8.6.2007

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Helsingin kaupungin hankintakeskus on pyytänyt Julkiset Hankinnat -lehdessä 21.4.2005/16 julkaistulla ilmoituksella ja 15.4.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Helsingin kaupungin sosiaaliviraston matkapalvelukeskuksen liikennöinnin eli vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten yksilökuljetusten toteuttamisesta ajalle 1.1.2006 - 31.12.2008, minkä lisäksi hankintailmoituksessa on varattu mahdollisuus jatkaa sopimuskautta enintään yhdellä vuodella.
Hankintamenettely on koskenut neljää liikennöintikohdetta, joista osatarjouksetkin ovat olleet sallittuja. Tarjouksia on saatu kymmeneltä yritykseltä.

Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta on päätöksellään 21.6.2005 § 405 valinnut palveluntuottajiksi liikennöintikohteen 1 osalta Mr. Taxi Oy:n kolmella, Helsingin Taksi-Data Oy:n 24 ja TJP Lines Oy:n kolmella ajoneuvolla sekä liikennöintikohteen 2 osalta Mr. Taxi Oy:n kahdella, Helsingin Taksi-Data Oy:n yhdeksällä ja Helsingin
Palveluauto Oy:n 19 ajoneuvolla. Sosiaalilautakunta on samalla valinnut liikennöintikohteen 4 palveluntuottajiksi inva-varusteisten ajoneuvojen osalta TJP Lines Oy:n 60, Helsingin Palveluauto Oy:n 41,
Helsingin Taksi-Data Oy:n 51, Javatrans Oy:n kuudella ja Mr. Taxi Oy:n yhdellä ajoneuvolla sekä muiden kuin inva-varusteisten ajoneuvojen osalta Mr. Taxi Oy:n yhdellä ja Helsingin Taksi-Data Oy:n
1.200 ajoneuvolla. Liikennöintikohteen 3 osalta sosiaalilautakunta on päättänyt keskeyttää hankinnan ja hylätä kaikki tarjoukset.

Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ollut hankintayksikön ilmoituksen perusteella noin 79,5 miljoonaa euroa optiovuosi mukaan lukien.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen Helsingin Palveluauto Oy:n kanssa 12.12.2005, Mr. Taxi Oy:n ja Helsingin Taksi-Data Oy:n kanssa 16.12.2005 sekä TJP Lines Oy:n kanssa 16.12.2005 siten, että viimeksi mainittu sopimus ei kuitenkaan koske kymmentä TJP Lines Oy:n tarjouksen lomakkeella A3 ilmoitettua autoa kohteessa 4.
Hankintasopimusta Javatrans Oy:n kanssa ei ole tehty.

HAKEMUS

Javatrans Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitun päätöksen 21.6.2005 § 405, kieltää Helsingin kaupunkia noudattamasta virheellistä palvelutason arviointiin liittyvää menettelyä sekä velvoittaa
Helsingin kaupungin korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on vaatinut toissijaisesti, että markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin suorittamaan sille hyvitysmaksuna 403.429,53 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut
20.154,50 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikön olisi tullut hylätä TJP Lines Oy:n tarjous. Yhtiö on osallistunut tarjouskilpailuun kalustolla, joka ei ole täyttänyt hankintayksikön inva-kalustoa koskevia vaatimuksia. Inva-kuljetuksiin käytettävään ajoneuvoon tulee mahtua kaksi pyörätuoliasiakasta, ja autossa on oltava inva-nostin. TJP Lines Oy:n Volkswagen Transporter -autoihin ei voi asentaa inva-nostinta kantavuuden ollessa autoissa riittämätön, eikä niihin mahdu kahta pyörätuolia käytävätilaa koskevien vaatimusten vuoksi.

Helsingin Palveluauto Oy:n kuljettajista vain puolella on tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetty ammattiajolupa, eikä yhtiön kuljettajia voida pitää ammattitaitoisina vammaisten kuljettajina.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousvertailun palvelutason osalta puutteellisesti ja epätasapuolisesti. Se ei ole laatinut riittävän yksityiskohtaista tarjousvertailua, jolla tarjousten ja vammaiskuljetuksiin erikoistuneiden yritysten valintaa olisi voitu perustella.

Helsingin Taksi-Data Oy:ltä on pyydetty erikseen lisäselvitystä koulutusohjelmasta, mutta muilta tarjoajilta vastaavaa selvitystä ei ole pyydetty. Hakija ei ole siten voinut antaa koulutusohjelmastaan lisäselvitystä. Yritykset eivät ole olleet tarjouskilpailussa tasavertaisia.
Hankintayksikkö on antanut palvelutasosta pisteitä mielivaltaisesti ja suosinut pisteytyksessään suuria yrityksiä.

VASTINE

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.300 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus.
Tarjousvertailu on tehty tarjouspyynnön mukaisesti tarjoushinnan ja määriteltyjen laatutekijöiden osalta. Vertailuhinta on laskettu ja pisteitä annettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen perusteiden mukaisesti, eikä muita seikkoja ole huomioitu. Annettujen pisteiden perustelut ilmenevät riittävällä tarkkuudella vertailuasiakirjoista, joten väite vertailun puutteellisuudesta on perusteeton.

Palvelutaso on keskeinen tekijä liikennöinnissä, ja siihen vaikuttavan koulutusohjelman laadun ja määrän merkitys on tuotu tarjouspyynnössä esiin. Olennaisena ei ole pidetty vain nykyistä palvelutasoa vaan sitä, miten tasoa ylläpidetään ja kehitetään sopimuskauden aikana. Hakijan tarjousta on arvioitu asianmukaisesti kaikkien esitettyjen selvitysten perusteella. Palvelutasoa on arvioitu erityisesti tarjouksen liitteiden 8 ja
9 perusteella, mutta huomioon on otettu sanottuun arviointiperusteeseen vaikuttavat seikat, vaikka ne olisi esitetty muussa kuin nimenomaisesti palvelutasoa koskeneessa liitteessä. Hakijan kuljettajien osaamistasoa, asiakasryhmätuntemusta ja paikallistuntemusta on sinänsä pidetty hyvänä, niin kuin hakija itsekin on arvioinut, ja hakija on saanut näiden seikkojen osalta täydet pisteet.

Hakijan palvelutasosta saamaan pistemäärään on kuitenkin vaikuttanut se, ettei hakijan tarjouksessa ole ollut koulutusohjelmaksi katsottavaa selvitystä eikä kuvausta. Hakijan koulutusohjelman laatua ja määrää ei ole tästä syystä voitu arvioida eikä siitä antaa pisteitä. Tarjouksessa on vain mainittu koulutuksesta. Tästä syystä hakija ei ole saanut palvelutasosta enempää kuin kolme pistettä. Pistemäärää on pidettävä riittävänä, ja se on oikeassa suhteessa muihin tarjouksiin, kun maksimipistemäärä palvelutasosta on ollut kahdeksan.
Koulutusohjelman sisältö on ollut keskeinen syy tarjousten välisiin piste-eroihin. Parhaat pisteet saaneilla tarjoajilla on ollut perusteellinen ja yksityiskohtainen koulutusohjelma.

Kuljettajien osaamistasoa, asiakasryhmätuntemusta ja paikallistuntemusta on arvioitu kaikkien tarjoajien kesken samalla tavalla, eikä hankintayksikkö ole suosinut suuria yrityksiä.

Helsingin Palveluauto Oy:n kaikilla kuljettajilla on henkilöauton ammattiajolupa, mikä seikka on ilmennyt yhtiön tarjouksen liitteestä 9.

Helsingin Taksi-Data Oy on jättänyt tarjouksen sekä inva-varusteisen että muun kaluston osalta. Muuta kalustoa koskevan tarjouksen koulutusohjelmaan liittyvää tulkinnanvaraisuutta on pyritty poistamaan pyytämällä tarjoajalta lisäselvitystä koulutuksen jatkuvuudesta ja määrästä. Helsingin Taksi-Data Oy:lle varattu mahdollisuus täsmentää tarjoustaan on liittynyt yksinomaan kohteeseen 4 muiden kuin invavarusteisten ajoneuvojen osalta, sillä inva-varusteisen kaluston osalta selvitys on sisältynyt tarjoukseen. Mainitulla täsmennyspyynnöllä ei ole ollut vaikutusta hakijan tarjoukseen eikä merkitystä hakijan menestymisen kannalta, koska hakija on jättänyt tarjouksensa kohteeseen 4 vain inva-varusteisten ajoneuvojen osalta.

Helsingin Taksi-Data Oy:lle varattu mahdollisuus lisäselvityksen antamiseen ei ole merkinnyt mahdollisuutta parantaa tarjousta.
Tulkinnanvaraisuus tarjouksessa on liittynyt siihen, että yhtiön selvitys koulutusohjelmastaan on ollut sisällöltään vastaava, kuin minkä yhtiö oli antanut inva-varusteisten ajoneuvojen kuljettajien osalta.
Tulkinnanvaraiseksi katsottiin se, oliko tarjouksen mukainen koulutusohjelma tarkoitettu joltakin osin vastaavaksi kuin invavarusteisten ajoneuvojen kuljettajien koulutusohjelma ja oliko koulutus jatkuvaa. Saatu selvitys ei täysin poistanut tulkinnanvaraisuutta mutta vahvisti käsityksen siitä, että koulutus oli jatkuvaa. Tarjousvertailun perusteluihin on merkitty, että "Koulutuksen jatkuvuudesta ja määrästä pyydettiin lisäselvitys, jonka perusteella koulutus on jatkuvaa koko sopimuskauden ajan". Yhtiö ei ole saanut lisäselvityksestä lisäpisteitä, vaan pistemäärä on pysynyt samana, kuin sen oli alustavasti hankintaryhmässä suunniteltu olevan. Mitään uusiksi tiedoiksi katsottavia seikkoja ei ole selvityksestä otettu huomioon.

Hakijalle ei ole varattu tilaisuutta täsmentävän lisäselvityksen antamiseen, koska hakijan tarjous ei ole ollut tulkinnanvarainen.
Hakijaa ja muita tarjoajia on siten kohdeltu tarjousten täsmentämisenkin osalta tasapuolisesti.

Hankintayksikkö on arvioinut kaikkien tarjoajien kalustoa tarjouksissa esitetyn selvityksen perusteella. Tarjouksiin ei ole sisältynyt sellaista selvitystä, jonka oikeellisuutta olisi ollut perusteltua epäillä. Jos tarjoaja on ilmoittanut kalustonsa täyttävän sille asetetut vaatimukset, ilmoitusta ei siten ole ollut aihetta epäillä. TJP Lines Oy:n ajoneuvot ovat tarjouksessa esitetyn selvityksen perusteella täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset, eikä hankintayksiköllä ole ollut perusteita hylätä TJP Lines Oy:n tarjousta. Hankintasopimukset sisältävät toisaalta siinä määrin merkittäviä sopimussakkoehtoja, ettei tarjoajalle olisi taloudellisesti kannattavaa ajaa vähimmäisvaatimuksia vastaamattomilla ajoneuvoilla. Hankintayksikkö tarkastaa lisäksi valitut ajoneuvot ennen liikennöinnin aloittamista.

Hakija on saanut enimmillään 79,41 pistettä kohteessa 1 ja 87,05
pistettä kohteessa 2. Viimeisimpien hyväksyttyjen tarjousten pisteet ovat olleet vastaavasti 87,06 ja 87,94 pistettä. Palvelutason pisteytyksen vaadittu muuttaminen ei käytännössä muuttaisi tarjouskilpailun lopputulosta. Vaikka TJP Lines Oy:n tarjous olisi kohteessa 1 hylätty, hakijan pisteet eivät olisi riittäneet valituksi tulemiseen. Kohteessa 2
TJP Lines Oy:n tarjous on menestynyt hakijan tarjoustakin huonommin.
Hakijan vetoamilla seikoilla ei ole näin ollen ylipäänsä merkitystä tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta.

LAUSUNNOT

Helsingin Taksi-Data Oy on vaatinut, että hakemus hylätään.

Yhtiön antama lisäselvitys on ollut tarjouksen täsmentämistä alkuperäisen tarjouksen sisällön puitteissa. Yhtiön käsityksen mukaan koulutuksen järjestelmällisyys ja jatkuvuus on ilmennyt jo tarjouksesta.
Hankintayksikölle annettu täsmennys siitä, että "invakuljettajien koulutus järjestetään HTD:n toimesta invalidiliiton koulutuksena vuosittain kaikille invataksien kuljettajille" ei ole muuttanut alkuperäistä tarjousta vaan poistanut hankintayksikön kokeman tulkinnallisen epäselvyyden, joka oli aiheutunut siitä, että yhtiö oli kuvannut koulutusohjelmansa sisältöä esimerkinomaisesti. On ilmeisen selvää, että puheena oleva lisäselvitys ja palvelutasosta annettu pisteytys eivät ole voineet vaikuttaa merkitsevästi hakijan ja Helsingin
Taksi-Data Oy:n keskinäiseen sijoittumiseen tarjouskilpailussa.

TJP Lines Oy on vaatinut, että hakemus hylätään ja että hakija velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut
2.600 eurolla korkoineen.

Yhtiö on kuvannut tarjouksessaan palveluun käytettävän kaluston ja sitoutunut tuottamaan palveluja kalustolla, joka täyttää hankintayksikön ja lain asettamat vaatimukset. Kalustosta löytyvät vaaditut kaksi pyörätuolipaikkaa ja pyörätuolinostin. Kalustossa ilmenevät puutteet merkitsisivät hankintasopimukseen kohdistuvaa rikkomusta, jonka ratkaiseminen ei kuuluisi markkinaoikeuden toimivaltaan.

Hankintayksikkö on tehnyt hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Palvelutaso on muodostunut tarjouspyynnön mukaan kuljettajien koulutusohjelmasta. Tarjouspyynnössä on yksilöity tämän kriteerin osa-alueet, jotka ovat tarjousvertailun mukaan olleet pisteytyksessä keskenään samanarvoisia. Tarjous, joka ei ole sisältänyt selvitystä koulutusohjelmasta vaan ainoastaan osaamisen nykytasosta, on saanut vertailussa enintään kaksi pistettä. Hakija ei ole esittänyt lainkaan selvitystä koulutusohjelmastaan, eikä sitä ole syrjitty laatuvertailussa.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää annettujen tarjousten johdosta lisäselvitystä. Hakija ei ole ilmoittanut, mitä hankintayksikön olisi tullut siltä tiedustella. Kun hakija ei ole esittänyt koulutusohjelmastaan selvitystä, ei sellaista ole voitu siltä erikseen pyytää.

Hakija ei ole perustellut väitettään tarjousvertailun puutteellisuudesta.
Tarjousvertailu on tehty hankintalain ja tarjouspyynnön mukaisesti, ja kaikkia tarjoajia on kohdeltu siinä tasapuolisesti.

Helsingin Palveluauto Oy on vaatinut, että hakemus hylätään.

Kaikilla yhtiön kuljettajilla on henkilöauton ammattiajolupa. Yhtiö on liittänyt tarjoukseensa kattavan perehdyttämis- ja koulutusohjelmansa sekä selvityksen kuljettajiensa nykyisestä osaamistasosta. Useat yhtiön kuljettajista ovat käyneet yhtiön oman ohjelman lisäksi Työtehoseura ry:n tai muun vastaavan tahon järjestämän ammatillisen koulutuksen.
Yhtiön palvelutasosta saamat pisteet ovat olleet ansaittuja.

Mr. Taxi Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksenään muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä määritellyt hankinnan kohteeseen ja tarjousten valintaan vaikuttavia seikkoja sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö olisi tuottanut yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö on ollut palvelutasoa koskevin osin epätäsmällinen, tulkinnanvarainen ja virheellinen.
Tarjouksia ei ole ollut mahdollista vertailla niin, että vertailussa olisi voitu noudattaa kaikkia pisteytyksen osalta ilmoitettuja tietoja.

Tarjouspyynnössä ei ole määritelty koulutusohjelman laadullisia ja määrällisiä perusteita eikä ilmoitettu sellaisten painotusta.
Palvelutasosta saatavissa olleiden pisteiden olisi siten tullut jakautua tasan laadullisiin ja määrällisiin perusteisiin. Tarjouspyyntö on kuitenkin jättänyt epäselväksi ja hankintayksikön mielivaltaan lukuisia kysymyksiä.

Koulutusohjelmaa on kuvattu osakriteereillä kuljettajien nykyinen osaamistaso, asiakaspalvelu, asiakasryhmätuntemus, asianmukaisten säädösten tunteminen ja paikallistuntemus. Palvelutasoa arvioitaessa koulutuksesta saatavissa olleet pisteet ovat olleet huomattavasti ratkaisevammassa asemassa kuin kuljettajien nykyinen osaamistaso.
Koulutuspisteet ovat vastanneet 4/5 ja kuljettajien nykyinen osaamistaso 1/5 jaossa olleista pisteistä. Koulutusohjelman painottaminen on ollut epäsopivaa ja -asianmukaista sekä objektiivisesti arvioiden perusteetonta. Koulutustarve on vähäinen, jos osaamistaso on jo valmiiksi korkea.

Tarjouspyynnön mukaan laaditusta tarjouksesta ei ole myöskään voinut päätellä, tarjoaako tarjoaja jonkun ilmoittamistaan ajoneuvoista kilpailutuskohteessa 4 inva-varusteiseen kalustoon vai muuhun kalustoon, kun inva-varusteisen kaluston osalta kalustolomakkeesta on tullut täyttää kohdat 2 - 4 ja muun kaluston osalta kohdat 2 ja 4.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään ilmoittanut tarkastavansa vain tarjoajan ja alihankkijoiden luottotiedot yleisistä rekistereistä.
Hankintayksikön olisi tullut tarkistaa myös Ajoneuvohallintokeskuksen rekisteristä ajoneuvojen soveltuvuus ilmoitettuun tarkoitukseen sekä käräjäoikeudesta, ettei tarjoajalla ole vireillä työehto- tai sopimusrikkomuksiin perustuvia riitoja.

TJP Lines Oy:n tarjous olisi tullut hylätä ja yhtiö sulkea pois tarjousvertailusta tarjouspyynnön 12 kohdan perusteella tarjoajalla ollessa sellaisia tarjoajasta itsestään johtuvia avoimia työehto- tai sopimusrikkomuksia, joiden voidaan perustellusti arvioida häiritsevän liikennöintiä. Näin siksi, että TJP Lines Oy käyttää alihankkijanaan läheisyhtiötään Hansapoli Oy:tä, jolla on ollut vireillä avoin työsopimusta koskeva riita. TJP Lines Oy on itsekin ollut sanotussa riidassa sopimukseen perustuvan saatavan velkojana. TJP Lines Oy on lisäksi laiminlyönyt esittää Hansapoli Oy:n tilinpäätösasiakirjoja tai edes osavuositilinpäätöstä.

TJP Lines Oy:n tarjouksensa liitteessä A3 ilmoittama kalusto on ollut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten vastainen. Autot on rekisteröity linja-autoiksi. Niitä ei ole tilanpuutteen vuoksi mahdollista rekisteröidä sellaisiksi, että niillä voisi kuljettaa kuljettajan ja seitsemän matkustajan lisäksi kahta pyörätuolimatkustajaa. TJP Lines Oy:n vilpillisessä mielessä tekemä tarjous olisi tämän vuoksi tullut hylätä kokonaisuudessaan.

Palvelutason pisteytys on suoritettu puutteellisesti ja epätasapuolisesti.
Hankintayksikkö on todennut muun muassa, että jos tarjouksessa on mainittu kuljettajien osaamistason olevan hyvä mutta varsinaisesta koulutusohjelmasta ei ole ollut mainintaa, tarjoukselle ei ole käytännössä voitu antaa kuin 0 - 2 pistettä. Kun palvelutasossa on ollut viisi osakriteeriä, kahden pisteen saaminen edellä mainitusta merkitsisi sitä, että saatavissa olisi pitänyt olla kahdeksan asemesta kymmenen pistettä, jos muut osakriteerit olisi pisteytetty samalla tavalla.

Tarjousvertailu ei ole perustunut kaikkiin tarjouspyynnössä ilmoitettuihin kriteereihin. Vertailusta ei ole voitu todeta, miten kutakin osakriteeriä on arvioitu kunkin tarjoajan kohdalla ja miten pisteet ovat kriteereittäin muodostuneet.

Tarjousvertailu on tehty epäyhtenäisten ja vertailukelvottomien tarjousten kesken. Hankintayksikkö on paikannut puutteellisia tarjouksia itse huomioimillaan seikoilla ja ottanut mielivaltaisesti huomioon muissakin tarjousten liitteissä kuin palvelutasoa koskevassa liitteessä olleen selvityksen. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole hakijan osalta ottanut huomioon pisteitä korottavana seikkana esimerkiksi hakijan tuloslaskelmaerittelyistä 2003 - 2004 ilmeneviä tietoja yhtiön kursseihin ja koulutukseen käyttämistä varoista. Vertailussa on lisäksi huomioitu seikkoja, joita ei ole tarjouspyynnössä mainittu, kuten
Helsingin Taksi-Data Oy:n kohdalla A:n lausunto.

Helsingin Taksi-Data Oy:n tarjouksessaan ilmoittamaa kolmansien tahojen järjestämää koulutusta ei olisi tullut katsoa tarjoajan omaksi koulutukseksi. Syksyllä 2005 ilmoitettu kurssi olisi tullut huomioida kuljettajien nykyistä osaamistasoa arvioitaessa ja vain inva-varusteista kalustoa koskien. Hankintayksikkö ei ole toisaalta arvioinut koulutusta määrällisesti. Yhtiö on kuitenkin saanut 7,5 pistettä inva-varusteisen kaluston palvelutasosta. Yhtiön alkuperäisessä tarjouksessa ei ole ollut mainintaa muun kuin inva-varusteisen kaluston kuljettajille suunnatusta koulutuksesta, joten yhtiön tältä osin saamat pisteet ovat perusteettomia. Koulutuksen on lisäksi todettu tältä osin olevan jatkuvaa, vaikkei siitä ole ollut mitään mainintaa.

Hankintayksikkö on pyytänyt Helsingin Taksi-Data Oy:ltä lisäselvityksen suullisesti, vaikka menettely on muutoin ollut kirjallista.
Kyse ei ole ollut annettujen tietojen täsmentämisestä vaan lisäselvityksestä. Hankintayksikkö on väittänyt täsmennyspyynnön koskeneen ainoastaan kilpailutuskohdetta 4 muiden kuin invavarusteisten ajoneuvojen osalta, mutta tarjouspyynnössä ei ole pyydetty eri koulutusohjelmaa erilaisille kalustoille. Lisäselvityspyyntö on asettanut muut tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan, koska hankintayksikkö on sen perusteella saanut tietoonsa yhtiön koulutusta koskevana uutena seikkana, että yhtiö järjestää inva-varusteisen kaluston kuljettajille koulutusta vuosittain ja että laatuprojektin yhteydessä luodaan kaikille kuljettajille täydennyskoulutuspaketti.

Myös Helsingin Palveluauto Oy on saanut palvelutasosta perusteettomasti 7,5 pistettä. Tarjouksen palvelutasoa kuvaavissa tiedoissa ei ole ollut mainintaa koulutuksesta saati koulutusohjelmasta.
Yhtiön perehdyttämisohjelmaa ei voida pitää koulutusohjelmana, koska se liittyy lähinnä kuljettajien nykyiseen osaamistasoon. Yhtiön koulutusohjelma on kuitenkin arvioitu laadullisesti kattavaksi ja hyväksi. Vertailussa on huomioitu sellaisetkin koulutuspäivät, jotka eivät koske arvioitavia osakriteerejä. Lisäksi yhtiön kohdalla on tehty johtopäätös, että koulutuspäiviä eri aiheista järjestettäisiin jatkuvasti, vaikka tästä ei ole ollut tarjouksessa mainintaa. Yhtiön tarjousasiakirjoista ei myöskään ilmene, että perehdyttämiskoulutusohjelma olisi viikon pituinen. Myös kuljettajien rikostaustan selvittäminen on otettu perusteettomasti huomioon.

Hakija on maininnut tarjouksessaan kuljettajakoulutuksessa olevan keskeistä vammaisten ja rajoittuneiden asiakkaiden yksilöllisen palvelun. Kuljetuskokonaisuuden on lisäksi ilmoitettu rakentuvan ammattitaitoisista kuljettajista. Tarjousvertailu on suoritettu epätasa-arvoisesti, koska hakijalta on vaadittu koulutuksen tarkempaa yksilöintiä kuin muilta tarjoajilta. Hakija on saanut vain kolme pistettä, vaikka hankintayksikkökin on todennut, että koulutuksen painopistealueet on tarjouksessa mainittu. Hakijan olisi tullut saada palvelutasosta vähintään viisi pistettä, jolloin hakija olisi menestynyt ainakin liikennöintikohteessa 2.

Hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus menestyä liikennöintikohteissa 1 ja 2 sekä paremmin kohteessa 4, jos tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset olisi hylätty ja jos tarjousvertailu olisi suoritettu kaikkien tarjoajien osalta virheettömästi.

LISÄVASTINE

Helsingin kaupunki on vaatinut, että hakemus hylätään kokonaisuudessaan tai ainakin siltä osin, kuin se kohdistuu muihin tarjouskilpailussa valittuihin ajoneuvoihin kuin kymmeneen TJP Lines Oy:n tarjouksen lomakkeella A3 ilmoitettuun autoon.

Tarjoajat ovat voineet antaa tarjouspyynnön perusteella vertailukelpoisia tarjouksia. Kuljettajiin liittyvät ja palvelutasoa kuvaavat osatekijät on koottu kokonaisuudeksi, jota on nimitetty koulutusohjelmaksi. Tällä on korostettu sitä, että palvelutasoon liittyviltä tekijöiltä on edellytetty suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tarjouspyynnössä on todettu, että koulutusohjelmaa arvioidaan laadun ja määrän suhteen. Tarjouspyynnössä on määritelty riittävällä tarkkuudella koulutusohjelman sisältö ja ohjelman arviointiin vaikuttavat tekijät. Palvelutasoa ei ole määritelty epätäsmällisesti eikä tulkinnanvaraisesti vaan kuljettajaan liittyvänä laatutekijänä, josta on tullut esittää selvitys koulutusohjelman muodossa.

Koulutuksen tarve on olennainen myös osaavien kuljettajien kohdalla.
Tarjoajat, joiden kuljettajilla on hyvä osaamistaso, panostavat lähtökohtaisesti myös kouluttamiseen. Palvelutasoa koskeva arviointiperuste on ollut asianmukainen ja ketään syrjimätön.

Tarjoajille on ennen tarjousten jättämistä järjestetty tiedotustilaisuus ja varattu mahdollisuus esittää tarjouspyynnöstä kirjallisiakin kysymyksiä.
Hakijallakin on siten ennen tarjouksen jättämistä ollut mahdollisuus pyytää haluamaansa selvennystä. Palvelutasoon vaikuttavaa koulutusohjelmaa sekä sen laatua ja määrää voidaan pitää myös siinä määrin yleisesti ymmärrettävinä, ettei käsitteiden määrittely ole ollut tarpeen.

Tarjouspyynnön liitteenä ollutta lomaketta kalustosta ja tarjoushinnasta ei voida myöskään pitää epäselvänä. Lomakkeen täyttöohje on esitetty lomakkeen kohdassa 1. Tässä on todettu muun muassa, että kunkin ajoneuvon tai samankaltaisten ajoneuvojen muodostaman ryhmän osalta on täytettävä oma lomake. Jos tarjoaja on tarjonnut sekä inva-autoja että muita autoja, näistä on siten tullut täyttää erilliset lomakkeet. Inva-autoa ei ole myöskään voinut tarjota muiden kuin inva-autojen kohteeseen.
Hakija on tarjonnut kuutta inva-autoa niille tarkoitettuihin liikennöintikohteisiin.

TJP Lines Oy:tä ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta eikä sen tarjousta ole hylätty, koska kysymyksessä ei ole ollut tarjouspyynnön 12.3
kohdassa tarkoitettu tilanne. Työriita on liittynyt Hansapoli Oy:öön, eikä riita ole voinut häiritä liikennöintiä. Hankintayksikkö on myös katsonut TJP Lines Oy:n esittäneen tarjouksensa liitteessä riittävän selvityksen Hansapoli Oy:stä alihankkijana.

Mahdollisten työehto- ja sopimusriitojen tarkastamista tuomioistuimista ei voida perustellusti edellyttää. Autojen tarkastamista
Ajoneuvohallintokeskukselta ei ole myöskään tarpeen edellyttää, koska autot tarkastetaan ennen liikennöintiä. Jos auto ei täytä vähimmäisvaatimuksia, kysymyksessä on sopimusrikkomus. Useat tarjoajat ovat lisäksi tarjonneet uusia autoja, joiden osalta kaikkia vähimmäisvaatimuksia ei voida tarkastaa ennen auton sisustamista.

Markkinaoikeuskäsittelyn aikana syksyllä 2005 on sinänsä ilmennyt, että kymmenen TJP Lines Oy:n lomakkeella A3 tarjoamaa autoa ei nykyisellään täytäkään vähimmäisvaatimuksia kahden pyörätuolipaikan osalta. Yhtiö on ilmoittanut asiaa koskevissa neuvotteluissa, että kalustoa olisi mahdollista muuttaa vähimmäisvaatimukset täyttäväksi, mutta muutostyöt edellyttävät ajoneuvojen käytäväleveyden puolesta
Ajoneuvohallintokeskuksen poikkeuslupaa.

Vähimmäisvaatimusten on sinänsä täytyttävä vasta siinä vaiheessa, kun liikennöinti aloitetaan. Mikäli TJP Lines Oy ei kuitenkaan pysty esittämään tarvitsemaansa poikkeuslupaa eikä muuttamaan kalustoaan, yhtiön tarjous on puheena olevien ajoneuvojen osalta hylättävä. Tämä ei kuitenkaan merkitsisi hankintapäätöksen virheellisyyttä eikä vaikuttaisi tarjouskilpailun lopputulokseen myöskään jälkikäteen. Kohteeseen 4 on valittu kaikki vähimmäisvaatimukset täyttäneet inva-varusteiset ajoneuvot. Yhtään uutta ajoneuvoa ei siten tulisi valittavaksi mahdollisesti hylättävien tilalle. TJP Lines Oy:n ajoneuvoista koostuvaa ensimmäistä edullisuusluokkaa ei liioin täydennettäisi muiden tarjoajien ajoneuvoilla, koska TJP Lines Oy:n tarjous on ollut muita merkittävästi parempi.

Koulutusohjelmaan liittyvää selvitystä on pidetty riittävänä, koska tarjoajien on käytännössä vaikea esittää kyseisten seikkojen osalta luotettavaa selvitystä kuten tutkintotodistuksia tai vastaavia.
Tarjouspyynnössä ei ole määritelty koulutusohjelman muotoa, joten huomioon on ollut otettava myös muu tarjouksessa esitetty selvitys.

Koulutusohjelman laadun ja määrän arviointi on tehty kokonaisarviona, eli palvelutasosta esitettyjen selvitysten vertailu on perustunut arvioon ja selvityksistä saatuun kokonaisnäkemykseen. Palvelutasoselvityksiä ei ole mahdollista mitata yksiselitteisillä mittareilla. Kaikkia koulutusohjelmaan liittyviä osatekijöitä ei ole liioin tullut pisteyttää erikseen eikä painottaa ja toteuttaa matemaattisesti yksiselitteisellä tavalla. Osatekijöitä on pidetty mainitussa kokonaisarvioinnissa samanarvoisina ilman, että enempää osakriteereille kuin niiden laadulle ja määrälle olisi määritelty erikseen vertailupisteitä.

Hankintapäätöksen liitteessä on esitetty riittävän kattavasti ja yksityiskohtaisesti palvelutason vertailua ja pisteytystä koskevat periaatteet. Koulutusohjelmalle, jonka sisällöllinen laatu ja määrä sekä ajallinen kesto ja jatkuvuus on katsottu parhaaksi, on annettu kahdeksan pistettä, ja muut tarjoukset on pisteytetty suhteessa tähän. Nykyistä osaamistasoa koskevan selvityksen asema on muodostunut kokonaisarviossa jossain määrin erilaiseksi, koska se on sisältänyt osaamista koulutusohjelmaan nimetyistä osatekijöistä. Näistä syistä on pidetty perusteltuna, että tarjoajalle annetaan pisteitä kuljettajien nykyisestä osaamistasosta, vaikka koulutusohjelmaa ei olisi lainkaan esitetty. Palvelutasosta saadut pisteet on kuitenkin tällaisessa tapauksessa rajoitettu enintään kahteen.

Helsingin Taksi-Data Oy:n esittämät lausunnot kuljettajiensa nykyisestä osaamistasosta on otettu osaltaan huomioon tarjouspyynnön mukaisena selvityksenä. Vertailussa on otettu huomioon myös ulkopuolisen toimijan järjestämä koulutus, sillä tarjouspyyntö ei ole asettanut rajoituksia ulkopuolisia koulutuspalvelujen käyttämiselle. Helsingin
Taksi-Data Oy:n pisteet on annettu koulutuksen sisällöllisestä kattavuudesta eikä jatkuvuudesta.

Helsingin Palveluauto Oy:n esittämästä selvityksestä ovat ilmenneet kuljettajien nykyinen osaamistaso sekä kattavan koulutusohjelman muihin osatekijöihin liittyvät tiedot. Yhtiölle annetut pisteet ovat olleet perusteltuja. Kuljettajien rikostaustan selvittämistä ei olisi sinänsä tullut ottaa huomioon, mutta tämän seikan mainitsemisella ei ole ollut merkitystä pistemäärän kannalta.

Hakijalta ei ole edellytetty tarkempaa yksilöintiä kuin muilta tarjoajilta.
Hakijan selvitys on sisältänyt vain lyhyet toteamukset siitä, että koulutuksen painotus on asiakaspalvelussa ja asiakasryhmien tuntemuksessa. Hakija on saanut selvityksensä perusteella kaksi pistettä kuljettajiensa nykyisestä osaamistasosta ja yhden pisteen kouluttamiseen liittyvästä toteamuksesta. Enempiä johtopäätöksiä koulutuksen sisällöstä, laadusta ja määrästä ei ole voitu tehdä.

HAKIJAN LISÄVASTASELITYS JA LISÄKIRJELMÄT

Hakija on esittänyt lisävastaselityksessään ja kahdeksassa lisäkirjelmässään muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyynnössä ei ole määritelty, millaista koulutusohjelmaa hankintayksikkö edellyttää ja miten siitä annettavat pisteet määräytyvät.
Hakija ei ole ymmärtänyt epäselvän tarjouspyynnön sisältöä eikä siten tiennyt, miten tarjous olisi tullut palvelutason osalta laatia.

TJP Lines Oy:n tarjous olisi tullut hylätä myös sillä perusteella, että
TJP Lines Oy:n taloudellinen tilanne on ollut niin huono, että yhtiöllä on voitu perustellusti olettaa olevan vaikeuksia hoitaa tarjouksen mukaista liikennettä. Yhtiön taloudellinen tilanne ja omavaraisuusaste eivät ole mahdollistaneet 50 uuden ajoneuvon hankkimista eli yhteensä noin 3.400.000 euron suuruista kertainvestointia.

TJP Lines Oy:n kalusto on ollut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten vastainen myös sen vuoksi, että siinä ei ole ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytettyä määrää asiakkaiden kiinteitä istuimia. Tällaisia istuimia on tullut olla inva-varusteisessa autossa vähintään kolme, mutta TJP Lines Oy on ilmoittanut autoissaan olevan kaksi kiinteää istuinta. Tarjous olisi tullut hylätä. Sille ei samasta syystä olisi ainakaan saanut antaa kiinteiden istuinten osalta lisäpisteitä, joita on tarjouspyynnössä ilmoitettu annettavan kahdesta vähimmäismäärän ylittävästä kiinteästä istuimesta puoli pistettä kummastakin.

Hankintayksikkö on ilmeisesti pyytänyt tarjousajan päättymisen jälkeen suullisesti lisäselvitystä myös TJP Lines Oy:ltä, joka on selvityksessään 30.5.2005 parantanut tarjoustaan edellä mainittujen istuinpaikkojen osalta.

TJP Lines Oy:n tarjous olisi pitänyt hylätä vielä silläkin perusteella, että yhtiön alkuperäinen tarjoushinta on ollut kohteen 1 osalta hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden poikkeuksellisen alhainen. Antamassaan selvityksessä 30.5.2005 yhtiö on sitten korottanut hintaansa tältä osin.
Tarjoushinta on kuitenkin ollut epäselvä ja tarjouspyyntöä vastaamaton vielä selvityksen jälkeenkin, ja tarjous olisi pitänyt hylätä viimeistään silloin. Hankintayksikkö on kuitenkin tulkinnut selvitystä epätasapuolisesti muita tarjoajia kohtaan.

Helsingin Palveluauto Oy:n tarjous olisi tullut hylätä, koska yhtiön ajoneuvot eivät sovellu rekisteriotteensa mukaisesti tarjouspyynnössä vähimmäisedellytyksenä määriteltyyn kuljetukseen. Kun ajoneuvoilla kuljetetaan kahta pyörätuolimatkustajaa, mukaan mahtuu korkeintaan viisi muuta matkustajaa. Linja-autoissa matkustajapaikkoja tulee kuitenkin ajoneuvolain mukaan olla kuljettajan lisäksi useammalle kuin kahdeksalle henkilölle.

Helsingin Palveluauto Oy:n tarjous on lisäksi ollut ehdollinen liikennöintikohteen 4 osalta, joten se olisi senkin vuoksi tullut hylätä.

Hankintayksikön valitsema tapa vertailla palvelutasoa kokonaisarvion perusteella on ollut epäyhtenäinen, mielivaltainen, epätasapuolinen ja läpinäkymätön.

Helsingin Palveluauto Oy on saanut tarjousvertailussa kaksi perusteetonta pistettä myös ajoneuvojen istuinväljyydestä. Kaluston rakenne- ja varustelutasossa vapaa istuintila vaakasuorassa mitattuna tarkoittaa selkänojien välistä etäisyyttä. Yhtiön Mercedes-Benz Sprinter -ajoneuvoissa istuinväljyys kojelaudasta istuimen etuosaan on vain 300
millimetriä, eikä vaadittu vapaa istuintila 800 millimetriä täyty myöskään vastakkain olevien penkkien kohdalla. Hakija on tarjonnut vastaavia ajoneuvoja saamatta kuitenkaan pisteitä kuten Helsingin
Palveluauto Oy.

Osoituksena tarjousvertailun virheellisyydestä on se, että hankintayksikkö on 1.12.2005 pitämässään kokouksessa alentanut
Helsingin Taksi-Data Oy:n ja Mr. Taxi Oy:n alkuperäisessä tarjousvertailussa saamia pisteitä, koska eräät tarjoajien ajoneuvot eivät ole vastanneet tarjouksissa istuinväljyyden osalta ilmoitettuja tietoja.
Tarjouskilpailussa menestyneet liikennöijät ovat siten saaneet tarjousvertailussa pisteitä perusteettomasti, ja tehdyn vertailun lopputulosta on muutettu jälkikäteen. Hakijan pisteitä ei ole kuitenkaan samassa yhteydessä korotettu vastaamaan Helsingin Palveluauto Oy:n istuinväljyydestä saamia pisteitä.

Myöskään TJP Lines Oy:n kaluston vapaa istuintila ei ole täyttynyt istuinväljyyden suhteen kahteen lisäpisteeseen oikeuttavalla tavalla.
Yhtiön tarjoamilla Mercedes-Benz Sprinter 313 CDI -ajoneuvoilla lisäpisteiden saamiseksi edellytettävä istuinväljyys ja vapaa istuintila eivät täyty erikseen kaikkien istuinten osalta niiden ollessa samanaikaisesti käytössä.

Tarjouspyynnön mukaan istuinpaikkamäärästä on voinut saada yhden lisäpisteen, jos kiinteitä istuimia on ollut kaksi yli vähimmäismäärän.
Tarjouspyyntöä on tulkittava niin, että lisäpisteiden saaminen edellyttää vähimmäismäärän ylittymistä vähintään kahdella istuimella. Kun
Helsingin Palveluauto Oy on ilmoittanut kalustonsa kiinteiden istuinten määräksi neljä, yhtiölle ei olisi tullut antaa istuinpaikkamäärästä puolta lisäpistettä.

Se, että hankintayksikkö on ylipäänsä sallinut Helsingin Palveluauto Oy:n tarkistaa tarjoustaan kalustonsa istuinpaikkojen ja -väljyyden osalta 3.6.2005 tarjousten jättämisen 13.5.2005 jälkeen vaikkakin ennen hankintapäätöksen tekemistä, on merkinnyt hankintasäännöksissä kiellettyä mahdollisuutta parantaa tarjousta ja siten tarjoajien epätasapuolista kohtelua. Yhtiön alkuperäisessä tarjouksessa kaluston kiinteiden istuinten lukumääräksi ilmoitettu viisi, kun taas myöhässä saapuneessa tarjouksen korjauksessa kaikkien ajoneuvojen kiinteiden istuinten lukumäärä on ollut edellä mainituin tavoin neljä. Istuinten lukumäärää vähentämällä Helsingin Palveluauto Oy on saanut istuinväljyydestä perusteettomasti kaksi lisäpistettä, joita se ei olisi saanut ilman mainittua korjausta.

Otteet Helsingin Palveluauto Oy:n kalustoon keväällä 2006
kohdistuneesta tarkastuksesta osoittavat joka tapauksessa ja viimeistään, etteivät yhtiön autot ole täyttäneet istuinväljyydestä annettavien pisteiden edellytyksiä ja että autoissa on todellisuudessa ollut enemmän istuimia, kuin niitä olisi tarjoukseen tehdyn korjauksen mukaan pitänyt olla. Hankintayksikkö olisi voinut ja sen olisi tullut tarkastaa tarjotut ajoneuvot ennen hankintapäätöksen tekemistä tai ainakin ennen hankintasopimuksen tekemistä. Se on laiminlyönyt paitsi tämän, myös velvollisuutensa sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle sellaiset tarjoajat, jotka ovat syyllistyneet olennaisesti väärien tietojen antamiseen kalustonsa ominaisuuksista.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt kohteeseen 3 annettujen tarjousten hylkäämiselle muuta perustetta kuin sen, että tarjousten hintataso olisi ollut liian korkea. Tarjousten hylkääminen ei ole perustunut tarjouspyynnön ehtoihin. Hakijan tarjous on ollut annetuista tarjouksista edullisin. On ilmeistä, että liian korkea hinta ei ole ollut todellinen syy tarjousten hylkäämiselle. Hankintamenettelyn keskeyttämisestä huolimatta hankintayksikkö on tehnyt 1.2.2006 TJP Lines Oy:n kanssa mainitusta kohteesta hankintasopimuksen, jonka osalta hakija on jättänyt markkinaoikeudelle asianumerolla 101/06/JH käsiteltävän hakemuksensa.

HANKINTAYKSIKÖN LISÄKIRJELMÄT

Hankintayksikkö on todennut viidessä lisäkirjelmässään muun ohella seuraavan.

TJP Lines Oy on liittänyt tarjoukseensa asianmukaisen selvityksen taloudellisesta asemastaan. Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä yhtiön taloudellista kykyä selviytyä hankkeesta.

Hankintayksikkö on tehnyt sopimukset valittujen tarjoajien kanssa. Se ei kuitenkaan ole tehnyt TJP Lines Oy:n kanssa sopimusta liikennöintikohteesta 4 tarjouksen liitteessä A3 yksilöityjen invavarusteisten ajoneuvojen osalta, koska Ajoneuvohallintokeskuksen poikkeuslupaa ei ollut sopimuksen allekirjoittamishetkeen mennessä saatu. Hakija puolestaan on kieltäytynyt tekemästä sopimusta vedottuaan siihen, että tarjottu sopimusluonnos ei tarjoa yhtiölle niitä oikeuksia, jotka sille käsityksensä mukaan olisivat asianmukaisen hankintamenettelyn perusteella kuuluneet.

Istuinväljyyttä koskeva kysymys on ollut esillä jo ennen hankintapäätöksen tekemistä eikä vasta hakijan viittaamassa kokouksessa 1.12.2005. Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia käsitellessään niitä tarjoajia, jotka olivat tarjouksissaan esittäneet kahteen pisteeseen oikeuttavan istuinväljyyden täyttyvän, tarkistamaan mainitun seikan toteutumisen käytössä olleissa ajoneuvoissaan.
Tarkistusta ei ole pyydetty tarjoajilta, jotka olivat ilmoittaneet hankkivansa uutta kalustoa, koska tällöin lähtökohtana on ollut autojen varustaminen ilmoitetulla tavalla. Helsingin Taksi-Data Oy ja TJP
Lines Oy ovat tällöin tarkistaneet tarjouksiaan itselleen epäedulliseen suuntaan ilmoittamalla, ettei istuinväljyys eräiden autojen kohdalla täytykään, jolloin tarjoajat ovat jääneet tarjousvertailussa näiden ajoneuvojen kohdalla tältä osin ilman pisteitä.

Helsingin Palveluauto Oy on sitä vastoin ilmoittanut 3.6.2005 muuttaneensä autojensa istuinpaikkoja siten, että pisteisiin vaaditut istuinväljyydet ovat toteutuneet. Eräissä automalleissa istumapaikkoja on mahdollista järjestellä ilman Ajoneuvohallintokeskuksen poikkeuslupaa. Hakijan väite Helsingin Palveluauto Oy:n perusteettomista pisteistä on siten tältäkin osin väärä.

Helsingin Palveluauto Oy:nkin osalta tarjousvertailu on tehty tarjousasiakirjoissa annettujen tietojen perusteella. Yhtiön 3.6.2005 tekemä oikaisu tarjoukseensa on liittynyt hankintayksikön edellä viittaamaan kehotukseen. Kysymys ei ole ollut tarjouksen parantamisesta vaan oikaisemisesta kiinteiden istuinpaikkojen osalta tarjoajalle epäedulliseen suuntaan. Oikaisun johdosta Helsingin
Palveluauto Oy on "menettänyt" istuimista puoli pistettä.

Hakijalla on väärä käsitys tarjouspyynnön tulkinnasta kiinteistä istuimista annettavien pisteiden osalta. Pisteiden saaminen ei ole edellyttänyt kahta ylimääräistä istuinta, vaan pisteitä on saanut yhdestä tai kahdesta ylimääräisestä istuimesta puoli pistettä kustakin. Helsingin
Palveluauto Oy on siten saanut tarjousvertailussa ilmoittamistaan neljästä kiinteästä istuimesta perustellusti puoli pistettä.

Istuinväljyyttä on käsitelty uudelleen hankintapäätöksen täytäntöönpanoon liittyviä kysymyksiä käsitelleessä työryhmässä, jossa edustettuina ovat olleet hankintayksikkö ja valitut tarjoajat.
Istuinväljyydestä annettuja pisteitä on "tarkistettu" työryhmän kokouksessa 1.12.2005 hakijan viittaamin tavoin. Toimenpide ei ole muuttanut eikä ylipäänsä voinutkaan muuttaa tarjouskilpailun lopputulosta. Vaikka kokouksessa käsitelty tieto olisi ollut käytettävissä jo tarjouksia vertailtaessa ja hankintapäätöstä tehtäessä, tarjouskilpailun lopputulos ei olisi ollut sen johdosta toinen. Jos taas tiedon olisi jälkikäteen havaittu vaikuttavan lopputulokseen, asia olisi saatettu sosiaalilautakunnan päätettäväksi. Tarjousvertailu on joka tapauksessa tehty tarjoajien antamien tietojen perusteella. Jos joku tarjoajista on ilmoittanut autojensa istuinväljyydet tai muut ominaisuudet virheellisesti, ei tätä voida lukea hankintayksikön syyksi.
Hankintayksikkö on kiinnittänyt riittävässä määrin tarjoajien huomiota kalustoa koskeviin vaatimuksiin ja kalustosta ilmoitettujen tietojen oikeellisuuteen.

TJP Lines Oy:n sopimusliikennöintiin otetut ajoneuvot on tarkastettu 28.3.2006 katsastusinsinöörin toimesta. Autot ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset sekä tarjouksessa ilmoitetut istuinpaikkamäärät ja istuinväljyydet. Autoissa on kaksi kiinteää istuinta ja seitsemän kääntöistuinta, mutta kääntöistuimetkin ovat tarjouspyynnössä tarkoitetulla tavalla kiinteitä.

Helsingin Palveluauto Oy:n kaluston istuinväljyyttä koskevat väitteet ovat ymmärrettäviä siinä suhteessa, että kysymystä on selvitetty ja eräitä autoja mitattu keväällä 2006 kahteenkin kertaan. Ensimmäisellä kerralla katsastusinsinööri on katsonut, että osassa autoista istuinväljyyttä koskevat kriteerit eivät ole täyttyneet. Helsingin
Palveluauto Oy:n autojen osalta toukokuussa 2006 suoritetussa uudelleenmittauksessa on kuitenkin todettu, että vaatimukset täyttyvät neljän kiinteän istuimen ja kahden kääntöistuimen osalta, kun vastakkaiset kääntöistuimet on nostettu. Näin ollen kaikki yhtiön autot ovat täyttäneet istuinväljyyttä koskevat vaatimukset. Jos jonkun tarjoajan ajoneuvoissa olisi havaittu puheena olevissa mittauksissa puutteita suhteessa tarjouskilpailun vähimmäisvaatimuksiin tai sopimusehtoihin, liikennöitsijältä olisi vaadittu sopimuksen mukaisia seuraamuksia. Tämäkään ei olisi silti merkinnyt tarjouskilpailun virheellisyyttä.

Hankintayksikkö ei ole liikennöintikohteen 4 kohdalla huomannut
Helsingin Palveluauto Oy:n tarjoukseen sisältyneen Kalusto ja tarjoushinta -lomakkeen alalaitaan kirjattua lisäystä, joka on tehnyt tarjouksesta kohteen 4 osalta ehdollisen. Jos tämä ehto olisi havaittu tarjouksia tarkastettaessa, tarjous olisi mainitun kohteen osalta hylätty tarjouspyynnön vastaisena.

Edellä mainitulla virheellä ei ole käytännössä kuitenkaan ollut merkitystä hakijan tarjouksen menestymisen kannalta, koska kaikki tarjoajat hakija mukaan lukien on valittu kohteessa 4 inva-varusteisten palvelujen toimittajiksi. Hakijan tarjous on sijoittunut toiseen edullisuusluokkaan yhdessä Helsingin Palveluauto Oy:n ja Helsingin
Taksi-Data Oy:n kanssa. Hankintayksikön 2.11.2005 tekemän päätöksen mukaan tilauksia välitetään edullisuusluokan sisällä liikennöitsijöille kiertävässä järjestyksessä, jossa on painotuksena otettu huomioon kunkin tarjoajan kohteeseen valittujen ajoneuvojen määrä.
Vaikka hakijan tässä luokassa saamien "ensitilausten" määrä kohoaisi
Helsingin Palveluauto Oy:n autojen vähentymisen johdosta kuudesta 17 prosenttiin, tällä ei ole hakijan tulonmuodostuksen kannalta juurikaan merkitystä, sillä kohteen liikennöinnistä huolehtii valtaosaltaan ensimmäiseen edullisuusluokkaan valitut TJP Lines Oy:n ajoneuvot.

Perustetta hyvitysmaksulle ei ole kohteen 4 osalta ylipäänsä siitäkään syystä, että kysymys on niistä kuljetuksista, joita ei pystytä hoitamaan kohteiden 1 ja 2 autoilla. Kohdetta 4 liikennöivät autot voivat ajaa myös muita kuljetuksia, ja teoriassa on mahdollista, ettei valitulle liikennöitsijälle välity hankintayksikön matkapalvelusta yhtään kuljetusta. Tarjouspyyntöasiakirjoissakaan ei ole sitouduttu mihinkään tiettyyn asiakasmäärään. Perustetta menetetyn liikevoiton korvaamiselle ei siten ole. Sekin, että hakija on kieltäytynyt hankintasopimuksen allekirjoittamisesta, kuvastaa osaltaan sitä, ettei kohteen 4 liikennöintiä koeta kannattavana toimintana.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIPÄÄTÖKSET

Markkinaoikeus on antanut 6.10.2005 päätöksen Javatrans Oy:n vaatimuksesta saada tieto Helsingin Palveluauto Oy:n ja TJP Lines Oy:n tarjousten määrätyistä liitteistä. Markkinaoikeus on osin hyväksynyt ja osin hylännyt vaatimuksen. Päätökseen ei ole saanut hakea erikseen muutosta valittamalla.

Markkinaoikeus on 4.11.2005 antamassaan päätöksessä katsonut, ettei asiassa ole ollut syytä väliaikaisesti kieltää kysymyksessä olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanoa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Laki julkisista hankinnoista (348/2007) on tullut voimaan 1.6.2007.
Lakia sovelletaan sen 87 §:n 3 momentin mukaan hankintoihin, joissa hankintamenettely on aloitettu lain voimaantulon jälkeen. Javatrans Oy:n hakemuksen kohteena oleva hankintamenettely on aloitettu 21.4.2005 julkaistulla hankintailmoituksella, joten siihen on sovellettava tuolloin voimassa olleita hankintasäännöksiä.

Kysymyksessä olevan palveluhankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on saadun selvityksen mukaan ylittänyt kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa (380/1998, jäljempänä hankinta-asetus) säädetyn kynnysarvon. Kysymyksessä on sanotun asetuksen liitteessä A
lueteltuihin niin sanottuihin ensisijaisiin palveluihin kuuluva kuljetuspalvelu. Hankintaan on näin ollen sovellettava, paitsi julkisista hankinnoista annettua lakia 1505/1992 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen (jäljempänä hankintalaki), myös hankinta-asetuksen säännöksiä.

Hakemuksen tutkiminen

Hankintalain 9 a §:n 1 momentin mukaan asian voi saattaa markkinaoikeudessa käsiteltäväksi ja käyttää siinä puhevaltaa säännöksessä mainittujen viranomaisten ohella se, jota asia koskee.
Hankintalain esitöissä (HE 154/1992 vp s. 15 ja HE 69/1997 vp s. 22)
tällä on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Niissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä tällaisena asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa kilpailevaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämin tavoin eli joko ilmoittamalla hankinnasta tai pyytämällä siitä säännösten salliessa muutoin hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävän määrän tarjouksia, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos se on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos se on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Asiassa on edellä esitetyllä tavalla ilmennyt, että hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan ilmoittamalla siitä. Javatrans Oy on tarjonnut palvelujaan liikennöintikohteisiin 1 - 4 ja täyttänyt tarjouksensa liitteeksi kalustoa ja tarjoushintaa koskevan lomakkeen kaikilta osin, niin kuin inva-varusteisia ajoneuvoja tarjoavan on tullut tehdä. Tarjoajia on kehotettu täyttämään sanottu lomake eri tavoin inva-varusteisia ajoneuvoja varten ja muita ajoneuvoja varten, mutta hakija ei ole liittänyt lomaketta tarjoukseensa toiseen kertaan niin, että se olisi koskenut kohteessa 4 muita kuin inva-varusteisia ajoneuvoja. Hakijan ei siten voida katsoa tarjonneen muuta kuin inva-varusteista kalustoa.

Hakija ei ole toisaalta edes väittänyt eikä asiakirjoista muutoinkaan ilmene, että hakija olisi ollut tarjousten jättämiselle varatun ajan kuluessa yhteydessä hankintayksikköön esittääkseen vaatimuksia tai väitteitä epäselväksi nyt väittämänsä tarjouspyynnön johdosta. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei Javatrans Oy:llä ole oikeudellista intressiä saada ratkaisua kohteen 4 muiden kuin inva-varusteisten ajoneuvojen osalta esittämiinsä vaatimuksiin ja väitteisiin. Kun asia ei siten koske hakijaa liikennöintikohteen 4 muiden kuin inva-varusteisten ajoneuvojen osalta hankintalain 9 a §:ssä tarkoitetulla tavalla, hakemus on jätettävä mainitulta osin tutkimatta.

Hakijan tarjoamat kuusi ajoneuvoa on hyväksytty liikennöintikohteessa
4 inva-varusteisiksi ajoneuvoiksi. Tarjouspyynnön mukaan tarjoukset on ollut tarkoitus asettaa kyseisen kohteen vertailussa paremmuusjärjestykseen, jolloin operaattori välittää reittitilaukset tämän järjestyksen mukaisesti. Hankintapäätöksestä ilmenee, että invavarusteiset ajoneuvot on valittu kohteeseen 4 hankintapäätöksen liitteen mukaisessa paremmuusjärjestyksessä, jossa valitut ajoneuvot on lisäksi asetettu kolmeen edullisuusluokkaan. Hakijalla on katsottava olevan kohteen 4 inva-varusteisten ajoneuvojen osalta hakemuksensa tutkimisen edellyttämä oikeudellinen intressi siltä osin, kuin kysymys on hakijan tarjoamien ajoneuvojen sijoittumisesta valittujen ajoneuvojen paremmuusjärjestyksessä tai edullisuusluokissa.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.
Tarjouspyynnön laatiminen

Hankinta on hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee sanotun säännöksen ja hankinta-asetuksen 41 §:n 2 momentin mukaan hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Kun valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjouksia valittaessa sovellettavien arviointiperusteiden ja niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä.
Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina on kuitenkin käytettävä sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.
Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee edellä olevan perusteella kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö turvaa tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on julkaissut hankintailmoituksen Helsingin kaupungin sosiaaliviraston matkapalvelukeskuksen liikennöinnin toteuttamisesta. Ilmoituksessa on mainittu, että sopimuksen tekemisen perusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus ja että sen perusteet ilmenevät tarjouspyyntöasiakirjoista.

Hankintayksikkö on laatinut Helsingin matkapalvelun liikennöinnistä 15.4.2005 päivätyn tarjouspyynnön, jossa se on selostanut muun ohella tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet painotuksineen ja pisteytysperusteineen. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut ensinnäkin Helsingin matkapalvelun kuvaus -niminen 50-sivuinen asiakirja, jossa hankintayksikkö on määritellyt Helsingin matkapalvelun ominaisuudet ja toimintaperiaatteet sekä muun ohella kalustolle ja kuljettajille asettamansa vähimmäisvaatimukset. Tarjouspyynnön liitteinä ovat lisäksi olleet tarjouslomake, jossa on muun muassa lueteltu tarjoukseen liitettävät asiakirjat, kaluston ja tarjoushinnan yksilöimiseen tarkoitettu lomake sekä luonnos hankintasopimukseksi,
Helsingin kaupungin yleiset hankintaehdot ja palvelun volyymitiedot marras - joulukuulta 2004.

Edellä mainituissa asiakirjoissa on kuvattu muun muassa kilpailutuksen kohteena olevat liikennöintikohteet 1 - 4, vertailuhinnan laskentatapa eri kohteiden ja erilaisen kaluston osalta sekä laadun arvioinnissa sovellettavat tekijät. Vertailuhinnalle on ilmoitettu inva-varusteisen kaluston osalta 70 prosentin painoarvo ja muun kuin inva-varusteisen kaluston osalta 92 prosentin painoarvo. Laatutekijöiksi on ilmoitettu inva-varusteisen kaluston osalta kaluston ikä (enintään 7 pistettä sadasta), kaluston rakenne- ja varustetaso (enintään 15 pistettä), sekä palvelutaso (enintään 8 pistettä). Muun kuin inva-varusteisen kaluston osalta laatutekijänä on ilmoitettu otettavan huomioon vain palvelutaso
(enintään 8 pistettä).

Tarjouspyynnössä on edelleen kuvattu se, minkä seikkojen perusteella tarjoukset pisteytetään inva-varusteisen kaluston iän sekä rakenne- ja varustetason osalta. Palvelutason osalta tarjouspyynnössä on mainittu seuraavaa: "Palvelutaso (maksimissaan 8 pistettä)

Tarjouksessa esitetty palvelutasoon vaikuttava koulutusohjelma (kuljettajien nykyinen osaamistaso, asiakaspalvelu, asiakasryhmätuntemus, asianmukaisten säädösten tunteminen, paikallistuntemus): laatu ja määrä. (8 pistettä)."

Tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouslomakkeen kohtaan 4 on tähän liittyen kirjattu tarjoajia varten valmiiksi että "Oheistan tarjoukseeni seuraavat liitteet: - - 8) palvelutasoon vaikuttava koulutusohjelma, 9)
selvitys kuljettajien nykyisestä osaamistasosta, - - ".

Markkinaoikeus katsoo tarjouspyyntöasiakirjoista käyneen ilmi, että hankintayksikkö on asettanut tarjotulle palvelulle ensinnäkin kalustoon ja kuljettajiin liittyviä vähimmäisvaatimuksia. Se on lisäksi nimennyt kalustoon ja kuljettajiin liittyviä tekijöitä tarjouksia valittaessa sovellettaviksi kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiksi.
Näistä perusteista kuljettajiin on liittynyt viimeisenä arviointiperusteena mainittu palvelutaso.

Tarjouspyyntöasiakirjoista on edelleen käynyt ilmi, että sanottua palvelutasoa arvioidaan niin laadullisesti kuin määrällisestikin ennen kaikkea tarjouksissa kuvattavan tarjoajan koulutusohjelman perusteella.
Lähtökohtana on ollut yhtäältä kuljettajien nykyinen osaamistaso ja toisaalta se, kuinka kuljettajien osaamista ylläpidetään ja kehitetään.
Asiakaspalvelu, asiakasryhmätuntemus, asianmukaisten säädösten tunteminen ja paikallistuntemus on yksilöity sellaisiksi tekijöiksi, joiden osalta kuljettajien osaamista ja sen kehittämistä arvioidaan. Jo yksin tarjouslomakkeestakin on käynyt ilmi, että tarjoajan on ollut tarjouksensa menestymisen kannalta perusteltua esittää tarjouksessaan kuvaus sekä kuljettajiensa osaamistasosta että palvelutasoon vaikuttavasta koulutusohjelmasta. Palvelutasolle ja siihen vaikuttavalle koulutusohjelmalle on ilmoitettu sekä inva-varusteisen että muun kaluston osalta kahdeksan prosentin painoarvo, eivätkä hankintasäännökset ole edellyttäneet arviointiperustetta sovellettaessa huomioon otettavien osatekijöiden painottamista tai matemaattista pisteyttämistä. Tarjouspyyntö ei ole edellyttänyt eikä sen ole täytynytkään edellyttää koulutusohjelmalta mitään määrättyä sisältöä taikka muotoa.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausuttuun nähden, että tarjouspyynnössä yksilöidyt kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet ovat palvelutaso mukaan lukien liittyneet hankinnan kohteeseen ja olleet luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousvertailun toteuttamisessa, ja tarjoajat puolestaan ovat niiden perusteella voineet tarjouksia laatiessaan tietää, millä seikoilla on tarjouskilpailua ratkaistaessa merkitystä.

Hakijan epäselväksi väittämän Kalusto ja tarjoushinta -lomakkeen 1
kohdassa esitetyissä täyttöohjeissa on puolestaan ilmoitettu seuraavaa:
"Inva-varusteisten ajoneuvojen osalta tarjoaja täyttää lomakkeen kohdat
2, 3 ja 4. Muiden kuin inva-varusteisten ajoneuvojen osalta tarjoaja täyttää lomakkeen kohdat 2 ja 4. - - Mikäli tarjoaja tarjoaa ominaisuuksiltaan erilaisia ajoneuvoja, tulee kunkin ajoneuvon osalta tai samankaltaisten ajoneuvojen muodostaman ryhmän osalta täyttää oma lomakkeensa."

Lomakkeen 3 kohta, joka on koskenut tarjottujen ajoneuvojen ikää ja varustetasoa, on siten tullut täyttää vain tarjottaessa inva-varusteisia ajoneuvoja, joille hankintayksikkö on asettanut tarjouspyyntöasiakirjoissa useita vähimmäisvaatimuksia ja joiden osalta tarjouksia on ilmoitettu vertailtavan nimenomaan iän sekä rakenne- ja varustetasoon liittyvien tekijöiden perusteella. Vastaavia ominaisuuksia ei ole ollut ilmoitettava muista kuin inva-varusteisista ajoneuvoista, joiden osalta tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteeksi ei ole liioin asetettu muuta laatutekijää kuin kuljettajien palvelutaso. Markkinaoikeus pitää lomakkeen täyttöohjeita yksiselitteisinä ja selvinä, eikä hankintayksikölle jätettyjen tarjousten kohdistumisesta inva-varusteiseen tai muunlaiseen kalustoon ole tosiasiassa syntynyt epäselvyyttä varsinkaan, kun mikään ei ole estänyt tarjoajaa yksilöimästä tarjouslomakkeessaan tai muualla tarjouksessaan sitä kalustokategoriaa, jota tarjous koskee.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on kuvannut ja yksilöinyt tarjouspyyntöasiakirjoissaan hankinnan kohteen ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat riittävällä tarkkuudella, jotta tarjouspyyntö on ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Asiakirjoista ilmenee, että tarjoukset ovat myös tosiasiassa olleet tällaisia huolimatta siitä hakijan vetoamasta seikasta, että tarjoajat ovat omista lähtökohdistaan esittäneet tarjouksissaan keskenään varsin erilaisia selvityksiä muun ohella koulutusohjelmistaan.

Tarjoajan sulkeminen pois tarjouskilpailusta

Hakija on vedonnut hakemuksessaan useisiin seikkoihin, joiden perusteella TJP Lines Oy:n tarjous olisi sen käsityksen mukaan tullut hylätä. Markkinaoikeus toteaa, että näistä seikoista TJP Lines Oy:n ja
Hansapoli Oy:n avoinna ollut oikeudenkäynti ja taloudellinen asema liittyvät kuitenkin tarjoajan kelpoisuuden arvioimiseen.

Tarjouskilpailusta on hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan voitu sulkea pois muun ohella sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Tarjouspyynnön 12 kohdassa on tähän liittyen ilmoitettu, että tilaaja sulkee pois tarjoajat, joiden taloutta tai muuta toimintaa koskevien tietojen perusteella voidaan arvioida, ettei tarjoaja selviä tarjouspyynnön velvoitteista. Samassa kohdassa on lisäksi ilmoitettu, että tarjoaja voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta muun ohella silloin, jos tarjoajan tekninen suorituskyky ja voimavarat arvioidaan niin heikoiksi tai taloudellinen tilanne niin huonoksi, että tarjoajalla voidaan perustellusti olettaa olevan vaikeuksia hoitaa tarjouksen mukainen liikenne. Tarjoaja voidaan niin ikään sulkea pois tarjouskilpailusta, jos "tarjoajalla on sellaisia tarjoajasta itsestään johtuvia avoimia työehto- tai sopimusrikkomuksia, joiden voidaan perustellusti arvioida häiritsevän liikennöintiä".

TJP Lines Oy on esittänyt tarjouksessaan tarjouspyynnössä edellytetyn selvityksen omasta taloudellisesta asemastaan. Hankintayksikkö on ilmoittanut pitäneensä selvitystä riittävänä. Hankintayksikkö on hyväksynyt tarjouksessa esitetyn selvityksen myös Hansapoli Oy:n osalta.

Hansapoli Oy on itsenäinen oikeushenkilö, jota sinänsä voidaan asiassa esitetyn selvityksen mukaan pitää TJP Lines Oy:n alihankkijana.
Hakijan vetoamassa oikeudenkäynnissä on kuitenkin ollut ensisijassa kysymys Hansapoli Oy:n ja sen yksittäisen työntekijän välisestä työsuhderiidasta, jonka ei ole voitu arvioida häiritsevän liikennöintiä.
TJP Lines Oy on osallistunut tähän riita-asiaan vain määrällisesti pienen ja perusteeltaan riidattoman lainasaatavan velkojana.

Kysymys on edellä sanotun lisäksi ollut hankintayksikön oikeudesta vaan ei velvollisuudesta sulkea tarjouskilpailusta sellainen tarjoaja, jolla se ei katso olevan riittäviä edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi.
Hankintayksikkö ei ole näistä syistä menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut TJP Lines Oy:tä pois tarjouskilpailusta.

Tarjousten täsmentäminen ja tarjouspyynnön mukaisuus

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Tarjouskilpailumenettelyn perusperiaatteena on se, että sekä tarjouksen tekijät että hankintayksikkö pitävät lähtökohtanaan tarjousten lopullisuutta. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina, kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa, eikä kenellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan määräajan päättymisen jälkeen.

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailun lähtökohtana on toisaalta sekin, että tarjoajat vastaavat tarjoustensa sisällön oikeellisuudesta ja että tarjouksia arvioidaan nimenomaan tarjousasiakirjoista ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköillä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksissa esitettyjen tietojen oikeellisuuteen ilman, että niillä olisi ainakaan ilman erityistä syytä velvollisuutta tutkia tarjouksissa esitettyjä seikkoja tarjottujen tavaroiden tai palveluiden perusteella.
Tällainen tutkiminen ei ole kaikissa tapauksissa ylipäänsä mahdollista ottaen huomioon esimerkiksi sen, että tarjoajilla ei vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarvitse olla hankinnan toteuttamiseen tarvittavaa kalustoa vielä tarjousta jätettäessä.

Hankintayksikkö on kuitenkin tässä tapauksessa kiinnittänyt ilmoituksensa mukaan tarjouksia tarkastaessaan ja hankintapäätöstä valmistellessaan huomiota tarjotulle kalustolle ilmoitettuihin ominaisuuksiin ja kehottanut olemassa jo ollutta kalustoa tarjonneita ja laatupisteisiin oikeuttavaan istuinväljyyteen vedonneita tarjoajia tarkistamaan sen, että tällainen kalusto täyttää istuinväljyydestä annettaville pisteille asetetut edellytykset.

Tarjoajista ainakin Helsingin Taksi-Data Oy, TJP Lines Oy ja Helsingin
Palveluauto Oy ovat esitetyn selvityksen mukaan oikaisseet tarjouksiaan kehotuksen johdosta. TJP Lines Oy ja Helsingin
Palveluauto Oy olivat alun perin ilmoittaneet inva-varusteisen kalustonsa täyttävän kaikilta osin istuinväljyydestä annettaville pisteille asetetut edellytykset, ja Helsingin Taksi-Data Oy:n osalta tällainen ilmoitus on koskenut osaa tarjotusta kalustosta. Helsingin Taksi-Data Oy ja TJP Lines Oy ovat nimenneet 3.6.2005 ja 6.6.2005 eräitä ajoneuvoja, joiden kohdalla istuinväljyyden ei kysymystä tarkistettaessa olekaan havaittu täyttyvän. Helsingin Palveluauto Oy on puolestaan ilmoittanut 3.6.2005, että kaikissa sen tarjoamissa ajoneuvoissa on yksi kiinteä istuinpaikka alun perin ilmoitettua vähemmän.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön kerrottu menettely on ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista kohtelua ja että saadut oikaisuilmoitukset eivät ole merkinneet hankintasäännöksissä kiellettyä tarjousten parantamista. Hankintayksikkö on siten voinut ottaa saamansa oikaisuilmoitukset huomioon tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta arvioidessaan ja tarjouksia vertaillessaan.

Hakija on katsonut, että TJP Lines Oy:n tarjous olisi tullut hylätä, koska yhtiön kalusto ei ole määrätyltä osin täyttänyt sille asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Hankintayksikkö on esittänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa kalustoa ja kuljettajia koskevat vähimmäisvaatimuksensa. Inva-varusteiselta kalustolta on edellytetty muun ohella, että ajoneuvoissa on vähintään kaksi pyörätuolipaikkaa ja että istumapaikkoja on kuljettajan ja pyörätuolipaikkojen lisäksi oltava vähintään neljä, joista enintään yksi saa olla kääntöistuin. Kiinteitä istuimia on siten ollut oltava vähintään kolme.

Tarjoajien on tullut yksilöidä kalustonsa ja tarjoushintansa tarjouspyynnön edellä mainitulla liitelomakkeella. TJP Lines Oy on merkinnyt tarjouksensa liitteinä olleisiin lomakkeisiin A1 - A6
asiakkaiden istumapaikkojen lukumääräksi ilman pyörätuolipaikkoja yhdeksän, joista paikoista kiinteiden istuinten määräksi on kirjattu kaksi ja kääntöistuinten määräksi seitsemän. Kiinteille istuimille kirjattu määrä on siten poikennut edellä mainitusta vähimmäisvaatimuksesta.
Hankintayksikkö on merkinnyt tarjouksista hankintapäätöksen valmistelun tässä vaiheessa laatimiinsa pisteytystaulukoihin, että yhtiön tarjoukset eivät ole täyttäneet vaatimuksia istuinten määrän osalta.

Edellä mainittujen ja TJP Lines Oy:n tarjouksen osaksi tulleiden lomakkeiden kohtaan 2 on kuitenkin kirjattu, että "Tarjoamani kalusto ja kuljettajat täyttävät Helsingin matkapalvelun kuvaus -asiakirjan liitteen 11 mukaiset vähimmäisvaatimukset". Yhtiön tarjouksessa on lisäksi todettu, että "Tarjouksen tekijä on tutustunut tarjouskilpailuasiakirjoihin ja sitoutuu toteuttamaan Helsingin matkapalvelun liikennöintiä tarjouskilpailuasiakirjoissa määriteltyjen ehtojen mukaisesti". Markkinaoikeus katsoo tähän nähden, että TJP
Lines Oy:n tarjouksessa on ollut sellainen kiinteiden istuinten lukumäärään liittyvä ristiriita tai epäjohdonmukaisuus, jonka vuoksi hankintayksikkö on voinut mainitun seikan havaittuaan pyytää tarjoajaa tässä tapauksessa täsmentämään tarjouksensa sisältöä kysymyksessä olevilta osin ilman, että menettelyn on katsottava vaarantaneen tarjoajien tasapuolista kohtelua.

TJP Lines Oy on hankintayksikölle 30.5.2005 antamassaan selvityksessä oikaissut autojaan koskevia tietoja ilmoittamalla, että kaikissa sen tarjoamissa ajoneuvoissa on yhdeksän kiinteää istuinta ja tarjouspyynnön edellyttämät pyörätuolipaikat.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella ja ottaen huomioon, ettei TJP Lines Oy:n tarjous ole hankintapäätöstä valmisteltaessa osoittautunut olevan muilta osin kalustolle asetettujen vähimmäisvaatimusten vastainen, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on TJP Lines Oy:n kalustonsa istuinpaikkoja koskevan lisäselvityksen ja istuinväljyyttä koskevan oikaisun saatuaan hyväksynyt TJP Lines Oy:n tarjouksen mukaan tarjousvertailuun.

Siltä osin, kuin asiassa on hakemuksen perusteella kysymys TJP Lines Oy:n tarjoushinnoista, markkinaoikeus toteaa seuraavan.

TJP Lines Oy on tarjonnut inva-varusteisia ajoneuvoja liikennöintikohteeseen 1 kalusto- ja hintalomakkeilla A1 - A4 yhteensä
14 ajoneuvon osalta arvonlisäverottomaan hintaan 50 euroa ajovuorolta ja lomakkeilla A5 - A6 yhteensä 46 ajoneuvon osalta hintaan 65 euroa ajovuorolta. Muiden tarjousten vastaavat hinnat kohteessa 1 ovat olleet
158,15 - 250,00 euroa. TJP Lines Oy:n tarjoushinnat liikennöintikohteeseen 2 ovat olleet mainittujen ajoneuvojen osalta 160
ja 195 euroa ajovuorolta.

Hankintamenettelyyn on tältä osin sovellettava hinnaltaan poikkeuksellisen alhaista tarjousta koskevaa hankinta-asetuksen 43 §:ää, jonka 1 momentin mukaan hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ennen hankintapäätöksen tekemistä ja pyydettävä kirjallisesti tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista, jos tarjoushinta vaikuttaa hankinnan laatuun nähden poikkeuksellisen alhaiselta ja hankintayksikkö sen vuoksi harkitsee tarjouksen hylkäämistä.
Hankintayksiköllä on säännöksen mukaan harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen alhaisen hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle ja katsooko se tarjouksen hinnan sen vuoksi edellyttävän tarjouksen perusteiden tarkempaa selvittämistä.

Hankintayksikkö on tässä tapauksessa kiinnittänyt asiakirja-aineiston perusteella TJP Lines Oy:n huomiota yhtiön tarjoushintoihin, sillä yhtiö on edellä jo mainitussa selvityksessään 30.5.2005 esittänyt samana päivänä käytyyn puhelinkeskusteluun viitaten selvityksensä liikennöintikohteiden 1 ja 2 hinnoittelustaan. TJP Lines Oy on selvityksessään maininnut tarjoushinnoikseen 65 euroa vuorolta kohteessa 1 ja 195 euroa vuorolta kohteessa 2 sekä ilmoittanut ottaneensa näissä tarjoushinnoissaan huomioon ilmoitetun tarjoushinnan päälle tulevan perushinnan 160 euroa vuorolta.
Hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten vertailussa TJP Lines Oy:n tarjoushintoina yhtiön alun perin ilmoittamia hintoja lisättynä 160 eurolla.

Tarjouspyynnön 11.2 kohdassa on ilmoitettu tarjousvertailussa invavarusteisen kaluston osalta sovellettavasta vertailuhinnasta muun ohella, että vertailuhintana käytetään kilpailukohteissa 1 ja 2
tarjoushintaa lisättynä 160 eurolla. Tästä on ollut mahdollista erehtyä päättelemään, että 160 euroa olisi näissä kohteissa jonkinlainen perusmaksu. Tähän nähden ja ottaen huomioon, että TJP Lines Oy:n selvityksessään mainitsemat hinnat 65 ja 195 euroa ovat olleet yhtiön tarjouslomakkeillaan A5 - A6 jo alun perin ilmoittamia hintoja, markkinaoikeus katsoo hankintayksikön voineen perustellusti ja tasapuolisuutta vaarantamatta menetellä edellä kerrotuin tavoin.

Hakija on katsonut, että myös Helsingin Palveluauto Oy:n tarjous olisi tullut hylätä tarjottujen ajoneuvojen istuinpaikkoihin ja kuljettajien ammattiajolupiin liittyvistä syistä.

Kuten edellä on todettu, hankintayksikkö on edellyttänyt tarjotuilta inva-varusteisilta ajoneuvoilta, että niissä on kaksi pyörätuolipaikkaa ja vähintään neljä muuta asiakaspaikkaa, joista kolmen on oltava kiinteitä.

Helsingin Palveluauto Oy on yksilöinyt tarjouksensa kalusto- ja hintaliitteissä A1 - A9 yhteensä 40 autoa, joista 26:ssa se on ilmoittanut olevan pyörätuolipaikkojen lisäksi viisi kiinteää istuinta ja kaksi kääntöistuinta ja 14:ssä viisi kiinteää istuinta ja yksi kääntöistuin.
Helsingin Palveluauto Oy:n edellä mainittu oikaisu 3.6.2005 on merkinnyt sitä, että yhtiö on tarjonnut hankintayksikölle kaikkien ajoneuvojensa osalta neljää kiinteää istuinta. Tarjous on siten ollut kaluston kyseisen ominaisuuden osalta tarjouspyynnön mukainen.

Hankintayksikkö on edellyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa, että kuljettajalla on henkilöauton ammattiajolupa. Helsingin Palveluauto Oy on yksilöinyt tarjouksensa liitteessä 9 kuljettajiensa osaamistason yhteydessä kunkin nimeämänsä kuljettajan ammattiajoluvan myöntämisajan ja -paikan. Hakijan väitteet ovat siten tältä osin perusteettomia.

Hakija on vielä väittänyt hankintamenettelyä syrjiväksi, kun vain
Helsingin Taksi-Data Oy:ltä on pyydetty tarjousten jättämisen jälkeen koulutusohjelmaa koskevaa täsmennystä tai lisäselvitystä.

Helsingin Taksi-Data Oy on jättänyt hankintayksikölle kaksi tarjousta, joista toinen on koskenut inva-varusteisia ajoneuvoja ja toinen muita ajoneuvoja liikennöintikohteessa 4. Tarjoukset ovat olleet liitteidensä puolesta ainakin olennaisilta osin toisiaan vastaavat. Muut tarjoajat ovat jättäneet hankintayksikölle vain yhden tarjouksen. Muista tarjoajista vain Mr. Taxi Oy on ylipäänsä tarjonnut hankintayksikölle muita kuin inva-varusteisia ajoneuvoja, ja sanottu yhtiö on esittänyt yhtä tällaista ajoneuvoaan koskevan yksilöintinsä tarjouksensa kalusto- ja hintaliitteessä.

Hankintayksikkö on kertonut pyytäneensä Helsingin Taksi-Data Oy:ltä lisäselvitystä, koska tarjousten perusteella on ollut epäselvää, onko muita kuin inva-autojen kuljettajia koskeva koulutusohjelma ollut ymmärrettävä vastaavaksi kuin inva-varusteisten ajoneuvojen kuljettajien koulutusohjelma ja onko ensin mainittu koulutus ollut jatkuvaa. Saatu selvitys on osoittanut koulutuksen jatkuvaksi.
Hankintayksikkö on lisäksi ilmoittanut, ettei se ole ottanut lisäselvitykseen mahdollisesti sisältyviä uusia tietoja huomioon eikä myöskään korottanut tarjoajalle palvelutasosta annettuja pisteitä selvityksen johdosta.

Markkinaoikeus toteaa edellä olevan perusteella, että hankintayksikkö on voinut pyytää tarjoajien tasapuolisuutta vaarantamatta täsmennystä
Helsingin Taksi-Data Oy:n muuta kuin inva-varusteista kalustoa koskevaan tarjoukseen tulkinnallisesti epäselvän kohdan täsmentämiseksi tarjouksen jo sinänsä sisällettyä vertailussa huomioon otetut tiedot. Vastaavaa tarvetta tai perustetta enempää hakijan kuin muidenkaan tarjoajien tarjousten täsmentämiselle ei asiakirjojen perusteella ole ollut, eikä menettelyssä ole ollut kysymys tarjouksen parantamisesta. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt tältäkään osin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Hankinnan osittainen keskeyttäminen

Hakija on kohdistanut hakemuksensa hankintayksikön päätökseen 21.6.2005 § 405 kokonaisuudessaan eli myös siltä osin, kuin hankintayksikkö on päättänyt keskeyttää hankinnan liikennöintikohteen
3 osalta ja hylätä kaikki tarjoukset tältä osin.

Hankintalaissa ja -asetuksessa ei ole nimenomaista säännöstä aloitetun hankintamenettelyn keskeyttämisestä hankintaa tekemättä. Myöskään yhteisön oikeuden julkisia palveluhankintoja koskevissa säännöissä ei ole muuta mainintaa kilpailutetun hankinnan tekemättä jättämisestä kuin neuvoston julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta antaman direktiivin 92/50/ETY
12 artiklan 2 kohta, jossa säädetään, että päätettyään olla tekemättä tarjouskilpailun kohteena ollutta sopimusta tai päätettyään aloittaa menettelyn uudelleen hankintaviranomaisen on ilmoitettava ehdokkaille ja tarjoajille päätöksensä perusteet. Sanottu direktiivi on kumottu direktiivillä 2004/18/EY, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta. Jälkimmäisen direktiivin 41 artiklan 1 kohta sisältää kuitenkin puheena olevilta osin ensiksi mainitusta direktiivistä selostettua vastaavan oikeusohjeen.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia C-27/98,
Fracasso ja Leitschutz, tuomio 16.9.1999, asia C-92/00, HI, tuomio 18.6.2002 sekä asia C-244/02, Kauppatalo Hansel Oy, määräys
16.10.2003) on katsottu, että direktiiveistä edellä selostetusti ilmenevät oikeusohjeet eivät tarkoita, että hankintaviranomaisen olisi saatettava sopimuksen tekomenettely päätökseen tai että hankinnan keskeyttäminen edellyttäisi vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintaviranomaisen on kuitenkin keskeytyspäätöksenkin tehdessään noudatettava julkisia hankintoja koskevia yhteisön oikeuden perussääntöjä kuten palveluiden tarjoamisen vapauden, yhdenvertaisen kohtelun ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteita.

Korkein hallinto-oikeus on todennut 28.11.2001 antamassaan päätöksessä nro 2973, ettei hankintamenettelyn keskeyttämisen voitu katsoa syrjineen tarjoajaa eikä olleen muutoinkaan hankintasäännösten vastaista, kun hankintayksikkö oli jättänyt hankinnan tekemättä sen vuoksi, että ainoa tarjouspyynnön mukaiseksi katsottu tarjous oli hankintayksikölle hinnaltaan liian korkea.

Asiakirjoista ilmenee, että hankintayksikkö on saanut liikennöintikohteeseen 3 tarjouksen kuudelta tarjoajalta.
Tarjouspyynnössä on kuitenkin ilmoitettu, että kohteeseen 3 voi tulla valituksi vain sellainen kalusto, joka on tullut valituksi lisäksi kohteisiin
1 tai 2. Helsingin sosiaalilautakunnan matkapalvelun liikennöintiä koskevassa esityslistassa 21.6.2005 on todettu, että liikennöintikohteeseen 3 tehtyjen tarjousten hintataso on ollut liian korkea ja että hankinta on tältä osin päätetty esittää keskeytettäväksi.
Hankintayksikön ei voida kerrotuissa oloissa katsoa syrjineen hakijaa eikä menetelleen muutoinkaan epätasapuolisesti.

Tarjousten vertaileminen ja hankintapäätöksen perusteleminen

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen edellyttävän, että hankintayksikkö soveltaa kaikkia etukäteen ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä.

Hankintayksikön on tehtävä hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.
Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Tarjouspyynnössä on todettu, että laatutekijöiden arviointi perustuu kokonaan tarjousasiakirjoista saatuun selvitykseen ja että arvioinnissa käytetään puolen pisteen tarkkuutta.

Hankintayksikkö on laatinut tarjousten vertailusta tarjoajakohtaiset taulukot, joista ilmenevät kullekin tarjoukselle kaluston iästä ja rakenne- ja varustetasosta sekä tarjoajan palvelutasosta annetut pisteet, laatutekijöiden yhteispisteet, tarjoushinnat, annetut hintapisteet sekä kokonaispisteet kussakin tarjotussa kohteessa. Hankintayksikkö on tämän jälkeen laatinut tarjouskilpailun lopputuloksesta kunkin liikennöintikohteen osalta erillisen yhteenvetotaulukon, jossa se on esittänyt kokonaispisteiden osoittamassa paremmuusjärjestyksessä tarjoajakohtaisista taulukoista kootut tiedot tarjoajista sekä niiden kulloinkin kysymyksessä olevissa kalusto- ja hintaliitteissä yksilöityjen ajoneuvojen määristä, tarjoushinnoista, hinta- ja laatupisteistä ja kokonaispisteistä. Yhteenvetotaulukoista ilmenee, mitkä tarjoajat ja ajoneuvot hankintayksikkö on valinnut palvelun toteuttamiseen.
Hankintayksikkö on lisäksi laatinut erillisen nelisivuisen asiakirjan palvelutason vertailun ja pisteytyksen yksityiskohtaisista perusteista.
Markkinaoikeus katsoo asiakirjojen sisältävän riittävät tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä sen perusteista kuten tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden soveltamisesta.

Hakemuksessa ei ole esitetty väitteitä enempää hintavertailun kuin invavarusteisen kaluston iästä annettujen pisteiden oikeellisuudesta.
Asiakirjoista ei muutoinkaan ilmene, että tarjousvertailua olisi näiltä osin toteutettu hankintasäännösten vastaisesti.

Markkinaoikeus toteaa inva-varusteisen kaluston rakenne- ja varustetasoa koskevan vertailun osalta seuraavan.

Asian tutkimiseen kuten epäilemättä myös hakijan tältä osin esittämiin väitteisiin on ensinnäkin vaikuttanut se, että hankintayksikkö on mitä ilmeisimmin laatinut edellä mainitut tarjoajakohtaiset pistetaulukot heti tarjoukset saatuaan ja päivittänyt niitä tarvittaessa hankintapäätöstä valmistellessaan. Mainituista pistetaulukoista on siten syntynyt erilaisia versioita, joita valitettavasti sisältyy myös oikeudenkäyntiaineistoon.
Hankintayksikkö on esimerkiksi liittänyt ensimmäiseen vastineeseensa sellaisia tarjoajakohtaisia taulukkoja, jotka eivät ole vastanneet hankintayksikön käsitystä tarjousten lopullisesta vertailusta. Tämän voi päätellä muun ohella siitä, että näiden taulukoiden ylätunnisteessa on selvitettäviä tai pohdittavia kysymyksiä koskevia huomautuksia.

Markkinaoikeus katsoo, että lopulliset tarjoajakohtaiset pisteet ilmenevät luotettavasti ainakin asiakirjoista, jotka hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle 25.1.2006 päivätyn lisävastineensa liitteinä. Näissä taulukoissa esitetyt vertailupisteet täsmäävät markkinaoikeuden havaintojen mukaan myös niihin liikennöintikohteittain laadittuihin yhteenvetotaulukoihin, jotka ovat olleet jo sosiaaliviraston päätösesityksen liitteinä sekä sosiaalilautakunnan 21.6.2005 tekemän hankintapäätöksen liitteinä.

Hakija on katsonut ensinnäkin, että TJP Lines Oy on saanut perusteettomasti pisteitä ajoneuvojensa kiinteiden istuinten määrästä ja istuinväljyydestä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu näiltä osin seuraavaa:
"a) Istumapaikkamäärä (0-1 pistettä)

Mikäli istumapaikkamäärä on vähimmäisvaatimuksissa edellytettyä suurempi annetaan kahdesta seuraavasta kiinteästä istuimesta (ei kääntöistuin) 0,5 pistettä kustakin.

b) Istuinväljyys (2 pistettä)

Vapaa istuintila on kaikilla istuimilla 650 mm korkeudella lattiatasosta vaakasuoraan mitattuna on 800 mm tai yli."

Kuten edellä tarjousten täsmentämistä arvioitaessa on jo todettu, TJP
Lines Oy on ilmoittanut hankintayksikölle 30.5.2005 toimittamassaan oikaisussa, että sen ajoneuvoissa on yhdeksän kiinteää istuinta ja tarjouspyynnössä edellytetyt pyörätuolipaikat. Kun inva-varusteisen kaluston vähimmäisvaatimuksena on ollut puheena olevassa suhteessa kolme kiinteää istuinta, TJP Lines Oy:n tarjoukselle on voitu antaa istumapaikkamäärän osalta yksi piste, niin kuin hankintayksikkö on tehnytkin.

Kuten edellä niin ikään on jo todettu, hankintayksikkö on hankintapäätöstä valmistellessaan kiinnittänyt huomiota tarjottujen ajoneuvojen istuinväljyyksiin. TJP Lines Oy, joka oli tarjouksensa kalusto- ja hintaliitteissä A1 - A6 ilmoittanut pisteisiin oikeuttavan istuinväljyyden toteutuvan kaikissa ajoneuvoissaan, on oikaissut tämän seikan itselleen epäedulliseen suuntaan hankintayksikölle 6.6.2005 toimittamassaan kirjeessä liitteessä A3 yksilöimiensä kymmenen ajoneuvojen osalta. TJP Lines Oy:n tarjoukselle on näin ollen voitu antaa tarjouksessa ja sen täsmennyksessä esitetyn tiedon perusteella lomakkeilla A1 - A2 ja A4 - A6 tarjottujen 50 ajoneuvon osalta kaksi pistettä, niin kuin hankintayksikkö on tehnytkin. Lomakkeella A3
tarjotut ajoneuvot ovat jääneet tältä osin pisteittä.

Hakija on katsonut myös Helsingin Palveluauto Oy:n saaneen perusteettomasti pisteitä sekä ajoneuvojensa istuinväljyydestä että kiinteiden istuinten määrästä.

Helsingin Palveluauto Oy on ilmoittanut tarjouksensa kalusto- ja hintaliitteissä A1 - A9 pisteisiin oikeuttavan istuinväljyyden toteutuvan kaikissa 40 ajoneuvossaan. Hankintayksikölle 3.6.2005 toimitettu tarjouksen täsmennys ei ole merkinnyt muutosta tähän ilmoitukseen.
Yhtiön tarjoukselle on näin ollen voitu antaa tarjouksessa esitetyn tiedon perusteella istuinväljyydestä kaksi pistettä, niin kuin hankintayksikkö on tehnytkin.

Helsingin Palveluauto Oy:n oikaisu 3.6.2005 on sitä vastoin liittynyt ajoneuvojen kiinteiden istuinten määrään. Ajoneuvoja on oikaisun jälkeen tarjottu neljällä kiinteällä istuimella, mikä on ylittänyt vähimmäisvaatimuksena olleen määrän yhdellä. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöä voida perustellusti tulkita hakijan väittämin tavoin eli niin, että istuinpaikoista annettavat pisteet olisivat edellyttäneet vähimmäisvaatimuksen ylittymistä kahdella istuimella.
Helsingin Palveluauto Oy:n tarjoukselle on näin ollen voitu antaa istumapaikkojen osalta puoli pistettä, niin kuin hankintayksikkö on tehnytkin.

Hankintayksikön ei voida edellä lausutun perusteella katsoa menetelleen virheellisesti inva-varusteisen kaluston ominaisuuksia arvioidessaan ja pisteyttäessään.

Markkinaoikeus toteaa vielä kuljettajien palvelutasoa koskevan vertailun osalta seuraavan.

Hankintayksikkö on kirjannut palvelutason vertailun ja pisteytyksen perusteista laatimaansa asiakirjaan yhtäältä ne periaatteet, joiden mukaan tarjouksia on tarjouspyynnössä ilmoitettujen tekijöiden osalta vertailtu, sekä toisaalta kunkin tarjouksen osalta ne seikat, jotka hankintayksikkö on havainnut tarjouksista palvelutasoon vaikuttaviksi.

Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintamenettelyn tässäkään vaiheessa velvollisuutta esittää hakijan edellyttämää yksityiskohtaista matemaattista mallia, jonka mukaan se olisi painottanut palvelutasoon vaikuttavia tekijöitä suhteessa toisiinsa. Hankintayksikkö on toisaalta voinut harkintavaltansa rajoissa sekä hankinnan kohteen ja luonteen huomioon ottaen painottaa kuljettajien nykyosaamista ja tarjouksissa esiteltyjä koulutusohjelmia niin, että hyvästä nykyosaamisesta sellaisenaan on voinut saada asiakirjassa kerrotuin tavoin enintään kaksi pistettä kun taas enempien pisteiden saaminen on edellyttänyt vähintään koulutusohjelman olemassaolon tai ylipäänsä koulutuksen antamisen mainitsemista.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnön rajoittamatta voinut ottaa tarjouksista huomioon kaiken osaamisen ja kouluttamisen kannalta merkityksellisen selvityksen kuten ne ulkopuolisten tahojen lausunnot, joihin Helsingin Taksi-Data Oy on tarjouksessaan osaltaan viitannut.
Tarjouspyynnössä ei ole myöskään edellytetty, että huomioon otettavan koulutuksen tulisi olla nimenomaan tarjoajan itsensä tuottamaa.

Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön koonneen edellä mainittuun perusteluasiakirjaan liikesalaisuuksien salassapitotarpeen huomioon ottaen kattavasti tarjouksista ilmenevät seikat. Kuten asiakirjassa on mainittu, hakijan tarjouksessa on lähinnä kerrottu, että yhtiö "kerää kerran viikossa kuljettajilta palautteet työn suorittamisesta ja pitää kuljettajapalaverin liittyen vammaisasiakkaisiin" ja että
"kuljettajakoulutuksessa keskeistä on asiakaspalvelutyöhön liittyvä erilaisen vammaisuuden / rajoittuneisuuden tarvitsema yksilöllinen palvelukokonaisuus". Hankintayksikkö on tähän nähden antanut hakijalle kolme pistettä, joista kaksi on saadun selvityksen mukaan annettu kuljettajien nykyisestä osaamistasosta ja kolmas koulutuksen ja sen painopisteiden mainitsemisesta koulutusta saati varsinaista koulutusohjelmaa kuitenkaan yksilöimättä.

Valitut tarjoajat Helsingin Palveluauto Oy, Helsingin Taksi-Data Oy,
Mr. Taxi Oy ja TJP Lines Oy ovat esittäneet tarjouksissaan hakijaa selvästi perusteellisemman kuvauksen paitsi kuljettajiensa nykyosaamisesta, myös antamastaan tai muutoin järjestämästään koulutuksesta sekä sen laadusta ja määrästä. Hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hakijaa syrjivästi eikä muutenkaan epätasapuolisesti tarjouksia tältä osin vertaillessaan. Vaikka perusteluasiakirjassa on
Helsingin Palveluauto Oy:n kohdalla viitattu perusteettomasti palvelutasoon liittymättömään seikkaan eli yhtiön kuljettajien rikostaustan selvittämiseen, tällä yksityiskohdalla ei voida katsoa olevan merkitystä sen kokonaisarvion kannalta, jonka perusteella hankintayksikkö on päätynyt antamaan tarjoukselle tältä osin 7,5
pistettä.

Helsingin Palveluauto Oy:n tarjouksen ehdollisuus

Hakija on katsonut, että Helsingin Palveluauto Oy:n tarjous olisi tullut hylätä ehdollisuutensa vuoksi. Hankintayksikkö on ilmoittanut olevansa tästä kysymyksestä samaa mieltä siltä osin, kuin ajoneuvoja on tarjottu ehdollisesti liikennöintikohteeseen 4.

Tarjouskilpailun lähtökohtana on tarjousten lopullisuus ja ehdottomuus, vaikka tätä ei olisi tarjouspyynnössä erikseen todettukaan.
Tarjouspyynnön kohdassa 11.4 on kuitenkin käsitelty liikennöintikohteiden ensisijaisuusjärjestystä tarjousten valinnan kannalta. Siinä on ensinnäkin todettu se itsestäänselvyys, että kalusto voi tulla valituksi vain niihin kohteisiin, joihin sitä on tarjottu. Siinä on edelleen ilmoitettu, että kohteisiin 1 tai 2 valittu kalusto voi tulla valituksi lisäksi kohteisiin 3 tai 4 ja että kalusto ei toisaalta voi tulla valituksi kohteisiin 1 ja 2, mikäli sitä on tarjottu kohteeseen 4
ensisijaisemmin kuin kohteisiin 1 ja 2 ja se tulee valituksi kohteeseen 4.

Helsingin Palveluauto Oy on tarjonnut kalusto- ja hintalomakkeilla A1 -
A4 yhteensä 26 ajoneuvoa ensi- ja toissijaisesti liikennöintikohteisiin 1
tai 2 ja vasta viimesijaisesti liikennöintikohteeseen 4. Näihin lomakkeisiin on kirjattu kohteen 4 osalta seuraava ehto: "Tarjous on ehdollinen kohteen 4 osalta ja voimassa mikäli tarjouksemme kohteiden
1 tai 2 osalta hyväksytään tai operaattorikilpailussa Transmation
Helsinki Oy tulee valituksi tai muun mahdollisen operaattorin ajonvälitysjärjestelmä on kohtuullisin kustannuksin integroitavissa autoissa jo oleviin Transpaneleihin".

Kun Helsingin Palveluauto Oy on mainituilta osin ilmoittanut tarjouksensa kohteessa 4 ehdolliseksi ja ehdokseen muun ohella ajoneuvojen valinnan kohteisiin 1 tai 2 ja kun tarjouspyynnössä on sallittu, paitsi osatarjousten tekeminen, myös liikennöintikohteiden nimeäminen ensisijaisuusjärjestykseen, markkinaoikeus katsoo, ettei mainittu ehto tässä tapauksessa ole merkinnyt tarjouksen sellaista ehdollisuutta, joka olisi velvoittanut hankintayksikön hylkäämään tehdyn tarjouksen.

Hankintayksikkö on valinnut Helsingin Palveluauto Oy:n edellä mainituista ajoneuvoista kahdeksan lomakkeella A1 tarjottua autoa, neljä lomakkeella A2 tarjottua autoa, kolme lomakkeella A3 tarjotuista autoista ja neljä lomakkeella A4 tarjottua autoa eli yhteensä 19
ajoneuvoa liikennöintikohteeseen 2. Tarjouksessa asetettu ehto on siten näiden ajoneuvojen osalta toteutunut, eikä estettä ajoneuvojen valinnalle lisäksi kohteeseen 4 ole ollut olemassa. Helsingin
Palveluauto Oy:n tarjousta ei ole siten tältä osin tullut hylätä tarjouksen ehdollisuudesta huolimatta.

Lomakkeella A3 tarjotuista autoista seitsemää hankintayksikkö ei sitä vastoin ole valinnut kumpaankaan kohteista 1 ja 2. Muut tarjouksen voimassaololle asetetut ehdot eivät ole liittyneet liikennöintikohteiden ensisijaisuusjärjestykseen vaan liikennöinnin operaattorin valintaan, minkä vuoksi ehdot ovat siltä osin olleet tarjouspyynnön vastaisia.
Markkinaoikeus katsoo tämän vuoksi, että näiden seitsemän ajoneuvon osalta Helsingin Palveluauto Oy:n tarjous olisi tullut hylätä oikein toteutetussa hankintamenettelyssä.

Viimeksi lausuttu koskee myös 14 Helsingin Palveluauto Oy:n kalusto- ja hintalomakkeilla A5 - A9 tarjoamaa ajoneuvoa. Näitä ajoneuvoja yhtiö on tarjonnut yksinomaan kohteeseen 4, ja niiden osalta tarjouksessa on ollut vain operaattorin valintaan liittyviä ehtoja.

Hankintayksikön on edellä lausutun perusteella katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt Helsingin
Palveluauto Oy:n tarjousta kaikkiaan 21 ajoneuvon osalta siltä osin, kuin niitä on tarjottu ensi- tai viimesijaisesti liikennöintikohteeseen 4.

Hankintapäätöksen jälkeen saadut selvitykset valitusta kalustosta

Asiassa on esitetty runsaasti väitteitä ja selvitystä siitä, millaiseksi eräät hankintapäätöksessä valitut ajoneuvot ovat hankintapäätöksen jälkeen osoittautuneet.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että mainitussa suhteessa esille nostetut kysymykset ovat liittyneet lähtökohtaisesti hankintamenettelyn viimeiseen vaiheeseen eli hankintapäätöksen täytäntöönpanoon ja hankintasopimuksen tekemiseen ja että kysymysten arvioiminen on jäänyt tästä syystä markkinaoikeuden toimivallan ulkopuolelle.

Markkinaoikeus toteaa näistä kysymyksistä kuitenkin selvyyden vuoksi seuraavan.

Asiassa on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen osoittautunut riidattomaksi, että TJP Lines Oy:n kalusto- ja hintaliitteellä A3
tarjoamat inva-varusteiset ajoneuvot eivät ainakaan sellaisinaan olekaan täyttäneet tarjouspyynnössä kalustolle pyörätuolipaikkojen osalta asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Hakijan tältä osin jo oikeudenkäynnin alusta saakka esittämä väite on siten sinänsä osoittautunut oikeaksi. Hankintapäätöksen oikeellisuutta ei ole kuitenkaan arvioitava toisin tämän jälkikäteen saadun selvityksen perusteella. Hankintayksikkö ei ole liioin muuttanut tarjouskilpailun olennaisia ehtoja eikä menetellyt muutoinkaan epätasapuolisesti hankintapäätöstä täytäntöön pannessaan, koska se ei ole tehnyt TJP
Lines Oy:n kanssa kysymyksessä olevien ajoneuvojen osalta hankintasopimusta saatuaan mainitusta puutteesta tiedon. Ottaen vielä huomioon sen, että osatarjousten tekeminen on ollut tarjouskilpailussa sallittua, TJP Lines Oy:n tarjouksen hylkääminen mainittujen ajoneuvojen osalta ei olisi merkinnyt velvollisuutta hylätä yhtiön tarjousta muilta osin.

TJP Lines Oy:n viimeksi mainittujen ajoneuvojen osalta kysymys on ollut kymmenestä liikennöintikohteeseen 4 valitusta ajoneuvosta.
Hankintayksikkö on muodostanut kohteeseen valitsemistaan TJP Lines Oy:n ajoneuvoista niin sanotun ensimmäisen edullisuusluokan, johon kuuluville ajoneuvoille se on ilmoittanut välitettävän ensisijaisesti kohteessa tarvittavia kuljetuksia. Siinäkin tapauksessa, että hankintayksikkö olisi arvioinut perustelluksi täydentää tätä luokkaa siitä poisjäävien ajoneuvojen osalta, hakijan toiseen edullisuusluokkaan sijoittuneet ajoneuvot eivät olisi voineet saamiensa pisteiden perusteella nousta ensimmäiseen luokkaan. Näin siitäkin huolimatta, että osa
Helsingin Palveluauto Oy:n hakijan ajoneuvojen edelle sijoittuneista ajoneuvoista olisi tullut hylätä edellä lausutuin tavoin tarjouksen ehdollisuuden vuoksi.

Hankintayksikkö on lisäksi kuvannut käsitelleensä valittujen ajoneuvojen istuinväljyyksiä siinä yhteydessä, kun se on neuvotellut valittujen palveluntuottajien kanssa hankintasopimuksista. Esitetystä selvityksestä ilmenee, että Helsingin Taksi-Data Oy ja Mr. Taxi Oy ovat 1.12.2005 järjestetyssä kokouksessa ilmoittaneet, että laatupisteisiin oikeuttava istuinväljyys ei ole täyttynyt eräiden tarjottujen ja valittujen ajoneuvojen kohdalla. Hankintayksikkö on tehnyt tämän johdosta korjaukset hankintapäätöksessä vahvistettuihin kokonaispisteisiin ja havainnut, ettei muutoksilla ole ollut merkitystä tarjouskilpailun lopputuloksen eli palvelua tuottamaan valittujen ajoneuvojen kannalta. Kokouksessa ovat olleet edustettuina kaikki valitut tarjoajat hakijaa lukuun ottamatta. TJP Lines Oy:n ja Helsingin
Palveluauto Oy:n on kirjattu ilmoittaneen, että niiden osalta istuinväljyydestä oli annettu oikeat pisteet. Kuvattu selvitys osoittaa, ettei hankintayksikkö ole tässäkään yhteydessä saanut sellaista tietoa, jonka hyväksyminen olisi merkinnyt hankintamenettelyn keskeisten ehtojen muuttamista tai vaarantanut muuten tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Asianosaiset ovat olleet oikeudenkäynnissä eri mieltä vielä siitä, mitä hankintasopimusten tekemisen ja hankintakauden alkamisen jälkeen keväällä 2006 suoritetut kalustotarkastukset ovat osoittaneet TJP Lines Oy:n ja Helsingin Palveluauto Oy:n kaluston ominaisuuksista. Tältä osin kysymyksen on katsottava liittyvän siten hankintapäätöksen täytäntöönpanoon ja hankintasopimuksilla määriteltyihin oikeussuhteisiin, että se jää markkinaoikeuden toimivallan ulkopuolelle.

Johtopäätös

Hankintayksikkö on edellä todetuin tavoin menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt Helsingin
Palveluauto Oy:n kohteen 4 osalta ehdollista tarjousta 21 ajoneuvon osalta. Asiassa on tämän vuoksi harkittava hankintalain 9 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei sitä vastoin muuten ole menetellyt hankinnassaan hakijan väittämällä tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Seuraamus

Hankintayksikkö on tehnyt liikennöintikohteeseen 4 valittujen tarjoajien kanssa hankintasopimukset inva-varusteisilla ajoneuvoilla tuotettavista palveluista lukuun ottamatta hakijan tarjoamilla ajoneuvoilla ja TJP Lines Oy:n lomakkeella A3 tarjoamilla ajoneuvoilla tuotettavia palveluja. Hankintasopimus on tehty myös Helsingin
Palveluauto Oy:n kanssa. Hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi tämän vuoksi tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Kun hakijan tarjous on edellä todetuin tavoin hyväksytty ja hakija valittu palveluntuottajaksi liikennöintikohteen 4 invavarusteisten ajoneuvojen osalta, tässä tapauksessa hyvitysmaksun määräämisen on katsottava edellyttävän, että hakijan asema on hakemuksen kohteena olevan hankintapäätöksen johdosta jäänyt huonommaksi, kuin mitä se olisi ollut virheettömässä hankintamenettelyssä tehdyn päätöksen perusteella.

Hankintayksikkö on valinnut kohteeseen 4 palveluja tuottamaan ensinnäkin 60 TJP Lines Oy:n inva-varusteista ajoneuvoa, joista hankintasopimus on tehty 50 ajoneuvon osalta. Nämä ajoneuvot muodostavat kohteessa niin sanotun ensimmäisen edullisuusluokan, jolle kohteessa tarvittavia ja tilattavia kuljetuksia välitetään ensisijaisesti. Tältä osin Helsingin Palveluauto Oy:n ajoneuvojen hylkäämättä jättäminen ei ole vaikuttanut hakijan asemaan.

Hankintayksikkö on valinnut kohteeseen 4 lisäksi 51 Helsingin Taksi-
Data Oy:n ajoneuvoa, 40 Helsingin Palveluauto Oy:n ajoneuvoa, kuusi hakijan ajoneuvoa ja yhden Mr. Taxi Oy:n ajoneuvon. Viimeksi mainittu ajoneuvo ja 21 Helsingin Taksi-Data Oy:n ajoneuvoa, jotka ovat saaneet vertailussa vähiten pisteitä, on sijoitettu kolmanteen edullisuusluokkaan. Toiseen edullisuusluokkaan on siten jäänyt hakijan ajoneuvojen kanssa 30 Helsingin Taksi-Data Oy:n ajoneuvoa ja
Helsingin Palveluauto Oy:n 40 ajoneuvoa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut ratkaisseensa kuljetusten välittämisen toisessa edullisuusluokassa niin, että kukin kolmesta palveluntuottajasta saa ensitilauksia kohteeseen valittujen ajoneuvojensa lukumäärän osoittamassa suhteessa. Hakijalle on tämän mukaan ollut osoitettavissa laskennallisesti noin kuuden prosentin osuus toiseen edullisuusluokkaan tulevista tilauksista. Siinä tapauksessa, että Helsingin Palveluauto Oy:n tarjous olisi edellä olevan mukaisesti hylätty 21 ajoneuvon osalta, kunkin tarjoajan ajoneuvojen lukumäärien suhteelliset osuudet olisivat muuttuneet niin, että hakijalle olisi ollut osoitettavissa noin kahdeksan prosentin osuus mainituista tilauksista.

Siinä tapauksessa, että tarjoajien edellä kuvatut osuudet laskettaisiinkin vain tarjoajien edullisuusluokkaan 2 valittujen ajoneuvojen lukumäärien perusteella, mitä tulkintaa markkinaoikeus pitää hankintayksikön vastineesta päätellen mahdollisena, hakijalle olisi laskettavissa noin kahdeksan prosentin osuus tilauksista toteutuneessa menettelyssä ja noin 11 prosentin osuus tilauksista virheettömässä menettelyssä.

Hakijan aseman inva-varusteisten kuljetusten tuottajana on edellä olevan perusteella katsottava heikentyneen hankintamenettelyn virheen seurauksena. Asiassa on siten määrättävä hyvitysmaksu.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo sekä hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko.

Kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on huomattava. Edellä todettua virhettä ei sitä vastoin voida pitää asiakokonaisuuteen nähden erityisen merkittävänä ottaen huomioon, että kysymys on ollut laiminlyönnistä huomata yksittäisen tarjoajan kalusto- ja hintalomakkeiden kolmannen sivun alalaitaan kirjaamasta ehtolauseesta. Vahingon osalta hakija ei luonnollisestikaan ole oikeutettu hyvitysmaksuun saamatta jääneiden tilausten perusteella siltä osin, kuin se on menestynyt toteutuneessa hankintamenettelyssä ja olisi voinut halutessaan tehdä palveluista hankintasopimuksen.
Hyvitysmaksun perusteena on sitä vastoin osaltaan otettava huomioon virheen vuoksi mahdollisesti saamatta jääneet tilaukset.
Hankintamenettelyn virheen merkitys hakijalle laskennallisesti osoitettaviin tilauksiin kohteen 4 inva-varusteisten ajoneuvojen toisessa edullisuusluokassa on edellä olevan perusteella 2 - 3 prosenttiyksikön suuruusluokkaa tähän edullisuusluokkaan tulevista tilauksista.
Hankintayksikkö on kuitenkin todennut, että kohteeseen 4 ylipäänsä tulevien tilausten määrää on vaikea ennustaa ja että tilauksista suurin osa välitetään joka tapauksessa ensimmäiseen edullisuusluokkaan kuuluville TJP Lines Oy:n ajoneuvoille. Markkinaoikeus harkitsee kaikki mainitut seikat huomioon ottaen kohtuullisen hyvitysmaksun määräksi 3.000 euroa.

Korkein hallinto-oikeus on katsonut 16.10.2003 antamassaan päätöksessään nro 2509, että hyvitysmaksua on pidettävä korkolain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla perusteeltaan julkisoikeudellisena. Päätöksessä on edelleen katsottu, että kun korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä ei näin ollen voida soveltaa hyvitysmaksuun eikä hyvitysmaksun maksamisen viivästymisestä myöskään ole annettu erityissäännöstä, vaatimus koron maksamisesta hyvitysmaksulle on lakiin perustumaton. Vaatimus koron maksamisesta asiassa määrättävälle hyvitysmaksulle on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Yksityistä asianosaista ei saa pykälän 3 momentin mukaan velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Hakijan hyvitysmaksuvaatimus on edellä lausutuilla perusteilla hyväksyttävä osittain. Kysymys on kuitenkin vaatimukseen nähden vain vähäisenä pidettävästä suoritusvelvollisuudesta. Hakija on tosin vedonnut hyvitysmaksun perusteena olevaan hankintamenettelyn virheeseen, mutta sanottu vetoaminen on tapahtunut markkinaoikeudessa vasta hakijan lisävastaselityksessä. Väitteellä on lisäksi ollut vain pieni merkitys hakijan oikeudenkäyntikulujen kannalta.

Hakijan oikeudenkäyntikulujen kertymisen kannalta merkittävää on sitä vastoin se, että hakija on esittänyt asiassa useita väitteitä, joista suurin osa on edellä lausutuilla perusteilla hylätty. Perusteettomiin väitteisiin vastaamisesta on puolestaan aiheutunut kuluja hankintayksikölle.
Kustannuksia on puolin ja toisin ollut omiaan lisäämään se, että hakija on toimittanut markkinaoikeudelle lukuisia kirjelmiä, joissa se on toistuvasti esittänyt uusia väitteitä hankintamenettelyn virheellisyydestä. Tähän on kuitenkin saattanut osaltaan vaikuttaa se, että hankintayksikkö on laskenut liikkeelle erilaisia versioita tarjousvertailuun liittyvistä pistetaulukoista ja että hakija on saanut tietoa esimerkiksi tarjousten täsmentämiseen liittyvistä toimenpiteistä vaiheittain.

Edellä mainituista syistä ja ottaen huomioon, että hakijan vaatimukset eivät ole olleet hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteettomia, markkinaoikeus katsoo, että hakija ja hankintayksikkö saavat molemmat pitää oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Hakemus on esitetyin perustein hylättävä TJP Lines Oy:n tarjousta ja kalustoa koskevilta osin. TJP Lines Oy on antanut hakemuksesta lausunnon, mistä on aiheutunut yhtiölle kuluja. Hakija on kuitenkin jo hakemuksessaan esittänyt väitteen TJP Lines Oy:n kaluston tarjouspyynnön vastaisuudesta pyörätuolipaikkoihin liittyen. TJP Lines Oy on lausunnossaan kiistänyt väitteen kokonaisuudessaan. Asiassa on kuitenkin sittemmin ilmennyt, että yhtiön kalustolomakkeella A3
tarjoamat ajoneuvot eivät olekaan sellaisenaan täyttäneet tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia puheena olevassa suhteessa.
Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että myös TJP Lines Oy saa kohtuuden mukaan pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta liikennöintikohteen 4
muuta kuin inva-varusteista kalustoa koskevilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin suorittamaan Javatrans Oy:lle hyvitysmaksuna 3.000 euroa.

Markkinaoikeus hylkää muut asiassa esitetyt vaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Tommi Vuorialho ja Ville Parkkari.