennäköistä. Tietoihin ei ensinnäkään ole kaikilta osin edes pääsyä. Lisäksi Metsäliiton sisäiset ohjeistukset ja parametrit ovat jatkuvasti käytössä, ja laitosta ajetaan niiden mukaisesti myös jatkossa.

UPM on vaatinut myös Metsäliiton Lohjan tehtaan esikuivaimen ja prosessilinjan valo- tai videokuvausta. UPM ei ole esittänyt mitään perusteita vaaraedellytyksen täyttymisen tueksi näiden laitteistoihin kohdistuvien vaatimusten osalta. Joka tapauksessa puuviilujen prosessoinnissa käytettävät laitteet ovat yleisesti ottaen valtavan kokoisia, ja on siten vähintään varsin epätodennäköistä, että laitteistoja siirreltäisiin paikasta toiseen. Laitteistojen hankinta ja ylläpito ovat lisäksi vaatineet merkittäviä investointeja Metsäliitolta. Olisi taloudellisesti irrationaalista ryhtyä hävittämään tällaisia laitteistoja. Laitteistot ovat Metsäliiton Lohjan tehtaalla jatkuvassa käytössä. On siten käytännössä mahdotonta ja joka tapauksessa vähintään varsin epätodennäköistä, että UPM:n vaatimusten kohteena olevaa laitteistoa hävitettäisiin, hukattaisiin tai sitä muulla tavalla todistusaineistona vaarannettaisiin.

Myös turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva intressipunninta puoltaa turvaamistoimihakemuksen hylkäämistä.

UPM:n oikeussuojan toteuttaminen ei edellytä turvaamistoimen määräämistä, koska vaade- ja vaaraedellytys eivät täyty asiassa. Näin ollen UPM:lle ei voi myöskään aiheutua vahinkoa turvaamistoimen määräämättä jättämisestä.

Metsäliitolle jää UPM:n turvaamistoimihakemuksesta vaikutelma, että UPM pyrkii turvaamistoimihakemuksellaan saamaan selville, miten Metsäliitto on onnistunut ratkaisemaan ne tietyt [- -]. UPM:n halu saada tietoa sille tuntemattoman kertopuutuotannon optimoinnista ei ole todistelun turvaamisesta teollis ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetussa laissa turvattava oikeutettu intressi.

Turvaamistoimen määräämisestä aiheutuisi Metsäliitolle UPM:n turvattavaan etuuteen nähden merkittävää vahinkoa ja kohtuutonta haittaa.

Metsäliitolle aiheutuisi kohtuutonta haittaa siitä, että todistelun turvaamista koskevia oikeussuojakeinoja pyrittäisiin hyödyntämään kilpailijan liikesalaisuuksien hankkimiseen ilman tosiasiallista liityntää teollisoikeuden väitettyyn loukkaukseen. Turvaamistoimen määrääminen vaarantaisi siten Metsäliiton oikeussuojan toteutumisen. Tämän vuoksi arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että aineistot jäisivät tässä vaiheessa ainoastaan ulosottoviranomaisen haltuun. Lisäksi joka tapauksessa ulkopuolisten henkilöiden päästäminen tarkastelemaan tuotantoa ja käsittelemään tuotantoon liittyviä aineistoja — niiden taltioimisesta puhumattakaan — muodostaa jo itsessään riskin liikesalaisuuksien vaarantumiselle.

Toisin kuin UPM on väittänyt, myös sen vaatiman turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuisi Metsäliitolle haittaa, sillä Metsäliitto joutuisi keskeyttämään kertopuun tuotantonsa turvaamistoimen täytäntöönpanon ajaksi. UPM:n ensisijaisen vaatimuksen mukainen turvattavaksi vaadittujen aineistojen ottaminen ulosottomiehen haltuun estäisi Metsäliittoa käyttämästä omaa laitettaan täysimääräisesti. Tämä voisi pahimmillaan johtaa tuotannon keskeytymiseen ja siten merkittäviin taloudellisiin vahinkoihin. Näin ollen erityisesti turvaamistoimen täytäntöönpano UPM:n ensisijaisten vaatimusten mukaisesti aiheuttaisi merkittävää taloudellista vahinkoa ja kohtuutonta haittaa Metsäliitolle.

Siinäkin tapauksessa, että turvaamistoimen edellytysten katsottaisiin vastoin Metsäliiton käsitystä täyttyvän, turvaamistoimihakemus tulee hylätä kokonaisuudessaan tai vähintäänkin osittain, sillä hakemus kohdistuu aineistoihin, joilla ei voida olettaa olevan merkitystä UPM:n kannepatentin ja kannehyödyllisyysmallien väitettyä loukkausta koskevassa riita-asiassa.

UPM:n ylimitoitetut vaatimukset 1 ja 3 käsittävät tiedot kaikista käyttöasetuksista, hydrauliikkasylinterien paineista ja puristusajoista, sylintereiden määrästä ja pinta-alasta sekä viilunippujen poikkipintaaloista. Edellä mainituista ainoastaan paine on kannepatentin tai kannehyödyllisyysmallien vaatimuksissa mainittu tieto. Näin ollen painetta lukuun ottamatta mikään muu tieto ei edes voi olla merkityksellistä arvioitaessa väitettyä loukkausta. Toisaalta UPM on itse esittänyt, että asetetusta paineesta huolimatta todellisuudessa paine pinkan pintaan voisi vaihdella. Tämä tarkoittaisi sitä, että myöskään painetiedoista ei voitaisi päätellä väitettyä loukkausta.

UPM:n vaatimus 2 sisältää käytännössä kaikki tekniset ohjeet ja piirustukset sekä sisäiset ohjeet Metsäliiton laitteiston ajamiseksi. Väitetyn kannepatentin ja kannehyödyllisyysmallien osalta merkitystä voi olla vain sillä, mitä Lohjan tehtaalla on tehty. Näin ollen sisäisillä ohjeistuksilla ei ole merkitystä todisteena.

UPM:n vaatimus 4 sisältää vaatimuksen, joka koskee prosessilinjan tuottamien LVL-levyjen määrää sekä tietoa siitä, kuinka monta ja minkä kosteusluokan viilunippuja esikuivaimella on kuivattu. Pyydetyt tiedot eivät ole merkityksellisiä väitetyn loukkauksen todentamisessa. Koko prosessilinjalla käsiteltyjen levyjen määrät tai kosteusluokat sellaisenaan eivät kerro väitetystä loukkauksesta tai sen laajuudesta. Ainoa merkityksellinen tieto asiassa on esikuivaimella käsiteltyyn aineistoon liittyvä data.

UPM:n vaatimus 5 sisältää vaatimuksen prosessilinjan työvaiheiden videokuvaamisesta. Asiassa merkityksellistä voi olla ainoastaan linjan rakenne, joka voidaan todentaa myös muutoin kuin kuvaamalla kaikki työvaiheet. Linjan videokuvaaminen ja siihen liittyvät työvaiheet eivät ole asiassa merkityksellisiä.

Asiakirjatodistelu

UPMPlywood Oy

1. Patenttijulkaisu FI 127449 B
2. Hyödyllisyysmallijulkaisu FI 12813 Y1
3. Hyödyllisyysmallijulkaisu FI 10928
4. Metsäliitto Osuuskunnan kirjeet 2.10.2020 ja 2.11.2020 UPM Plywood Oy:lle
5. KA: ”Kertopuuviilujen esikuivaus märkäpinkkaa puristamalla”, Aalto-yliopiston diplomityö 18.8.2015
6. UPM Plywood Oy:n ja erään toisen yhtiön välinen sopimus 17.3.2020
7. UPM Plywood Oy:n asiakirjatodisteessa 6 mainitun toisen yhtiön sähköpostiviesti 3.4.2020 UPM Plywood Oy:lle liitteineen
8. UPM Plywood Oy:n sisäinen muistio koskien Metsä Wood Lohjan Kerto-vierailua 9.5.2014
9. Ote teoksesta ”Wood-based Panels Industry”, 2018
10. Metsäliitto Osuuskunnan kirje 31.5.2021 UPM Plywood Oy:lle
11. UPM Plywood Oy:n ja erään toisen yhtiön välisen sopimuksen 17.3.2020 liite ”Appendix 1”

Metsäliitto Osuuskunta

1. UPM Plywood Oy:n kirje 28.9.2020 Metsäliitto Osuuskunnalle
2. Metsäliitto Osuuskunnan kirje 17.3.2021 UPM Plywood Oy:n asiamiehelle
3. Metsäliitto Osuuskunnan kirje 31.5.2021 UPM Plywood Oy:lle
4. AR:n asiantuntijalausunto 10.9.2021
5. UPM Plywood Oy:n asiamiesten kirje Metsäliitto Osuuskunnalle 7.4.2021
6. UPM Plywood Oy:n ja Metsäliitto Osuuskunnan välisen kokouksen 20.4.2021 pöytäkirja

Salassapitopäätökset

UPM Plywood Oy:n salassapitopyynnöt

UPM Plywood Oy on hakemuksessaan 6.7.2021 pyytänyt, että markkinaoikeus määrää kyseisen hakemuksen lihavoiduilla hakasulkeilla kappaleissa 10, 21, 24, 25, 57 — 66 ja 69 sekä UPM:n asiakirjatodisteen 4 todistusteemassa merkityt kohdat sekä UPM:n asiakirjatodisteen 4 ja hakemuksen liitteet 2 ja 3 pidettäviksi salassa 25 vuoden ajan. UPM:n mukaan kyseiset kohdat ja asiakirjat sisältävät sen ja/tai sen yhteistyökumppaneiden liikesalaisuuksia, joiden julkiseksi tuleminen aiheuttaisi UPM:lle merkittävää vahinkoa.

Lisäksi UPM Plywood Oy on hakemuksensa täydennyksessä 7.7.2021 pyytänyt, että markkinaoikeus määrää kyseisen hakemuksen täydennyksen kohdassa 3 esitetyt lihavoiduilla hakasulkeilla hakemuksen kappaleissa 11, 12, 31, 33, 37 ja 39 merkityt kohdat, pidettäviksi salassa 25 vuoden ajan. UPM:n mukaan kyseisissä kohdissa käsitellään Metsäliiton liiketoiminnassaan käyttämiä menetelmiä ja kyseiset kohdat voivat sisältää Metsäliiton liikesalaisuuksia.

Markkinaoikeus on 12.7.2021 antamallaan päätöksellä numero 194/21 UPM:n pyynnöstä määrännyt edellä mainitut UPM:n oikeudenkäyntiasiakirjat tai sellaisten kohdat väliaikaisesti salassa pidettäviksi, kunnes salassapitoa koskevan vaatimuksen johdosta annetaan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisisissä tuomioistuimissa annetun lain 31 §:n 2 momentissa tarkoitettu lopullinen ratkaisu.

Metsäliitto on vastauksessaan 17.8.2021 ilmoittanut, ettei se vastusta edellä mainittuja UPM:n salassapitopyyntöjä.

Edelleen UPM Plywood Oy on lausumassaan 30.8.2021 pyytänyt, että markkinaoikeus määrää kyseisen lausuman lihavoiduilla hakasulkeilla kappaleissa 7, 8, 10, 11, 13 ja 16 ja UPM:n asiakirjatodisteiden 6 — 8 todistusteemoissa merkityt kohdat sekä UPM:n asiakirjatodisteet 6 — 8 ja 10 pidettäviksi salassa 25 vuoden ajan. UPM:n mukaan kyseiset kohdat ja asiakirjat sisältävät sen ja/tai sen yhteistyökumppaneiden liikesalaisuuksia, joiden julkiseksi tuleminen aiheuttaisi UPM:lle merkittävää vahinkoa.

Lisäksi UPM Plywood Oy on lausumassaan 30.8.2021 pyytänyt, että markkinaoikeus määrää kyseisen lausuman lihavoiduilla hakasulkeilla lausuman kappaleissa 9, 11 — 14 ja 16 merkityt kohdat sekä UPM:n asiakirjatodisteet 7 ja 8 pidettäviksi salassa 25 vuoden ajan. UPM:n mukaan kyseiset kohdat ja asiakirjat voivat sisältää Metsäliiton liikesalaisuuksia.

Metsäliitto on vastauksessaan 13.9.2021 ilmoittanut, ettei se vastusta edellä mainittuja UPM:n salassapitopyyntöjä. Metsäliitto on vahvistanut UPM:n kuvanneen lausumassaan Metsäliiton liikesalaisuuksia, joiden julkitulo saattaisi aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa ja muunlaista haittaa Metsäliitolle. Metsäliitto on yhtynyt UPM:n lausumassa esitettyyn salassapitopyyntöön.

Vielä UPM Plywood Oy on lausumassaan 23.9.2021 pyytänyt, että markkinaoikeus määrää kyseisen lausuman lihavoiduilla hakasulkeilla lausuman kappaleissa 14 — 17, 20, 21, 32, 33 ja 36 merkityt kohdat pidettäviksi salassa 25 vuoden ajan. UPM:n mukaan kyseiset kohdat ja asiakirjat sisältävät sen ja/tai sen yhteistyökumppaneiden liikesalaisuuksia, joiden julkiseksi tuleminen aiheuttaisi UPM:lle merkittävää vahinkoa.

Lisäksi UPM Plywood Oy on lausumassaan 23.9.2021 pyytänyt, että markkinaoikeus määrää kyseisen lausuman lihavoiduilla hakasulkeilla lausuman kappaleissa 11, 14, 26, 31 — 37 merkityt kohdat pidettäviksi salassa 25 vuoden ajan. UPM:n mukaan kyseiset kohdat ja asiakirjat voivat sisältää Metsäliiton liikesalaisuuksia.

Metsäliitto on lausumassaan 1.10.2021 ilmoittanut, ettei se vastusta edellä mainittuja UPM:n salassapitopyyntöjä. Metsäliitto on vahvistanut UPM:n kuvanneen lausumassaan Metsäliiton liikesalaisuuksia, joiden julkitulo saattaisi aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa ja muunlaista haittaa Metsäliitolle. Metsäliitto on yhtynyt UPM:n lausumassa esitettyyn salassapitopyyntöön.

Markkinaoikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevat, edellä mainitut oikeudenkäyntiasiakirjat tai niiden kohdat sekä asiakirjatodisteet sisältävät sellaista tietoa, joka on luokiteltavissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuksi liikesalaisuudeksi taikka muuksi yksityisen elinkeinotoimintaa koskevaksi seikaksi, josta tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Kyseisten tietojen ja asiakirjojen salassa pitämiselle voidaan katsoa olevan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n mukaiset perusteet.

Markkinaoikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n ja 11 §:n 2 ja 3 momentin nojalla viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaisia liikesalaisuuksia sisältävinä 25 vuodeksi salassa pidettäviksi:

• UPM Plywood Oy:n hakemuksessa 6.7.2021 lihavoiduilla hakasulkeilla kappaleissa 10, 21, 24, 25, 57 — 66 ja 69 sekä UPM:n asiakirjatodisteen 4 todistusteemassa merkityt kohdat sekä UPM:n asiakirjatodisteen 4 ja hakemuksen liitteet 2 ja 3;
• UPM Plywood Oy:n hakemuksen täydennyksen 7.7.2021 kohdassa 3 esitetyt lihavoiduilla hakasulkeilla hakemuksen kappaleissa 11, 12, 31, 33, 37 ja 39 merkityt kohdat;
• UPM Plywood Oy:n lausumassa 30.8.2021 lihavoiduilla hakasulkeilla kappaleissa 7 — 14 ja 16 merkityt kohdat ja UPM:n asiakirjatodisteiden 6 — 8 todistusteemoissa merkityt kohdat sekä UPM:n asiakirjatodisteet 6 — 8 ja 10; ja
• UPM Plywood Oy:n lausumassa 23.9.2021 lihavoiduilla hakasulkeilla kappaleissa 11, 14 — 17, 20, 21, 26 ja 31 — 37 merkityt kohdat.

Salassapitoaika lasketaan asian vireilletulosta markkinaoikeudessa, ja se päättyy siten 6.7.2046.

Markkinaoikeuden 12.7.2021 antaman päätöksen numero 194/21 mukainen väliaikainen salassapitopäätös raukeaa tältä osin.

Metsäliitto Osuuskunnan salassapitopyynnöt

Metsäliitto Osuuskunta on vastauksessaan 17.8.2021 pyytänyt, että kyseisen vastauksen kohdissa 14.1, 28 — 30, 72 ja 74 hakasulkeilla merkityt kohdat sekä Metsäliiton asiakirjatodisteet 2 ja 3 määrätään pidettäviksi salassa 25 vuoden ajan. Metsäliiton mukaan kyseiset kohdat ja asiakirjatodisteet sisältävät sen liikesalaisuuksia, joiden julkitulo saattaisi aiheuttaa sille merkittävää taloudellista vahinkoa ja muunlaista haittaa.

Lisäksi Metsäliitto Osuuskunta on vastauksensa täydennyksessä 18.8.2021 pyytänyt, että sen markkinaoikeudelle 17.8.2021 toimittaman vastauksen kohdissa 14.1, 18, 23, 48 — 52, 64, 73 ja 74 käsitellyt tiedot, jotka on merkitty hakasulkeilla Metsäliiton vastauksen täydennyksen 18.8.2021 pääluvussa 3, ja niitä käsittelevät kohdat Metsäliiton vastauksen täydennyksessä sekä vastauksen liitteenä toimitettu Metsäliiton asiakirjatodiste 1 määrätään pidettäviksi salassa 25 vuoden ajan. Metsäliiton mukaan kyseiset kohdat ja asiakirjatodiste voivat sisältää UPM:n liikesalaisuuksia, joiden julkitulo saattaisi aiheuttaa UPM:lle merkittävää taloudellista vahinkoa ja muunlaista haittaa.

Markkinaoikeus on 20.8.2021 antamallaan päätöksellä numero 198/21 Metsäliiton pyynnöstä määrännyt edellä mainitut Metsäliiton toimittamat oikeudenkäyntiasiakirjat tai sellaisten kohdat väliaikaisesti salassa pidettäviksi, kunnes salassapitoa koskevan vaatimuksen johdosta annetaan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisisissä tuomioistuimissa annetun lain 31 §:n 2 momentissa tarkoitettu lopullinen ratkaisu.

UPM Plywood Oy on lausumassaan 30.8.2021 ilmoittanut, ettei se vastusta edellä mainittuja Metsäliiton salassapitopyyntöjä. UPM on vahvistanut, että Metsäliitto on kuvannut vastauksen täydennyksessä yksilöidysti UPM:n liikesalaisuuksia. UPM:n mukaan näiden liikesalaisuuksien julkiseksituleminen olisi omiaan aiheuttamaan UPM:lle taloudellista vahinkoa. UPM on yhtynyt Metsäliiton vastauksessa esitettyyn salassapitopyyntöön.

Edelleen Metsäliitto Osuuskunta on lausumassaan 13.9.2021 pyytänyt, että kyseisen lausuman kohdissa 13 — 15, 17 — 19, 25, 27, 30, 31, 33, 34, 36, 46, 47, 53 ja 54 hakasulkeilla merkityt kohdat ja Metsäliiton asiakirjatodisteet 4 — 6 sekä UPM Plywood Oy:n lausuman 30.8.2021 kappaleet 15 ja 18 määrätään pidettäviksi salassa 25 vuoden ajan. Metsäliiton mukaan kyseiset kohdat ja asiakirjatodisteet sisältävät sen liikesalaisuuksia, joiden julkitulo saattaisi aiheuttaa sille merkittävää taloudellista vahinkoa ja muunlaista haittaa. Lisäksi Metsäliiton mukaan sen lausuman 13.9.2021 kohdat 13 — 15, 17, 18, 25, 27, 30, 33, 34, 46, 47, 53 ja 54 sekä Metsäliiton asiakirjatodisteet 5 ja 6 voivat sisältää myös UPM:n liikesalaisuuksia.

Markkinaoikeus on 16.9.2021 antamallaan päätöksellä numero 210/21 Metsäliiton pyynnöstä määrännyt edellä mainitut Metsäliiton lausuman 13.9.2021 kohdat ja sen liitteinä toimitetut oikeudenkäyntiasiakirjat väliaikaisesti salassa pidettäviksi, kunnes salassapitoa koskevan vaatimuksen johdosta annetaan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisisissä tuomioistuimissa annetun lain 31 §:n 2 momentissa tarkoitettu lopullinen ratkaisu.

UPM Plywood Oy on lausumassaan 23.9.2021 ilmoittanut, ettei se vastusta edellä mainittuja Metsäliiton salassapitopyyntöjä. UPM on vahvistanut, että Metsäliitto on kuvannut lausumassaan 13.9.2021 yksilöidysti UPM:n liikesalaisuuksia. UPM:n mukaan näiden liikesalaisuuksien julkiseksituleminen olisi omiaan aiheuttamaan UPM:lle taloudellista vahinkoa. UPM on yhtynyt Metsäliiton lausumassa esitettyyn salassapitopyyntöön.

Metsäliitto Osuuskunta on vielä lausumassaan 1.10.2021 pyytänyt, että kyseisen lausuman kohdissa 11 ja 13 hakasulkeilla merkityt kohdat määrätään pidettäviksi salassa 25 vuoden ajan. Metsäliitto Osuuskunnan kyseiset kohdat kappaleessa 13 sisältävät Metsäliitto Osuuskunnan liikesalaisuuksia, joiden julkitulo saattaisi aiheuttaa sille merkittävää taloudellista vahinkoa ja muunlaista haittaa. Lisäksi Metsäliitto Osuuskunnan mukaan kyseiset kohdat kappaleissa11 ja 13 voivat sisältää myös UPM Plywood Oy:n liikesalaisuuksia.

Markkinaoikeus on 7.10.2021 antamallaan päätöksellä numero 217/21 Metsäliiton pyynnöstä määrännyt edellä mainitut Metsäliiton lausuman 1.10.2021 kohdat väliaikaisesti salassa pidettäviksi, kunnes salassapitoa koskevan vaatimuksen johdosta annetaan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisisissä tuomioistuimissa annetun lain 31 §:n 2 momentissa tarkoitettu lopullinen ratkaisu.

UPM Plywood Oy on 7.10.2021 ilmoittanut, ettei se vastusta edellä mainittua Metsäliiton salassapitopyyntöä. UPM on vahvistanut, että Metsäliiton pyynnön kohteena olevat seikat ovat UPM:n liikesalaisuuksia.

Markkinaoikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevat, edellä mainitut oikeudenkäyntiasiakirjojen kohdat ja asiakirjatodisteet sisältävät sellaista tietoa, joka on luokiteltavissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuksi liikesalaisuudeksi taikka muuksi yksityisen elinkeinotoimintaa koskevaksi seikaksi, josta tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Kyseisten tietojen ja asiakirjojen salassa pitämiselle voidaan katsoa olevan oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n mukaiset perusteet.

Markkinaoikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n ja 11 §:n 2 ja 3 momentin nojalla viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaisia liikesalaisuuksia sisältävinä 25 vuodeksi salassa pidettäviksi:

• Metsäliitto Osuuskunnan vastauksen 17.8.2021 kohdissa 14.1, 28 — 30, 72 ja 74 hakasulkeilla merkityt kohdat sekä Metsäliiton asiakirjatodisteet 2 ja 3;
• Metsäliitto Osuuskunnan vastauksen 17.8.2021 kohdissa 14.1, 18, 23, 48 — 52, 64, 73 ja 74 käsitellyt tiedot, jotka on merkitty hakasulkeilla Metsäliiton vastauksen täydennyksen 18.8.2021 pääluvussa 3, ja niitä käsittelevät kohdat Metsäliiton vastauksen täydennyksessä sekä Metsäliiton asiakirjatodisteen 1;
• Metsäliitto Osuuskunnan lausuman 13.9.2021 kohdissa 13 — 15,
  17 — 19, 25, 27, 30, 31, 33, 34, 36, 46, 47, 53 ja 54 hakasulkeilla merkityt kohdat ja Metsäliiton asiakirjatodisteet 4 — 6 sekä UPM Plywood Oy:n lausuman 30.8.2021 kappaleet 15 ja 18; ja
• Metsäliitto Osuuskunnan lausuman 1.10.2021 kohdissa 11 ja 13 hakasulkeilla merkityt kohdat.

Salassapitoaika lasketaan asian vireilletulosta markkinaoikeudessa, ja se päättyy siten 6.7.2046.

Markkinaoikeuden 20.8.2021 antaman päätöksen numero 198/21, 16.9.2021 antaman päätöksen numero 210/21 ja 7.10.2021 antaman päätöksen numero 217/21 mukaiset väliaikaiset salassapitopäätökset raukeavat.

Väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen salassapito

Edellä todetuin tavoin markkinaoikeus on 12.7.2021 antamallaan päätöksellä numero 194/21 muun ohella päättänyt kyseisen ratkaisun väliaikaisesta salassapidosta.

Markkinaoikeus on tällä päätöksellään edellä määrännyt salassa pidettäviksi 6.7.2046 saakka oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n nojalla liikesalaisuuksia sisältävinä muun ohella mainitussa päätöksessä yksilöidyissä kohdissa tarkoitetut oikeudenkäyntiasiakirjat tai sellaisten kohdat.

Markkinaoikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n ja 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla markkinaoikeuden 12.7.2021 antaman päätöksen numero 194/21 hakasulkeilla merkityt kohdat liikesalaisuuksia sisältävinä salassa pidettäviksi 25 vuodeksi 6.7.2046 saakka.

Markkinaoikeuden mainitun päätöksen 12.7.2021 mukainen väliaikainen salassapitopäätös raukeaa tältä osin.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeudelliset lähtökohdat

1. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riitaasioissa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa säädetään todistelun turvaamisesta riita-asiassa, joka perustuu siinä mainituissa laeissa, kuten patenttilaissa ja hyödyllisyysmallioikeudesta annetussa laissa, säädettyjen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamiseen.
2. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riitaasioissa annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan todistelun turvaamiseksi toimivaltainen tuomioistuin voi todistelun turvaamiseksi määrätä, että sellainen aineisto, jolla voidaan olettaa olevan todisteena merkitystä mainitun lain 1 §:ssä tarkoitetussa riita-asiassa, pannaan takavarikkoon. Takavarikon lisäksi tai sen sijasta tuomioistuin voi määrätä muusta, ei kuitenkaan takavarikkoa ankarammasta toimenpiteestä, joka on todistusaineiston hankkimiseksi tai säilyttämiseksi tarpeen. Lain 2 §:n 2 momentin mukaan päättäessään turvaamistoimen määräämisestä tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.
3. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riitaasioissa annetun lain 3 §:n mukaan turvaamistoimi voidaan määrätä, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on mainitun lain 1 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla, ja että hänen oikeuttaan loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa (kohta 1), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tai se, jonka hallussa aineisto on, kätkee, hävittää tai luovuttaa todistusaineistoa tai muulla tavoin menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla (kohta 2).
4. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riitaasioissa annetun lain 3 §:n esitöiden (HE 119/1999 vp s. 8) mukaan turvaamistoimen hakijan tulee esittää tuomioistuimelle hallussaan olevaa näyttöä oikeudestaan ja sen loukkaamisesta. Näyttönä oikeudestaan hakija voi esittää esimerkiksi oikeudesta tehdyn rekisterimerkinnän. Turvaamistoimen määrääminen edellyttää, että hakija saattaa todennäköiseksi ensinnäkin oikeutensa olemassaolon ja toiseksi sen, että hänen oikeuttaan loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa. Näytön riittävyyttä koskeva näyttökynnys on sama kuin oikeudenkäymiskaaren 7 luvun mukaisten turvaamistointen osalta eli hakijan tulee tässä vaiheessa esittää todennäköisyysnäyttö. Säännös poikkeaa oikeudenkäymiskaaren turvaamistoimista kuitenkin siten, että hakijan tulee saattaa todennäköiseksi paitsi oikeutensa myös se, että hänen oikeuttaan loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa. Niin sanotun TRIPSsopimuksen (Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen liite 1 C, teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista) 50 artiklan 3 kohdan mukaan oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus vaatia hakijaa esittämään mitä tahansa kohtuullisella vaivalla saatavaa todistusaineistoa voidakseen riittävästi vakuuttua siitä, että hakija on oikeudenhaltija ja että hänen oikeuttaan loukataan tai että sellainen loukkaus on toteutumaisillaan. Tätä TRIPS-sopimukseen sisältyvää oikeusviranomaisten oikeutta vaatia näyttöä oikeudenloukkauksesta tai sen uhasta voidaan pitää eräänä hakijan vastapuolen oikeusturvaa parantavana tekijänä. Esitöiden mukaan tuomioistuin arvioi sille esitetyn näytön normaalien todistusharkintaa koskevien säännösten mukaan. Jos hakija ei esitä riittävää näyttöä, hakemus on hylättävä. Esimerkiksi pelkkä huhu tai tuntemattoman henkilön ilmoitus oikeuden loukkaamisesta ei siis riitä todennäköisyysnäytöksi.
5. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riitaasioissa annetun lain 7 §:n mukaan mainitussa laissa tarkoitetusta turvaamistoimesta on muutoin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa säädetään turvaamistoimista.

Asian arviointi

1. Todistelun turvaamista koskevan hakemuksensa perusteena UPM on vedonnut siihen, että Metsäliitto hyvin todennäköisesti loukkaa kannepatenttia ja kannehyödyllisyysmalleja liiketoiminnassaan Metsäliiton Lohjan tehtaalla. Markkinaoikeus toteaa, että mainittuun väitteeseen perustuva riita-asia kuuluu todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain soveltamisalaan.
2. Jotta turvaamistoimi voidaan myöntää, hakijan tulee saattaa todennäköiseksi väitetyn loukkauksen toteutuminen (niin sanottu vaadeedellytys) sekä se, että aineistolla, jota on vaadittu turvaamistoimen kohteeksi, voidaan olettaa olevan merkitystä todisteena pääasiassa. Lisäksi edellytyksenä on, että on olemassa vaara, että vastapuoli menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla (niin sanottu vaaraedellytys). Edelleen edellytyksenä on, että turvaamistoimen myöntämisestä ei saa aiheutua vastapuolelle turvattavaan etuun nähden kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).
3. UPM on esittänyt ensinnäkin, että se on patentin numero FI 127449 sekä hyödyllisyysmallien numero FI 10928 ja numero FI 12813 haltija. UPM:n mukaan mainittujen yksinoikeuksien pätevyyttä koskeville Metsäliiton väitteille ei tule antaa merkitystä turvaamistoimea määrättäessä, koska turvaamistoimen myöntämisen edellytyksiä harkittaessa lähtökohtana on oikeuskäytännössä vahvistettu niin sanottu pätevyysolettama.
4. UPM on esittänyt lisäksi, että Metsäliitto loukkaa tai ainakin hyvin todennäköisesti loukkaa kannepatentin suojapiiriin kuuluvaa menetelmää [- -], kannehyödyllisyysmallin I mukaista laitetta [- -] ja kannehyödyllisyysmallin II suojapiiriin kuuluvaa järjestelyä [- -]. UPM:n mukaan [- -] Metsäliiton käytössä on [- -]. UPM:n mukaan kyseisen laitteen käyttäminen Metsäliiton esittämällä tavalla ei ole mahdollista. UPM:n mukaan puuviilunipun kuivaamisprosessi edellyttää kannehyödyllisyysmallin I mukaisen esikuivaimen käyttöä kannepatentin tarkoittamassa kuivauksessa käytetyn menetelmän mukaisesti. Kuivaamisprosessi tehostuu, jos sen osana on kannehyödyllisyysmallin II suojapiiriin kuuluva pyörivällä vastaterällä varustettu sorvi. UPM:n mukaan Metsäliitto ei ole esittänyt käytännössä lainkaan perusteita, joilla se kiistäisi loukkaavansa kannehyödyllisyysmallia II.
5. Vielä UPM on esittänyt, että [- -]. UPM:n mukaan Metsäliitolla ei myöskään ole ennakkokäyttöoikeutta mihinkään UPM:n vetoamista yksinoikeuksista, eikä tällaiselle väitteelle voida antaa merkitystä summaarisessa turvaamistoimiasiasiassa. Kannehyödyllisyysmallin II osalta UPM on vielä esittänyt, että joka tapauksessa väitetyn ennakkokäyttöoikeuden kannalta on merkitystä vain sillä ajankohdalla, kun [- -].
6. Metsäliitto on vastustanut UPM:n turvaamistoimihakemusta. Metsäliitto on esittänyt ensinnäkin, että UPM ei ole saattanut todennäköiseksi, että sillä olisi todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetussa laissa tarkoitettu oikeus. Metsäliiton mukaan UPM on kirjelmissään viitannut sellaisiin ratkaisuihin, jotka ovat olleet tunnettuja ennen UPM:n kannepatentin ja kannehyödyllisyysmallien alkupäivää tai jotka eivät ainakaan ole olennaisesti eronneet tunnetusta. Näin ollen UPM:n väittämät teollisoikeudet olisivat mitättömiä puuttuvan uutuuden ja/tai keksinnöllisyyden nojalla. Metsäliiton mukaan asiassa ei voida soveltaa pätevyysolettamaa.
7. Metsäliitto on esittänyt lisäksi, että UPM:n väite siitä, että Metsäliiton Lohjan tehtaalla sijaitsisi UPM:n kannehyödyllisyysmallien suojapiiriin kuuluvaa puuviilunipun esikuivainta vastaava laite, jota Metsäliitto käyttäisi kannepatentin menetelmävaatimuksen suojapiiriin kuuluvalla tavalla esikuivaukseen, ei pidä paikkaansa. Metsäliiton mukaan sen laite ja menetelmä on sille räätälöity, ja Metsäliitto on myös ennen laitteen käyttöönottoa varmistanut toimintavapautensa käyttää laitetta. Metsäliiton mukaan UPM ei ole esittänyt näyttöä [- -] tai siitä, että Metsäliiton käytössä oleva menetelmä ja laite kuuluisivat UPM:n kannepatentin tai kannehyödyllisyysmallien suojapiiriin. Metsäliiton mukaan [- -].
8. Vielä Metsäliitto on esittänyt, että jos UPM:n toimittaman lisenssisopimuksen tuotteilla tarkoitettaisiin UPM:n yksinoikeuksien piiriin kuuluvia tai mahdollisesti kuuluvia laitteita, UPM:n kaikki laitetta (järjestelyä) koskevat yksinoikeudet ovat joka tapauksessa sammuneet laitteiden hyväksikäytön osalta ja kannehyödyllisyysmallissa I kuvatut oikeudet ovat sammuneet vastaavin perustein kuin kannepatentin osalta, kun laite on UPM:n suostumuksella saatettu markkinoille. Edelleen Metsäliitto on esittänyt, että siinäkin tapauksessa, että kannehyödyllisyysmallia II pidettäisiin tästä huolimatta pätevänä, Metsäliitolla olisi joka tapauksessa ennakkokäyttöoikeus UPM:n esittämässä vuoden 2014 muistiossa kuvattujen laitteiden (järjestelyjen) käyttöön.
9. Markkinaoikeus toteaa, että todistelun turvaamista koskevan asian käsittely on muun ohella vastapuolen menettelyn väitetyn oikeudenvastaisuuden osalta summaarista. Sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, loukkaako Metsäliitto UPM:n teollisoikeuksia. Kyseisen seikka kuuluu vasta mahdollisen pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riitaasioissa annetun lain 3 §:n 1 kohdassa edellytetyllä tavalla UPM:n on kuitenkin saatettava todennäköiseksi muun ohella, että sen lain 1 §:ssä tarkoitettua oikeutta loukataan tai että loukkaus on välittömästi toteutumassa.
10. Väliaikaista turvaamistointa koskevassa markkinaoikeuden 12.7.2021 antamassa päätöksessä numero 194/21 on todettu, että UPM ei ole turvaamistoimihakemuksensa yhteydessä esittänyt mitään selvitystä tai näyttöä siitä, mistä se on saanut tietoonsa, että Metsäliitolla olisi käytössä UPM:n tarkoittama [- -] laite. Tämän jälkeen UPM on esittänyt selvityksenä (UPM:n asiakirjatodisteet 6 ja 7) [- -].
11. UPM:n markkinaoikeudelle toimittaman edellä mainitun lisenssisopimuksen tekstit on valtaosaltaan peitetty siten, ettei toimitetun version perusteella ole mahdollista saada kokonaiskuvaa esimerkiksi sopimuksen ehdoista. Toimitetusta versiosta ilmenee kuitenkin, että se koskee [- -]. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kummassakaan kannehyödyllisyysmallissa ei ole pyydetty etuoikeutta kannepatentista.
12. Edellä todetuin perustein markkinaoikeus toteaa, [- -]. Toisaalta ottaen kuitenkin huomioon, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukainen laite toteuttaa samalla myös kannehyödyllisyysmallin I itsenäisen suojavaatimuksen 1 kaikki piirteet, mainitun sopimuksen ei voida katsoa osoittavan Metsäliiton taholta tapahtunutta kannehyödyllisyysmallin I itsenäisen suojavaatimuksen 1 loukkausta, mikäli sen ei samalla tulisi todennäköisesti katsoa osoittavan, että UPM:n suostumuksella on hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 3 §:n 3 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla saatettu vaihdantaan kyseisellä hyödyllisyysmallioikeudella suojattu tuote, jolloin tuotteen hyväksikäyttö rajautuisi mainitun säännöksen nojalla hyödyllisyysmallioikeuden tuottaman yksinoikeuden ulkopuolelle.
13. Metsäliitto on kiistänyt UPM:n kannepatenttia ja/tai kannehyödyllisyysmalleja loukkaavan laitteen, laitejärjestelyn tai puuviilun esikuivaamista puristamalla koskevan menetelmän käytön ja tuonut esille Metsäliiton Lohjan tehtaalla sijaitsevan laitteen ja menetelmän toiminnan perusominaisuuksia. Metsäliiton esittämän mukaan nämä ominaisuudet eroavat esimerkiksi [- -] osalta UPM:n kannepatentin itsenäiseen menetelmävaatimukseen ja kannehyödyllisyysmallin I itsenäiseen suojavaatimukseen 1 kuuluvista piirteistä. Metsäliitto on lisäksi toimittanut markkinaoikeudelle asiantuntijalausunnon (Metsäliiton asiakirjatodiste 4), jossa on todettu yhteenvetona [- -]s. Metsäliitto ei ole erikseen esittänyt selvitystä siitä, miten sen käyttämä järjestely eroaa UPM:n kannehyödyllisyysmallin II suojapiiriin kuuluvasta järjestelystä, joka käsittää tietynlaiset viilusorvin, leikkurin ja puristimen. Näyttötaakka siitä, että Metsäliitto todennäköisesti loukkaa UPM:n oikeutta tai että loukkaus on välittömästi toteutumassa, on kuitenkin tältäkin osin UPM:llä.
14. UPM on vedonnut asiassa niin sanotun vaade-edellytyksen täyttymisen osalta edellä mainittua lisenssisopimusta koskevien asiakirjojen lisäksi etenkin vuonna 2015 tehtyyn diplomityöhön, joka on koskenut kertopuuviilujen esikuivausta märkäpinkkaa puristamalla (UPM:n asiakirjatodiste 5), ja UPM:n sisäiseen muistioon, joka on laadittu tehdasvierailulta Metsäliiton Lohjan tehtaalla vuonna 2014 (UPM:n asiakirjatodiste 8).
15. Mainitun diplomityön tarkoituksena on sen jaksoissa 1.1 ”Tausta” ja 1.2 ”Tavoite ja rajaus” todetuin tavoin ollut selvittää mahdollisuutta lisätä märkäpinkan esikuivausta koskeva tuotantovaihe kertopuun valmistusprosessiin Metsäliiton Lohjan tehtaalla ja tarkemmin ottaen selvittää muun ohella, mitkä ovat optimaaliset esikuivausparametrit. Diplomityötä varten on muun ohella suoritettu tehdasmittakaavan koeajoja Metsäliiton Punkaharjun vaneri- ja kertopuutehtailla tammitoukokuussa 2015. Diplomityön jaksossa 9 ”Yhteenveto” on todettu muun ohella, että pinkassa olevien viilujen lähtökosteudesta riippuen tavoiteltu kymmenen prosentin vedenpoistuma saavutetaan esikuivauksen pintapaineella 19 kg/cm² ja että mikäli tietyt tutkimuksessa havaitut ongelmatekijät saadaan hallintaan, viilujen märkäpinkan esikuivaukselle ei kertopuutuotannossa ole esteitä.
16. UPM:n laatimassa sisäisessä muistiossa on todettu muun ohella, että Metsäliiton Lohjan tehtaalla [- -].
17. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että vaikka edellä mainitut diplomityö ja sisäinen muistio koskevat sinänsä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, voidaanko Metsäliiton todennäköisesti katsoa loukkaavan UPM:n vetoamia teollisoikeuksia, ne perustuvat tietoihin ennen kannepatentin ja kannehyödyllisyysmallien I ja II tuottaman suojan alkamisajankohtaa (UPM:n asiakirjatodisteet 1 — 3). Näin ollen ne eivät suoraan voi osoittaa kyseisten teollisoikeuksien loukkausta.
18. Kannehyödyllisyysmallin II itsenäisen suojavaatimukseen 1 sisältyvien viilusorvia ja leikkuria koskevien piirteiden osalta UPM on esittänyt näyttönä ainoastaan edellä mainitun sisäisen muistionsa. Kyseisen muistion sisältö on valtaosaltaan peitetty, eikä näkyvissä olevasta tekstistä ilmene esimerkiksi [- -]. Kannehyödyllisyysmallin II edellä mainitun suojavaatimuksen viilusorvia koskevissa piirteissä on kuitenkin mainittu muitakin piirteitä kuin [- -]. Näiden muiden piirteiden osalta asiassa ei ole esitetty mitään näyttöä Metsäliiton käytössä olevasta järjestelystä. Edellä todetuin tavoin näyttötaakka tältäkin osin on UPM:llä.
19. Metsäliiton esittämä ja etenkin edellä mainittu asiantuntijalausunto huomioon ottaen myöskään UPM:n omalla esikuivaimella tehtyjen testien, joista ei ole esitetty mitään varsinaisia laskelmia, ei voida katsoa osoittavan luotettavasti, että Metsäliitto käyttäisi omaa esikuivaintaan UPM:n kannepatentin itsenäisessä menetelmävaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla siten, että kaikki kyseisen menetelmävaatimuksen piirteet täyttyisivät.
20. Vaikka Metsäliiton laitteen sijaintipaikka eijulkisessa tuotantolaitoksessa ja Metsäliiton käyttämien laitejärjestelyjen ja menetelmien liikesalaisuusluonne voidaan ottaa asiassa huomioon, UPM:n ei voida katsoa asiaa kokonaisuutena arvioiden esittäneen sellaista näyttöä Metsäliiton Lohjan tuotantolaitoksella käytössä olevasta puuviilunipun kuivauksessa käytettävistä laitteesta, laitejärjestelystä ja menetelmästä, että markkinaoikeus voisi esitetyn perusteella vakuuttua siitä, että UPM:n edellä mainittuja teollisoikeuksia loukataan todennäköisemmin kuin että niitä ei loukata.
21. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei UPM ole saattanut todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että Metsäliitto hakemuksessa esitetyn perusteella loukkaisi kannepatenttia tai kannehyödyllisyysmalleja taikka että tämäntyyppinen loukkaus olisi välittömästi toteutumassa.
22. Edellä esitetyn perusteella UPM ei ole saattanut todennäköiseksi, että vaaditun turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaade-edellytys täyttyisi esillä olevassa asiassa. Edellytyksiä hakemuksessa vaaditun turvaamistoimen määräämiselle ei siten ole olemassa jo sanotun johdosta. UPM:n hakemus turvaamistoimen määräämisestä on näin ollen hylättävä.
23. Asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä väitteistä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää UPM Plywood Oy:n hakemuksen.