Finlex - Etusivulle
Markkinaoikeus

29.9.2006

Markkinaoikeus

Markkinaoikeuden ja aiemman markkinatuomioistuimen ratkaisut v. 1979 lähtien.

MAO:205/06 ja 206/06

Asiasanat
Elisa Oyj > TeliaSonera Finland Oyj, sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa, vastikkeettomuutta tarkoittavien ilmaisujen käyttäminen vastikkeellisista hyödykkeistä, puhelinliittymien hintoja koskeva vertaileva mainonta, halventavien ilmaisujen käyttäminen, markkinoidun hyödykkeen hinnan ilmoittaminen
Tapausvuosi
2006
Antopäivä
Diaarinumero
228/05/M1,426/05/M1

RIIDATTOMAT TAPAHTUMATIEDOT

Tele Finland Oy (jäljempänä myös Tele Finland) on markkinoinut matkapuhelinliittymiään keväällä ja kesällä 2005 seuraavin mainoksin:

1. Helsingin Sanomissa 29.3.2005 julkaistu neljän sivun värillinen mainos (asian 228/05/M1 hakemuksen liite 1), jonka ensimmäisellä sivulla on ilmaisu: ”Tämä ei ole PÄÄSIÄISMUNA. – 0 – Tämä on HINTA”.

Lehden aukeaman muodostaman mainoksen seuraavia kahta sivua hallitsee otsikko ”Puhu alk. 0 €/minuutti!” Otsikon alla on kuvattu muun muassa Puhepaketti ja Puhepaketti Mega -liittymien hinnat (puhelut 0,00 €/min, tekstiviestit 0,099 €/kpl, perusmaksu joko 17,90 € tai 35,80 € ja avaus 0,00 €) ja ilmoitettu, että hintoihin sisältyy 500 tai 1.000 minuuttia puheaikaa kuukaudessa. Mainoksesta ei ilmene Puhepaketti-liittymien puheluiden hinta paketin enimmäisminuuttimäärän ylittävältä ajalta.

Mainoksen neljäs sivu on otsikoitu ”Voimassa Ainoastaan AINA”. Otsikon alla on taulukko otsikolla ”Puhuuko uusi asiakas sinun laskuusi?” Taulukossa on vertailtu Tele Finlandin Pulina-liittymän, DNA:n viiden liittymän, Elisan kahden liittymän, Kolumbuksen kolmen liittymän, Saunalahden viiden liittymän ja Soneran yhden liittymän avaus- ja kuukausimaksuja, puheluiden minuuttihintaa ja tekstiviestien hintaa. Edelleen on taulukon sarakkeessa ”SÄÄSTÖ Pulina-liittymällä minuuttihinnoissa” ilmaistu prosenttiluvuin mainittujen liittymien minuuttiveloituksen ero Tele Finlandin Pulina-liittymän minuuttihintoihin. Taulukon yhteydessä on todettu, että tiedot perustuvat operaattoreiden 16.3. www.sivuilla olleisiin normaali-hintoihin.

2. Helsingin Sanomissa 1.4.2005 otsikolla ”Yksinomaan KALENTERIpäivinä” julkaistu mainos (asian 228/05/M1 hakemuksen liite 2), joka on sisältänyt pääosin vastaavan vertailutaulukon kuin edellä kohdassa 1 kuvattu mainos.

3. MTV3 televisiokanavalla 1.–5.4.2005 esitetty mainos.

Mainoksen pääosan (Final pääspotti_TLV_3254_master050329) alussa mies- ja naishahmot katselevat myymälän ovea. Kuvaruudun yli kulkee tyylitellyillä kirjasimilla teksti: ”Tele Finland taistelussa epämääräisiä lupauksia ja hankalaa hinnoittelua vastaan”. Liiketilan ovessa oleva teksti ”Hyperhalpaa nyt (vain uusille asiakkaille)” muuttuu tekstiksi: ”Voimassa ainoastaan AINA: Kaikki alennukset kaikille asiakkaille”. Tämän jälkeen kuvaruutuun ilmestyy koko ruutua hallitseva, punaiselle pohjalle aseteltu suurikokoinen nolla, jonka vasemmassa yläkulmassa lukee: ”Puhelut alk.” ja oikeassa alakulmassa: ”€/min.”. Tämän jälkeen ruudulle ilmestyy puhelinnumero, Tele Finlandin Internet-osoite ja lopuksi teksti: ”Tele Finland. Sen näkee laskusta”. Mainoksesta ei ilmene muita hintatietoja.

Mainoksen niin sanotussa häntäosassa, jota on esitetty pääosasta erillään, mutta kuitenkin yhtä esityskertaa lukuun ottamatta saman mainoskatkon aikana, todetaan seuraavaa: ”Tele Finlandin puhepaketilla puhut hintaan nolla euroa minuutti. Puhut huoletta yli kahdeksan tuntia pelkällä perusmaksulla. Tele Finland sen näkee laskusta.” Lisäksi mainoksessa näkyy ensin seuraava teksti: ”Puhelut alk. 0 €/min; Puhepaketti-liittymä, sis. 500 min. puheaikaa”. Seuraavaksi ilmestyy ruutuun teksti: ”Puhepaketti-liittymä, sis. 500 min. puheaikaa, Puhelut 0,00 EUR/min, Perusmaksu 17,90 EUR.”

4. Ilta-Sanomissa 5.4.2005 otsikolla ”Yksinomaan KALENTERIpäivinä” julkaistu mainos (asian 228/05/M1 hakemuksen liite 3), joka on sisältänyt pääosin vastaavan vertailutaulukon kuin edellä kohdassa 1 kuvattu mainos.

5. Helsingin Sanomissa 6.4.2005 lehden etusivulla julkaistu mainos (asian 228/05/M1 hakemuksen liite 4) otsikolla ”Voimassa Ainoastaan AINA”. Mainoksessa on teksti ”Puhelut alk. 0 €/min”. Otsikon alla on kuvattu Puhepaketti-liittymän hinnat (perusmaksu 17,90 €, puhelut 0 €/min ja avaus 0 €) ja ilmoitettu, että perusmaksu sisältää 500 minuuttia normaalihintaisia kotimaan puheluita. Mainoksessa on maininta: ”Ylimenevät puheminuutit ja tekstiviestit 0,099 €/kpl. Hinnat koskevat normaalihintaisia kotimaanpuheluita ja tekstiviestejä kaikkiin liittymiin, milloin tahansa.”

6. Helsingin Sanomissa 11.4.2005 julkaistu mainos (asian 228/05/M1 hakemuksen liite 5) otsikolla ”Puhuuko uusi asiakas SINUN laskuusi?”.
Otsikon alla olevassa taulukossa on kohdassa 1 kuvatulla tavalla vertailtu Tele Finlandin Pulina-liittymää DNA:n, Elisan, Kolumbuksen ja Saunalahden liittymiin siten, että viimeksi mainittujen operaattorien liittymistä on vertailuun otettu mukaan myös edullisempia liittymiä (DNA Onni, Kolumbus K1 ja Saunalahti Ykkönen). Soneran liittymää ei ole mainittu.

7. Helsingin Sanomissa 11.4.2005 julkaistu toinen mainos (asian 228/05/M1 hakemuksen liite 6) otsikolla ”HINNAT PYSYVÄT NOLLAN TUNTUMASSA”, jossa on teksti ”PUHEPAKETTI-liittymä Puhu alk. 0 €/min!”. Tämän alla on todettu perusmaksu 17,90 €/kk ja avaus 0 € ja ilmoitettu, että perusmaksu sisältää 500 minuuttia puheaikaa. Mainoksessa on maininta: ”Ylimenevät minuutit ja tekstarit ilman SMS-pakettia vain 9,9 senttiä.”

8. Tele Finlandin Internet-sivuilla www.tele.fi/vertaa/ 12.4.2005 päivätyn tulosteen osoittamalla tavalla (asian 228/05/M1 hakemuksen liite 7) julkaistu hintavertailutaulukko, jossa on vertailtu Tele Finlandin Pulina-liittymän hintoja edellä kohdassa 6 kuvatulla tavalla.

9. Helsingin Sanomissa 14.4.2005, Iltalehdessä 19.4.2005, Metro-lehdessä 10.5.2005, Ilta-Sanomissa 8.7.2005, Iltalehdessä 13.7.2005, Helsingin Sanomissa 20.7.2005 ja Helsingin Sanomissa 29.7.2005 julkaistut mainokset (asian 426/05/M1 hakemuksen liitteet 2–8) otsikolla ”Puhuuko uusi asiakas SINUN laskuusi?”, jotka ovat sisältäneet vastaavan vertailutaulukon kuin edellä kohdassa 6 kuvatussa mainoksessa.

10. MTV3 ja Nelonen -televisiokanavilla 1.7.–12.8.2005 esitetty mainos.

Mainoksen (TFSL_G2_pulina_Final050722) ääniraidalla todetaan seuraavaa: ”Arvoisa Saunalahden asiakas. Tiesitkö, että saatat maksaa puheluistasi selvää ylihintaa? Esimerkiksi Tasahinta-liittymän asiakkaana maksat puheluistasi peräti 13 senttiä minuutti. Tele Finlandin Kaverisoitolla puhelut maksavat vain 3,9 senttiä minuutti. Leikkaa laskusi. Vaihda liittymäsi heti Tele Finlandiin. Soita 0800 144 844 tai tilaa verkosta tele.fi”. Mainoksen kuvissa esitetään ensin Saunalahden Tasahinta-liittymän minuutti-, kuukausi- ja tekstiviestihinnat ja verrataan niitä Tele Finlandin Pulina-liittymän hintoihin esittämällä ”Säästö Pulina-liittymällä” prosentteina. Pulina-liittymän hinnat on esitetty pienemmällä tekstillä ruudun alalaidassa. Tämän jälkeen ruutuun ilmestyvät Tele Finlandin Kaverisoiton hinnat. Samalla taustalla soi edellä lainattu ääniraita.

11. Tele Finlandin Internet-sivuilla www.tele.fi/hintavertailu.php 2.8.2005 päivätyn tulosteen osoittamalla tavalla (asian 426/05/M1 hakemuksen liite 1) julkaistu hintavertailutaulukko, jossa on vertailtu Tele Finlandin Pulina-liittymän hintoja edellä kohdassa 6 kuvatulla tavalla. Hintavertailun yhteydessä on mainittu, että sen tiedot perustuvat operaattoreiden 29.4. www-sivuilla olleisiin hintoihin tai asiakaspalvelun antamiin tietoihin.

12. Helsingin Sanomissa 9.8.2005 julkaistu neljän sivun värillinen mainosliite (asian 426/05/M1 hakemuksen täydennyksen liite 1), jonka ensimmäisellä sivulla on ilmaisu: ”1.000.000 € puheaikaa”.

Mainoksen neljännellä sivulla on noin puolen sivun korkuisena otsikon ”Älä mene halpaan. Tunnista halpa” -otsikon alla rinnakkain kaksi viivadiagrammia, joissa on graafisesti vertailtu keskenään Tele Finlandin Pulina-liittymän ja Kolumbus K2 -liittymän puheluiden minuuttiveloitusta ja liittymien kuukausimaksuja. Graafisten esitysten yläpuolella olevassa tekstissä on todettu seuraavaa:
”Vaadi hintavarmuutta kuperkeikkojen sijasta. Näin pysyvästi halvan operaattorin valinta vaikuttaa laskuusi: Tele Finlandin asiakkaan lasku on pienentynyt automaattisesti, mutta kilpailevan liittymän haltijan on pysynyt entisellään. Vertailun liittymä on vain yksi esimerkki lukuisista kilpailijoiden liittymätyypeistä, joiden hinnat on jäädytetty – samalla uudet asiakkaat puhuvat edullisemmin vanhojen asiakkaiden kustannuksella.
Tele Finlandilla koko tuotevalikoima on pysyvästi halpa ja kaikki hinnanalennukset ovat koskeneet reilusti kaikkia asiakkaitamme.”

Elisa Oyj:n edustajat ovat välittömästi 1 kohdassa tarkoitetun mainoksen julkaisemisen jälkeen olleet yhteydessä TeliaSonera Finland Oyj:n ja Tele Finlandin edustajiin vaatien puheena olevan markkinoinnin lopettamista. Kuluttajavirasto on 31.3.2005 päivätyllä selvityspyynnöllä pyytänyt selvitystä Tele Finlandin markkinoinnista.

ASIANOSAISSEURAANTO

Tele Finland Oy on 31.12.2005 sulautunut TeliaSonera Finland Oyj:hin.

Elisa Matkapuhelinpalvelut Oy on 31.12.2005 sulautunut Elisa Oyj:hin.

HAKEMUS

Vaatimukset

Elisa Oyj (jäljempänä myös Elisa tai hakijayhtiö) on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää TeliaSonera Finland Oyj:tä (jäljempänä myös TeliaSonera tai vastaajayhtiö) vähintään 200.000 euron sakon uhalla käyttämästä matkapuhelinliittymiensä tai matkapuhelinliittymiin liittyvien palvelujensa markkinoinnissa
1) hyvän liiketavan vastaisia sekä totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia vastikkeettomuutta tarkoittavia ilmaisuja, kuten alk. 0 €/min., markkinoitaessa tuotteita tai palveluja, jotka eivät ole vastikkeettomia;
2) hyvän liiketavan vastaisia sekä totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia vertailutaulukkoja tai muita vastaavia hintavertailuja,
a) joihin ei ole otettu mukaan kilpailijan vastaavia, halvempia tuotteita,
b) joihin on otettu mukaan kilpailijoiden kalliita liittymiä, mutta ei omia vastaavia kalliimpia tuotteita,
c) joissa vertailu perustuu vanhentuneisiin hintatietoihin,
d) joissa verrataan toisiinsa keskenään erilaisia liittymiä tai palveluja,
e) joissa ei oteta huomioon vertailussa käytettyjen liittymien hintoja alentavia ehtoja tai käytäntöjä tasapuolisella tavalla,
f) joissa esitetään vertailun lopputulos harhaanjohtavalla tavalla ehdottoman väitteen muodossa ”Säästö Pulina-liittymällä minuuttihinnoissa”,
ja joissa kaikissa siten esitetään myös totuudenvastainen ja/tai harhaanjohtava väite omien liittymien edullisemmuudesta;
3) hyvän liiketavan vastaisia kilpailijoita halventavia ilmaisuja, kuten ”Taistelussa epämääräisiä lupauksia vastaan” ja ”Puhuuko asiakas sinun laskuusi”; ja
4) hyvän liiketavan vastaista ja harhaanjohtavaa puhepakettien markkinointia, jossa puhelujen hintaa puhepakettiin sisältyvien puhelujen ylittävältä osalta tai tekstiviestien hintaa ei kerrota selvällä ja kuluttajien helposti havaittavalla tavalla.

Elisa on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa TeliaSoneran korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiassa 22.796,01 eurolla ja asianosaiskulut 2.400 eurolla korkoineen.

Perusteet

Markkinointistrategia

TeliaSonera on yhdessä kokonaan omistamansa Tele Finland -tytäryhtiön kanssa toteuttanut aggressiivista markkinointistrategiaa ja Tele Finlandin toiminnan aloittamisesta alkaen toukokuussa 2004 toiminut markkinoinnissa jatkuvasti kuluttajansuojalain ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain rajamailla markkinaoikeudessa käsitellyn asian 145/04/M1, liiketapalautakunnan lausunnon 878/2005 sekä mainonnan eettisen neuvoston lausuntojen 12/2005 ja 13/2005 osoittamalla tavalla. Markkinointistrategiaa on kokonaisuudessaan pidettävä hyvän liiketavan vastaisena.

TeliaSonera ja Tele Finland ovat Elisan ja kuluttajaviranomaisten yhteydenotoista huolimatta jatkaneet lainvastaiseksi katsottavaa markkinointia Riidattomat tapahtumatiedot -jaksossa kuvatulla tavalla. Kun kuluttajaviraston kanssa oli sovittu mainonnan muuttamisesta 6.4.2005 mennessä, lainvastaiseksi pidettävää mainontaa on voitu jatkaa hyvän tavan vastaisen markkinointistrategian mukaisesti jopa toista viikkoa.

TeliaSoneran keskeinen rooli Tele Finlandin markkinoinnissa käy ilmi muun muassa siitä, että kaikissa edellä kohdissa 1–2, 4–7, 9 ja 12 mainituissa sanomalehtimainoksissa on voimakkaasti korostettu sitä, että Tele Finland on TeliaSoneran omistama. Lähes kaikissa edellä kohdissa 1, 2, 4, 6 ja 8–12 kuvatuissa hintavertailutaulukoissa on lisäksi TeliaSoneran osalta otettu mukaan vain sen halvin liittymä tai ei lainkaan TeliaSoneran liittymiä. Kaikissa vertailuissa on jätetty pois TeliaSoneran kalliimmat liittymät. Näin markkinoinnilla on luotu harhaanjohtava kuva myös TeliaSoneran edullisemmuudesta.

Tämä hyvän liiketavan vastainen markkinointistrategia on otettava huomioon arvioitaessa kaikkia hakemuksessa tarkoitettuja yksittäisiä mainoksia. Lisäksi kokonaisstrategia on otettava huomioon uhkasakon määrää harkittaessa.

Vastikkeettomuutta tarkoittavat ilmaisut

Tele Finlandin matkapuhelinliittymien markkinoinnissa on käytetty edellä Riidattomat tapahtumatiedot -jakson kohdissa 1, 3, 5 ja 7 kuvattuja vastikkeettomuutta tarkoittavia ilmaisuja ”0 – Tämä on HINTA”, ”Puhu alk. 0 €/minuutti!”, ”Hinnat pysyvät nollan tuntumassa” ja ”Puhelut alk. 0 €/min”. Kuitenkin kaikkien markkinoinnissa tarkoitettujen liittymien hankkimiseen ja käyttöön on liittynyt vastike. Siten esimerkiksi markkinoituihin Puhepaketti ja Puhepaketti Mega -liittymiin on sisältynyt kuukausittainen perusmaksu ja enimmäisminuuttimäärän ylittävältä osalta minuuttikohtainen veloitus. Kuukausittaisen perusmaksun johdosta myöskään enimmäisminuuttimäärän alle jäävien puheluminuuttien osalta ei ole kyse vastikkeettomista puheluista.

Käyttämällä markkinointinsa niin sanottuna kärkenä vastikkeettomuutta tarkoittavia ilmaisuja, vaikka kaikki markkinoidut hyödykkeet ovat olleet vastikkeellisia, Tele Finland on menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti. Markkinointi on ollut sekä totuudenvastaista että kuluttajia harhaanjohtavaa. Markkinointi on ollut selvästi omiaan vaikuttamaan matkapuhelinliittymien kysyntään ja vahingoittamaan Tele Finlandin kilpailijoiden elinkeinotoimintaa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin soveltamisen edellyttämällä tavalla.

Hintavertailut

Tele Finlandin matkapuhelinliittymien markkinoinnissa on käytetty edellä kohdissa 1, 2, 4, 6, 8–12 kuvattuja hintavertailutaulukoita. Vertaileva mainonta on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain ja kuluttajansuojalain mukaan sallittu ainoastaan, jos se ei ole totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ja siinä verrataan puolueettomasti hyödykkeiden yhtä tai useampaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja. Vertailun on oltava puolueetonta, totuudenmukaista ja annettava oikea kuva vertailun kohteena olevista hyödykkeistä.

Pohjoismaisten kuluttaja-asiamiesten maaliskuussa 2005 hintavertailujen käytöstä sähköisten viestintäpalveluiden markkinoinnissa antaman yhteisen kannanoton mukaan hinta on keskeinen tekijä, kun kuluttajat valitsevat palveluntarjoajaa. Kannanoton mukaan hintavertailuissa on käytettävä sellaisia kilpailijoiden liittymiä, jotka vastaavat markkinointiajankohtana ehdoiltaan, ominaisuuksiltaan ja laadultaan parhaiten omaa tarjousta. Jos esimerkiksi vertaillaan matkapuhelinliittymiä, vertailussa on oltava kilpailijoiden tuotteista se, joka vastaa parhaiten omaa tuotetta.

Puheena oleva markkinointi ei täytä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentissa ja siinä viitatussa kuluttajansuojalaissa vertailevalle mainonnalle asetettuja edellytyksiä. Markkinointi on antanut kuluttajille totuudenvastaisen ja harhaanjohtavan kuvan.

Kilpailijoiden vastaavien liittymien jättäminen pois vertailusta

Edellä kohdissa 1, 2 ja 4 kuvattuihin taulukoihin on valittu kilpailijoiden liittymistä sellaisia, joiden hinnat ovat olleet Tele Finlandin Pulina-liittymää selvästi kalliimpia, ja taulukosta on jätetty pois hintatasoltaan Pulina-liittymää vastaavat kilpailijoiden liittymät, kuten Kolumbus K1, DNA Onni ja Saunalahti Ykkönen.

Koska kilpailijoilta ei ole valittu vertailuun niiden halvempia liittymiä, on vertailusta syntynyt kuluttajille harhaanjohtava kuva Pulina-liittymän edullisemmuudesta kilpailijoiden liittymiin nähden. Kuluttajille on syntynyt vertailusta kuva, että Pulina-liittymä olisi yleisesti edullisin markkinoilla oleva liittymä ja selvästi edullisempi kuin kilpailijoiden liittymät. Tätä kuvaa korostaa se, että edellä kohdassa 1 kuvatussa mainoksessa vertailutaulukkoon on otettu kahdelta kilpailijalta viisi eri liittymää, jolla lienee pyritty antamaan kuluttajille kuva siitä, että vertailu olisi ollut erityisen kattava. Samalla on kuitenkin TeliaSoneran liittymistä vertailuun valittu vain yksi liittymä ja jätetty sen kalliimmat liittymät vertailun ulkopuolelle ja näin tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti luotu harhaanjohtava mielikuva myös TeliaSoneran liittymien yleisestä edullisemmuudesta kilpailijoiden liittymiin nähden.

Edellä kuvattuja edullisemmuusväitteitä on vahvistettu korostamalla markkinoinnissa sanaa ”aina”, esimerkiksi ilmaisussa ”Voimassa Ainoastaan AINA” ja näin välitetty kuva siitä, että Tele Finlandin ja TeliaSoneran liittymät olisivat aina edullisimpia.

Arvioitaessa edullisemmuusväitettä on otettava huomioon, että matkapuhelinliittymien hinnoittelu muodostuu useista eri elementeistä, joita eri matkapuhelinoperaattorien hinnoittelussa on yhdistelty eri tavoin. Lisäksi puhelumaksun suuruus on voinut vaihdella riippuen siitä, minkä operaattorin liittymään puhelu on soitettu. Näistä seikoista ja liittymän käyttäjästä johtuen tietty liittymä voi olla halvin jollekin sen käyttäjälle, mutta kalliimpi jollekin toiselle.

Omien kalliimpien liittymien jättäminen pois vertailusta

Tele Finlandin liittymien markkinointia on tarkistettu 11.4.2005 lukien siten, että hintavertailutaulukkoon on otettu mukaan myös kilpailijoiden Pulina-liittymää vastaavat edulliset liittymät edellä kohdissa 6 ja 8 kuvatulla tavalla. Vertailutaulukkoon ei kuitenkaan ole otettu mukaan niitä TeliaSoneran tai Tele Finlandin kalliimpia liittymiä, jotka ovat vastanneet kilpailijoiden vertailussa käytettyjä kalliimpia liittymiä. Mainitun ajankohdan jälkeenkin Tele Finlandin liittymien markkinoinnissa on jatkuvasti käytetty harhaanjohtavia vertailutaulukoita.

Tele Finlandin viidestä liittymästä vertailuun on kaikkiin Hintavertailut-otsikon alla mainittuihin vertailutaulukkoihin otettu vain halpaliittymä Pulina ja edellä kohdissa 6 ja 8–12 mainituista vertailutaulukoista suurimman matkapuhelinoperaattorin TeliaSoneran liittymät on jätetty kokonaan pois vertailusta. Muilta operaattoreilta on otettu mukaan useita liittymiä, mukaan lukien kalliimmat liittymätyypit, ja annettu näin harhaanjohtava kuva siitä, että vertailu olisi erityisen kattava. Vertailu on antanut virheellisen ja harhaanjohtavan kuvan matkapuhelinliittymämarkkinoiden kokonaistilanteesta. Sillä seikalla, että markkinaosuudeltaan marginaalisten toimijoiden, kuten Cubion tai Tele2:n liittymät on jätetty pois vertailusta, ei ole tältä osin merkitystä. Vertailusta on siten syntynyt harhaanjohtava kuva Tele Finlandin Pulina-liittymän edullisemmuudesta kilpailijoiden liittymiin nähden kuten myös Tele Finlandin ja TeliaSoneran liittymien yleisestä edullisemmuudesta.

Vanhentuneiden hintatietojen käyttäminen vertailussa

Hintavertailussa on lisäksi käytetty Kolumbus-liittymien osalta vanhentuneita hintatietoja. Kolumbus K3, K4 ja K5 -liittymien hinnat laskivat 7.7.2005. Kaikissa 8.7.–8.8.2005 julkaistuissa hintavertailutaulukoissa on käytetty vanhentuneita hintatietoja edellä kohdissa 9 ja 11 ilmenevällä tavalla.

Keskenään vertailukelvottomien liittymien vertaileminen

Hintavertailuissa on verrattu keskenään erityyppisiä liittymiä. Tele Finlandin edellä kohdassa 10 kuvatussa televisiomainoksessa on Tele Finlandin Kaverisoitto-palvelua verrattu Saunalahden jo 1.4.2005 myynnistä poistuneeseen Tasahinta-liittymään, vaikka Saunalahdella olisi ollut oma Kaverisoitto-palvelua vastaava Saunalahtelainen-palvelu. Mainos on antanut harhaanjohtavan kuvan Tele Finlandin palvelun yleisestä edullisemmuudesta, erityisesti sen johdosta, että se on tiiviisti liittynyt edellä tarkoitettuihin muihin mainoksiin. Mainos on sen vuoksi ollut omiaan vaikuttamaan myös Elisan liittymien kysyntään. Lisäksi mainoksen tarkoituksena on ollut Tele Finlandin liittymien myynnin kasvattaminen erityisesti Elisan matkaviestinverkossa toimivien Saunalahden liittymien kustannuksella. Näin ollen jokainen Saunalahdelta Tele Finlandille siirtynyt liittymä on vähentänyt Elisan verkkoliiketoiminnan tuloa. Markkinointi on siten ollut omiaan vaikuttamaan suoraan Elisan elinkeinotoimintaan.

Tele Finlandin Pulina-liittymää koskevassa edellä kohdassa 12 kuvatussa mainoksessa on verrattu Pulina-liittymää hinnoitteluominaisuuksiltaan erilaiseen Kolumbus K2 -liittymään, joka ei ollut edes myynnissä mainoksen julkaisuaikaan. Kolumbus K2 -liittymä on suunnattu erityisesti paljon tekstiviestejä lähettäville kuluttajille, joten liittymän hinnoitteluprofiiliin kuuluvat edulliset tekstiviestit. K2-liittymän sijaan oikea vertailukohde olisi ollut Pulina-liittymää hinnoitteluominaisuuksiltaan vastaava K1-liittymä. Pulina-liittymän ja K2-liittymän hintavertailu on ollut harhaanjohtavaa ja siinä on annettu harhaanjohtava kuva Pulina-liittymän edullisuudesta ja Tele Finlandin liittymien edullisuudesta yleisesti.

Viimeksi mainittu kohdassa 12 kuvattu mainos on ollut harhaanjohtava myös siitä syystä, että vertailun tiedot on esitetty harhaanjohtavasti. Mainoksen tekstissä on korostettu, että Tele Finlandin liittymien hinnat ovat laskeneet ”automaattisesti”, ja väitetty, että kilpailijoiden liittymien hinnat on ”jäädytetty”. Kuitenkin Pulina-liittymän kanssa vertailukelpoisen Kolumbus K1 -liittymän minuuttihintaa on alennettu siten, että sen ja Pulina-liittymän minuuttihinta, kuukausimaksu ja tekstiviestiveloitus ovat olleet samalla tasolla. Myös K1-liittymän hintojen muutokset ovat koskeneet sekä uusia että vanhoja asiakkaita. Mainoksen sisältämät väitteet kilpailijoiden hintojen jäädyttämisestä ja siitä, että uudet asiakkaat puhuvat edullisemmin vanhojen asiakkaiden kustannuksella, ovat olleet totuudenvastaisia ja korostaneet osaltaan vertailun harhaanjohtavuutta.

Vastaajan väite siitä, että kyseessä oleva vertailu olisi kohdistettu nimenomaan vanhojen liittymien asiakkaille, on perusteeton. Mainosta on tarkasteltava omana erillisenä kokonaisuutenaan ja arvioitava, minkä kuvan kuluttaja siitä yleissilmäyksellä on saanut. Kyseinen mainos on julkaistu maan laajalevikkisimmässä sanomalehdessä. Kyseiset graafiset vertailutaulukot ovat puolen sivun kokoisia. Mainoksen visuaalisesti erottuvimmat elementit ovat otsikko: ”Älä mene halpaan. Tunnista halpa.” ja kyseiset hallitsevat vertailutaulukot. Kokonaisvaikutelma on hyvin selvä ja harhaanjohtava. Kuluttaja tuskin edes lukee monimutkaista pienempää tekstiä, jossa on vastaajan mukaan perusteltu niin sanottua kohdennettua vertailua. Sinänsä Elisa on myös kiistänyt olevan edes mahdollista tehdä tällaista kohdennettua vertailua, vaan kaiken vertailevan mainonnan on täytettävä samat sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun mukaiset tiukat edellytykset.

Vertailussa käytettyjen liittymien hintoja alentavien ehtojen jättäminen huomiotta

Edellä kohdassa 9 kuvatuissa 10.5.2005 ja sen jälkeen julkaistuissa mainoksissa ja kohdassa 11 kuvatussa 2.8.2005 päivätyssä Internet-mainoksessa on vertailussa käytetty Elisa Tandem -liittymän osalta sen kalleinta 0,260 euron minuuttihintaa, vaikka liittymän minuuttihinta on iltaisin ja viikonloppuisin 0,120 tai 0,170 euroa. Kuluttaja on saanut mainoksista yleisvaikutelman, jonka mukaan hän säästäisi esimerkiksi verrattuna Elisan liittymiin enimmillään jopa 73 prosenttia valitsemalla markkinoidun Tele Finlandin Pulina-liittymän, vaikka mahdollinen todellinen säästö riippuu aina kyseisen kuluttajan omista todellisista matkapuhelimen käyttömääristä Se seikka, että Elisan liittymän halvemmat hinnat on mainittu mainoksen alaviitteessä, ei ole poistanut hintavertailutaulukon ja siinä ehdottomana esitetyn edellä mainitun väitteen harhaanjohtavuutta.

Hintavertailun lopputuloksen harhaanjohtava ilmaiseminen ja samalla esitetty yleinen edullisemmuusväite

Hintavertailuissa on esitetty edellä 1, 2, 4, 6, 8, 9, 10 ja 11 kohdissa kuvatuissa mainoksissa olleissa vertailutaulukoissa sanamuodoltaan ehdoton ja varaukseton ilmaisu ”SÄÄSTÖ Pulina-liittymällä minuuttihinnoissa”, ottamatta huomioon matkapuhelinliittymien yksilöllisten käyttötottumusten vaikutusta kunkin kuluttajan maksamaan hintaan. Kuluttaja saa mainoksista yleisvaikutelman, jonka mukaan hän säästäisi esimerkiksi verrattuna Elisan liittymiin enimmillään jopa 73 prosenttia valitsemalla markkinoidun Tele Finlandin Pulina-liittymän, vaikka mahdollinen todellinen säästö riippuu aina kyseisen kuluttajan omista todellisista matkapuhelimen käyttömääristä.

Kilpailijoita halventavat ilmaisut

Käyttämällä Tele Finlandin matkapuhelinliittymien markkinoinnissa edellä kohdissa 1, 6 ja 9 mainitun vertailutaulukon yhteydessä otsikkoa ”Puhuuko uusi asiakas sinun laskuusi?” on pyritty halventamaan kuluttajien silmissä TeliaSoneran ja Tele Finlandin kilpailijoita, joiden uusille asiakkaille suunnatut hintatarjoukset eivät ole tulleet vanhojen asiakkaiden hyväksi alalla vallinneen käytännön mukaisesti. Lisäksi edellä kohdassa 3 kuvatussa televisiomainoksessa on vihjailevasti käytetty ilmaisua ”Tele Finland taistelussa epämääräisiä lupauksia ja hankalaa hinnoittelua vastaan.” Ilmaisulla on halventavasti annettu ymmärtää, että muut matkapuhelinoperaattorit olisivat antaneet kuluttajille epämääräisiä lupauksia. Halventavan ilmaisun käyttäminen on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua hyvän liiketavan vastaista menettelyä.

Hintatiedot

Tele Finlandin matkapuhelinliittymien markkinoinnissa on jätetty edellä kuvatulla tavalla kohdassa 1 sekä 5, 7 ja 12 mainituissa mainoksissa selvästi ja kuluttajien helposti havaittavasti kertomatta liittymien käyttöön liittyviä maksuja, kuten minuuttiveloituksettoman puheajan enimmäisminuuttimäärän ylittävä minuuttiveloitus

Kohdassa 3 mainitussa televisiomainoksessa on jätetty selvästi ja kuluttajien helposti havaittavasti kertomatta kuukausimaksu, minuuttiveloituksettoman puheajan enimmäisminuuttimäärä, tekstiviestien hinta ja enimmäisminuuttimäärän ylittävä minuuttiveloitus. Kumpaakin kohdassa 3 mainittua mainoksen osaa (niin sanotut pääosa ja häntäosa) on arvioitava erikseen omana erillisenä kokonaisuutenaan. Sillä seikalla, että saman mainoskatkon aikana tai myöhemmin esitetään mainoksen osa, jossa on mahdollisesti ilmoitettu enemmän tietoja kuin niin sanotussa pääosassa, ei ole merkitystä arvioitaessa pääosan sisältöä. Kuluttaja muodostaa mielikuvan mainostetusta tuotteesta jo ensimmäisen mainoksen perusteella eikä ehkä edes seuraa samaa televisiokanavaa toisen mainoksen tullessa ruutuun. Jokaisen julkaistavan mainoksen tulee sisältää riittävät ja laissa edellytetyt tiedot.

Kyseisten hintatietojen jättäminen pois mainoksesta tai niiden ilmoittaminen niin epäselvästi, ettei kuluttajien ole ollut helppoa niitä huomata, on johtanut harhaanjohtavan kuvan välittymiseen kuluttajille markkinoitujen liittymien todellisista kustannuksista. Hintojen harhaanjohtava ilmaiseminen on yhdessä totuudenvastaisten vastikkeettomuutta tarkoittavien ilmaisujen ja harhaanjohtavan hintavertailun käyttämisen kanssa ollut selvästi harhaanjohtavaa. Markkinointi on ollut omiaan vaikuttamaan matkapuhelinliittymien kysyntään ja vahingoittamaan Tele Finlandin kilpailijoiden elinkeinotoimintaa.

Uhkasakon määrä

Kieltoa on tehostettava uhkasakolla. Uhkasakon suuruutta määrättäessä on otettava huomioon menettelyn räikeys, käytetyn markkinoinnin laajuus ja tehokkuus sekä lisäksi se, että markkinointi on ollut osa TeliaSoneran suunnitelmallista ja hyvän liiketavan vastaista markkinointistrategiaa.

Kyseessä olevissa asioissa 228/05/M1 ja 426/05/M1 Elisa on tehnyt kaksi hakemusta, jotka ovat kohdentuneet sekä TeliaSoneraan että sen aiempaan tytäryhtiöön Tele Finlandiin. Elisa on vaatinut kummassakin hakemuksessa kummallekin yhtiölle erikseen 200.000 euron suuruista uhkasakkoa yllä mainituista syistä. Asianosaisseuraannon ja asioiden yhdistämisen johdosta Elisa vaatii enää yhden 200.000 euron suuruisen uhkasakon määräämistä TeliaSoneralle. Elisan näkemyksen mukaan kyseinen uhkasakon määrä on erittäin kohtuullinen ottaen huomioon kaikki yllä asiassa esitetty.

VASTAUS

Vaatimukset

TeliaSonera on vaatinut, että hakemukset hylätään ja että Elisa velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiassa 12.348 eurolla sekä asianosaiskulut 2.350 eurolla korkoineen.

Perusteet
Markkinointistrategia

TeliaSonera on kiistänyt väitteet tarkoitushakuisesta hyvän liiketavan vastaisesta markkinointistrategiasta. Elisan väite siitä, että TeliaSonera olisi käyttänyt tarkoituksella Tele Finlandia markkinointinsa osana toimimaan ”lain rajamailla” ei pidä paikkaansa. Hakemuksessa esitetyt markkinointitoimenpiteet ovat Tele Finlandin itsenäisesti päättämiä ja toteuttamia.

Tele Finland on ryhtynyt kuluttajaviranomaisen kanssa heti neuvotteluihin kuluttajaviranomaisen yhteydenoton jälkeen, ja vaikka Tele Finland olisikin ollut eri mieltä esimerkiksi hintavertailuun otettavista liittymistä, se on pyrkinyt neuvottelemaan ja sopimaan asioista. Tätä osoittaa sekin, että kuluttajaviranomainen ei ole asianosaisena tässä asiassa. Tele Finlandin toiminta ei ole ollut piittaamatonta.

Tele Finland on sisällyttänyt mainoksiin maininnan siitä, että yhtiö on TeliaSoneran omistama, mikä tieto pitää paikkansa. Tässäkin on ollut kyse Tele Finlandin markkinointitoimenpiteestä ja tavoitteista.

Elisan väittämälle markkinointistrategialle tai muille markkinaoikeuden tai liiketapalautakunnan ratkaisuille ei tule antaa merkitystä tämän asian arvostelussa.

Vastikkeettomuutta tarkoittavat ilmaisut

Hakemuksessa viitatun edellä Riidattomat tapahtumatiedot -jakson kohdassa 1 kuvatun Helsingin Sanomissa 29.3.2005 julkaistun mainoksen etusivun tarkoituksena on ollut kiinnittää lukijan huomio mainokseen, mikä ei sinänsä ole asiatonta markkinointia. Sivusta lukija ei vielä ole saanut mitään informaatioita siitä, mistä on kysymys ja mihin lause liittyy. Sivu ei sellaisenaan ole harhaanjohtava.

Mainoksen seuraavilla kahdella varsinaisilla mainossivuilla on ollut informaatiota Tele Finlandin eri liittymätyyppien aiheuttamista kustannuksista. Mainoksesta on aikaisemmin julkaistuista mainoksista poiketen erehdyksen vuoksi jäänyt pois merkintä siitä, mikä on Puhepaketti-liittymien puheluiden hinta sen jälkeen, kun paketin mukaiset puheajat on ylitetty. Mainoksesta on tästä huolimatta selkeästi ilmennyt, että kyseiset paketit sisältävät puheaikaa joko 500 tai 1.000 minuuttia, joten lukijalle ei ole voinut jäädä virheellistä käsitystä siitä, että puheaika olisi maksuton rajattomasti. Näin ollen mainos ei ole ollut totuudenvastainen tai harhaanjohtava. Mainoksessa ollut edellä mainittu puute on korjattu. Edellä kohdissa 5 ja 7 mainituissa Helsingin Sanomissa 6.4.2005 ja 11.4.2005 julkaistuissa mainoksissa on siten mainittu paitsi perusmaksu ja siihen sisältyvien puheluiden minuuttimäärä myös tämän minuuttimäärän ylittävien puheluiden hinta.

Edellä kohdassa 3 mainitussa televisiomainoksen ensimmäisessä osassa on todettu, että puheluiden minuuttiveloitus on alkaen nolla euroa, eikä hakemuksessa väitetyllä tavalla ilmoitettu liittymän hinnaksi 0 euroa. Mainos on liittynyt samalla mainoskatkolla esitettyyn mainoksen toiseen osaan, jossa on ollut tarkempia tietoja eri liittymätyypeistä ja niiden hinnoista edellä kohdassa 3 selostetuin tavoin.

Mainoksen ensimmäisessä osassa ei ole yksilöity mainostettua liittymätyyppiä, vaan kerrottu yleisellä tasolla Tele Finlandin puheluiden minuuttihinnan olevan alkaen 0 euroa/minuutti. Kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa annetun asetuksen 5 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava hyödykkeen myyntihinta markkinoidessaan yksilöityä kulutushyödykettä kuluttajalle. Pelkästään kyseisen mainoksen perusteella kuluttaja ei ole voinut saada käsitystä tietyn liittymän hinnasta eikä siten ryhtyä tilaamaan liittymää. Kaksi samalla mainoskatkolle esitettäväksi tarkoitettua mainosta muodostavat yhden kokonaisuuden, eikä niitä tule sen vuoksi arvioida erillisinä mainoksina.

Tele Finland on 5.4.2005 lukien muuttanut televisiomainoksia. Niiden niin sanotusta häntäosasta erehdyksen vuoksi pois jäänyt maininta siitä, mikä on Puhepaketti-liittymien puheluiden hinta sen jälkeen, kun paketin mukaiset puheajat on ylitetty, on tuolloin korjattu. Samanaikaisesti on myös mainoksen pääosaan lisätty Puhepaketti-liittymän hintatiedot.

Arvioitaessa edellä tarkoitettujen mainosten totuudenmukaisuutta tai harhaanjohtavuutta on mainoksia tarkasteltava kokonaisuutena. Mainoksissa on esitetty kaikki hintakomponentit. Pelkästään se, että palvelun yhden hintakomponentin ilmoitetaan olevan 0 euroa, ei ole sellaisenaan harhaanjohtava. Alalla käytetään usein 0 € -ilmaisua niin sanottuna hintakärkenä. Puheena olevissa mainoksissa ei ole luvattu palvelun vastikkeettomuutta, vaan niissä on todettu puheluiden minuuttikohtaisen alkaen-hinnan olevan 0 euroa minuutissa. Kiistaton tosiseikka on, että ensimmäisten 500 tai 1.000 minuutin osalta Puhepaketti-liittymän puheluista ei ole veloitettu lainkaan minuuttikohtaista maksua. Mainoksen lukijalle ei ole voinut syntyä sellaista mielikuvaa, että puhelinliittymän voisi avata ja käyttää täysin maksutta. Lukija on pystynyt saamaan mainoksesta käsityksen palvelun kokonaiskustannuksista ja siitä, miten paljon hän voi puhua ilman erillistä minuuttikohtaista veloitusta eli 0 euron minuuttihinnalla. Vaikka mainoksissa 1, 3, 5 ja 7 on käytetty hakijan viittaamia ilmaisuja, ei niissä ole luvattu palvelun vastikkeettomuutta. Mainokset, joihin hakija on viitannut, eivät ole sisältäneet hakijan väittämällä tavalla sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti sellaisia vastikkeettomuutta tarkoittavia ilmaisuja, jotka olisivat totuudenvastaisia tai kuluttajaa harhaanjohtavia.

Hintavertailu

Edellä kohdassa 1 kuvatusta Helsingin Sanomissa 29.3.2005 julkaistusta mainoksesta käy ilmi, että se on kohdistettu kilpailijoiden vanhoille asiakkaille eli vertailutaulukossa mainittujen DNA:n, Elisan, Kolumbuksen, Saunalahden ja Soneran liittymätyyppien haltijoille. Tästä syystä vertailussa on mainittu liittymiä, jotka eivät ole enää olleet uusmyynnissä. Hintavertailutaulukossa on selkeästi yksilöity vertailun kohteena olevien liittymien nimet ja hinnan muodostuminen. Taulukon alaosassa on myös ilmoitettu, että tiedot perustuvat 16.3.2005 www-sivuilla olleisiin hintoihin ja että vertailu perustuu normaalihintoihin. Mainos tai siinä käytetty vertailu ei ole sisältänyt väitettä siitä, että Pulina-liittymä olisi aina kaikista edullisin liittymä tai halvempi kuin esimerkiksi Elisan Aina Plus ja Reilu -liittymät, koska vertailu on kohdistunut maaliskuun 2005 hintatietoihin ja se on siten kertonut sen hetkisestä tilanteesta. Kun vertailu lisäksi ilmoitetun mukaisesti on perustunut normaalihintoihin, Kolumbus-liittymän puheaikatarjousta ei ole huomioitu. Mainoksessa käytetty lause ”Voimassa ainoastaan aina” on viitannut Tele Finlandin edullisten hintojen voimassaoloon ja erityisesti siihen, että hinnat ovat tulleet voimaan kaikkien liittymän omistajille normaalihintoina ilman erityisiä aikaan kytkettyjä rajoituksia. Mainos ei siten ole ollut totuudenvastainen tai harhaanjohtava.

Edellä kohdissa 2 ja 4 mainitut Helsingin Sanomissa 1.4.2005 ja Ilta-Sanomissa 5.4.2005 julkaistuissa mainoksissa vertailun kohteena ollut liittymävalikoima on ollut suppeampi kuin edellisessä mainoksessa. Edellä todetulla tavalla hinnat on yksilöity ja mainoksissa on mainittu, että tiedot ovat perustuneet 16.3.2005 www-sivuilla olleisiin hintoihin ja että vertailu on perustunut normaalihintoihin. Myöskään nämä mainokset eivät siten ole olleet totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia.

Edellä kohdassa 6 mainittuun Helsingin Sanomissa 11.4.2005 julkaistuun mainokseen ja kohdassa 8–12 mainittuihin vertailutaulukoihin on lisätty kilpailijoiden ja kuluttajaviranomaisten pyynnöstä kilpailijoiden Pulina-liittymän hinnoittelua vastaavia liittymiä. Näissä vertailuissa, kuten ei aikaisemmissakaan vertailuissa, ole otettu huomioon kaikkia Suomessa toimivia teleyrityksiä tai niiden tarjoamia liittymiä. Tämä seikka ei tee vertailusta harhaanjohtavaa tai totuudenvastaista. Se, ettei taulukossa ole TeliaSoneran liittymiä ei luo mielikuvaa TeliaSoneran edullisuudesta.

Hintavertailuun valitut liittymät

Asianmukaiselta ja puolueettomalta vertailulta ei edellytetä, että vertailu koske kaikkia markkinoilla olevia liittymiä. Oleellista on, että lukija saa vertailtavasta hyödykkeestä oikean kokonaiskuvan ja yksilöidyn tiedon vertailun kohteesta ja siitä, mihin tietoihin vertailu perustuu sekä että tiedot ovat totuudenmukaisia.

Tele Finlandin edellä kohdissa 6 ja 8–11 kuvatuissa mainoksissa on otettu mukaan myös kilpailijoiden edullisempia liittymiä. Se, ettei taulukossa ole TeliaSoneran liittymiä ei luo mielikuvaa TeliaSoneran edullisuudesta tai kalleudesta. Vertailutaulukkoon ei ole myöskään otettu mukaan Tele Finlandin Piipperi-liittymää, koska se ei ollut mainonnan kohteena. Mainonnassa on tarkoitus verrata markkinoitavaa hyödykettä muihin hyödykkeisiin. Asianmukaiselta vertailulta ei edellytetä, että vertailuun tulisi ottaa mukaan myös muut omat hyödykkeet.

Pulina-liittymää koskevissa edellä mainituissa mainoksissa on vertailtu sen minuuttihintaa muihin liittymiin. Vertailusta on selkeästi ilmennyt, että vertailun kohteena on minuuttihinta. Vertailussa on ollut mukana myös kilpailijoiden edullisia liittymiä, joten vertailu on puolueeton, eikä se ole antanut totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa kuvaa vertailusta tai Pulina-liittymän edullisuudesta suhteissa muihin liittymiin. Vertailu on yksilöity koskemaan Pulina-liittymää, joten se ei myöskään ole antanut harhaanjohtavaa kuvaa Tele Finlandin edullisuudesta yleisesti. Vertailusta voi tehdä totuudenmukaisen johtopäätöksen siitä, että Pulina-liittymä on edullinen liittymä markkinoilla.

Telia Sonera ja Tele Finland ovat markkinointihetkellä olleet eri yhtiöitä, joiden tuotemerkit eivät ole sekoittuneet kuluttajien keskuudessa siten, että Tele Finlandin liittymät ja TeliaSoneran liittymät olisi mielletty kuuluvan samaan tuote- tai hintakategoriaan. Kuluttajat eivät siten myöskään ole voineet tehdä Pulina-liittymän vertailun perusteella johtopäätöstä, että TeliaSonera olisi yleisesti edullinen tai halpa.

Vanhentuneiden hintatietojen käyttäminen vertailussa

Edellä kohdassa 9 mainituissa 8.7.2005 ja 13.7.2005 julkaistuissa mainoksissa on vertaillussa ollut mukana Kolumbus K5 -liittymä ja 20.7.2005 ja 29.7.2005 julkaistuissa mainoksissa K4-liittymä, joiden hinnat olivat muuttuneet 7.7.2005.

Tele Finlandin Internet-sivuilla on kohdassa 11 mainitun 2.8.2005 päivätyn tulosteen osoittamalla tavalla ollut vanhentunut Kolumbus K4 ja K5 -liittymiä koskeva hintatieto kesälomakaudesta johtuen.

Kolumbus-liittymien heinäkuussa alennettu hinta on tarkistettu ja korjattu kaikessa mainosmateriaalissa 8.8.2005.

Keskenään vertailukelvottomien liittymien vertaileminen

Tele Finlandin edellä kohdassa 10 kuvatussa televisiomainoksessa on, toisin kuin hakemuksessa on väitetty, verrattu Tele Finlandin Pulina-liittymää Saunalahden Tasahinta-liittymään. Mainoksella ei ole ollut vaikutusta Elisan matkapuhelinliittymien myyntiin, eikä Elisalla siten ole intressiä asiassa. Markkinointitoimenpiteen tulee vaikuttaa kielteisesti nimenomaan Elisan tarjoamiin palveluihin, jotta se voi esittää vaatimuksia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain nojalla. Vaikuttamisena ei tule pitää epäsuoraa vaikutusta, johon hakija vetoaa. Vaikka Saunalahti ja Elisa ovat nyt sulautuneet, tulee markkinointitoimenpidettä arvostella markkinointihetken tilanteen mukaan.

Vaikka Tasahinta-liittymä olikin poistunut uusmyynnistä, sen ottaminen mukaan vertailuun on ollut perusteltua, koska huomattavalla määrällä asiakkaita oli liittymä edelleen käytössään. Mainoksessa annettu Kaverisoitto-palvelua koskeva informaatio ei ole liittynyt Pulina ja Tasahinta -liittymien vertailuun. Tasahinta-liittymän ja Kaverisoitto-palvelun vertailukelpoisuudella ei ole asiassa merkitystä.

Tele Finlandin Pulina-liittymää koskeva edellä kohdassa 12 kuvattu mainos ja siinä oleva hintavertailu on kohdistettu nimenomaan vanhojen liittymien asiakkaille. Mainoksen tarkoitus on ollut saada kuluttajat tietoisiksi siitä, että kilpailijoiden vanhojen liittymien hinnat useimmiten pysyivät samana (”jäädytetty”), vaikka jatkuvasta markkinoinnista on voinutkin saada toisen kuvan. Tieto operaattoreiden hinnanalennuskäytännöstä on kuluttajalle merkityksellinen. Mainoksessa on myös selkeästi todettu, että vertailun liittymä on vain yksi esimerkki kilpailijoiden liittymistä. Hintavertailusta annettu informaatio on myös yksilöity siten, että siitä on ilmennyt, mitä liittymiä ja mitä hintoja on vertailtu. Vertailusta käy hyvin ilmi se, että vaikka alun perin Pulina-liittymän hinta on ollut korkeampi kuin K2-liittymän, on Pulina-liittymän hinta laskenut selvästi verrattuna K2-liittymään. Vertailussa esitetyt tiedot ovat pitäneet paikkansa.

Mainoksessa vertaillut Pulina-liittymä ja Kolumbus K2 -liittymä ovat vastanneet toisiaan ominaisuuksiltaan ja palveluiltaan, ja liittymät ovat siten olleet vertailukelpoiset, vaikkakin liittymät ovat olleet erihintaisia. Tekstiviestien hintakin on ilmoitettu mainoksessa, josta voidaan todeta että K2-liittymässä se on 6 senttiä ja Pulina-liittymässä 6,9 senttiä, joten ero ei ole ollut merkittävä. Vertailussa käytetyt tiedot ovat pitäneet paikkansa.

Tele Finland on kuluttajaviranomaisen kanssa käydyssä keskustelussa myös ilmoittanut kantansa siitä, että vertailu uusmyynnistä poistuneisiin liittymiin ei ole kuluttajasuojalain vastaista, eli Tele Finland ei ole sitoutunut välttämään tällaista vertailua. Tästä huolimatta kuluttaja-asiamies ei ole halunnut ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. TeliaSoneran näkemyksen mukaan kuluttajaviranomainen on hyväksynyt sen periaatteen, että myös uusmyynnistä poistettuja liittymiä voidaan verrata.

Edullisemmuusväite

Missään mainoksissa ei ole esitetty väitettä, että Tele Finland olisi yleisesti edullisin liittymä. Hintavertailussa edellä kohdissa 1, 2, 4, 6, 8, 9, 10 ja 11 kuvatuissa mainoksissa ilmoitettu säästö on yksilöity koskemaan nimenomaan minuuttihintoja. Ilmaisu on selkeästi ja helposti havaittavissa. Liittymän normaalihinta on ollut objektiivinen vertailukriteeri. Mikäli liittymillä on ollut erityishintoja esimerkiksi tiettynä vuorokauden aikana, tämä on ilmoitettu vertailutaulukon alapuolella tai sivussa. Kuluttaja, joka puhuu eniten iltaisin tai viikonloppuisin on pystynyt vertailusta havaitsemaan, ettei ilmoitettu säästöprosentti ole koskenut häntä. Mainoksissa ei ole esitetty ehdottomasti ja varauksettomasti, että säästö olisi aina esitetyn prosenttiluvun mukainen.

Kilpailijoita halventava ilmaisu

Edellä kohdassa 1, 6 ja 9 mainituissa mainoksissa olleen lauseen ”Puhuuko uusi asiakas sinun laskuusi?” käyttäminen ei ole halventanut hyvän tavan vastaisesti kilpailijoita. Lauseen yhteydessä on mainoksissa tuotu esiin se, että kaikki ja siten myös jo olemassa olevat asiakkaat hyötyvät Tele Finlandin uusista alhaisemmista hinnoista. Lause on kuvainnollinen ja lukija myös ymmärtää sen sellaiseksi. Se on tarkoituksella karrikoiva, jotta lukija heräisi pohtimaan mainoksen viestiä. Lauseella on tarkoitettu viestiä kuluttajalle sitä, että liiketoiminnassa kate täytyy saada jostain ja mainoksessa on haluttu tuoda esille se, että useilla operaattoreilla jo olemassa olevat liittymien haltijat eivät hyödy uusien liittymätyyppien hinnoista. Lauseen tarkoitus ei ole väittää, että uusien asiakkaiden puhelinmaksut menevät vanhojen asiakkaiden laskutukseen, eikä lukija voi ymmärtää lauseella tätä tarkoitetunkaan. Mainoksen viesti käy siitä selvästi ilmi, eikä mainosta voi pitää hyvän tavan vastaisena. Viestin taustalla on faktinen markkinoilla vallinnut tila, joten viestiä ei voi pitää totuudenvastaisena, harhaanjohtavana tai kilpailijoita halventavana.

Kohdassa 3 kuvatussa televisiomainoksessa on käytetty ilmaisua ”Tele Finland taistelussa epämääräisiä lupauksia ja hankalaa hinnoittelua vastaan”. Tämän jälkeen on pian seurannut Tele Finlandin markkinointiviesti ”Voimassa ainoastaan AINA; kaikki alennukset kaikille asiakkaille”. Mainoksessa ei ole viitattu mihinkään yksittäiseen kilpailijaan, vaan siinä on tuotu esille koko alaa kattavaa ongelmaa erityisesti liittymien hintojen erilaisuuteen liittyen. Tele Finland on halunnut tällä korostaa omaa liiketoimintamalliaan eli sitä, että on yksi selkeä hinta, joka on voimassa aina ja kaikkia asiakkaita koskien.

Hintatietojen ilmaiseminen

Tele Finlandin liittymän puhelujen hinta puhepakettien ylittävältä osalta on jäänyt 1 ja 3 -kohdan mainoksesta pois inhimillisen erehdyksen vuoksi. Virhe on kuitenkin pyritty korjaaman mahdollisimman pian ja jo ennen Elisan hakemuksen vireille tuloa. Lehtimainoksissa, jotka on julkaistu 5.4.2005 jälkeen, virhe on korjattu kohdissa 5 ja 7 ilmenevällä tavalla. Myös televisiomainokseen on puheena oleva tieto lisätty 5.4.2005 edellä todetulla tavalla.

Edellä tarkoitetussa sanomalehti ja Internet -mainonnassa on aina mainittu tekstiviestin hinta. Kohdassa 3 tarkoitetusta televisiomainoksen niin sanotun häntäosan ensimmäisestä sarjasta tekstiviestin hinta on jäänyt inhimillisen erehdyksen vuoksi mainitsematta. Virhe on korjattu 5.4.2005 alkaen lähetetyissä mainoksissa.

Puhepaketti-liittymän hintatiedot ovat olleet edellä kohdassa 3 mainitun televisiomainoksen toisessa osassa, ja mainosta tulee arvostella kokonaisuutena. Mainoksen ensimmäisessä osassa ei ole yksilöity mainostettua liittymätyyppiä, vaan kerrottu yleisellä tasolla Tele Finlandin puheluiden minuuttihinnan olevan alkaen 0 euroa/minuutti. Hintamerkintäasetuksen 5 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava hyödykkeen myyntihinta markkinoidessaan yksilöityä kulutushyödykettä kuluttajalle. Pelkästään kyseisen mainoksen perusteella kuluttaja ei ole voinut saada käsitystä tietyn liittymän hinnasta eikä siten ryhtyä tilaamaan liittymää.

Mainoksia ei ole edellä kerrotuista, pian korjatuista, puutteista johtuen pidettävä harhaanjohtavina eivätkä ne ole olleet omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa. Virhe ei ole ollut laadultaan vakava, koska mainoksista on selkeästi ollut havaittavissa se, että puhelut maksavat 0 euroa minuutissa vain tiettyyn minuuttimäärään asti. Näin ollen kuluttajille ei ole syntynyt käsitystä, että puhelut olisivat maksuttomia rajattomasti.

Uhkasakon määrästä

Hakemuksessa esitetty uhkasakon määrä on kohtuuton. Määrä ei ole oikeassa suhteessa Tele Finlandin liiketoiminnan laajuuteen. Tele Finlandin liikevaihto on vuonna 2005 ollut 97.225.722 euroa. Elisa Matkapuhelinpalvelut Oy:n liikevaihto vuonna 2004 on ollut 338.868.000 euroa ja DNA Finland Oy:n 280.565.000 euroa. Vaadittu uhkasakko on myös oikeuskäytäntö huomioiden korkea. DNA Finland Oy:lle on vuonna 2004 määrätty 100.000 euron uhkasakko (MAO 223/04), samoin Helsingin Sanomat Oy:lle (MAO 120/06), jonka liikevaihto vuonna 2005 on ollut 260.922.000 euroa. Vaikka Tele Finland on sulautunut TeliaSoneraan, tulisi uhkasakko määritellä sopimattomaan menettelyyn syyllistyneen yrityksen eli Tele Finlandin koko huomioiden.

TODISTELU

Asiakirjatodisteet

Elisa

1. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Helsingin Sanomissa 29.3.2005
2. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Helsingin Sanomissa 1.4.2005
3. Tele Finlandin televisiomainos, jota on esitetty 1.–5.4.2005 MTV3-kanavalla, tallennettu vastaajalta asiassa 228/05/M1saadulle CD-ROM:lle nimellä Final pääspotti_TLV_3254_master050329
4. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Ilta-Sanomissa 5.4.2005
5. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Helsingin Sanomissa 6.4.2005
6. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Helsingin Sanomissa 11.4.2005
7. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Helsingin Sanomissa 11.4.2005
8. Ote Tele Finlandin Internet-sivuilta osoitteesta http://www.tele.fi/vertaa/
9. Ote Tele Finlandin Internet-sivuilta osoitteesta http://www.tele.fi (hintavertailutaulukko)
10. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Helsingin Sanomissa 14.4.2005
11. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Iltalehdessä 19.4.2005
12. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Metro-lehdessä 10.5.2005
13. Tele Finlandin televisiomainos, joka on tallennettu vastaajan asiassa 426/05/M1 toimittamalle CD-ROM:lle nimellä TFSL_G2_pulina_Final050722
14. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Ilta-Sanomissa 8.7.2005
15. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Iltalehdessä 13.7.2005
16. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Helsingin Sanomissa 20.7.2005
17. Tele Finlandin matkapuhelinliittymien mainos Helsingin Sanomissa 29.7.2005
18. Ote Tele Finlandin Internet-sivuilta osoitteesta http://www.tele.fi (valittavanasi viisi liittymää)
19. Tele Finlandin matkapuhelinliittymiä markkinoiva mainos Helsingin Sanomissa 9.8.2005.
20. Ote kolumbus.com Internet-sivustosta; Kolumbus K1 -liittymän hinnat
21. TeliaSoneran 15.4.2005 Helsingin Sanomissa julkaisema mainos
22. Tele Finlandin 21.4.2005 Helsingin Sanomissa julkaisema mainos
23. Tele Finlandin televisiomainos, joka on tallennettu edellä todisteessa 13 mainitulle CD-ROM:lle nimellä TF_TLV3282_pivitys_050610a
24. Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan lausunto 878/2005 koskien yllä kohdassa 23 mainittua Tele Finlandin televisiomainosta
25. Keskuskauppakamarin mainonnan eettisen neuvoston lausunto 12/2005 koskien Tele Finlandin matkapuhelinliittymien markkinointia
26. Keskuskauppakamarin mainonnan eettisen neuvoston lausunto 13/2005 koskien Tele Finlandin matkapuhelinliittymien markkinointia
27. Kuluttaja-asiamiehen markkinaoikeudelle asiassa 228/05/M1 toimittamia kirje liitteineen

TeliaSonera

1. Elisan mainokset (kolme kpl) otsikoilla:

  • ”Keväällä kadut pölisevät – ja pian moni muukin”
  • ”Elisa Laajakaistalla nettiin turvallisesti ja edukkaasti”
  • ”Mäkitorpassa on laajakaistoja ja reiluksi hinnoiteltuja liittymiä”

2. Ote Elisan kotisivuilta www.elisa.net
3. Kolumbus-liittymän mainos, Helsingin Sanomat 4.4.2005
4. Miriad trackingin tutkimus koskien operaattoreiden asiakkaiden käsitystä oman operaattorinsa hinnoista ja hinnoittelusta
5. Kolumbus hintavahti -palvelun esittely, ote Internet-sivuilta www.kolumbus.com
6. Tele Finlandin televisiomainos, tallennettu edellä Elisan todisteena 3 esittämälle CD-ROM:lle nimellä Final pakettihäntä_TLV 3255_master_05033a, jota on esitetty tässä muodossa 5.4.2005 jälkeen MTV3-kanavalla
7. Kuluttaja-asemiehen markkinaoikeudelle asiassa 228/05/M1 toimittama kirje liitteineen

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että Tele Finland on markkinoinut matkapuhelinliittymiä 29.3.–9.8.2005 edellä jaksossa Riidattomat tapahtumatiedot kuvatulla tavalla. Tele Finlandin markkinointi on siltä osin kuin markkinaoikeudessa on kysymys koskenut yhtäältä sen Puhepaketti ja Puhepaketti Mega -liittymiä ja toisaalta sen Pulina-liittymää. Tarkastelun kohteena olevia mainoksia on julkaistu useissa sanoma- ja ilmaisjakelulehdissä sekä Tele Finlandin Internet-sivuilla ja myös esitetty televisiossa.

Asiassa on ratkaistavana kysymys siitä, onko Tele Finlandin markkinointi jäljempänä yksilöidyllä tavalla ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta, onko markkinoinnissa käytetty lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ilmaisuja ja onko markkinoinnissa käytetty vertaileva mainonta ollut lain 2 §:n 3 momentin ja siinä viitatun kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:n vastaista.

Riidatonta on, että puheena olevasta Tele Finlandin markkinoinnista vastaa TeliaSonera, johon Tele Finland on 31.12.2005 sulautunut.

1. Vastikkeettomuutta tarkoittavien ilmaisujen käyttäminen

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

Myös mainonnan kansainvälisissä perussäännöissä on korostettu, että mainonnan on oltava rehellistä ja totuudellista. Perussääntöjen mukaan mainos ei saa sisältää lausumaa tai kuvallista esitystä, joka suoranaisesti tai epäsuorasti, salailevana, moniselitteisenä tai liioittelevana on omiaan johtamaan kuluttajaa harhaan erityisesti muun ohella tuotteen arvosta ja tosiasiallisesti maksettavasta kokonaishinnasta.

Tele Finlandin edellä kohdassa 1 kuvatussa lehtimainoksessa, jossa on markkinoitu muun muassa Puhepaketti ja Puhepaketti Mega -liittymiä, on käytetty ilmaisuja ”Tämä ei ole pääsiäismuna. – 0 – Tämä on hinta” ja ”Puhu alk. 0 €/minuutti!”. Mainoksen ensimmäisellä sivulla, jossa on käytetty ensiksi mainittua ilmaisua, ei ole mainittu yhtiön nimeä, eikä siinä ole yksilöity markkinoitua hyödykettä. Kun mainos on muodostanut neljän sivun laajuisen, sanomalehdestä erillisen kokonaisuuden, jonka aukeaman muodostamalta kahdelta seuraavalta sivulta käy selkeästi ilmi se, että mainos koskee Tele Finlandin edellä mainittuja Puhepaketti-liittymiä, on mainoksen ensimmäinen sivu yhdistynyt mainittuihin Tele Finlandin markkinoimiin puhelinliittymiin. Kohdissa 5 ja 7 kuvatuissa lehtimainoksissa, joissa on markkinoitu Puhepaketti-liittymää, on käytetty ilmaisuja ”Puhelut alk. 0 €/min” ja ” Puhu alk. 0 €/min!”. Viimeksi mainittua ilmaisua on edeltänyt ilmaisu ”Hinnat pysyvät nollan tuntumassa”. Edellä kohdassa 3 kuvatussa televisiomainoksen niin sanotussa pääosassa ei ole yksilöity markkinoitua puhelinliittymää, mutta mainoksesta on kuitenkin käynyt ilmi sen koskeneen Tele Finlandin puhelinliittymiä. Mainoksessa on esiintynyt koko kuvaruutua hallitseva, punaiselle pohjalle aseteltu suurikokoinen nolla, jonka vasemmassa yläkulmassa on lukenut ”Puhelut alk.” ja oikeassa alakulmassa ”€/min.”

Kieltovaatimuksen kohteena olevissa mainoksissa on siten näyttävästi ja mainoksen muuhun sisältöön nähden korostetusti käytetty vastikkeettomuutta tarkoittavia ilmaisuja ”0” tai ”alk. 0” yhdistettyinä sanoihin ”hinta” tai ”euro”. Markkinaoikeus toteaa edellä mainituista oikeusohjeista seuraavan, ettei markkinoinnissa saa käyttää tällaisia ilmaisuja, jos markkinoitu hyödyke ei ole ilmainen.

Markkinoidut niin sanotut Puhepaketti-liittymät on hinnoiteltu siten, että jos liittymää on käytetty liittymätyypistä riippuen joko enintään 500 tai 1.000 minuuttia, soitetuista puheluista on peritty ainoastaan kiinteä kuukausittainen maksu. Tuolloinkin on lisäksi peritty tekstiviesteistä kappalehinta. Kun puheluiden kesto on ylittänyt mainitut 500 tai 1.000 minuuttia, on niistä tämän jälkeen veloitettu minuuttihinta. On siten selvää, että kuluttaja ei ole saanut käyttöönsä liittymää ilmaiseksi. Tähän nähden 1 kohdassa mainitussa mainoksessa oleva puhelinliittymän vastikkeettomuuteen viittaava ilmaisu ”0 – Tämä on hinta” on ollut totuudenvastainen. Vaikka puheluista ei erikseen määritellyn puheminuuttimäärän rajoissa ole peritty minuuttihintaa, tämä ei kuitenkaan ole tarkoittanut, että liittymän käyttäminen määritellyn ajan puitteissa olisi ollut kuluttajalle ilmaista. Kun liittymän käytöstä on peritty kiinteä kuukausittainen maksu tästä seuraa, että myös vastikkeettomuutta tarkoittavat kohdissa 1, 5 ja 7 käytetyt ilmaisut ”Puhu alk. 0 €/min!” ja ”Puhelut alk. 0 €/min” ovat olleet totuudenvastaisia.

Siihen nähden, että Puhepaketti-liittymän käyttäminen on maksanut 17,90 euroa kuukaudessa ja siten vähimmilläänkin noin 3 senttiä minuutissa, vastikkeettomuuteen viittaavan ilmaisun ”Hinnat pysyvät nollan tuntumassa” käyttäminen edellä kohdassa 7 kuvatulla tavalla on ollut harhaanjohtavaa.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vaatimuskohdassa 1, 5 ja 7 mainitut ilmaisut ”0 – Tämä on hinta”, ”Puhu alk. 0 €/minuutti!” ja ”Puhelut alk. 0 €/min” sekä ”Hinnat pysyvät nollan tuntumassa” ovat sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoittamalla tavalla totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia.

Edellä todetulla tavalla totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan ilmaisun käyttäminen on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin säännöksen vastaista ja tuon säännöksen nojalla kiellettyä kuitenkin vain, mikäli ilmaisu on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

Elisan ja Tele Finlandin välillä on vallinnut kilpailuasetelma molempien markkinoidessa matkapuhelinliittymiä. Markkinoinnin tarkoituksena on jo sinänsä hyödykkeiden ja palvelujen menekin edistäminen. Kun Tele Finlandin puhelinliittymistään käyttämien ilmaisujen tarkoitus on ollut vaikuttaa alan kilpailuun, jota totuudenvastainen ja harhaanjohtava markkinointi on omiaan vääristämään, on selvää, että puheena olevat ilmaisut ovat olleet säännöksessä tarkoitetulla tavalla omiaan vaikuttamaan kysyntään tai tarjontaan ja siten myös omiaan vahingoittamaan Elisan elinkeinotoimintaa.

Elisan kieltovaatimus 1 on siten hyväksyttävä.

2. Vertaileva mainonta

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentin mukaan vertailevaan mainontaan elinkeinotoiminnassa sovelletaan, mitä kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:ssä säädetään. Kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:n 2 momentin mukaan vertaileva mainonta on vertailun osalta sallittu edellyttäen muun ohella, että se ei ole totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa, että se koskee hyödykkeitä, joita käytetään samaan tarkoitukseen tai samoihin tarpeisiin, ja että siinä verrataan puolueettomasti hyödykkeiden yhtä tai useampaa olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja.

Myös mainonnan kansainvälisissä perussäännöissä on korostettu, että vertailuja sisältävä mainos on laadittava siten, että vertailu ei sinänsä ole omiaan johtamaan harhaan, ja noudattaen rehellisen liikekilpailun periaatteita. Vertailtavien asioiden on perustuttava todisteellisiin tosiseikkoihin, eikä niitä saa valita vilpillisessä mielessä.

Tarkastelun kohteena oleva vertaileva mainonta koskee puhelinliittymien hintojen vertailua. Kuluttajien kannalta olennaisinta on viime kädessä liittymän käytöstä aiheutuvien kustannusten kokonaismäärä. Markkinaoikeus toteaa, että hintatason hahmottaminen ja liittymien keskinäisen edullisuuden vertailu on veloitusperusteiden, eli kiinteiden maksujen ja vaihtelevien kustannusten, moninaisuuden vuoksi lähtökohtaisesti hankalaa. Terveen hintakilpailun ja kuluttajien järkiperäisen päätöksenteon edellytysten kannalta on olennaista, että paitsi hinnoitteluperusteet myös hyödykkeen käytöstä aiheutuvat menot ilmenevät kuluttajan kannalta mahdollisemman selkeällä, läpinäkyvällä ja vertailukelpoisella tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että vaatimus markkinoinnissa esitettävien väitteiden totuudellisuudesta ja asianmukaisuudesta korostuu kun on kysymys vertailua sisältävästä markkinoinnista. Vertailussa esitettävien puhelinliittymien hintatietojen on pidettävä paikkansa. Markkinoijan on siten kyettävä näyttämään vertailussa esittämänsä seikat riidattomiksi tosiseikoiksi. Hintavertailun perusteella mahdollisesti tehtävät johtopäätökset on harhaanjohtavan vaikutelman välttämiseksi syytä esittää varovaisuutta noudattaen.

Vertailun kohteiden on oltava vertailukelpoiset. Hintavertailussa on siten käytettävä sellaisia kilpailijoiden liittymiä, jotka vastaavat markkinointiajankohtana ehdoiltaan, ominaisuuksiltaan ja laadultaan parhaiten omaa markkinoitavaa tuotetta. Lisäksi vertailun on oltava puolueetonta.

2 a. Hintavertailu, johon ei ole otettu mukaan kilpailijan vastaavia, halvempia liittymiä

Edellä kohdissa 1, 2 ja 4 mainituissa mainoksissa vertailuihin ei ole otettu mukaan markkinoitua Tele Finlandin Pulina-liittymää vastaavia Elisan tai muiden kilpailijoiden halvempia matkapuhelinliittymiä, kuten hakemuksessa mainittuja Kolumbus K1, Onni ja Saunalahti Ykkönen -liittymiä. Markkinointi ei tältä osin ole täyttänyt vertailevalle mainonnalle laissa asetettuja vaatimuksia siitä, että vertailun kohteiden on oltava vertailukelpoiset. Vertailu on samalla antanut myös harhaanjohtavan kuvan Tele Finlandin liittymän edullisemmuudesta. Markkinointi ei siten ole täyttänyt vertailevalla mainonnalle laissa asetettuja vaatimuksia siitä, että vertailun on oltava puolueetonta.

2 b. Hintavertailu, johon on otettu mukaan kilpailijoiden kalliita liittymiä, mutta ei omia vastaavia kalliimpia liittymiä

Edellä todetulla tavalla vertailun kohteiden on oltava vertailukelpoiset. Kun Tele Finlandin markkinoinnin ja siten hintavertailun kohteena on ollut sen Pulina-liittymä, jonka hinta on ilmoitettu olleen 0,069 euroa minuutissa, asianmukainen vertailu olisi edellyttänyt Pulina-liittymän hintojen vertailemista nimenomaan vastaaviin kilpailijoiden liittymiin.

Tarkastelun kohteena olevissa edellä kohdissa 1, 2, 4, 6, 8 ja 9 kuvatuissa lehtimainoksissa ja kohdassa 11 kuvatussa Internet-mainoksessa julkaistu hintavertailu on nyt kuitenkin toteutettu siten, että siihen on otettu mukaan kilpailijoiden kalliimpia liittymiä, mutta ei Tele Finlandin kalliimpia liittymiä. Muun muassa kohdassa 1 ja 12 mainittujen mainosten osoittamalla tavalla Tele Finland on puheena olevaan aikaan markkinoinut myös hinnaltaan kalliimpaa Piipperi-liittymää, jonka puheluiden minuuttihinnaksi on ilmoitettu 0,139 euroa. Markkinoilla merkittävän aseman omanneen TeliaSoneran liittymiä ei ole ollenkaan otettu vertailuun mukaan tai sitten vertailussa on mainittu vain yksi sen liittymistä.

Näin toteutettu vertailu ei ole antanut oikeata kuvaa Tele Finlandin Pulina-liittymän hinnasta verrattuna markkinoilla olleisiin puhelinliittymiin. Kun vertailu on näennäisestä kattavuudestaan huolimatta ollut edellä todetulla tavalla puutteellinen, se on päinvastoin ollut omiaan antamaan harhaanjohtavan kuvan markkinoilla vallitsevasta hintatasosta ja näin välittänyt kuvan Tele Finlandin yleisestä edullisemmuudesta. Markkinointi ei tältä osin ole täyttänyt vertailevalla mainonnalle laissa asetettuja vaatimuksia siitä, että vertailun on oltava puolueetonta.

Elisan hakemuksessa on tältä osin viitattu myös kohdissa 10 ja 12 kuvattuihin mainoksiin. Näissä mainoksissa on kylläkin ollut kysymys vertailevasta mainonnasta, mutta ne ovat toteutukseltaan poikenneet edellä mainituista useita kilpailijoiden liittymiä sisältäneistä hintavertailuista. Puheena olevat kohdassa 10 mainittu mainos käsitellään jäljempänä perustelujen kohdissa 2 d ja 2 f ja kohdassa 12 mainittu mainos kohdassa 2 d.

2 c. Vanhentuneisiin hintatietoihin perustuva hintavertailu

Kun vertailussa käytetään hintatietoja, on markkinoija velvollinen ottamaan selvää vertailuun valitsemiensa hyödykkeiden kulloinkin voimassa olevista hinnoista ja varmistumaan oma-aloitteisesti esittämiensä tietojen oikeellisuudesta. Asiassa on selvitetty, että Elisan Kolumbus K4 ja K5 -liittymien hinnat ovat laskeneet 7.7.2005. Asiassa on sinänsä riidatonta, että 8.7.–2.8.2005 julkaistuissa edellä kohdissa 9 ja 11 mainituissa hintavertailutaulukoissa on käytetty vanhentuneita hintatietoja ja että hinnat on oikaistu 8.8.2005. Kun K5-liittymän hinta oli muuttunut 7.7.2005, ei voida käytännön syistä edellyttää, että seuraavan päivän sanomalehdessä julkaistussa mainoksessa olisi otettu huomioon näin muuttunut hintatieto. Sitä vastoin vastaajayhtiö ei ole esittänyt hyväksyttävää syytä K4 ja K5 -liittymien vanhentuneiden hintatietojen käyttämiselle lehtimainoksissa 13.7.2005, 20.7.2005, 29.7.2005 ja Internet-mainoksessa 2.8.2005 päivätyn tulosteen osoittamalla tavalla.

Kun Kolumbus-liittymien hinnat olivat laskeneet mainoksessa ilmoitetusta hinnasta siten, että liittymien kuukausimaksu, puheluiden minuuttihinta ja tekstiviestin hinta olivat vastaajayhtiön asiakirjatodisteen 5 osoittamalla tavalla samat kuin Pulina-liittymän hinnat, on vertailu siten myös antanut harhaanjohtavan kuvan Tele Finlandin liittymän edullisemmuudesta K4 ja K5 -liittymiin nähden.

Markkinointi ei tältä osin ole täyttänyt vertailevalla mainonnalle laissa asetettuja vaatimuksia siitä, että vertailussa esitettävien hintatietojen on pidettävä paikkansa ja että vertailun on oltava puolueetonta.

2 d. Hintavertailu, jossa verrataan toisiinsa keskenään erilaisia liittymiä tai palveluja

Kohdassa 10 kuvattu televisiomainos on osoitettu Saunalahden asiakkaille ja siinä esitetyssä hintavertailussa on mainittu Saunalahden Tasahinta-liittymä.

TeliaSonera on esittänyt, että Elisalla ei ole oikeudellista intressiä vaatia, että mainoksesta ilmenevä menettely kielletään. Elinkeinonharjoittajan puhevallasta markkinaoikeudessa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain nojalla käsiteltävässä asiassa säädetään eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa. Tuon lainkohdan mukaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain nojalla käsiteltävä asia tulee vireille markkinaoikeudessa sen elinkeinonharjoittajan hakemuksella, johon viimeksi mainitun lain 1–3 §:ssä tarkoitettu menettely kohdistuu tai jonka toimintaa se saattaa vahingoittaa.

Markkinaoikeus on TeliaSoneran väitteen johdosta tutkinut, onko Elisa edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja, johon Tele Finlandin kohdassa 10 kuvattu menettely kohdistuu tai jonka toimintaa se saattaa vahingoittaa

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetulla lailla pyritään elinkeinonharjoittajan oikeussuojan järjestämiseen toisen elinkeinonharjoittajan sellaisen menettelyn varalta, jota pidetään hyvän liiketavan vastaisena tai muutoin sopimattomana. Lain tavoitteesta on oikeuskäytännössä katsottu seuraavan, että sen sääntely koskee elinkeinonharjoittajia, jotka ovat toisiinsa nähden kilpailijoita. Tällainen kilpailuasetelma on olemassa silloin, kun elinkeinonharjoittajat toimivat samoilla markkinoilla (KKO 2005:38).

Markkinaoikeus toteaa, että sekä Elisa että Tele Finland, jonka menettelystä edellä todetulla tavalla TeliaSonera vastaa, ovat markkinoineet matkapuhelinliittymiä. On siten ilmeistä, että yhtiöt ovat tarkastelun kohteena olevan markkinoinnin aikaan toimineet samoilla markkinoilla ja olleet toisiinsa nähden kilpailijoita. Lisäksi on otettava huomioon, että puheena oleva televisiomainos on ollut osa laajempaa mainoskampanjaa, johon edellä kuvatulla tavalla on kuulunut vertailevaa mainontaa, jossa Elisan markkinoimat liittymät ovat olleet esillä. Tästä seuraa, että Tele Finlandin kiellettäväksi vaadittu menettely on puheena olevassa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla kohdistunut Elisaan ja se on myös saattanut vahingoittaa Elisan toimintaa. Tätä arviointia ei muuta se, että puheena olevassa mainoksessa esitetty hintavertailu ei ole käsittänyt Elisan liittymiä, eikä se, ettei Elisaa ole siinä mainittu muutoinkaan nimeltä.

Markkinaoikeus siten katsoo, että Elisalla on puhevalta asiassa myös kohdassa 10 selostetun sopimattomaksi väitetyn menettelyn osalta.

Vastaajayhtiö on kiistänyt, että ajalla 1.7.–12.8.2005 esitetyssä televisiomainoksessa olisi vertailtu Tele Finlandin Kaverisoitto-lisäpalvelua Saunalahden Tasahinta-liittymään. Mainoksen kuvissa on sinänsä ensin vertailtu Tele Finlandin Pulina-liittymää mainittuun Saunalahden liittymään. Samanaikaisesti mainoksen ääniraidalla on kuitenkin mainostettu Kaverisoitto-lisäpalvelulla soitettujen puheluiden edullisuutta verrattuna Saunalahden Tasahinta-liittymän puheluihin. Lopuksi kuvaruutuun on vielä ilmestynyt Tele Finlandin Kaverisoitto-palvelun hinnat. Televisiomainoksen kesto on ollut 29 sekuntia. Mainoksen kokonaisvaikutelma on jäänyt epäselväksi, mutta katsoja on siitä kuitenkin voinut saada sen kuvan, että mainoksen sisältämä vertailu on koskenut Saunalahden Tasahinta-liittymää ja Tele Finlandin Kaverisoittoa.

Edellä todetulla tavalla on vertailun kohteiden oltava vertailukelpoiset. Vastaajayhtiö ei ole kiistänyt Elisan väitettä siitä, että Tele Finlandin Kaverisoitto-palvelua olisi lähinnä vastannut Saunalahden Saunalahtelainen-palvelu. Markkinointi ei siten tältä osin ole täyttänyt vertailevalla mainonnalle laissa asetettuja vaatimuksia siitä, että vertailun kohteiden on oltava vertailukelpoiset.

Kohdassa 12 kuvatussa 9.8.2005 julkaistussa lehtimainoksessa vertailun kohteena ovat olleet Tele Finlandin Pulina-liittymä ja Elisan Kolumbus K2 -liittymä. Graafisessa vertailussa on kuvattu, miten Tele Finlandin Pulina-liittymän ja Kolumbus K2 -liittymän puheluiden hinnat ja kuukausimaksut ovat muuttuneet huhtikuusta 2004 lähtien. Tele Finlandin Pulina-liittymän puheluiden minuuttihinnat ovat mainoksen mukaan laskeneet 0,08 eurosta 0,069 euroon ja kuukausimaksu noin 7 eurosta 0,66 euroon. Mainoksen mukaan K2-liittymän puheluiden minuuttihinta on pysynyt samana eli 0,105 eurona kuten myös kuukausimaksu 5,95 eurona.

Elisan Kolumbus K1-liittymän puheluiden minuuttihinta on vastaajayhtiön asiakirjatodisteen 5 mukaan 24.11.2004 jälkeen ollut 0,69 euroa, tekstiviestien hinta 0,069 euroa kappale ja liittymän kuukausimaksu 0,66 euroa. K1-liittymän hinnat ovat siten täysin vastanneet mainoksessa markkinoidun Tele Finlandin Pulina-liittymän hintoja. Elisan esittämällä tavalla olisi siten Kolumbuksen K1-liittymä vastannut parhaiten markkinoitua Pulina-liittymää. Kun vertailuun tästä huolimatta on otettu mukaan hinnoittelultaan erilainen K2-liittymä, markkinointi ei tältä osin ole täyttänyt vertailevalla mainonnalle laissa asetettuja vaatimuksia siitä, että vertailun kohteiden on oltava vertailukelpoiset.

Vertailu on samalla antanut myös harhaanjohtavan kuvan Tele Finlandin liittymän edullisemmuudesta. Tätä harhaanjohtavuutta on ollut omiaan lisäämään yleistävä ja edellä todetulla tavalla virheelliseksi osoitettu väite siitä, että kilpailijoiden liittymien hinnat olisivat pysyneet muuttumattomina, jäädytettynä. Vertailu ei siten ole ollut puolueetonta.

Asiassa on riidatonta, että K2-liittymä ei ole ollut myynnissä markkinoinnin ajankohtana, mikä seikka ei ole ilmennyt mainoksesta. Vastaajayhtiö on esittänyt, että puheena oleva mainos on nimenomaan kohdistettu niin sanottujen vanhojen liittymien asiakkaille. Tämä ei kuitenkaan ole ilmennyt mainoksesta. Markkinointi ei tältäkään osin ole täyttänyt vertailevalla mainonnalle laissa asetettuja vaatimuksia siitä, että vertailun kohteiden on oltava vertailukelpoiset.

2 e. Hintavertailu, jossa ei oteta huomioon vertailussa käytettyjen liittymien hintoja alentavia ehtoja tai käytäntöjä tasapuolisella tavalla

Edellä kohdassa 9 kuvatuissa 10.5.2005, 8.7.2005, 13.7.2005, 20.7.2005 ja 29.7.2005 julkaistuissa lehtimainoksissa ja kohdassa 11 kuvatussa 2.8.2005 päivätyssä Internet-mainoksessa on vertailtu hintataulukkomuodossa Tele Finlandin Pulina-liittymää muun muassa Elisan Tandem-liittymään. Taulukon kohdassa ”Puhelut/min” on ilmoitettu Pulina-liittymän hinnaksi 0,069 euroa ja Tandem-liittymän hinnaksi 0,260 euroa. Vertailutaulukon viimeisessä sarakkeessa on otsikon ”Säästö Pulina-liittymällä minuuttihinnoissa” alla ilmoitettu Tandem-liittymän kohdalla säästön olevan 73 prosenttia. Tandem-liittymän minuuttihinta on kuitenkin ollut iltaisin ja viikonloppuisin 0,120 tai 0,170 euroa.

Lehti- ja Internet-mainoksissa on sinänsä kerrottu Tandem-liittymän minuuttihinnoista iltaisin ja viikonloppuisin. Puheena olevan liittymän hinnoitteluun ja siten vertailuun olennaisesti vaikuttava seikka on kuitenkin ilmaistu käyttäen erityisesti lehtimainoksissa pientä kirjasinkokoa ja tiedot eivät siten ole olleet vaivatta luettavissa. Hintavertailun ehdottoman ja varauksettoman lopputuloksen esittämisessä mainittuja iltaisin ja viikonloppuisin voimassa olevia hintoja ei ole otettu huomioon. Mainos on tältä osin ollut harhaanjohtava ja se on myös antanut harhaanjohtavan kuvan Tele Finlandin liittymän edullisemmuudesta.

Markkinointi ei tältä osin täytä vertailevalle mainonnalle laissa asetettuja vaatimuksia siitä, että hintavertailun perusteella tehtävät johtopäätökset esitetään varovaisuutta noudattaen ja että vertailun on oltava puolueetonta.

2 f. Hintavertailu, jossa esitetään vertailun lopputulos harhaanjohtavalla tavalla ehdottoman väitteen muodossa ”Säästö Pulina-liittymällä minuuttihinnoissa”

Edellä kohdissa 1, 2, 4, 6, 8, 9, 10 ja 11 kuvatuissa mainoksissa olleissa vertailutaulukoissa on käytetty ilmaisua ”Säästö Pulina-liittymällä minuuttihinnoissa”.

Edellä todetulla tavalla hintavertailu puheena olevissa mainoksissa ei ole täyttänyt vertailevalle mainonnalle asetettavia vaatimuksia. Kun vertailu on ollut totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa siitä syystä, että vertailun kohteet eivät ole olleet vertailukelpoiset, vertailun hintatiedot eivät ole pitäneet paikkansa ja vertailu ei ole ollut puolueetonta, on hintavertailun ehdottoman ja varauksettoman lopputuloksen esittäminen ollut harhaanjohtava ja se on myös antanut harhaanjohtavan kuvan Tele Finlandin liittymän edullisemmuudesta.

Markkinointi ei tältä osin ole täyttänyt vertailevalle mainonnalle laissa asetettuja vaatimuksia siitä, että hintavertailun perusteella tehtävät johtopäätökset esitetään varovaisuutta noudattaen ja että vertailun on oltava puolueetonta.

Johtopäätös vertailevan mainonnan osalta

Elisan kieltovaatimus 2 on edellä mainituilla perusteilla hyväksyttävä.

3. Halventavien ilmaisujen käyttäminen

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä.

Myös mainonnan kansainvälisissä perussäännöissä on korostettu, että mainos ei saa sisältää hyvän tavan vastaista lausumaa tai kuvallista esitystä. Perussääntöjen halventavia viittauksia koskevan artiklan mukaan mainoksessa ei saa halventaa muun ohella yritystä, kaupallista toimintaa tai tuotetta pyrkimällä saattamaan se julkisuudessa väheksymisen tai pilkan kohteeksi taikka muulla vastaavalla tavalla.

Tele Finlandin edellä kohdassa 3 kuvatussa televisiomainoksessa on käytetty ilmaisua ”Tele Finland taistelussa epämääräisiä lupauksia – – vastaan”. Mainoksessa ei ole mainittu nimeltä Elisaa eikä muitakaan alalla toimineita matkapuhelinoperaattoreita. Televisiomainosta on esitetty huhtikuun alussa 2005, eli ajallisesti samaan aikaan kuin kohdissa 1, 2 ja 4 kuvatut vertailevaa mainontaa sisältävät lehtimainokset on julkaistu.

Väittämällä, että Tele Finland taistelee epämääräisiä lupauksia vastaan, on annettu epäsuorasti ymmärtää, että matkapuhelinmarkkinoilla on esitetty epämääräisiä lupauksia. Väite epämääräisistä lupauksista on ollut kilpailijoita moittiva ja vihjaileva. Markkinaoikeus katsoo, että puheena oleva muun ohessa Elisaa epäsuorasti osoitteleva väite on saattanut Elisan maineen huonoon valoon ja on ollut Elisaa halventava.

Hakemuksessa tarkoitettua ilmaisua ”Tele Finland taistelussa epämääräisiä lupauksia vastaan” on siten pidettävä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sopimattomana.

Tele Finlandin edellä kohdissa 1, 6 ja 9 kuvatuissa lehtimainoksissa on käytetty otsikkona ilmaisua ”Puhuuko uusi asiakas sinun laskuusi?”. Vastaajayhtiö on selittänyt, että käytetyn ilmaisun tarkoituksena on muun muassa ollut tuoda esille se, että kilpailijoiden uusille asiakkaille suunnatut hintatarjoukset eivät ole tulleet vanhojen asiakkaiden hyväksi. Mainoksissa onkin edellä mainitun otsikon jälkeen kerrottu, että Tele Finlandin halvat hinnat, alennukset ja muut hyödyt ovat koskeneet aina kaikkia asiakkaita, nykyisiä ja uusia. Asiassa on riidatonta, että alalla puheena olevan markkinoinnin aikaan vallinneen käytännön mukaisesti Tele Finlandin kilpailijoiden uusille asiakkaille suunnatut hintatarjoukset eivät ole tulleet vanhojen asiakkaiden hyväksi. Markkinaoikeus katsoo, että ilmaisulla on haluttu karrikoivalla tavalla nostaa mainoksessa esille tämä markkinoilla vallinnut tosiasiallinen tila. Sen sijaan ilmaisun ei voida mainosta kokonaisuudessaan tarkasteltuna katsoa antaneen kuvaa siitä, että kilpailijoiden menettely olisi ollut paheksuttavaa.

Markkinaoikeus katsoo siten, että ilmaisu ”Puhuuko uusi asiakas sinun laskuusi?” ei ole ollut kilpailijoita moittiva tai halventava eikä muutoinkaan sopimaton.

Elisan kieltovaatimus 3 on siten osittain hyväksyttävä.

4. Puhepakettiliittymien hintojen ilmoittaminen

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

Kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa on säädetty siitä annetussa asetuksessa. Asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan kulutushyödykkeen myyntihinta ja yksikköhinta on markkinoinnissa ilmoitettava selkeällä ja yksiselitteisellä sekä kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävällä ja havaittavalla tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että markkinoinnissa esiteltävät hintatiedot on oltava täydellisiä ja niihin on sisällytettävä selkeät tiedot kaikista kiinteistä ja vaihtelevista maksuista ja sellaisista hintaehdoista, jotka ovat olennaisia. Puheena olevat tiedot on ilmoitettava helposti havaittavalla tavalla ja siten, että niiden niin sanottu huomioarvo on sama tai ainakin lähes sama mainoksen muuhun sisältöön nähden.

Tele Finlandin edellä kohdassa 1 kuvatussa lehtimainoksessa ei ole ilmoitettu mainostettujen Puhepaketti- ja Puhepaketti Mega -liittymien puheluiden hintaa sen jälkeen kun puhepakettiin sisältyvät enimmäisminuuttimäärät on käytetty. Mainoksesta ei myöskään ole käynyt ilmi mainostettujen SMS-pakettien tekstiviestien hintaa sen jälkeen kun tekstiviestipakettiin sisältyvät tekstiviestimäärät on käytetty. Markkinointi on tältä osin ollut harhaanjohtavaa.

Kohdissa 5 ja 7 on edellisestä mainoksesta poiketen mainittu mainostettavan Puhepaketti-liittymään sisältyvien puheluminuuttien hinta sen jälkeen kun puhepakettiin sisältyvä puheminuuttimäärä on käytetty kuten myös tekstiviestien hinta. Puheena olevat maininnat ”ylimenevät puheminuutit ja tekstiviestit 0,099 €/kpl” ja ”ylimenevät minuutit ja tekstarit ilman SMS-pakettia vain 9,9 senttiä” on kuitenkin esitetty mainoksen muista tiedoista huomattavan paljon pienemmällä tekstikoolla. Markkinoidun hyödykkeen käyttämisestä kuluttajalle aiheutuvien kokonaiskustannusten kannalta mainittu hintatieto on ollut oleellinen. Tällaisen tiedon ilmoittaminen siten, ettei sitä voida pitää helposti havaittavana ja siten, että sen huomioarvo mainoksen muuhun sisältöön nähden on ollut selvästi vähäisempi, on ollut harhaanjohtavaa.

Edellä kohdassa 12 kuvatun mainoksen osalta on kysymys siitä, onko siinä ilmoitettu vertailtujen Tele Finlandin Pulina-liittymän ja Elisan Kolumbus K2 -liittymän tekstiviestien hinta selvästi ja helposti havaittavalla tavalla. Mainoksessa on siinä esitetyn ja mainosta hallitsevan graafisen vertailun alapuolella huomattavan paljon pienemmällä tekstikoolla maininta ”K2-liittymän tekstarit 6 snt/kpl ja Pulina-liittymän tekstarit 6,9 snt/kpl”. Edellisessä kappaleessa mainituilla perusteilla on tekstiviestien hinnan ilmoittaminen puheena olevassa mainoksessa ollut harhaanjohtavaa.

Kohdassa 3 kuvatussa televisiomainoksen pääosassa ei ole yksilöity markkinoitua puhelinliittymää, mutta mainoksesta on kuitenkin käynyt ilmi sen koskevan Tele Finlandin puhelinliittymiä. Mainoksessa on edellä kuvatulla tavalla esitetty hintatieto ”Puhelut alk. 0 €/min.”. Sitä vastoin mainoksesta ei ole käynyt ilmi puhelinliittymän käyttämisestä perittävät kiinteät tai vaihtelevat maksut. Vastaajayhtiö on vedonnut siihen, että mainoksen niin sanotussa häntäosassa on ilmoitettu puhepakettiliittymän kiinteä perusmaksu ja siihen sisältyvän puheajan määrä minuuteissa. Markkinaoikeus toteaa, että televisiomainoksen kahta erillistä osaa ei voi hinnan ilmoittamisen osalta arvioida kokonaisuutena, vaikka mainokset onkin esitetty saman mainoskatkon aikana. Lisäksi mainoksen jälkimmäisessä osassakaan ei ole kerrottu liittymän puheluiden hintaa sen jälkeen, kun puhepakettiin sisältyvät enimmäisminuuttimäärät on käytetty, kuten ei myöskään tekstiviestien hinta. Puhelinliittymän hintatietojen esittäminen on siten näistä syistä ollut puheena olevassa mainoksessa harhaanjohtavaa.

Edellä perustelujen 1 kohdassa mainituilla perusteilla myös puhelinliittymien hintaa koskevien ilmaisujen tarkoitus on ollut vaikuttaa alan kilpailuun, jota harhaanjohtava markkinointi on omiaan vääristämään. Siten on selvää, että puheena olevat ilmaisut ovat olleet säännöksessä tarkoitetulla tavalla omiaan vaikuttamaan kysyntään tai tarjontaan ja siten myös omiaan vahingoittamaan Elisan elinkeinotoimintaa. Vastaajayhtiön väitteen hyläten, markkinaoikeus katsoo, ettei tätä arviointia muuta se, että ajalla 29.3.–5.4.2005 julkaistuissa tai esitetyissä mainoksissa olleet edellä mainitut puutteet on korjattu viimeksi mainitun ajankohdan jälkeen.

Elisan kieltovaatimus 4 on siten hyväksyttävä.

Johtopäätös

Tele Finlandin hakemuksen kohteena oleva markkinointi on edellä todetulla tavalla ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta. Markkinoinnissa on käytetty lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia ilmaisuja ja siinä käytetty vertaileva mainonta on ollut lain 2 §:n 3 momentin ja siinä viitatun kuluttajansuojalain 2 luvun 4 a §:n vastaista.

Tele Finlandin kyseinen markkinointikampanja on ajallisesti kestänyt lähes viisi kuukautta ja siihen on kuulunut useita mainoksia. Markkinoinnissa on käytetty useita valtakunnallisia sanomalehtiä ja myös televisiomainontaa. Edellä todetulla tavalla markkinoinnin on monella tavalla katsottu olleen sopimatonta. Elisa ei kuitenkaan ole näyttänyt, että Tele Finland tai sen emoyhtiön TeliaSonera olisi suunnitellut ja toteuttanut markkinointikampanjan siten, että siinä olisi tietoisesti ja suunnitelmallisesti käytetty hyväksi edellä mainitulla tavalla lainvastaiseksi katsottua markkinointia.

Markkinoinnin ajallinen kesto sekä se, että se on todettu usealla eri tavalla sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaiseksi, ovat kuitenkin seikkoja, joita voidaan ottaa huomioon harkittaessa uhkasakon suuruutta.

Edellä todetulla tavalla on Elisan kieltovaatimukset 1, 2 ja 4 sekä osittain kieltovaatimus 3 hyväksyttävä. Harkittaessa määrättävän kiellon sisältöä on selvää, että lähtökohdaksi on otettava asiassa esitetyt vaatimukset kuten myös se, ettei kieltoa saa määrätä vaadittua laajemmin. Kiellon tehokkuus edellyttää kuitenkin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 114/1978 vp s. 17) todetulla tavalla, että kielto ei ole muotoiltu liian suppeasti. Kiellon on siten katettava paitsi toteutettu lainvastainen menettely, myös vastaavanlaatuiset toimenpiteet. Mainitusta syystä asiassa määrättävä kielto on muotoiltu jäljempänä päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

Uhkasakon asettaminen

Markkinaoikeuden on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan tehostettava asiassa annettavaa kieltoa uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on uhkasakkolain 8 §:n mukaan otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Ottaen huomioon, mitä edellä perustelujen jaksossa Johtopäätös on lausuttu, ja velvoitetun TeliaSoneran maksukyvyn kuten myös sen, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään annettavan kiellon rikkomisen, markkinaoikeus määrää uhkasakon rahamääräksi 150.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Elisa on asian voittanut osapuoli, vaikka sen kieltoa koskeva vaatimus vaatimuskohdassa 3 on osittain hylätty, koska tällä vaatimuksella on asiassa vain vähäinen merkitys. Tämän vuoksi TeliaSonera on asian hävinneenä osapuolena velvoitettava sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 7 §:n 2 momentin, eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 20 §:n 1 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 ja 3 §:n nojalla korvaamaan Elisalle tämän kohtuulliset asianosais- ja oikeudenkäyntikulut asiassa.

Markkinaoikeus toteaa, että Elisan oikeudenkäyntikulut muodostuvat oikeudenkäyntiasiamiehen laskusta ilmenevin tavoin noin 81 työtunnin perusteella veloitetusta 280 euron tuntipalkkiosta. Markkinaoikeus katsoo Elisan olevan asiamiehen palkkion osalta oikeutettu korvaukseen vaaditun, tässä asiassa kohtuullisena pidettävän 280 euron tuntikorvauksen perusteella laskettuna. TeliaSoneran korvattavaksi tuomittavien Elisan kohtuullisina pidettävien oikeudenkäyntikulujen määrä on siten vaaditut 22.796,01 euroa.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää TeliaSonera Finland Oyj:tä 150.000 euron sakon uhalla käyttämästä matkapuhelinliittymiensä tai matkapuhelinliittymiin liittyvien palvelujensa markkinoinnissa:
1. perustelujen kohdassa 1 yksilöityjä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin vastaiseksi katsottua tai siihen rinnastettavaa markkinointia, jossa käytetään vastikkeettomuutta tarkoittavia ilmaisuja vastikkeellisista hyödykkeistä;
2. perustelujen kohdassa 2 yksilöityä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 3 momentin vastaiseksi katsottua tai siihen rinnastettavaa vertailevaa markkinointia, jossa
a. ei oteta mukaan kilpailijan vastaavia, halvempia hyödykkeitä,
b. otetaan mukaan kilpailijoiden kalliita liittymiä, mutta ei omia vastaavia kalliimpia hyödykkeitä,
c. vertailu perustuu vanhentuneisiin hintatietoihin,
d. verrataan toisiinsa keskenään erilaisia liittymiä tai palveluja,
e. ei oteta huomioon vertailussa käytettyjen liittymien hintoja alentavia ehtoja tai käytäntöjä tasapuolisella tavalla,
f. esitetään vertailun lopputulos harhaanjohtavalla tavalla ehdottoman väitteen muodossa ”säästö minuuttihinnoissa”;
3. perustelujen kohdassa 3 yksilöityä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin vastaiseksi katsottua markkinointia, jossa käytetään halventavaa ilmaisua ”taistelussa epämääräisiä lupauksia vastaan”, joka suoraan tai epäsuorasti viittaa Elisaan;
4. perustelujen kohdassa 4 yksilöityä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin vastaiseksi katsottua tai siihen rinnastettavaa markkinointia, jossa ei kerrota selkeällä ja helposti havaittavalla tavalla markkinoidun hyödykkeen hintaa.

Kieltoa on noudatettava heti.

TeliaSonera Finland Oyj velvoitetaan suorittamaan Elisa Oyj:lle korvaukseksi asianosais- ja oikeudenkäyntikuluista markkinaoikeudessa 25.196,01 euroa, jolle määrälle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund, Pertti Virtanen ja Jussi Karttunen sekä asiantuntijajäsen Lars-Johan Lindqvist.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen

Sivun alkuun