MAO:35/04
- Asiasanat
- Kilpailunrajoitusasia, Kilpailuviraston esityksen tutkiminen, Määrähinnoittelu
- Tapausvuosi
- 2004
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 74/03/KR
ASIAN TAUSTAA
Neste Markkinointi Oy:n toimialana on muun ohessa harjoittaa poltto- ja voiteluaineiden maahantuontia, kauppaa ja jakelua sekä huoltamotoimintaa omistamansa Neste-asemaverkoston kautta.
Neste Kauppiaat ry:n tarkoituksena on valvoa ja tukea jäsentensä yhteisiä ja yleisiä yhteiskunnallisia ja ammatillisia etuja ja pyrkimyksiä, kehittää jäsentensä yleistä ja ammatillista tietoa ja taitoa, toimia edustamansa ammattikunnan työolojen hyväksi, työskennellä terveitten myyntiperiaatteiden hyväksi, vastustaa vilpillistä kilpailua sekä lujittaa ammattikunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhdistyksen jäsenyyden ehtona on Neste huolto- tai jakeluasematoiminta. Neste Kauppiaat ry:n jäseninä on Neste Quick Shop -kauppiaiden lisäksi myös muiden Neste-ketjujen kauppiaita.
Neste Quick Shop -ketju on Neste-liikenneasemien yhteydessä toimiva myymäläketju, jonka toiminta perustuu franchising-periaatteelle. Myymäläkonseptin omistaa Neste Markkinointi Oy. Luvakkeen saajina toimivat suurimmaksi osaksi yksityiset kauppiaat.
Neste Quick Shop -kauppias toimii omalla riskillään vastaten myymälän taloudellisesta tuloksesta. Neste Quick Shop -kauppias solmii Neste Markkinointi Oy:n kanssa kaksi sopimusta: liiketoimintaa koskevan yhteistoimintasopimuksen sekä franchise-sopimuksen Neste Quick Shop -konseptin käytöstä.
Ylintä päätösvaltaa Neste Quick Shop -konseptiin liittyvissä asioissa on käyttänyt konseptiohjausryhmä, johon on kuulunut sekä Neste Markkinointi Oy:n että Neste Quick Shop -kauppiaiden edustajia.
Neste Markkinointi Oy sekä Neste Quick Shop -kauppiaiden edustajana Neste Kauppiaat ry ovat 29.1.1998 vireille tulleella hakemuksella pyytäneet Kilpailuvirastolta kilpailunrajoituksista annetun lain (kilpailunrajoituslaki) 19 §:n nojalla poikkeuslupaa Neste Ouick Shop -liiketoimintakonseptille. Neste Markkinointi Oy ja Neste Kauppiaat ry ovat pyytäneet poikkeuslupaa kilpailunrajoituslain 4 §:ssä kielletyn määrähinnoittelun toteuttamiseksi sekä kilpailunrajoituslain 6 §:ssä säädetystä kiellosta myytävien tavaroiden hankinta-, markkinointi- ja hintayhteistyön toteuttamiseksi Neste Quick Shop -myymäläketjussa. Poikkeuslupahakemuksen piiriin eivät ole kuuluneet polttoaineet, autonpesupalvelut eivätkä huoltopalvelut.
Kilpailuvirasto on päätöksellään 11.8.1999 määrännyt, että kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohtaa ei sovelleta päätöksessä tarkemmin määriteltyjen ehtojen vallitessa sellaiseen Neste Quick Shop -myymäläketjussa harjoitettavaan hintayhteistoimintaan, joka koskee yhteisissä mainoksissa käytettävistä hinnoista sopimista yhteisen valtakunnallisen tai alueellisen tarjouskampanjan toteuttamiseksi, eikä sellaisten hyödykkeiden ostohinnoista sopimiseen, jotka hankitaan myytäviksi poikkeuslupapäätöksessä tarkoitettujen elinkeinonharjoittajien tarjouskampanjoissa. Poikkeuslupa on määrätty olemaan voimassa 29.1.1998 ja 28.2.2003 välisen ajan. Sen sijaan muilta osin Kilpailuvirasto on katsonut, että Neste Markkinointi Oy ja Neste Kauppiaat ry eivät ole poikkeuslupahakemuksessaan esittäneet kilpailunrajoituslain 19 §:n edellyttämiä riittäviä perusteluja sille, että Neste Quick Shop -myymälöissä myytävien niin sanottujen avain- ja muiden tuotteiden keskitetty vähittäishinnoittelu tehostaisi tuotantoa tai jakelua taikka edistäisi teknistä tai taloudellista kehitystä ja että hyöty tulisi pääosaltaan asiakkaille tai kuluttajille. Tämän vuoksi Kilpailuvirasto ei ole myöntänyt Neste Quick Shop -myymäläketjulle hakemuksessa tarkoitettua poikkeuslupaa avain- ja muiden tuotteiden keskitetylle hinnoittelulle.
Neste Markkinointi Oy on 18.7.2001 vireille tulleella hakemuksella hakenut kilpailuvirastolta poikkeuslupaa Neste Quick Shop -ketjussa toteutettavalle hintayhteistyölle.
Kilpailuvirasto on päätöksellään 16.4.2003 määrännyt, että kilpailunrajoituslain 4 §:n määrähintakieltoa ei sovelleta Neste Markkinointi Oy:n Neste Quick Shop -ketjussa toteuttamaan hintaohjaukseen päätöksessä tarkemmin määrättyjen ehtojen vallitessa. Poikkeuslupa on määrätty olemaan voimassa 13.7.2001 ja 12.7.2006 välisen ajan.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Kilpailuviraston esitys
Kilpailuvirasto on 17.4.2003 markkinaoikeuteen saapuneessa esityksessään sekä sen täsmennyksessä esittänyt, että markkinaoikeus:
1) toteaisi, että Neste Markkinointi Oy on syyllistynyt kilpailunrajoituslain 4 §:ssä kiellettyyn määrähinnoitteluun
a) asettaessaan Neste Quick Shop -kauppiaiden perusvalikoimaan kuuluvien tuotteiden vähittäismyyntihinnoille ala- ja ylärajat vuosina 1996 - 2002,
b) kieltäessään kauppiaita alittamasta asetettuja kampanjahintoja vuosina 1999 - 2001,
c) määrätessään avaintuotteille kiinteät vähittäismyyntihinnat vuosina 1996 - 1999 sekä
d) asettaessaan markkamääräiset ala- ja ylärajat fast food
–tuotteiden vähittäismyyntihinnoille vuosina 2001 - 2002;
2) toteaisi, että Neste Kauppiaat ry ja Neste Quick Shop -ketjun kauppiaat ovat syyllistyneet kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kiellettyyn hintayhteistyöhön ollessaan mukana sopimassa edellä mainituista ketjun kauppiaita velvoittavista ja sitovista vähittäismyyntihinnoista vuosina 1996 - 2002 sekä
3) määräisi Neste Markkinointi Oy:lle määrähintakiellon rikkomisesta kilpailunrajoituslain 8 §:n perusteella seuraamusmaksun, jonka suuruudeksi Kilpailuvirasto on esittänyt 200 000 euroa.
Kilpailuvirasto on ilmoittanut, että se ei esitä määrättäväksi kilpailunrajoituslain 8 §:ssä tarkoitettua seuraamusmaksua Neste Kauppiaat ry:lle tai Neste Quick Shop -ketjun kauppiaille. Edellä mainittu kohdan 2 vaatimus Neste Kauppiaat ry:n ja Neste Quick Shop -ketjun kauppiaiden kielletyn menettelyn toteamisesta liittyy Neste Markkinointi Oy:lle esitetyn kilpailunrajoituslain 8 §:n mukaisen seuraamusmaksun arviointiin, sillä Neste Markkinointi Oy:n ja Neste Quick Shop -ketjun kauppiaiden menettelyä on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena.
Kilpailuviraston vaatimusten perustelut
Neste Markkinointi Oy on rikkonut kilpailunrajoituslain 4 §:n määrähintakieltoa vuosina 1996 - 2002. Neste Markkinointi Oy:n rooli ketjun toiminnassa on ollut määräävä, sillä yhtiö omistaa ketjukonseptin ja se on päättänyt Neste Quick Shop -konseptisopimuksen sekä yhteistoimintasopimuksen sisällöstä. Lisäksi Neste Markkinointi Oy on ohjannut ketjun toimielinten käytännön toimintaa sekä hoitanut kauttalaskutuksen.
Hinnoitteluohjeiden määräävyyttä ja sitovuutta on ilmentänyt se, että ohjeet on esitetty muun muassa ketjun hintakirjassa ja konseptisopimuksen liitteenä olevassa Quick Shop -käsikirjassa. Konseptisopimuksen allekirjoittamalla kauppias on sitoutunut kaikkiin sopimuksessa tai sen liitteissä esitettyihin toimintasääntöihin. Quick Shop -käsikirja on näin ollen ollut tosiasiallisesti osa konseptisopimusta eikä sen velvoittava luonne ole jäänyt epäselväksi. Lisäksi konseptisopimuksessa ja Quick Shop -käsikirjassa esitettyjen velvoitteiden noudattamatta jättäminen on ollut sanktioitu.
Neste Kauppiaat ry ja Neste Quick Shop -ketjun kauppiaat ovat taasen, päättäessään Neste Quick Shop -ketjun konseptiohjausryhmässä niistä vähittäismyyntihinnoista, joita ketjun kauppiaat ovat voineet periä asiakkailtaan, rikkoneet kilpailunrajoituslain 6 §:ssä säädettyä hintakartellikieltoa vuosina 1996 - 2002. Koska kauppiaat yhdessä ovat valinneet keskuudestaan edustajansa konseptiohjausryhmään, ketjuun kuuluneiden kauppiaiden on katsottava osallistuneen yhdessä kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan. Neste Kauppiaat ry on puolestaan ollut ainakin osittain vastuussa kauppiaiden hintayhteistyöstä, sillä sen hallitus on valinnut kauppiasjäsenet Neste Quick Shop -ketjun ohjausryhmään ja muihin toimielimiin, minkä lisäksi yhdistys oli myös Neste Quick Shop -ketjua koskeneen poikkeusluvan hakijana vuonna 1998.
Neste Markkinointi Oy:n vastine
Neste Markkinointi Oy on vaatinut, että Kilpailuviraston esitys hylätään.
Neste Markkinointi Oy on ensisijaisesti katsonut, ettei se ole rikkonut kilpailunrajoituslain 4 §:ää, sillä yhtiö ei ole lainkohdan tarkoittamalla tavalla edellinen myyntiporras eli tukkuliike päivittäistavarakaupan osalta suhteessa Neste Quick Shop -ketjun kauppiaisiin.
Neste Markkinointi Oy ei valmista, tuota, myy eikä jakele päivittäistavaroita, joita Kilpailuviraston esitys koskee, vaan Neste Quick Shop -ketjun yrittäjät toteuttavat hankintansa itse päivittäistavarakaupan tukkuportaalta. Neste Markkinointi Oy ei siis ole kilpailunrajoituslain 4 §:n tarkoittama edellinen tuotanto- tai myyntiporras suhteessa Neste Quick Shop -ketjun yrittäjiin päivittäistavarakaupan osalta. Neste Markkinointi Oy:n ja Neste Quick Shop -ketjun yrittäjien suhde ei näin ollen ole jälleenmyyntisuhde eikä kilpailunrajoituslain 4 § siten sovellu nyt kysymyksessä olevaan franchising-malliin.
Kauttalaskutuksessa on kysymys luottoriskin keskitetystä hallintajärjestelmästä eikä se liity tavarakauppaan sinänsä eikä tavaroiden omistusoikeuteen. Neste Markkinointi Oy ei missään vaiheessa tule tavaroiden omistajaksi. Neste Markkinointi Oy:n rooli rajoittuu tilausten koordinointiin mittakaavaetujen saavuttamiseksi sekä luottoriskin hallintaan suhteessa tavarantoimittajiin. Pelkkä kauttalaskutus tai tilausten koordinointi ei tee Neste Markkinointi Oy:stä lain tarkoittamaa edellistä myyntiporrasta. Toisin kuin monilla muilla franchising-ketjuilla Neste Markkinointi Oy:llä ei lisenssinantajana ole tukkuliikkeen funktiota.
Sekä kilpailunrajoituslain 4 §:n sanamuoto että sitä koskevat esityöt rajaavat säännöksen soveltamisen jälleenmyyntiin. Muita vertikaalisia kilpailunrajoituksia tarkastellaan kilpailunrajoituslain 9 §:n alla. Neste Quick Shop -ketjusta puuttuu kilpailunrajoituslain 4 §:n mukainen jälleenmyynti-tunnusmerkki. Tämän vuoksi asiaa tulisikin tarkastella kilpailunrajoituslain 9 §:n alla.
Kilpailuviraston vastaselitys
Kilpailuvirasto on vastaselityksessään katsonut, että kilpailunrajoituslain 4 §:n määrähintakielto koskee myös Neste Markkinointi Oy:n toimintaa Neste Quick Shop -ketjussa.
Luvakkeen antajana toimivan Neste Markkinointi Oy:n suhde Neste Quick Shop -ketjun kauppiaisiin on ollut määräävä. Neste Markkinointi Oy on omistanut ketjukonseptin ja se on päättänyt kauppiaiden kanssa solmittavasta konseptisopimuksesta, yhteistoimintasopimuksesta sekä kauppiaille toimitettavasta Quick Shop -käsikirjasta. Neste Markkinointi Oy on ohjannut ketjun toimielinten käytännön toimintaa ja omistanut kauppiaiden hallinnassa olevat liikepaikat.
Neste Markkinointi Oy:n suhde Neste Quick Shop -ketjun kauppiaisiin on ollut franchising-ketjussa selvästi vertikaalinen. Luvakkeen antajan asemassa Neste Markkinointi Oy on luovuttanut liiketoimintamallin käyttöoikeuden sekä liiketoimintaan liittyvien tavaramerkkien ja liiketunnusten käyttöoikeudet Neste Quick Shop -ketjun kauppiaille. Kauppiaat ovat puolestaan maksaneet liiketoimintamallin käyttöoikeudesta ja saamistaan palveluista Neste Markkinointi Oy:lle.
Kilpailunrajoituslain 4 §:n soveltaminen ei välttämättä edellytä konkreettista jälleenmyyntisuhdetta. Riittävää on, että Neste Markkinointi Oy:llä on valikoima- ja hinnoitteluohjeiden antajana selvästi asemansa puolesta sellaista vertikaalista määräysvaltaa suhteessa ketjun kauppiaisiin, että sen antamilla määräyksillä on merkittävä vaikutus Neste Quick Shop -kauppiaiden toimintaan.
Neste Markkinointi Oy:n ja Neste Quick Shop -ketjun kauppiaiden suhdetta on pidettävä kilpailunrajoituslain 4 §:n tarkoittamana vertikaalisena suhteena myös kauttalaskutuksen vuoksi. Kauttalaskutuksessa väliportaana toimiva laskuttaja sitoutuu maksamaan tavarantoimittajan saatavan, vaikka tavaran vastaanottaja ei velasta suoriutuisi. Neste Markkinointi Oy vastaa siten kauppiaiden luottoriskistä tavarantoimittajille. Kauttalaskutuksessa väliportaana toimivalla elinkeinonharjoittajalla on yleensä itsenäinen liikesuhde sekä tavaran lähettäjään että vastaanottajaan. Näin ollen Neste Markkinointi Oy tulee kauttalaskutuksessa velkojan ominaisuudessa tavaroiden omistajaksi.
Vaikka sekä kilpailunrajoituslain 4 §:ssä että kyseistä säännöstä koskevissa niukoissa lainvalmistelutöissä puhutaan edellisestä myynti-, tuotanto- tai jakeluportaasta, on liian ahdasta tulkintaa rajata sen soveltamisala tarkoittamaan pelkästään tilanteita, joissa on kyse konkreettisesta jälleenmyyntisuhteesta.
Muut lausumat
Neste Markkinointi Oy on antanut lisävastineen 17.9.2003. Tämän jälkeen Kilpailuvirasto on vielä 14.10.2003 toimittanut markkinaoikeuteen lisäkirjelmän, johon Neste Markkinointi Oy on antanut vastineen 28.11.2003.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Käsittelyratkaisu
Kilpailuvirasto on esityksensä kohdassa 2 esittänyt, että markkinaoikeus toteaisi Neste Kauppiaat ry:n ja Neste Quick Shop -ketjun kauppiaiden syyllistyneen kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kiellettyyn hintayhteistyöhön ollessaan mukana sopimassa ketjun kauppiaita velvoittavista ja sitovista vähittäismyyntihinnoista vuosina 1996 - 2002.
Markkinaoikeuden toimivallasta kilpailunrajoituslaissa tarkoitettujen asioiden osalta on säädetty markkinaoikeuslaissa sekä kilpailunrajoituslaissa.
Markkinaoikeuslain 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi kilpailunrajoituslaissa.
Kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kielletyn yhteistyön osalta markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu ainoastaan lain 8 §:n mukaisen seuraamusmaksun määrääminen sekä kyseisen, lain 6 §:n 1 kohdan vastaisen yhteistyön määrääminen lopetettavaksi lain 16 §:n nojalla. Nämä molemmat on säädetty tapahtuviksi Kilpailuviraston esityksestä.
Kilpailuviraston esitys seuraamusmaksun määräämisestä on rajoitettu koskemaan Neste Markkinointi Oy:tä. Kilpailuviraston esityksen kohtaa 2, joka siis on rajattu koskemaan Neste Kauppiaat ry:tä ja Neste Quick Shop -ketjun kauppiaita, ei näin ollen voida tulkita seuraamusmaksun määräämiseen liittyväksi esitykseksi, vaan itsenäiseksi kysymykseksi selvittää, ovatko Neste Kauppiaat ry:n ja Neste Quick Shop -ketjun kauppiaat mahdollisesti syyllistyneet kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kiellettyyn hintayhteistyöhön. Kilpailuviraston esityksen kohdassa 2 ei myöskään ole kysymys kilpailunrajoituslain vastaisen menettelyn kieltämiseen lain 16 §:n nojalla liittyvästä esityksestä.
Koska edellä mainitun perusteella markkinaoikeudella ei sitä koskevien säännösten nojalla ole toimivaltaa tutkia itsenäisenä kysymyksenä yksinomaan sitä, onko elinkeinonharjoittaja tai näiden yhteenliittymä mahdollisesti syyllistynyt kilpailunrajoituslain 6 §:n 1 kohdassa kiellettyyn hintayhteistyöhön, markkinaoikeus jättää Kilpailuviraston esityksen tutkimatta kohdan 2 osalta.
Kilpailuviraston esitys hyvitysmaksun määräämisestä Neste Markkinointi Oy:lle
Kilpailuvirasto on esittänyt, että markkinaoikeus määräisi Neste Markkinointi Oy:lle kilpailunrajoituslain 8 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun, koska Neste Markkinointi Oy on rikkonut kilpailunrajoituslain 4 §:ssä tarkoitettua määrähintakieltoa.
Neste Markkinointi Oy on vastustanut Kilpailuviraston esitystä, katsoen ensisijaisesti, ettei se ole kilpailunrajoituslain 4 §:ssä tarkoitettu edellinen tuotanto- tai myyntiporras suhteessa Neste Quick Shop -ketjun yrittäjiin esityksen kohteena olevan päivittäistavarakaupan osalta.
Kilpailunrajoituslain 8 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajalle tai näiden yhteenliittymälle, joka rikkoo lain 4-7 §:n säännöksiä, on määrättävä seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana.
Kilpailunrajoituslain 4 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa vaatia seuraavalta myyntiportaalta, että kotimaassa tarjottavien hyödykkeiden myynnissä tai vuokrauksessa ei ylitetä tai aliteta tiettyä hintaa, vastiketta tai sen määräytymisperustetta.
Hallituksen esityksessä n:o 162/1991 vp laiksi kilpailunrajoituksista on tuolloin voimassa olleeseen kilpailunrajoituksista annettuun lakiin (709/1988) liittyen lausuttu lain perustuvan pääosin väärinkäyttöperiaatteelle, kiellettyjen kilpailunrajoitusten määrän ollessa rajoitettu eri tuotanto- ja jakeluportaassa toimivien elinkeinonharjoittajien välisiin määrähintoihin tai tarjouskartelleihin (HE 162/1991 vp s. 3).
Hallituksen esityksestä n:o 162/1991 vp ei ilmene, että nykyisen lain 4 §:n mukaisen määrähintakiellon osalta olisi ollut tarkoitus muuttaa tilannetta edellä kerrotussa suhteessa, eli laajentaa kiellon soveltamisalaa myös muihin kuin eri tuotanto- ja jakeluportaassa toimivien elinkeinonharjoittajien välisiin määrähintoihin. Kilpailunrajoituslain 4 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että määrähintakiellon tarkoituksena on turvata elinkeinonharjoittajan oikeus hintakilpailuun niin, ettei edellinen tuotanto- tai jakeluporras aseta sille esteitä (HE 162/1991 vp s. 9).
Asiassa esitetyn mukaan Neste Markkinointi Oy ei ole valmistanut, tuottanut, myynyt eikä jaellut päivittäistavaroita, joita Kilpailuviraston esitys koskee, vaan Neste Quick Shop -ketjun yrittäjät ovat toteuttaneet hankintansa itse päivittäistavarakaupan tukkuportaalta. Neste Markkinointi Oy ei myöskään missään vaiheessa ole omistanut tuotteita, vaan yhtiön rooli on lähinnä rajoittunut tilausten koordinointiin mittakaavaetujen saavuttamiseksi sekä käytännön toiminnan ohjaamiseen konsepti- ja yhteistoimintasopimusten kautta muun ohella yhtenäisen tuotevalikoiman ylläpitämiseksi. Neste Markkinointi Oy ei kuitenkaan ole edellä mainittujen sopimustenkaan kautta sitovasti määrännyt, mistä kyseessä olevat päivittäistavarakaupan tuotteet olisi tullut hankkia.
Edellä esitettyyn nähden markkinaoikeus katsoo, että vaikka Neste Quick Shop -ketjussa Neste Markkinointi Oy:n ja Neste Quick Shop -ketjun yrittäjien välillä onkin kysymys vertikaalisesta järjestelmästä, Neste Quick Shop -ketjun yrittäjiä ei voida kuitenkaan pitää kilpailunrajoituslain 4 §:ssä tarkoitettuna seuraavana myyntiportaana Neste Markkinointi Oy:öön nähden Kilpailuviraston esityksen kohteena olevan päivittäistavarakaupan osalta. Kilpailunrajoituslain 4 §:n ei siten voida katsoa olevan lainkaan sovellettavissa kysymyksessä olevaan tapaukseen.
Edellä mainitun perusteella Neste Markkinointi Oy:n ei voida katsoa rikkoneen kilpailunrajoituslain 4 §:n määrähintakieltoa. Tämän johdosta Kilpailuviraston esitys seuraamusmaksun määräämisestä Neste Markkinointi Oy:lle on hylättävä.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Kilpailuviraston esitys jätetään sen kohdan 2 osalta tutkimatta. Muilta osin Kilpailuviraston esitys hylätään.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n 2 momentin (1529/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Pertti Virtanen ja Jussi Karttunen sekä asiantuntijajäsenet Antti Aine, Marjo Ojala ja Matti J. Sillanpää.
Asiassa on äänestetty. Eriävä mielipide on päätöksen liitteenä.
LIITE
Asiantuntijajäsen Antti Aineen eriävä mielipide:
Asiassa on kysymys siitä, voidaanko kilpailunrajoituslain 4 §:n määrähintakieltoa soveltaa Neste Markkinointi Oy:n ja Neste Quick Shop -ketjun yrittäjien väliseen sopimusjärjestelyyn. Kilpailunrajoituslain 4 §:n mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa vaatia seuraavalta myyntiportaalta, että kotimaassa tarjottavien hyödykkeiden myynnissä ei ylitetä tai aliteta tiettyä hintaa, vastiketta tai sen määräytymisperustetta. Kilpailunrajoituslain 4 §:n tarkoituksena on taata elinkeinonharjoittajan oikeus hintakilpailuun niin, että edellinen tuotanto- tai jakeluporras ei aseta sille esteitä (HE 162/1991 vp s. 9).
Neste Markkinointi Oy:n ja Neste Quick Shop -ketjun yrittäjien välisessä sopimussuhteessa on kyse vertikaalisesta franchising-sopimusjärjestelystä, jossa Neste Markkinointi Oy toimii luvakkeenantajana ja Neste Quick Shop -ketjun yrittäjät ovat puolestaan luvakkeensaajia. Kilpailunrajoituslain 4 §:n soveltamisedellytysten arvioinnin kannalta keskeiseksi kysymykseksi nousee, voidaanko Neste Quick Shop -ketjun yrittäjiä pitää Neste Markkinointi Oy:öön nähden kilpailunrajoituslain 4 §:ssä tarkoitettuna seuraavana myyntiportaana. Kilpailunrajoituslain 4 §:n keskeisenä tarkoituksena on varmistaa hintakilpailun vapaus vertikaalisilla alamarkkinoilla. Kilpailunrajoituslain 4 §:n soveltamisen kannalta olennaista on se, millä tavoin vertikaalisesti ylemmällä tuotannon tai jakelun tasolla olevan elinkeinonharjoittajan toiminta vaikuttaa seuraavan myyntiportaan mahdollisuuksiin asettaa myymiensä hyödykkeiden hinta. Jakeluketju on nähtävä kokonaisuutena, jossa hyödykkeet voivat kulkea eri tavoin. Kilpailunrajoituslain 4 §:n soveltamisessa ei voida kiinnittää yksinomaista huomiota hyödykkeiden valmistukseen, tuottamiseen, myymiseen tai konkreettiseen jakelemiseen, vaan olennaista on se, millä tavoin ylemmällä tuotannon tai jakelun tasolla olevan elinkeinonharjoittajan soveltamat sopimusjärjestelyt ja muut menettelytavat rajoittavat alemmalla tuotannon tai jakelun tasolla olevan elinkeinonharjoittajan mahdollisuuksia hintakilpailuun. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella on katsottava, että Neste Markkinointi Oy:n soveltamat sopimusjärjestelyt ovat voineet vaikuttaa Neste Quick Shop -ketjun yrittäjien mahdollisuuksiin hinnoitella myymiään hyödykkeitä.
Näillä perusteilla katson, että kilpailunrajoituslain 4 §:ää voidaan soveltaa Neste Markkinointi Oy:n ja Neste Quick Shop -ketjun yrittäjien väliseen sopimusjärjestelyyn. Muilta osin päädyn samaan lopputulokseen kuin markkinaoikeuden enemmistö.
Vakuudeksi Olli Mäkinen
HUOM.
Markkinaoikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Katso korkeimman hallinto-oikeuden päätös 12.12.2005 taltionumero 3304.