23.6.2004

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Varkauden Vuokratalot Oy on pyytänyt syksyllä 2002 suullisesti tarjouksia Kissakoskenkatu 6:n ja 8:n tiilikattojen saneerausurakasta.

Varkauden Vuokratalot Oy:n hallitus on tehnyt päätöksen 10.2.2003 § 7/7, jolla Kissakoskenkatu 6:n ja 8:n tiilikattojen saneerausurakka on päätetty tilata Lemminkäinen Oyj:ltä. Samassa yhteydessä hallitus on lisäksi päättänyt tilata Kissakoskenkatu 6:n ja 8:n räystäsrakenteiden uusimista koskevan rakennusurakan Lemminkäinen Oyj:ltä.

Varkauden Vuokratalot Oy ja Lemminkäinen Oyj ovat tehneet tiilikattojen saneerausurakkaa ja räystäsrakenteiden uusimista koskevan urakkasopimuksen 24.3.2003.

HAKEMUS

Savon Talouudistus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua 30.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 6.141,14 eurolla korkoineen sekä asianosaiskulut 3.312,85 eurolla korkoineen. Hakija on myös vaatinut, että asiassa järjestetään suullinen käsittely asiaan osallisten kuulemiseksi todistelutarkoituksessa.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikön edustaja on esittänyt syyskuussa 2002 puhelimitse tarjouspyynnön hankintayksikön hoidossa olevien Varkauden kaupungin omistamien kahden kiinteistön kattoremontista. Hakija on 24.9.2002 tehnyt tarjouspyynnön perusteella kirjallisen tarjouksen, joka on ollut arvonlisäverottomalta hinnaltaan 100.000 euroa. Lokakuussa 2002 hankintayksikön edustaja on asiaa häneltä tiedusteltaessa ilmoittanut, että hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta ja että hakija tulee saamaan tilauksen. Hankintayksikön edustaja on ilmoittanut myös erään toisen kyseisessä tarjouskilpailussa tarjouksen tehneen yrityksen edustajalle, että hakijan tarjous on voittanut halvimpana. Marraskuussa 2002 hankintayksikön edustaja on kuitenkin asiaa häneltä jälleen tiedusteltaessa ilmoittanut, että urakka onkin mennyt Lemminkäinen Oyj:lle.

Hankintayksikön tarjousvertailussa on todettu, että hakijan tarjoukseen ei sisälly kattovarusteita, vanhan pärekaton purkamista ja jätteiden kuljetuksia. Hakijan tarjouksessa on kuitenkin nimenomaisesti mainittu, että tarjoukseen sisältyy purkujätteen poiskuljetus. Sen sijaan kattovarusteet ja pärekaton purkaminen eivät ole sisältyneet hakijan tarjoukseen, koska niitä ei ole edellytetty tarjouspyynnössä. Hakijan tarjous on siten ollut tarjouspyynnön mukainen. Voittanut tarjous on ollut 900 euroa hakijan tarjousta kalliimpi.

Hakijan tarjoukseen on sisältynyt myös alkuperäisen mallisten kattoikkunoiden ja -luukkujen säilyttäminen, toisin kuin voittaneeseen tarjoukseen.

Suullinen tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Hankintayksikön alkuperäisen ilmoituksen mukaan tarjouksia on ollut vain kolme ja hakijan tarjous on ollut halvin. Hakijalla on aihetta uskoa, että tarjouksia ei ole avattu samassa tilaisuudessa. Varkauden Vuokratalot Oy:n toimitusjohtajan olisi tullut pidättyä asian käsittelystä, koska hänen puolisonsa on voittaneen tarjoajan palveluksessa tarjouslaskentatehtävissä.

Hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja hinnaltaan halvin, joten hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksuvaatimus on siten perusteltu.

VASTINE

Varkauden Vuokratalot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 14.122,35 eurolla korkoineen. Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Julkisista hankinnoista annetussa laissa (hankintalaki) ei ole edellytetty tarjouspyynnöltä kirjallista muotoa. Myös suullinen tarjouspyyntö on mahdollinen ja se voidaan esittää tasapuolisesti ja tarjouskilpailuun osallistuvia syrjimättä. Hankintayksikkö on perinteisesti pyytänyt tarjouksia suullisesti. Kyseessä olevan kohteen osalta kirjallisesti tehdyllä tarjouspyynnöllä ei olisi välttämättä ollut edes mitään lisäarvoa, koska kohteeseen olisi tullut joka tapauksessa tutustua paikan päällä.

Tarjouksia on pyydetty suullisesti neljältä tarjoajalta. Hankintayksikön edustaja on käynyt jokaisen tarjouspyynnön saajan kanssa rakennuskohteessa ja esitellyt kohteen ja urakan sisällön kaikille samalla tavalla. Jokaisella tarjoajalla on ollut yhtäläinen mahdollisuus tutustua kohteeseen, saada kohdetta koskevia tietoja ja muutoinkin perehtyä urakkaan yhdenvertaisesti.

Kaikki tarjouspyynnön saaneet yritykset ovat tehneet tarjouksen. Voittanut tarjous on ollut ainoa, joka on vastannut sisällöltään tarjouspyyntöä. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen on tullut kattaa kustannukset vanhojen kattojen purkamisesta, uusien kattojen asentamisesta, kattomateriaaleista, tarvikkeista, rakentamismääräysten mukaisista kattovarusteista sekä jätteiden kuljetuksesta, siivouksesta ja jätemaksuista. Katon materiaalit ovat sisältäneet myös yksilöidyt pellit, kattoluukut ja kattovarusteet. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksista on tullut valita hinnaltaan halvin.

Tarjoukset on avattu ja käsitelty kaikkien tarjousten saapumisen jälkeen. Hankintayksikkö on vertaillut käytännössä vain hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksia keskenään, koska kaksi muuta tarjousta ovat olleet hinnaltaan selvästi mainittuja tarjouksia kalliimpia. Tarjousvertailussa on ilmennyt, että hakijan tarjouksesta ovat puuttuneet kattovarusteet ja pärekaton purkutyöt. Hakijan tarjouksessa on ollut myös muita puutteellisuuksia. Hankintapäätöstä koskevassa pöytäkirjassa on erehdyksessä todettu, että hakijan tarjouksesta on puuttunut jätteiden poiskuljettaminen, vaikka hakijan tarjous on ollut tältä osin puutteellinen ainoastaan jätteiden käsittelymaksun osalta. Mainitulla virheellä ei ole kuitenkaan ollut merkitystä hankintapäätöksen lopputuloksen kannalta.

Hakijan tarjous ei ole vastannut tarjouspyyntöä. Lisäksi se on ollut sisällöltään epäselvä, sekava ja rakennusurakan toteuttamiseen soveltumaton. Tarjouksesta ei voida laskea yksiselitteistä urakkasummaa. Tarjouksesta ovat puuttuneet takuut ja vastuuvakuutus. Myös maksu- ja muutosehdot ovat olleet kohtuuttomat. Hakijan tarjouksen laskennallinen saattaminen vertailukelpoiseksi voittaneen tarjouksen kanssa olisi tarkoittanut lähes 40.000 euron lisäkustannuksia. Voittanut tarjous on vastannut tarjouspyyntöä kaikilta osin.

Hankintayksikön olisi tullut hylätä hakijan tarjous tarjouspyynnön vastaisena. Joka tapauksessa hakijan tarjous on ollut todellisuudessa useita kymmeniä tuhansia euroja voittanutta tarjousta kalliimpi. Näin ollen asiassa ei ole perusteita hyvitysmaksun määräämiselle. Myös hyvitysmaksuvaatimuksen määrä on kohtuuton.

Hakijan väite hankintayksikön toimitusjohtajan puolison asemasta voittaneen tarjouksen tekijän palveluksessa on ollut väärä ja harhaanjohtava. Hankintamenettelyssä ei ole ollut mitään esteellisyyteen viittaavaa.

Hankintapäätöksen tekemisen yhteydessä on päätetty erillisenä hankintana myös räystäskourujen tilaamisesta samalta toimittajalta ilman erillistä tarjouskilpailua. Räystäskourujen toimittajan valinnalla ei ole ollut vaikutusta kattourakan toimittajan valintaan. Kyseessä olevasta hankinnasta ei ole tarvinnut järjestää tarjouskilpailua, koska urakka on ollut arvoltaan vähäinen ja saaduista tarjouksista on joka tapauksessa ilmennyt, mitä mainittu korjaustyö kunkin tarjoajan tekemänä tulisi maksamaan. Hankinta on myös ollut tältä osin kiireellinen, koska hankinnan toteuttaminen erikseen, erillisen tarjouskilpailun perusteella olisi tullut hankintayksikölle suhteettoman kalliiksi verrattuna siihen, että kourut voitiin uudistaa saman urakan yhteydessä ilman uuden työmaan perustamista. Vaikka räystäskouruja koskevasta hankinnasta olisi järjestetty tarjouskilpailu, ei hakija olisi sitä voittanut, koska sen lisätöitä koskeva tuntiveloitus on ollut 35 euroa, kun voittaneella tarjoajalla tuntihinta on ollut 32 euroa.

Hankintayksikkö on pyrkinyt käymään neuvotteluja hakijan kanssa edellä mainittujen seikkojen selvittämiseksi hakijalle, mutta hakija on kieltäytynyt neuvotteluista. Muun ohella tästä syystä hankintayksiköllä yksityisenä oikeushenkilönä on erityisiä perusteita saada hakijalta korvaus oikeudenkäyntikuluistaan.

VASTASELITYS

Hakija on todennut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Tarjouksia pyytänyt hankintayksikön edustaja on kertonut hakijan edustajalle, että hän oli esitellyt voittaneelle tarjoajalle kyseessä olevan saneerauskohteen muutaman viikon kuluttua kolmen pyydetyn tarjouksen saapumisesta, mutta että hän ei ollut pyytänyt eikä myöskään saanut voittaneelta tarjoajalta tarjousta. Kyseinen hankintayksikön edustaja ei myöskään muistanut tilannetta, jossa tarjoukset olisi avattu tai muutoin käsitelty. Näin ollen voidaan päätellä, että voittanut tarjoaja on saanut tarjouspyyntönsä toisen henkilön toimesta ja tehnyt tarjouksensa vasta muiden tarjousten avaamisen jälkeen. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi voittanut tarjous olisi tullut näin ollen sulkea hankintamenettelyn ulkopuolelle.

Tarjouspyynnön tekemisen yhteydessä kattotiilien ja pellitysten malliksi on ilmoitettu kohteen vieressä olevassa talossa tehty remontti. Ennen tarjousten jättämistä tarjouspyynnön tekijän kanssa on vielä täsmennetty, että tarjouspyyntö ei koske kattoturvallisuustuotteita. Myöskään pärekaton purkaminen ei ole sisältynyt tarjouspyyntöön.

Hakijan tarjouksessa urakkasumma on yksilöity 100.000 euroksi ja sellaisena se on myös tarjousvertailussa ymmärretty. Hakijan tarjous ei ole ollut miltään osin vastineessa esitetyllä tavalla epäselvä ja tarkoitukseensa soveltumaton. Hakijan tarjoukseen on sisältynyt kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt seikat. Hankintayksikön väitettä tarjousten 40.000 euron hinnanerosta ei ole yksilöity eikä perusteltu.

Räystäskourujen uusiminen ei ole sisältynyt hakijan urakkatarjouksen kokonaishintaan. Hakijan tarjoukseen on kuitenkin sisältynyt lisätyönä myös piilokourun uusiminen hintaan 35 euroa juoksumetriltä, ei siis vastineessa esitetyltä lisätyötunnilta. Voittanut tarjous ei ole sisältänyt kourujen uusimistyötä. Voittaneen tarjoajan tekemänä sanottu työ on tullut maksamaan 7.554,46 euroa, kun hakijan tarjouksen mukaan sen hinnaksi olisi tullut 4.217,43 euroa. Mikäli tarjousten vertailuhintana käytetään toteutuneita töitä, hakijan vertailuhinta olisi ollut 93.417,43 euroa ja voittaneen tarjoajan 111.348,31 euroa.

Tarjouskilpailun perustana on se, että tarjoukset saapuvat samanaikaisesti. Tarjouspyynnön muuttaminen siten, että osa pyydetyistä töitä jätetään pois ja osa taas teetetään tarjouspyynnöstä poiketen muutos- ja lisätöinä ei ole omiaan turvaamaan hankintamenettelyyn osallistuvien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on todennut lisäselvityksessään muun ohella seuraavaa.

Tarjouksia pyytänyt hankintayksikön edustaja on ajopäiväkirjan mukaan käynyt urakkakohteessa viisi kertaa: 11.9., 13.9., 30.9., 2.10. ja 15.10.2002. Voittaneen tarjoajan edustaja on käynyt urakkakohteessa ajopäiväkirjan mukaan 2.10.2002 ja asiakirjamerkintöjen mukaan laatinut tarjousta 14.10.2002. Näin ollen voittaneelta tarjoajalta on pyydetty tarjousta asianmukaisesti ja tarjous on saapunut oikeassa ajassa hankintayksikölle.

Hakijan tarjouksessa ilmoitetut yleiset sopimusehdot ovat koskeneet kuluttajakauppaa eivätkä ole näin ollen soveltuneet kyseessä olevaan hankintaan.

SUULLINEN KÄSITTELY

Asiassa on järjestetty 25.5.2004 suullinen käsittely, josta on laadittu erillinen pöytäkirja.

Suullisessa käsittelyssä on hankittu selvitystä pääasiallisesti siitä, miltä yrityksiltä tarjouksia on pyydetty, milloin tarjouksia on pyydetty, mikä on ollut määräpäivä tarjousten jättämiselle, mikä on ollut tarjouspyynnön sisältö erityisesti pärekaton purkamisen ja rakentamismääräysten mukaisten kattovarusteiden osalta sekä mikä on ollut hankintayksikön toimitusjohtajan puolison asema kyseessä olevassa hankintamenettelyssä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian tutkiminen

Hankintalain 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Pykälän 3 momentin mukaan tarjoajan katsotaan saaneen tiedot ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Kyseessä olevaan Varkauden Vuokratalot Oy:n hallituksen päätökseen 10.2.2003 § 7/7 on sisältynyt tiilikattojen saneeraustyön tarjouskilpailua koskeva hankintapäätös ja ilman tarjouskilpailua tehty erillinen räystäsrakenteiden uusimista koskeva hankintapäätös.

Hankintayksikkö on lähettänyt hakijalle 13.1.2004 hallituksen kokouksen pöytäkirjan 10.2.2003 lyhennysotteen, joka on käsittänyt edellä mainitun päätöksen § 7/7 sekä hakemusosoituksen asian saattamiseksi markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Kun asiassa ei ole muuta näytetty, hakijan on katsottava saaneen tiedon edellä mainitusta hallituksen päätöksestä sekä hakemusosoituksesta 20.1.2004.

Hakija on toimittanut markkinaoikeuteen 26.1.2004 hankintalain 9 b §:ssä tarkoitetun hakemuksen. Kyseisen hakemuksen sisällön huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakemusta on tulkittava niin, että hakija on kohdistanut hakemuksensa ainoastaan päätökseen 10.2.2003 § 7/7 sisältyvään tiilikattojen saneeraustyötä koskevaan hankintaan.

Edellä mainittu hakemus on tullut vireille hankintalain 9 b §:n 2 momentissa tarkoitetussa määräajassa. Markkinaoikeuden tulee näin ollen tutkia tiilikattojen saneeraustöiden hankintamenettelyyn kohdistettu hakemus.

Hakija on markkinaoikeuteen 19.2.2004 saapuneessa vastaselityksessään kohdistanut hyvitysmaksuvaatimuksensa myös päätökseen 10.2.2003 § 7/7 sisältyvään räystäsrakenteiden uusimista koskevaan hankintaan. Tältä osin hakijan on katsottava tehneen vastaselityksessään uuden hakemuksen, joka on kohdistettu mainittuun räystäsrakenteiden hankintaa koskevaan hankintamenettelyyn.

Edellä mainittuihin hankintayksikön hakijalle 13.1.2004 lähettämiin tietoihin on sisältynyt räystäsrakenteiden uusimista koskevan asian ratkaisu ja hakemusosoitus asian saattamiseksi markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hakijalle lähetetyistä tiedoista ei kuitenkaan ole ilmennyt perusteluja sille, miksi kyseisestä hankinnasta ei ole järjestetty tarjouskilpailua. Näin ollen hankintalain 9 b §:n 2 momentissa tarkoitettu määräaika ei ole alkanut kulumaan räystäsrakenteiden uusimista koskevan hankintapäätöksen osalta vielä mainitusta tiedoksiannosta.

Perustelut sille, miksi räystäsrakenteiden uusimista koskenut hankinta on toteutettu ilman tarjouskilpailua ovat sittemmin ilmenneet hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittamasta vastineesta. Mainittu vastine on lähetetty hakijalle 12.2.2004. Kun muuta ei ole näytetty, hakijan on näin ollen katsottava saaneen räystäsrakenteiden uusimista koskevan hankintapäätöksen perustelut tiedokseen 19.2.2004. Hakemuksen tekemiselle säädetty määräaika on siten päättynyt räystäsrakenteiden uusimista koskevan hankinnan osalta 4.3.2004. Näin ollen markkinaoikeuden tulee tutkia myös räystäsrakenteiden uusimista koskevaan hankintamenettelyyn kohdistettu hakemus.

Pääasia

Hankinnoissa noudatettua menettelyä on arvioitava ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tiilikattojen saneeraustyötä koskeva hankintamenettely

Hankintalaissa ei ole nimenomaista säännöstä tarjouspyynnön muodosta. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö tulee tehdä myös muutoin sellaisella tavalla, ettei tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu vaarannu.

Asiassa saadun selvityksen mukaan kyseessä olevasta hankinnasta ei ole laadittu kirjallista tarjouspyyntöä. Asiassa järjestetyssä suullisessa käsittelyssä kuultujen Y:n, X:n ja Z:n kertomusten perusteella markkinaoikeus katsoo selvitetyksi, että hankintayksikön edustaja X on syys-lokakuussa 2002 esitellyt urakkakohdetta kolmen tarjoajan edustajille. Hankintayksikön edustaja X on kertomansa mukaan kertonut esittelytilaisuuksissa hankinnan kohteen sisällöstä paperille kirjoittamiensa muistiinpanojen mukaisesti. Voittaneen tarjoajan edustaja Z:n kertomuksen mukaan hän on urakkakohteessa tapahtuneen esittelyn lisäksi käynyt tarjouspyyntöä selventäviä puhelinkeskusteluja hankintayksikön edustaja X:n kanssa.

Edellä mainitun lisäksi X on kertomansa ja hakijan edustajien A:n ja B:n kertomusten mukaan selvittänyt tarjouspyynnön sisältöä hakijalle tämän edustajien kanssa käymissään puhelinkeskusteluissa. X ei ole esitellyt urakkakohdetta paikan päällä hakijan edustajille. Myös hakijalle on tarjottu tilaisuutta kohteessa tapahtuvaan esittelyyn, mutta hakija on selvittänyt tarjouspyynnön sisällön ainoastaan edellä mainituilla puhelinkeskusteluilla.

Markkinaoikeus katsoo, että kyseessä oleva hankinta on ollut luonteeltaan sellainen, ettei edellä kuvatulla tavalla suullisesti erillisissä tilaisuuksissa ja puhelinkeskusteluissa toteutetuilla tarjouspyynnöillä ole voitu varmistaa sitä, että kaikki tarjoajat saavat yhtäläiset tiedot hankinnan kohteesta ja muista tarjouskilpailuun vaikuttavista seikoista. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että jo yksistään tästä syystä hankintayksikön menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintalain 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.

A:n, B:n ja X:n kertomusten perusteella markkinaoikeus katsoo selvitetyksi, että hankintayksikön edustaja X on hakijan edustajan asiaa puhelimitse tiedustellessa ilmoittanut, että pärekaton purkaminen ja rakennusmääräysten mukaisten kattovarusteiden asentaminen eivät ole välttämättömiä edellytyksiä urakassa. Y:n, X:n ja Z:n kertomusten mukaan hankintayksikön taholta ei ole ilmoitettu vastaavaa tarjouspyynnön täsmennystä muille tarjoajille. Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittu menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintalain 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo selvitetyksi, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on pyytänyt tarjouksia suullisesti kultakin tarjoajalta erillisissä esittelytilaisuuksissa ja puhelinkeskusteluissa ja kun se ei ole ilmoittanut kaikille tarjoajille sisällöltään samanlaisia tarjouspyyntöjä. Asiassa tulee näin ollen määrätä tältä osin hankintalain 9 §:ssä mainittu seuraamus.

Räystäskourujen uusimista koskeva hankintamenettely

Hankintalain 5 §:n 2 momentin mukaan hankinta saadaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä, jollaisena voidaan pitää muun muassa hankinnan vähäistä arvoa.

Asiassa saadun selvityksen mukaan kyseessä olevan räystäskourujen uusimista koskevan rakennusurakan arvonlisäveroton arvioitu kokonaisarvo on ollut kyseessä olevan hankintapäätöksen tekohetkellä 5.600 euroa. Markkinaoikeus katsoo, kun otetaan huomioon hankinnan kohteen luonne, että kyseessä on ollut hankintalain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla arvoltaan vähäinen hankinta. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on toteuttanut mainitun hankinnan ilman tarjouskilpailua.

Käsittelyn tasapuolisuus ja syrjimättömyys

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikön toimitusjohtajan puoliso työskentelee voittaneen tarjoajan palveluksessa työmaapäällikkönä. Kyseessä oleviin hankintamenettelyihin liittyen asiassa ei kuitenkaan ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella mainitun seikan voitaisiin katsoa vaarantaneen tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun hankintalain 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Seuraamukset

Hankintayksikkö on tehnyt 24.3.2003 voittaneen tarjoajan kanssa hankintapäätöksessä tarkoitetun hankintasopimuksen tiilikattojen saneerausurakasta ja räystäskourujen uusimista, joten hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Asiassa saadun selvityksen mukaan kyseessä olevassa tarjouskilpailussa on tullut valita hinnaltaan halvin määräajassa saapunut tarjouspyynnön edellytyksiä vastannut tarjous. Asiassa sittemmin tehdyn hankintasopimuksen tai tosiasiallisesti toteutetun saneerausurakan sisällöllä ei ole merkitystä hyvitysmaksun edellytyksiä arvioitaessa.

Z:n kertomuksen ja markkinaoikeudelle esitettyjen Z:n itselleen tekemien muistiinpanojen perusteella markkinaoikeus katsoo selvitetyksi, että voittaneelle tarjoajalle varattu tarjouksen viimeinen jättöpäivä on ollut 25.10.2002. Voittanut tarjous on päivätty 23.10.2002. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voittaneen tarjouksen olisi katsottava saapuneen hankintayksikölle tarjouksen jättämiselle varatun määräajan jälkeen. Asiassa saadun selvityksen mukaan hakijan tarjous ei ole ollut hakijan edustajille ilmoitetun tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikön on näin ollen tullut hyväksyä molemmat tarjoukset tarjousvertailuun.

Hakijan tarjous on ollut kokonaishinnaltaan halvin arvonlisäverottomalla hinnalla 100.000 euroa. Voittanut tarjous on ollut hinnaltaan toiseksi halvin, 100.737,70 euroa. Hakijan tarjouksen kokonaishintaan ei kuitenkaan ole edellä esitetyllä tavalla sisältynyt pärekaton purkamista ja kattovarusteita. Mainitut seikat ovat sisältyneet voittaneen tarjouksen kokonaishintaan. Edellä mainitut tarjousten sisällölliset erot sekä tarjousten vähäinen hintaero huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hakijalla olisi ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei ole näin ollen perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 5.6.2002 taltionumero 1405 katsonut, ettei pelkästään se seikka, että yksityisoikeudellinen yhdistys oli hankintalain 2 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö, tehnyt siitä hallintolainkäyttölain 74 §:ssä tarkoitettua julkista asianosaista, kun yhdistykselle ei ollut annettu lainsäädännöllä sellaisia tehtäviä, että se olisi voitu rinnastaa viranomaiseen.

Kyseessä olevassa asiassa hankintayksikkönä oleva Varkauden Vuokratalot Oy on oikeudelliselta muodoltaan yksityisoikeudellinen osakeyhtiö. Kun yhtiölle ei ole annettu lainsäädännöllä sellaisia tehtäviä, että se olisi rinnastettava viranomaiseen, ei Varkauden Vuokratalot Oy:tä voida pitää hallintolainkäyttölain 74 §:ssä tarkoitettuna julkisena asianosaisena. Kyseessä olevassa asiassa oikeudenkäyntikulujen ratkaisemisessa ei näin ollen voida ottaa huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä, vaan kuluratkaisu tulee tehdä ainoastaan pykälän 1 momentin perusteella.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momenttia koskevien esitöiden mukaan (HE 217/1995 vp) pääsääntöisenä perusteena korvausvelvollisuuden jakautumiselle olisi asiassa annettu ratkaisu. Tämä tarkoittaa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 ja 3 §:n säännösten mukaisia periaatteita eli sitä, että asiansa hävinnyt velvoitetaan korvaamaan vastapuolen kulut. Ratkaisun lopputuloksen lisäksi voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon myös muita seikkoja. Tällaisia muita seikkoja voisivat esitöiden mukaan olla muun muassa asian riitaisuus, asian merkittävyys asianosaiselle sekä myös oikeudenkäyntikulujen määrä suhteessa riidan kohteeseen tai henkilön maksukykyyn.

Asiassa annettu ratkaisu sinänsä puoltaisi sitä, että hakija velvoitettaisiin korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut. Kun otetaan kuitenkin huomioon kyseessä olevan asian selvittämiseen liittyneet seikat sekä tästä johtunut asian riitaisuus ja tulkinnanvaraisuus, markkinaoikeus katsoo, ettei ole kohtuutonta, että asianosaiset joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Varkauden Vuokratalot Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Jussi Karttunen ja Satu Heikkilä.