14.4.2003

TARJOUSPYYNNÖT JA HANKINTAPÄÄTÖKSET

Sairauskertomusjärjestelmää koskeva hankinta

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on 20.9.2001 päivätyillä kirjeillä pyytänyt tarjouksia Savonlinnan keskussairaalaan tulevasta sairauskertomusjärjestelmästä Tietoenator Oyj:ltä, Oy Compaq Computer Ab:ltä ja Medici Data Oy:tä. Kuntayhtymähallitus on 17.6.2002 § 40 päättänyt hankkia uudeksi sairauskertomusjärjestelmäksi Tietoenator Oyj:n tarjoaman järjestelmän.

Laboratoriojärjestelmää koskeva hankinta

Kuntayhtymä 10.12.2001 päivätyillä kirjeillä pyytänyt tarjouksia Savonlinnan keskussairaalan laboratoriojärjestelmästä Mylab Oy:ltä, Tietoenator Oyj:ltä ja Abilita Oy:ltä. Kuntayhtymähallitus on 13.5.2002 § 36 päättänyt hankkia uudeksi laboratoriojärjestelmäksi Tietoenator Oyj:n tarjoaman järjestelmän.

Hankintoja koskeva sopimus

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Tietoenator Oyj ovat allekirjoittaneet 9.10.2002 sopimuksen, joka koskee sekä sairauskertomusjärjestelmää että laboratoriojärjestelmää.

HAKEMUS

Mediconsult Oy on hakemuksessaan vaatinut, että markkinaoikeus

1. poistaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen 13.5.2002 tekemän päätöksen sairaalan laboratoriojärjestelmän hankkimisesta (36 §) sekä 17.6.2002 tehdyn päätöksen sairauskertomusjärjestelmän hankkimisesta (40 §),
2. velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelyn ja laatimaan hankinnoista julkisista hankinnoista annetun lain ja kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen mukaisen tarjouskilpailun, sekä
3. väliaikaisesti kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Toissijaisesti hakija on pyytänyt, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksua korkoineen.

Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijalle asian käsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 2.490 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on päättänyt hankkia laboratoriojärjestelmäksi Tietoenator Oyj:n järjestelmän perushankintahintaan 228.106 euroa ja sairauskertomusjärjestelmäksi Tietoenator Oyj:n Effica-järjestelmän hintaan 88.130 euroa. Kuntayhtymän hankintamenettely ei ole ollut julkisista hankinnoista annetun lain tai kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen mukainen, eikä myöskään Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän etujen mukainen. Laboratoriojärjestelmää koskeva, 13.5.2002 tehty hankintapäätös yksinäänkin, ja molemmat päätökset yhdessä ylittävät kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen mukaisen kynnysarvon. Hankintayksikkö ei ole tehnyt hankinnoista lain ja asetusten edellyttämää hankintailmoitusta eikä myöskään tehnyt voittaneesta tarjouksesta jälki-ilmoitusta määräaikana.

Hankintayksikön keväällä ja kesällä 2002 tekemien päätösten ajankohtien välillä on vain hieman yli kuukausi. Hankinnat liittyvät toisiinsa siten, että ohjelmiston tuottajat tarjoavat näitä osioita yleensä samassa ohjelmistossa. Kokonaishankintana tietojärjestelmä tulee todennäköisesti myös halvemmaksi kuin sen hankkiminen erillisinä osina. Tarjoukset olisi tullut käsitellä yhtenä hankintana eikä pyrkiä jakamaan niitä osiin.

Hankintamenettely on alkanut jo vuonna 2001, joten tapaukseen on sovellettava 2001 voimassa olleita kynnysarvoja. Hankintayksiköllä on jo hankintamenettelyn alkaessa ollut tiedossaan, että tuleva hankinta, tehtiinpä se sitten vuodelle 2001 tai 2002 annetuista määrärahoista, ylittää hankinta-asetuksessa säädetyn kynnysarvon.

Hankinta-asetuksen 6 §:n mukaan sopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on sopimuksen kokonaisarvo tai toimittajalle maksettava kokonaiskorvaus. Sopimuksen ennakoidun arvon määrittämisessä on myös otettava huomioon sopimukseen mahdollisesti sisältyvät optio- ja pidennysehdot. Päätöksentekohetkellä 13.5.2002 ovat olleet voimassa 1.1.2002-31.12.2003 asetetut kynnysarvot, jolloin kyseistä hankintaa koskeva kynnysarvo on ollut 249.681 euroa. Ennen vuoden vaihdetta oli asetettu kynnysarvo 200.000 euroa. Todellinen lopullinen hankinnan arvo on suurempi kuin päätöksessä mainittu arvo. Hankintayksikön olisi tullut arvioida hankinnan kokonaisarvo eikä vain perushankinta-arvoa. Laboratoriohankinnan lisäksi olisi tullut arvioida samassa menettelyssä sairauskertomusjärjestelmän hankintaa. Yhteensä hankintojen perushankinta-arvoksi tulee vähintään 316.236 euroa, joka ylittää reilusti kynnysarvot. Hankinnat tehdään yleensä tietylle aikaperiodille, terveydenhuollon tietojärjestelmien kohdalla noin viideksi vuodeksi. Tältä ajalta maksetaan järjestelmästä myös ylläpitomaksua, joka vaihtelee toimittajasta riippuen 20-30 prosenttiin ohjelmiston hankintahinnasta. Päätöksessä ei ole otettu huomioon hintaan vaikuttavina ylläpitokustannuksia eikä mahdollisia optioita, jotka tarjouspyynnössä on kuitenkin mainittu.

Hakija ei ollut voinut osallistua tarjouskilpailuihin, koska sillä ei ollut tietoa niistä kummastakaan.

Hankinnoissa ei toteudu periaate julkisten hankintojen kilpailuttamisesta ja hankintojen tekemisestä mahdollisimman edullisesti. Ottaen huomioon, että hakijan Mediatri-ohjelmisto on käytössä Itä-Savon sairaanhoitopiiriin kuuluvassa Sulkavan kunnassa, josta on kiinteä alueellinen yhteys Juvan ja Puumalan terveyskeskuksiin, ja lisäksi, että Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä, jonka muodostavat kolme Itä-Savon sairaanhoitopiiriin kuuluvaa kuntaa, on pyytänyt tarjouksen omaan käyttöön tulevasta Mediatri-ohjelmistosta, voidaan pitää perusteltuna, että myös hakijalle olisi tullut toimittaa tarjouspyyntö. Kun hankinnan tarkoituksena on ollut yhteensopivuuden takaaminen terveyskeskusten järjestelmiin, ei hankintayksikön menettelyä voida pitää lain mukaisena tai muutenkaan perusteltuna, kun ei edes niiltä atk-järjestelmän toimittajilta pyydetä tarjousta, jotka ovat toimittaneet saman sairaanhoitopiirin jäsenkunnille vastaavia ohjelmistoja.

Mediconsult Oy on perustettu vuonna 1975 ja se on erikoistunut yksinomaan terveydenhuoltoalan tietojärjestelmien kehittämiseen ja mm. ensimmäisenä tuonut Suomen markkinoille PC-ympäristössä toimivan strukturoidun potilaskertomusjärjestelmän jo vuonna 1989. Samoin hakija on vuonna 1997 ensimmäisenä tuonut Suomessa markkinoille aidon 32-bittisen terveysalan asiakaspalvelujärjestelmän, joka kattaa mm. resurssi- ja ajanvarausjärjestelmät, eri erikoisalojen kertomusjärjestelmät, vuodeosastohoidon, laboratoriojärjestelmät (kliininen ja mikrobiologinen), kuvantamistutkimukset, työterveys- ja hammashuollon, tilastoinnit ja laskutuksen. Mediatri-järjestelmä on käytössä terveyskeskuksissa (35), sairaaloissa ja kuntoutuslaitoksissa (10), yksityisillä lääkäriasemilla ja työterveysasemilla. Koska kyseisten hankintojen osalta tarjous on pyydetty vain muutamalta ehdokkaalta, ja koska kyseessä on saman hankintayksikön kaksi eri hankintaa, jotka läheisesti liittyvät toisiinsa ja ne on tehty noin kuukauden sisällä toisistaan, ei voida katsoa, että sairaanhoitopiiri on lain ja asetuksen edellyttämällä tavalla pyrkinyt kilpailuttamaan tarpeellisessa määrin atk-hankinnat.

VASTINEET

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on kiistänyt menetelleensä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön vastaisesti ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

Itä-Savon sairaanhoitopiirissä keväällä 1999 aloitettu projekti, jossa pyrittiin löytämään laboratorioon uusi tietojärjestelmä, epäonnistui sen vuoksi, ettei valittu toimittaja pystynyt täyttämään sitoumuksiaan. Syksyllä 2001 aloitettiin uusi hankintaprojekti tavoitteena saada vuoden 2002 aikana uusi laboratoriojärjestelmä hankittua ja ottaa se käyttöön vuoden 2003 alusta lukien. Koska hankintaprojekti koski vuoden 2002 hankintaa, piti ko. vuoden budjetin määritystä varten sekä tarjouspyyntöjä varten selvittää tulevan hankinnan kustannusvaikutus. Sitä selvitettiin vuoden 1999 hankintaprojektia varten saatujen laboratoriojärjestelmien tarjousten pohjalta. Koska kyseessä tulisi olemaan saman tasoinen ja toiminnoiltaan saman tyyppinen järjestelmä kuin vuoden 1999 epäonnistuneessa hankintaprojektissa, katsottiin, että siihen lähetettyjen tarjousten hinta on yksi keskeinen määrityskeino uuden laboratoriojärjestelmän hinnan määrityksessä. Aikaisemman hankintaprojektin tuloksena syntyi myös atk-päällikölle ja laboratorion ylikemistille ammatillisesti tietty kuva hankinnan kohteena olevan tietojärjestelmän yleisistä hankintakustannuksista.

Kuntayhtymän valtuusto päätti hallituksen esityksestä vuoden 2002 talousarvion ja taloussuunnitelman 3.12.2001. Talousarviossa määrättiin kaikkien atk-järjestelmien uusintaan sekä Sonetti-ohjelman mukaisiin hankintoihin yhteensä 355.000 euroa, kun esitys oli 682.600 euroa. Hyväksytty summa jakaantui atk-hankkeisiin seuraavasti: Sonetti-hanke 100.000 euroa, sairauskertomus 90.000 euroa ja laboratorio 165.000 euroa. Mainituista seikoista johtuen atk-toimisto ei voinut lähteä tarjouspyyntöä harkitessaan liikkeelle kuin valtuuston hyväksymästä määrärahasta, joka siis saneli hankittavan laboratoriojärjestelmän tulevan kustannuksen.

Kun kuntayhtymä tammikuussa 2002 vastaanotti pyydettyjen toimittajien tarjoukset, tuli selväksi, että laboratoriohankintaa ei voi tehdä valtuuston hyväksymällä määrärahalla. Tästä johtuen atk-toimisto joutui pyytämään vuoden 2002 aikana oikeuden ylittää laboratoriolle määriteltyjä määrärahoja 80.438 euroa. Ylitys toteutettiin siirtämällä investointivarojen Sonetti-hankkeelle kuuluvista rahoista osa laboratoriomäärärahoihin. Toisin sanoen lykättiin Sonetti-hankkeisiin liittyviä hankintoja vuoden 2003 puolelle.

Toimittajien valinta uudessa projektissa perustui täysin heidän referensseihinsä. Aikaisemman laboratorioprojektin kokemusten myötä tuli sairaanhoitopiirille selväksi, ettei sillä ole varaa lähteä tekemään sovelluskehitystä eikä toimimaan sellaisten toimittajien kanssa, joilla ei ole jo tarjousten pyytämishetkellä erikoissairaanhoitoon kuuluvassa jossakin keskussairaalassa toimivaa ja käytössä testattua laboratoriojärjestelmää asetettuine integraatiovaatimuksineen.

Hakijan mainitsemaa kahta projektia ei voida pitää yhtenä ja samana projektina, vaan ne ovat täysin erillisiä omia hankintaprojekteja. Laboratorioiden yhdistämisvaatimukset sekä sairaanhoitopiirin integraatiovaatimukset olivat muuttuneet aikaisemman projektin ajoista huomattavasti, jolloin aikaisempia vaatimusmäärittelyjä ei voitu käyttää hyväksi uudessa projektissa. Laboratoriojärjestelmän hankintaprojekti kesti määrittely-, tutustumis- ja selvittelyvaiheineen toukokuulle 2002. Sairauskertomusjärjestelmän hankinta oli tarkoitus käynnistää jo vuoden 2001 aikana, mutta sairaanhoitopiirin taloudellisen tilanteen johdosta budjettiin määritelty investoinnin määrärahan käyttötarkoitus muutettiin toiseksi. Lisäksi vaatimusmäärittelyt vaativat huomattavasti lisäaikaa. Tästä johtuen sairauskertomusjärjestelmän hankinta siirrettiin vuoden 2002 puolelle ja näin valintaprosessia jatkettiin vuoden 2002 kesäkuulle saakka. Tästä johtui myös se, että jouduttiin pyytämään toimittajien tarjousten voimassaoloaikojen jatkamista kahteen otteeseen.

Sairauskertomusjärjestelmä ei ole kiinteässä yhteydessä laboratoriojärjestelmiin. Useassa keskussairaalassa ei ole lainkaan sähköistä sairauskertomusta, vaikka heillä on sähköinen laboratoriojärjestelmä käytössä. Samalla tavalla on ollut Itä-Savon sairaanhoitopiirissä, eli käytössä Saimi-laboratoriojärjestelmä, mutta ei minkäänlaista sähköistä sairauskertomusta. Laboratoriosovellusten alueella Suomessa markkinajohtajana oleva toimittaja, Mylab Oy, ei toimita sairauskertomusjärjestelmiä lainkaan. Tällöin asiakas joutuu aina ostamaan ne erillisinä järjestelminä eri toimittajilta, mikäli haluaa molemmat hankkia.

Itä-Savon sairaanhoitopiirissä laboratoriojärjestelmän on tullut olla toiminnassa 2.1.2003, koska Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän laboratorio on tuolloin siirtynyt sairaanhoitopiirin laboratorion osaksi ja liittymisen edellytyksenä on toimivien laboratorioyhteyksien olemassaolo. Tästä määräajasta ei voitu lipsua. Sairauskertomusjärjestelmän tuotannollinen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2003 loppuun mennessä. Järjestelmän hankintaprosessia jouduttiin pidentämään ja järjestelmän käyttöön otto vaatii runsaasti koulutusta ja laiteresurssien asentamista.

Laboratorio- ja sairauskertomusjärjestelmien hankintaprojekteissa tärkein valintakriteeri on valittavan ohjelmiston toiminnallinen sisältö, eli kuinka ohjelmisto pystyy vastaamaan keskussairaalan jokapäiväisten toimintojen ylläpitoon. Terveyskeskusyhteistyön laajentuessa tarvitaan myös yhteydet terveyskeskusten järjestelmiin, mikä oli asetettu yhdeksi valintakriteeriksi. Ohjelmistojen toimittajat sitoutetaan tekemään yhteysohjelmat muihin sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa oleviin järjestelmiin, mikäli niiden järjestelmien toimittajat vain siihen kykenevät. Erittäin tärkeä seikka ohjelmistojen hankinnassa ovat toimittajan referenssit, eli onko toimittajalla sellaista sovellusta, joka vastaa erikoissairaanhoitoa järjestävän keskussairaalan tarpeita ja nimenomaan onko sellaista jo olemassa ja käytössä testattuna sovelluksen hankinta-ajankohtana. Mediconsult Oy:llä ei ole laboratorio- eikä sairauskertomusjärjestelmiä käytössä yhdessäkään Itä-Savon Savonlinnan keskussairaalaa vastaavassa paikassa, eikä heillä liene olemassa edes sellaista sovellusta, joka sellaisenaan suoraan soveltuu erikoissairaanhoitoon.

LAUSUNTO

Tietoenator Oyj ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen hakemuksesta.

HAKIJAN VASTASELITYKSET

Kuntayhtymän aiemmin epäonnistuneessa hankintaprojektissa voittaneen tarjouksen kokonaishinta viiden vuoden jaksolle oli 1.449.300 markkaa eli noin 243.755 euroa. Mainittu hinta oli kuntayhtymän tiedossa vuonna 2001, kun uusi laboratoriojärjestelmän hankintaprojekti aloitettiin. Kuntayhtymällä oli siis selvästi hankintamenettelyn aloittaessaan tiedossa, että tuleva hankinta tulisi ylittämään hankinta-asetuksessa määrätyn kynnysarvon. Laboratoriojärjestelmän hankinnan kokonaisarvo ylittää myös vuodelle 2002 asetetun kynnysarvon.

Laboratoriojärjestelmiä koskevien tarjousten hintavertailussa voittaneen tarjouksen kokonaishinnaksi on ilmoitettu 267.876 euroa. Tämä sisältää kuitenkin vain perushankintahinnan ja yhden vuoden käyttömaksun. Kun arvioidaan hankintahintaa viidelle vuodelle, tulee kokonaishankintahinnaksi yhteensä 426.956 euroa. Myös aiemmin epäonnistuneen hankintamenettelyn kustannukset oli laskettu viidelle vuodelle. Hakijalla olisi ollut tarjota hankintayksikölle erikoissairaanhoidon edellytykset täyttävä keskussairaalatason laboratoriojärjestelmä, jonka perushankintahinta tarvittavine liittymineen olisi ollut 174.000 euroa. Tämä olisi ollut voittanutta tarjousta 54.106 euroa halvempi. Viiden vuoden ajanjaksolla ylläpitomaksuineen olisi kokonaishinnaksi tullut 348.000 euroa, mikä olisi ollut voittanutta tarjousta 78.956 euroa halvempi.

Sairauskertomusjärjestelmää koskevassa tarjouspyynnössä on tarjous pyydetty edellä mainittua aloituskokoonpanoa varten ottaen huomioon seuraavan vuoden laajennussuunnitelmat. Edelleen siinä on mainittu, että tarjouksessa on oltava optio sitä mahdollisuutta ajatellen, että Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä päätyy samaan ratkaisuun valitessaan terveyskertomusjärjestelmäänsä vuonna 2002 sekä alueen muiden terveyskeskusten osalta vuoden 2003 loppuun saakka. Jää epäselväksi, mitä tarjouspyyntö ja tarjoukset itse asiassa sisältävät ja mikä on mahdollinen laajennussuunnitelma ja siitä koituvat kustannukset. Lisäksi on kyseenalaista, miten Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän terveyskertomusjärjestelmää koskevat päätökset vaikuttavat hankintaan.

Tarjouspyyntö molempien järjestelmien toimittamisesta on esitetty vain kolmelle eri toimittajalle. Menettelyä voisi pitää kenties hyväksyttävänä kynnysarvojen alittavien hankintojen osalta, jos hankinnalla olisi ollut kiire. Nyt sellaisesta ei ole ollut kysymys. Riittävän kilpailun aikaansaamisesta ei ole takeita, koska muut mahdolliset ehdokkaat eivät ole saaneet tietoa edes koko hankinnasta. Määräaika tarjouksen tekemiselle on myös ollut lyhyt, vain kymmenen päivää. Tässä tapauksessa olisi voitu edellyttää tarjouspyynnön esittämistä vähintään viidelle toimittajalle. Kyseisillä markkinoilla on kilpailua, eikä voida väittää, että soveltuvia ehdokkaita ei olisi. Sairauskertomusjärjestelmää koskeva tarjousvertailu on sitä paitsi todellisuudessa tehty vain kahden tarjoajan välillä, koska yksi ehdokas oli kesken tarjousmenettelyn ostanut toisen ehdokkaista.

Itä-Savon sairaanhoitopiiriä ei voida pitää täysin itsenäisenä hankintayksikkönä. Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän 26.9.2002 tekemän päätöksen (§ 179) mukaan tarjotun sovelluksen sisältämä laboratorio-osio sisältyy keskussairaalan hankintaan, josta perusterveydenhuollon kuntayhtymälle ei tule veloitusta ja että laboratoriosovellus saadaan käyttöön ilman erillisveloitusta osana keskussairaalan hankintaa. Itä-Savon sairaanhoitopiirin laboratoriojärjestelmän hankinnasta 13.5.2002 tehty päätös on koskenut myös Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymää. Tästä menettelystä hakijalla ei ole ollut tietoa. Perusterveydenhuollon kuntayhtymän hankintapäätöstä on siis perusteltu keskussairaalan hankintapäätöksellä, johon hakija ei ole voinut osallistua. Perusterveydenhuollon kuntayhtymä on katsonut edullisemmaksi arvioida sairauskertomusjärjestelmää ja laboratoriojärjestelmää samassa tarjouspyynnössä, mutta keskussairaala erillisinä.

Hakijan sairauskertomus- ja laboratoriojärjestelmä on käytössä esim. 250-paikkaisessa Kaunialan sotavammasairaalassa. Savonlinnan keskussairaalassa on vuodepaikkoja 230, joten väite siitä, että hakijalla ei olisi olemassa vaadittavaa sovellusta ja toiseksi, että hakijalla ei olisi referenssiä Savonlinnan keskussairaalaa vastaavasta sairaalasta on siis perätön. Hakijan järjestelmä on lisäksi käytössä mm. Työterveyslaitoksella sekä Järvenpään sosiaalisairaalassa, joissa molemmissa on erikoissairaalatasoiset laboratoriot, ja joissa on lisäksi laboratoriojärjestelmä integroitu sairauskertomusjärjestelmään elektronisen potilaskertomuksen sisältömääritysten mukaisesti ja hankinta on tehty samassa yhteydessä. Jos hakijalle olisi annettu mahdollisuus, olisi myös hakija voinut esittää sovelluksensa kuten myös referenssinsä; 5 sairaalaa, 5 kuntoutus- ja tutkimuskeskusta, 21 työterveysasemaa ja lääkärikeskusta, 35 terveyskeskusta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus).

Hakemus on saapunut markkinaoikeudelle 18.10.2002. Hakija on itse ilmoittanut saaneensa tiedon kysymyksessä olevista päätöksistä 4.10.2002. Kun asiassa ei ole ilmennyt, että hakijalle olisi toimitettu hankintalain 9 b §:n 2 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävä tiedoksianto ennen tuota päivää, markkinaoikeus katsoo, että hakemus on tullut markkinaoikeudelle säädetyssä 14 päivän määräajassa ja se voidaan tutkia.

Kynnysarvon ylittyminen

Kysymyksessä on hankinta-asetuksen liitteessä A mainittuihin ns. ensisijaisiin palveluihin kuuluva tietojenkäsittelypalveluja koskeva palveluhankinta.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan asetusta sovelletaan sellaiseen tavara- tai palveluhankintaan, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 200 000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä euroina ilmaistuna (kynnysarvo) asetuksen mukaista ennakko- tai hankintailmoitusta julkaistaessa. Säännöksen nojalla nyt kysymyksessä oleviin hankintoihin, joista kummastakin on lähetetty tarjouspyynnöt vuonna 2001, sovelletaan vuoden 2001 kynnysarvoa. Kauppa- ja teollisuusministeriö on vahvistanut 1 §:ssä tarkoitetuiksi tavara- ja palveluhankintoja koskevaksi kynnysarvon määräksi 200.000 euroa vuodelle 2001.

Itä-Savon sairaanhoitopiirissä oli vuonna 1999 pyydetty laboratorion tietojärjestelmää koskevia tarjouksia. Voittajaksi oli valittu tarjous, jonka kokonaishinta oli 1.449.300 markkaa, eli noin 243.755 euroa. Projektin epäonnistuttua sen vuoksi, että voittaneen tarjouksen tehnyt toimittaja ei kyennyt suoriutumaan tehtävästään, järjestettiin syksyllä 2001 uusi tarjouskilpailu. Joulukuussa 2001 hyväksyttiin vuoden 2002 talousarvio, johon sisältyi 355.000 euron määräraha atk-hankintoja varten. Laboratoriojärjestelmän hankintaa ei kuitenkaan voitu tehdä hyväksytyn määrärahan puitteissa, vaan määräraha ylitettiin 80.438 eurolla. Ylitys toteutettiin siirtämällä osa erääseen toiseen hankkeeseen varatuista määrärahoista laboratoriojärjestelmähankintoihin. Samaan aikaan oli vireillä myös sairauskertomusjärjestelmän hankintaa koskeva projekti. Hyväksytyistä määrärahoista varattiin laboratoriojärjestelmän hankintaan 165.000 euroa ja sairauskertomusjärjestelmän hankintaan 90.000 euroa.

Laboratoriojärjestelmää koskevan tarjouspyynnön mukaan tarjouksissa on tullut näkyä erikseen paitsi perusohjelmistoon kuuluvat toiminnot laiteliitäntöineen ym. myös koulutustarve ja koulutuskustannukset sekä kehittämis- ja ylläpitokustannukset. Tarjouksista tekemässään vertailussa hankintayksikkö on ottanut huomioon paitsi perushankintahinnan myös käyttömaksut yhden vuoden ajalta. Vertailussa on voittaneen tarjoajan eli Tietoenator Oyj:n tarjouksen kokonaishinnaksi merkitty 267.876 euroa.

Sairauskertomusjärjestelmää koskevassa tarjouspyyntökirjeessä on pyydetty tarjousta kirjeessä kuvattua aloituskokoonpanoa varten ottaen huomioon seuraavan vuoden laajennussuunnitelmat, minkä lisäksi tarjouksissa on tullut olla optio sen mahdollisuuden varalta, että Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä päätyy samaan ratkaisuun valitessaan terveyskertomusjärjestelmäänsä seuraavalle vuodelle sekä alueen muiden terveyskeskusten osalta vuoden 2003 loppuun saakka. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksissa on perusjärjestelmän lisäksi tullut huomioida järjestelmän ylläpito- ja kehittämisvalmiudet sekä niiden kustannukset. Hankintayksikkö on tarjouksista tekemässään vertailussa ottanut huomioon perushankintojen lisäksi ylläpitomaksut yhden vuoden ajalta. Voittaneen tarjouksen eli Tietoenator Oyj:n tarjouksen kokonaishinnaksi on vertailutalukkoon merkitty 846.615 markkaa eli 142.390 euroa.

Hankinta-asetuksen 9 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin hankinta-asetuksen säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankintayksikkö on tehnyt laboratoriojärjestelmästä ja sairauskertomusjärjestelmästä yhden sopimuksen yhden toimittajan kanssa. Tarjouskilpailut hankintayksikkö on kuitenkin järjestänyt erikseen. Sairauskertomusjärjestelmää koskeva tarjouspyyntö on päivätty 20.9.2001 ja laboratoriojärjestelmää koskeva tarjouspyyntö 10.12.2001. Laboratoriojärjestelmää koskevaa tarjouspyyntöä on edeltänyt hankintamenettely, joka on aloitettu vuonna 1999, mutta joka ei ole johtanut järjestelmän hankintaan. Tarjouskilpailuissa on tarjouspyynnöt lähetetty pääosin eri toimittajille. Kummassakin tarjouskilpailussa on tehty erilliset tarjousvertailut ja hankintapäätökset. Hankintamenettelyt ovat siis olleet erilliset.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että hankintayksikkö pyytämällä mainituista järjestelmistä erilliset tarjoukset olisi yrittänyt kiertää hankintasäännöksiä.

Hankinta-asetuksen 6 §:n mukaan tavara- tai palveluhankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on sopimuksen kokonaisarvo tai toimittajalle maksettava kokonaiskorvaus. Sopimuksen ennakoidun arvon määrittämisessä on myös otettava huomioon sopimukseen mahdollisesti sisältyvät optio- ja pidennysehdot. Sopimuksen arvon määritysperusteena on käytettävä sopimuksen suurinta mahdollista kokonaisarvoa optio- ja pidennysehdot mukaan lukien.

Kysymyksessä olevien järjestelmien hankintahinnat ovat koostuneet perushankintahinnan lisäksi useammalle vuodelle tulevista käyttö- ja ylläpitokustannuksista. Hankinta-asetuksen 7 §:n 2 momentin mukaan, jos palveluhankintasopimuksesta ei käy ilmi kokonaishintaa, sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on määräaikaisen, enintään 48 kuukauden pituisen sopimuksen osalta käytettävä arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa ja tätä pidemmän tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen osalta sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

Laboratoriojärjestelmää koskeva hankintayksikön päätös on tehty pelkästään perusohjelmistoja koskevana hankintana. Tarjouksista tehdyssä vertailussa on verrattu perushankintahinnan lisäksi vain yhden vuoden käyttömaksuja, vaikka tarjouspyynnössäkin mainitut käyttö- ja ylläpitomaksut ym. huomioon ottaen hankinnan voidaan perustellusti katsoa koskevan useamman vuoden pituista sopimusta. Hankintayksikön aikaisemmassa, kariutuneessa hankintaprojektissa on hankinnan kokonaishinnan arvioinnissa otettu huomioon käyttömaksut viideltä vuodelta. Esillä olevassa hankintaprojektissa käyttömaksut yhdeltäkin vuodelta huomioon ottaen voittaneen tarjouksen kokonaishankintahinta 267.876 euroa on ylittänyt selvästi tarjouspyyntöhetkellä voimassa olleen kynnysarvon.

Myös sairauskertomusjärjestelmän hankintaa koskeva päätös on tehty pelkästään perusohjelmistoja koskevana hankintana. Tarjouspyynnössä oli kuitenkin mainittu myös ylläpito- ja kehittämiskustannukset. Tarjouksentekijöitä oli lisäksi pyydetty tarjousta tehdessään ottamaan huomioon myös seuraavan vuoden laajennussuunnitelmat, minkä lisäksi tarjouksissa on tullut olla optio sitä mahdollisuutta ajatellen, että Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymä päätyy samaan ratkaisuun omaa järjestelmäänsä valitessaan seuraavana vuonna sekä alueen muiden terveyskeskusten osalta vuoden 2003 loppuun saakka.

Tarjouksista tehdyssä vertailussa on sairauskertomusjärjestelmän kokonaishinnaksi voittaneen tarjouksen osalta merkitty 142.390 euroa, missä on otettu huomioon perushankintahinnan lisäksi yhden vuoden ylläpitomaksut. Mainittu hinta on jäänyt alle tarjouksenpyyntöhetkellä voimassa olleen kynnysarvon. Asiassa ei ole kuitenkaan selvitetty tarjouspyynnössä mainittujen muiden kustannustekijöiden mahdollista vaikutusta hankinnan kokonaishintaan. Tarjouspyynnössä mainitun toisen kuntayhtymän hankinnan mahdollisista vaikutuksista esillä olevaan hankintaan ei myöskään ole esitetty selvitystä.

Hankintayksikön menettelyn arviointi

Hankinta-asetuksen 22 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön, joka aikoo hankkia edellä mainitussa liitteessä A lueteltuja palveluja avointa tai rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä käyttäen, on ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankinta-asetuksen 20 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus. Hankinta-asetuksen 20 §:n 2 momentin mukaan hankintailmoitus tulee toimittaa julkaistavaksi suomen- tai ruotsinkielisenä kauppa- ja teollisuusministeriön määräämälle yksikölle, joka lähettää hankintailmoituksen julkaisemista varten myös Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Ilmoituksia ei saa julkaista muualla ennen lähettämispäivää, eikä niihin saa sisältyä sellaisia tietoja, joita ei ole julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Hankintayksikölle on täytynyt jo vuonna 1999 pyydettyjen tarjousten perusteella olla selvää, että ainakin laboratoriojärjestelmää koskevan hankinnan kokonaishinta tulee ylittämään edellä mainituissa säännöksissä säädetyn kynnysarvon. Hankintayksikkö ei ollut kuitenkaan julkaissut edellä mainituissa hankinta-asetuksen säännöksissä säädettyä hankintailmoitusta. Hankintayksikkö on laiminlyömällä hankinta-asetuksen 20 §:ssä säädetyn ilmoituksen julkaisemisen toiminut hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen säännösten vastaisesti.

Hankintalain 5 §:n mukaan hankinnassa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Hankinnasta on sen arvosta riippumatta joko ilmoitettava tai tarjouksia on muutoin pyydettävä hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä. Hankinta-asetuksen 10 §:n pääsäännön mukaan hankinnassa on käytettävä avointa tai rajoitettua menettelyä. Rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö voi rajata ennalta niiden ehdokkaiden lukumäärän, joille tarjouspyyntö lähetetään. Sanotun säännöksen mukaan tarjoajia on kutsuttava hankinnan laatuun ja kokoon nähden riittävä määrä todellisen kilpailun varmistamiseksi. Säännöksen mukaan tarjouskilpailuun on kutsuttava vähintään viisi ehdokasta.

Hankintayksikkö on lähettänyt tarjouspyynnön kummankin järjestelmän osalta vain kolmelle toimittajalle. Tarjousta ei ole pyydetty esimerkiksi hakijalta, joka on toimittanut vastaavankaltaisia ohjelmistoja muun muassa saman sairaanhoitopiirin eräälle jäsenkunnalle. Hankintalain 5 §:n säännös huomioon ottaen tarjouspyyntö on kummankin hankinnan osalta hankinnan laatuun ja kokoon nähden lähetetty liian suppealle määrälle tarjoajia. Hankintoja ei voida katsoa riittävästi kilpailutetun. Hankintamenettely on myös tältä osin ollut hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista.

Hyvitysmaksu

Koska sopimus hankinnoista on jo tehty, hankintapäätöksiä ei voida enää poistaa eikä hankintayksikön virheitä voida enää korjata järjestämällä uusi tarjouskilpailu. Päätösten täytäntöönpanoa ei myöskään voida enää määrätä keskeytettäväksi. Hankintalain 9 §:ssä säädetyistä seuraamuksista voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan velvoittaa maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle tarjoajalle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi julkaissut kynnysarvon ylittävästä hankinnasta hankintailmoituksen ja pyytänyt tarjouksia riittävältä määrältä osallistumishakemuksensa jättäneitä yrityksiä. Vaikka sairauskertomusjärjestelmän kokonaisarvon olisi ennakoitu alittavan kynnysarvon, olisi virheettömässä menettelyssä pyydetty tarjouksia useammalta kuin kolmelta tarjoajalta. Hakijalla olisi ollut tällaisessa menettelyssä mahdollisuus saada tieto tarjouskilpailusta, mutta sitä, että hakijalla olisi ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, ei voida todeta. Edellytyksiä hyvitysmaksun määräämiseen hakijalle ei siis ole.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava huomioon se, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittelyyn markkinaoikeudessa on ollut syynä hankintayksikön virheellinen menettely. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tulee velvoittaa korvaamaan Mediconsult Oy:lle asian käsittelystä markkinaoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Koska sopimus hankinnoista on jo tehty, markkinaoikeus ei voi enää kumota hankintapäätöksiä eikä määrätä päätösten täytäntöönpanoa keskeytettäväksi.

Markkinaoikeus hylkää hakijan esittämän hyvitysmaksuvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan Mediconsult Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.490 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, ellei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo ja Maarit Lindroos