4.12.2008

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Turun kaupunki on pyytänyt Julkiset Hankinnat -lehdessä 31.5.2007/22 julkaistulla ilmoituksella ja 24.5.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia matkahallintajärjestelmästä neljän vuoden mittaiselle sopimuskaudelle.

Turun kaupungin talousjohtaja on päätöksellään 14.9.2007 § 13 päättänyt valita kyseisen järjestelmän toimittajaksi WM-data Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on voittaneen tarjouksen perusteella ollut noin 90.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 10.6.2008.

HAKEMUS

Logium Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Turun kaupungin talousjohtajan päätöksen 14.9.2007 § 13 sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti Logium Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Turun kaupungin maksamaan sille hyvitysmaksuna 9.000 euroa laillisine viivästyskorkoineen. Lisäksi Logium Oy on vaatinut, että Turun kaupunki velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.110 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin siten, että kokonaiskustannusten painoarvo on 40 prosenttia ja laatukriteerien 60 prosenttia. Kokonaiskustannuksiin on katsottu kuuluvaksi muun muassa 4 vuoden käyttö-, koulutus- ja tukikustannukset. Hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, mistä aiheutuvat siihen merkityt sisäiset käyttökustannukset, jotka hakijan osalta ovat 32.369 euroa. Kyseiset kustannukset eivät ole voineet olla voittaneen tarjouksen osalta olla noin 18.000 euroa hakijan tarjousta pienemmät. Tarjouspyynnössä esitetyt laatukriteerit on asetettu virheellisesti.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska siinä ei ole tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla eritelty lisenssimaksua eikä ohjelmiston tuki- ja ylläpitokustannuksia. Sen sijaan tarjouksessa on annettu hinta lisenssille, josta tarjousta ei ole pyydetty.

Hakijan tarjoama järjestelmä on sisältänyt matkatoimisto- ja luottokorttiliittymät veloituksetta. Voittanut tarjous ei ilmeisesti ole sisältänyt kyseisiä liittymiä, vaikka ne katsotaan nykyisin olennaiseksi osaksi matkahallinnan tietojärjestelmää. Tarjouspyynnössä olisi tullut pyytää kyseisten liittymien sisällyttämistä järjestelmiin. Vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi liittymistä aiheutuvat kustannukset tulee lisätä voittaneen tarjouksen kokonaiskustannuksiin.

Tarjousten arvioinnissa ei ole lainkaan huomioitu sitä, minkälaisiin kustannussäästöihin tarjouksilla ja niiden järjestelmien mukaisilla toimintatavoilla päästään. Voittaneen tarjouksen mukaisella järjestelmällä ei ole saavutettavissa sellaisia kustannussäästöjä kuin hakijan tarjoamalla järjestelmällä. Hankintapäätös ei ole sisältänyt vertailutaulukkoa siitä, miten tavoitteeksi ilmoitettu viiden henkilötyövuoden kustannussäästö voidaan tarjousten mukaisilla järjestelmillä saavuttaa.

Hankintayksikkö ei ole suorittanut tarjousten vertailua asianmukaisella tavalla eikä hankintapäätöksessä ole perusteltu sitä, että kaikille tarjoajille on annettu laatukriteereistä täydet pisteet. Hankintapäätöksestä ei myöskään ole ilmennyt miten hankintayksikkö on varmistanut sen, että ne tarjouspyynnön liitteessä 5 luetellut ominaisuudet, jotka tarjousten antajat ovat ilmoittaneet tarjouksensa sisältävän, todella löytyvät tarjotuista järjestelmistä.

VASTINE

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Logium Oy:n hakemuksen ja velvoittaa Logium Oy:n korvaamaan Turun kaupungin arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.615 eurolla.

Hankintapäätöksessä esitetyt sisäiset käyttökustannukset ovat olleet kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen ilmoittamia hintoja. Palvelukeskus on laskenut palveluhintansa tarjouksissa esitettyjen teknisten tietojen perusteella.

Voittaneen tarjouksen järjestelmä on tarvinnut toimiakseen ainoastaan yhden palvelimen, mikä on hankintayksikön tarkistuksessa todettu. Progress-tietokanta on epähuomiossa jäänyt erillisenä kohtana pois hintavertailutaulukosta, mutta kyseisen tietokannan hinta on kuitenkin sisältynyt kohtaan "Toimittajan hinta", joten kokonaisvertailussa ei ole virhettä. Hakijan ja voittaneen tarjousten osalta ero palvelimien kuukausihinnoissa johtuu vaadittavien prosessoreiden määrästä.

Voittaneessa tarjouksessa ei ole eroteltu lisenssimaksua eikä ohjelmiston tuki- ja ylläpitokustannuksia tarjouspyynnön liitteenä olleen hintataulukon mukaisesti. Tarjouspyynnön sanamuoto on kuitenkin mahdollistanut myös voittaneen tarjoajan valitseman hintaerittelyä koskevan tulkinnan. Tarjouksien hintaerittelyjen erilaisuus ei ole johtanut virheelliseen lopputulokseen tarjousvertailussa, jossa kilpailevien tarjousten kokonaishinnat ovat olleet ratkaisevat.

Matkatoimisto- ja luottokorttiliittymät eivät ole sisältyneet tarjouspyyntöön eikä liittymien kustannuksia ole myöskään tarjousvertailussa laskettu mukaan tarjouksen kokonaishintaan.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä asettanut matkahallinnan tietojärjestelmän toiminnallisuudelle suuren painoarvon (40 %). Kaikki tarjoukset ovat olleet hyviä ja niiden toiminnalliset ominaisuudet ovat olleet lähellä toisiaan. Toiminnallisuuden valintakriteerit on selkeästi ilmoitettu tarjouspyynnössä, minkä johdosta myös tarjousvertailu on ollut yksiselitteisesti tehtävissä. Hankintayksikkö on voinut esittelyissä varmistua tarjouspyynnön liitteen 5 mukaisista toiminnallisuuden ominaisuuksista, jotka täyttyivät 95-prosenttisesti.

Tarjousten perusteella on ollut mahdollisuus todeta, että kaikilla tarjouskilpailuun osallistuneilla on ollut toimivat projektityömallit, jatkuvan palvelun toiminnot ja osaavat projektipäälliköt. Lisäksi palveluiden taso on ilmennyt myös hankintayksikön järjestämässä esittelytilaisuudessa. Hankintayksikkö on siten yksiselitteisesti katsonut, että kaikki tarjoukset ovat täyttäneet liitteessä 3 eritellyt hyvän palvelun kriteerit, minkä vuoksi maksimipisteet kaikkien tarjousvertailuun osallistuneiden osalta ovat olleet palvelun toimittamisen laatukriteerin osalta perusteltuja.

Kustannussäästöjen saavuttaminen on perustunut kyseessä olevan hankinnan valintakriteereissä ilmoitettuihin toimintoihin. Tarjousten jättämisen jälkeen kaikki tarjouskilpailuun osallistuneet toimittajat ovat myös käyneet esittelemässä tarjoamansa järjestelmät, jolloin hankintayksikkö on varmistanut, että vaaditut toiminnat ovat sisältyneet järjestelmiin ja että kustannussäästöjen saavuttaminen on siten ollut mahdollista. Mikäli tarjouksen antaja on tarjouksessaan ilmoittanut järjestelmän sisältävän tietyt ominaisuudet, ilmoitus myös sitoo tarjoajaa ja hankintayksikön on voitava siihen luottaa.

Tarjousten vertailu on toteutettu tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla. Tarjousvertailussa on ollut ainoastaan laadullisesti hankintayksikön tarpeet yhtäläisesti täyttäviä tarjouksia. Tämän vuoksi hinta on käytännössä ratkaissut tarjouskilpailun voittajan. Hakijalla ei olisi ollut mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua kokonaistaloudellisesti edullisimpana siinäkään tapauksessa, että ainoastaan hakijan tarjoukselle olisi annettu toiminnallisuuden osalta maksimipisteet.

VASTASELITYS

Logium Oy on antamassaan vastaselityksessä lausunut muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyynnön lähtökohtana on ollut, että tietojärjestelmä tarvitsee toimiakseen kaksi palvelinta. Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjousta tietokantalisenssistä. Voittanut tarjous ei siten näiltä osin ole vastannut tarjouspyyntöä.

Hankintayksikkö ei myöskään ole kohdellut tarjouskilpailun osallistujia tasapuolisesti. Hankintayksikkö on tarjousten jättämisen jälkeen ottanut yhteyttä voittaneeseen tarjoajaan, jolloin on selvinnyt, että tarjottu tietojärjestelmä on toimiakseen tarvinnut ainoastaan yhden palvelimen, mikäli siinä on kaksi prosessoria ja käytettävissä on Progress-tietokanta. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole ottanut yhteyttä hakijaan selvittääkseen, mikä olisi ollut tietokantalisenssin hinta, jos sitä olisi erikseen pyydetty. Hakija olisi asiaa tiedusteltaessa tarjonnut tietokannan veloituksetta. Hankintayksikkö on samoin jättänyt selvittämättä, toimiiko hakijan tarjoama järjestelmä yhdellä palvelimella. Hakijan tarjoama järjestelmä toimii yhdellä palvelimella, jossa on kaksi prosessoria. Mainitusta syystä tarjousten vertailussa hakijalle ja voittaneelle tarjoajalle olisi tullut laskea samansuuruinen kuukausimaksu.

LISÄKIRJELMÄT

Turun kaupunki on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN ASIASSA ANTAMA VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 29.10.2007 antamassaan päätöksessä katsonut, ettei asiassa ole syytä väliaikaisesti kieltää kysymyksessä olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanoa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyyntö

Hakija on esittänyt, että tarjouspyynnön laatukriteerit on asetettu virheellisesti sekä toiminnallisuuden että palveluiden osalta.

Kysymyksessä olevan tarjouspyynnön mukaan tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin siten, että kokonaiskustannusten painoarvo on 40 prosenttia ja laatukriteereiden 60 prosenttia. Laatukriteerit on jaoteltu järjestelmän toiminnallisuuteen 40 prosentin painoarvolla ja palvelun toimittamiseen 20 prosentin painoarvolla.

Kokonaiskustannuksiin on laskettu hankinta-, käyttöönottoon liittyvät kustannukset sekä neljän vuoden käyttö-, koulutus- ja tukikustannukset.

Järjestelmän toiminnallisuuden arviointikriteerit on kuvattu liitteessä 5, jossa olevassa taulukossa on lueteltu 67 erilaista toiminnallista ominaisuutta. Tarjouspyynnön mukaan tarjotun järjestelmän on tullut täyttää 95 prosenttia kaikista toiminnallisuusluettelon ominaisuuksista, jotta tarjoajan järjestelmä on saanut tarjousvertailussa tästä laatukriteeristä täydet kolme pistettä.

Palvelun toimittamisesta on tarjouspyynnön liitteessä 3 puolestaan todettu seuraavaa: "Palvelun toimittamisessa arvostamme järjestelmän käyttöönoton läpivientiä niin, että järjestelmä toimii esittämässänne teknisessä ympäristössä ja kaupungin henkilöstö osaa sitä käyttää. Arvostamme sitä, että järjestelmää kehitetään jatkuvasti ja järjestelmän kehittämiseksi on olemassa yhteistyömalli. Koulutuksen ja käyttäjätuen arvioinnissa arvostamme kouluttajien ja tukihenkilöiden osaamista ja kokemusta sekä selkeitä toimintamalleja." Kyseisen tarjouspyynnön liitteen mukaan palvelun toimittaminen arvioidaan hyvän palvelun kriteerien mukaan muun muassa siten, että jos tarjoajan antama kuvaus vastaa arviointiryhmän käsitystä hyvästä toimintatavasta, tarjoaja saa kriteerin osalta arvosanan 2. Mikäli kuvaus osoittaa merkittävää lisäarvoa, tarjoaja saa arvosanan 3.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitetut kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet ovat hankinnan kohde huomioon ottaen olleet riittävän yksilöityjä, jotta alalla toimivat tarjoajat ovat voineet niiden perusteella tarjouksia tehdessään tietää, millä perusteilla tarjouksia tullaan tarjousten vertailussa arvioimaan. Lisäksi tarjouspyynnön liitteissä 3 ja 5 on selkeästi ilmoitettu sekä matkahallintajärjestelmää koskevan palvelun toimittamisen että järjestelmän toiminnallisuuden vertailukriteerit. Arviointiperusteet eivät siten ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta vertailun toteuttamisessa.

Markkinaoikeus näin ollen katsoo, ettei hankintayksikkö ole tarjouspyynnön laatukriteereitä asettaessaan menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Hakijan mukaan tarjouspyyntö on ollut puutteellinen siltä osin, kun siinä ei ole edellytetty matkatoimisto- ja luottokorttiliittymien sisällyttämistä tarjouksiin. Hakijan mukaan sen tarjoamat liittymät olisi tullut ottaa huomioon tarjousten kustannusvertailussa.

Hankintayksiköllä on oikeus määritellä hankinnan kohde ja tarjouksen valintaperuste. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty matkatoimisto- ja luottokorttiliittymien sisältymistä matkahallintajärjestelmään. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sisällyttänyt tarjouspyyntöönsä kyseisiä liittymiä. Kun liittymistä ei ole pyydetty tarjousta, ei niitä ole myöskään voitu sisällyttää tarjousvertailuun.

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hakija on kiistänyt hankintayksikön oikeuden lisätä hankintapäätöksen tarjousvertailussa esitetyllä tavalla tarjoushintoihin hankintayksikön sisäisiä käyttökustannuksia. Tähän liittyen hakija on myös esittänyt, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole vastannut tarjouspyyntöä siltä osin, kun se on perustunut ainoastaan yhteen palvelimeen ja kun siinä on erikseen tarjottu tietokantalisenssiä. Lisäksi hankintayksikkö ei hakijan mukaan ole kohdellut tarjouskilpailuun osallistuneita tasapuolisesti ottaessaan jälkikäteen yhteyden ainoastaan voittaneeseen tarjoajaan ja varmistaessaan tällöin yhden palvelimen riittävyyden.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintapäätöksen sivulla 2 olevassa taulukossa esitetyt sisäiset käyttökustannukset ovat muodostuneet Turun kaupungin tietotekniikan palvelukeskuksen ilmoittamista hinnoista. Hakijan osalta sisäiset käyttökustannukset ovat muodostuneet seuraavista tietotekniikan palvelukeskuksen laskemista kuukausihinnoista: sovelluspalvelin (279,68 €/kk), tietokantapalvelin (279,68 €/kk) ja tietokanta (115 €/kk). Neljän vuoden käyttökustannuksiksi on siten muodostunut 32.369 euroa.

Voittaneen tarjouksen kohdassa 4.2 (Laitteistovaatimukset) on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Palvelimen käyttöjärjestelmä voi olla Linux/unix tai Windows ja laitteiston suositusvaatimukset ovat seuraavat:

- laitteiston tulee olla palvelimeksi tarkoitettu ja asennettu
- Vähintään 1 G keskusmuistia, mieluummin enemmän
- Nopea, nykyaikainen prosessori
- Yksi tai moniprosessorinen"

Hankintayksikkö on erikseen tiedustellut voittaneelta tarjoajalta sitä, tarvitseeko tarjouksen mukainen matkahallinnan tietojärjestelmä toimiakseen todella ainoastaan yhden palvelimen. Tiedustelun perusteella hankintayksikölle on selvinnyt, että yksi palvelin on riittävä, kun käytössä on kaksi prosessoria ja tarjouksessa tarkoitettu Progress-tietokanta. Hankintayksiköltä on ilmoittamansa mukaan jäänyt lisäämättä Progress-tietokannan hinta erillisenä kohtana hintavertailutaulukkoon, mutta kyseinen hinta on sisällytetty hintavertailussa kohtaan "Toimittajan hinta". Sisäiset käyttökustannukset ovat voittaneen tarjouksen osalta muodostuneet kuukausihinnaltaan 296,35 euron palvelimesta. Neljän vuoden käyttökustannuksiksi on näin ollen muodostunut yhteensä 14.225 euroa.

Arvioitaessa hakijan väitettä voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta, markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteen 3 teknisissä edellytyksissä on käyttöpalveluiden järjestämiseksi pyydetty kuvausta palvelinympäristön vaatimuksista. Tämän lisäksi sanotussa kohdassa on huomautettu, että tarjottavan sovelluksen tulee toimia vakioidussa työasemaympäristössä, sekä kuvailtu työasemaympäristön laitteiston ja ohjelmiston tekniset ominaisuudet. Tarjouspyynnössä ei sen sijaan ole määritelty vaadittujen palvelimien tai prosessoreiden määrää eikä asetettu rajoituksia tietokantalisenssien tarjoamiselle. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei voittanut tarjous ole ollut tarjouspyynnön vastainen siltä osin kuin siinä on tarjottu kahden palvelimen sijaan yhtä palvelinta sekä Progress-tietokantalisenssiä.

Hakija on lisäksi esittänyt voittaneen tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen myös sen vuoksi, että siinä ei ole eroteltu lisenssi-, tuki- ja ylläpitokustannuksia tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Voittanut tarjoaja on ohjelmiston hankinnan ja neljän vuoden käyttökustannusten osalta ilmoittanut tarjouksensa hintaliitteessä ainoastaan yhteishinnan ilman muuta erittelyä kuin erikseen ilmoitettu ohjelmiston vaatiman Progress-tietokantalisenssin hinta.

Markkinaoikeus toteaa, että mainitun erittelyn puuttumisella ei voida katsoa olleen vaikutusta tarjousten vertailukelpoisuuteen, sillä tarjouksen kokonaishinta on sisältänyt kaikki vaadittavat tiedot. Voittaneen tarjouksen ottaminen mukaan tarjousvertailuun ei siten ole voinut vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutumista tarjousvertailussa.

Tarjousvertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hakija on esittänyt, ettei hankintayksikkö ole riittävällä tavalla selvittänyt tarjoajien väitteiden todenperäisyyttä siltä osin, kun tarjoajat ovat tarjouspyynnön liitteen 5 taulukkoon rastittaneet ruutuun eri ominaisuuksien kohdalle "kyllä".

Tarjouskilpailussa annettu tarjous sitoo tarjoajaa. Hankintayksiköllä on siten oikeus luottaa annetun tarjouksen sisältöön. Hankintayksikkö on lisäksi voinut varmistua eri järjestelmien toiminnallisista ominaisuuksista silloin, kun kaikki tarjouskilpailuun osallistuneet toimittajat ovat käyneet esittelemässä järjestelmänsä. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön menettely ole ollut tarjottujen tietojärjestelmän ominaisuuksien varmistamisen osalta virheellistä.

Hakijan mukaan tarjousvertailu on kyseessä olevassa hankinnassa suoritettu virheellisesti, ja palveluiden arvioinnin osalta hankintapäätös on ollut puutteellisesti perusteltu.

Hankintalain 7 a §:n mukaan hankintayksikön on tehtävä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöissä (HE 154/1992 vp) on todettu, että päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Hankintapäätökseen sisältyy taulukko, johon on merkitty kaikkien tarjouskilpailuun osallistuneiden toimittajien hinnat ja hankintayksikön määrittämät sisäiset käyttökustannukset, minkä lisäksi taulukossa on saadut pisteet palveluiden ja laadun osalta. Hankintapäätöksessä on todettu kaikkien kolmen vertailuun otetun tarjouksen täyttäneen laatuvaatimukset tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla ja saaneen siten laadun osalta täydet pisteet. Markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa ole ilmennyt perustetta katsoa hankintayksikön suorittaman laatuvertailun olevan lopputulokseltaan väärä tai riittämättömästi perusteltu.

Hankintapäätöksessä todetaan, että WM-data Oy:n tarjous voitti kokonaistaloudellisella edullisuudellaan ja että WM-data Oy:n tarjous sisältää myös tietokantalisenssin, joita muissa tarjouksissa ei ole. Muiden tarjousten osalta se on mukana sisäisissä kustannuksissa.

Hankintapäätöksestä ei kuitenkaan ole ilmennyt, millä tavalla hankintayksikkö on tarjousvertailussa päätynyt arvioimaan vertaillun kolmen tarjouksen aiheuttamat hankintayksikön sisäiset käyttökustannukset selvästi toisistaan poikkeavalla tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että eräs hankintalain sääntelemän tarjouskilpailun periaatteista on hankintayksikölle jätettyjen tarjousten lopullisuus. Kuten edellä on selostettu, hankintayksikkö on tarjousten jättämisen jälkeen erikseen tiedustellut voittaneen tarjouksen laitteiston osalta yhden palvelimen riittävyyttä. Hakijalle ei ole hankintayksikön mukaan esitetty tältä osin selventävää kysymystä sen vuoksi, että hakijan tarjouksessa laitteistovaatimus on ollut selkeä, eikä tarvetta yhteydenottoon ole ollut. Hankintayksikkö on ilmoittanut lisäselvityksellään ainoastaan varmistaneensa oikean tulkintansa tarjouksen sanamuodosta.

Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnössä ole esitetty täsmällisiä vaatimuksia tarjottavan järjestelmän laitteistosta. Tarjouspyyntö ei ole myöskään sisältänyt tietoa siitä, että tarjoushintoihin tullaan lisäämään hankintayksikön erikseen määrittämät neljän vuoden sisäiset käyttökustannukset. Näin ollen suoritetussa tarjousvertailussa ei ole objektiivisesti tarkastellen perusteltavissa se, että hakijan osalta sisäisiin käyttökustannuksiin on lisätty kahden eri palvelimen ja tietokannan kuukausiveloitus varsinkaan ilman, että myös hakijalla olisi ollut oikeus selvittää hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen tarjoamansa laitteiston teknistä suorituskykyä. Hankintayksikkö ei ole vielä markkinaoikeudessakaan esittänyt hyväksyttäviä perusteluja edellä mainitulle menettelylleen.

Johtopäätös hankintamenettelystä

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Hankintapäätös on jo pantu täytäntöön, joten hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Tarjousten kokonaishinta on hankintapäätöksen mukaan ollut hakijalla 108.316 euroa ja voittaneella tarjoajalla 76.514 euroa. Sisäisiä käyttökustannuksia on tarjousten hintavertailussa lisätty hakijan tarjoukseen 32.369 euroa ja voittaneeseen tarjoukseen 14.225 euroa. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään todennut, ettei tarjousvertailuun hyväksytyissä tarjouksissa ollut eroja laadun osalta. Tarjouskilpailun voittajan ratkaisevaksi tekijäksi on siten muodostunut tarjoushinta.

Voittanut tarjous on ollut hinnaltaan selvästi halvin. Hankintamenettely on toisaalta ollut edellä mainituilla perusteilla virheellinen tarjousvertailuun liittyvien sisäisten käyttökustannusten soveltamisen vuoksi. Sisäisten käyttökustannusten lisääminen tarjoushintoihin ei ole kuitenkaan edellä esitetyn perusteella vaikuttanut tarjousvertailun lopputulokseen halvimman tarjouksen määrittämisen osalta. Ottaen huomioon myös hakijan ja hankintayksikön markkinaoikeudelle esittämät seikat tarjousten kokonaistaloudellisesta edullisemmuudesta, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakijan hyvitysmaksua koskeva vaatimus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Logium Oy:n hakemuksen ja Turun kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Turun kaupungin korvaamaan Logium Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.110 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.