15.5.2002

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu (LTKK) on 8.11.2001 pyytänyt Suomen Virallisen lehden Julkiset hankinnat -osan numerossa 45 julkaistulla ilmoituksella tarjouksia opiskelijoiden ja henkilökunnan ruokailun sekä kokoustarjoilujen järjestämisestä koulun tiloissa. Tarjouskilpailun ratkaisuperusteeksi on mainittu kokonaistaloudellinen edullisuus. Sopimuskaudeksi on määritelty 1.6.2002-31.5.2005 ja jatkoaikaoptioksi 1.6.2005-31.5.2006.

LTKK:n hallitus on 6.2.2002 valinnut kolmesta sille jätetystä tarjouksesta Amica Ravintolat Oy:n (Amica) tarjouksen tarjouskilpailun voittajaksi.

HAKEMUS

Aalef Ravintolapalvelut Oy (Aalef) on hakemuksessaan vaatinut, että kilpailuneuvosto

1. poistaa kokonaan LTKK:n päätöksen;
2. kieltää korkeakoulua väliaikaisesti soveltamasta virheellisesti syntynyttä päätöstään kilpailuneuvoston käsittelyn ajaksi;
3. velvoittaa korkeakoulun korjaamaan virheellisen menettelynsä ja
4. toissijaisesti määrää korkeakoulun maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 200.000 euroa; sekä
5. velvoittaa korkeakoulun korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut asiassa täysimääräisesti.

Aalef on lausunut hakemuksensa perusteluina muun ohella seuraavaa.

Amican ja Sodexho Oy:n (Sodexho) tarjoukset eivät täytä tarjouspyynnön edellytyksiä, koska niihin ei ole liitetty vastuuhenkilöiden CV:itä. Hakija sen sijaan on liittänyt tarjoukseen pyydetyn yhteenvedon henkilökunnasta. Amican tarjous perustuu tarjouspyynnössä pyydetyn itseoton sijasta ohjattuun itseottoon, mikä hakijan käsityksen mukaan tarkoittaa, että ruokailijalle annostellaan pääruoka valmiiksi, eikä hän itse voi valita ruoan määrää. Amican tarjous ei tältäkään osin ole ollut tarjouspyynnön mukainen.

Tarjousten vertailu on ollut virheellinen. Tarjouksia ei ole vertailtu järjestelmällisen tasapuolisesti tuoden esiin kunkin tarjouksen oleellisia seikkoja. Hakija katsoo esimerkiksi, ettei yrityskoko voi olla keskeinen pisteytyskriteeri. Vertailu sisältää lisäksi selvästi virheellisiä ja harhaanjohtavia seikkoja.

Tarjoajista hakija ja Sodexho ovat ilmoittaneet selvästi tarjoushintansa. Amica on ilmoittanut hinnat termillä "alkaen" selvittämättä, mitä yksilöityä ruokaa halvin hinta kuvaa. Kilpailijoiden osalta vertailuhinnaksi on otettu kallein hinta. Mainituin tavoin suoritettu vertailu antaa virheellisen kuvan tarjoajien hinnoittelusta. Sodexhon henkilökuntalounaan hinta on pakottavan lainsäädännön vastainen.

Tarjousvertailun johtopäätökset ovat suurelta osin kokonaan perustelematta. Esimerkiksi toimintakonsepti-arviointikriteeriä on perusteltu yksinomaan ilmoittamalla, mihin järjestykseen tarjoajat esittelijän käsityksen mukaan asetetaan.

Amican ilmoitusta siitä, että se tulee investoimaan LTKK:ssa käytettäviin koneisiin ja laitteisiin enintään 168.000 euroa, ei voi ottaa huomion valintaperusteita punnittaessa.

Hakija vaatii, että korkeakoulun hankintapäätös tulee poistaa ja sen jälkeen arvioida, ovatko tarjoukset tarjouspyynnön tai pakottavan lainsäädännön vastaisia.

VASTINE

LTKK on vastineessaan vaatinut, että markkinaoikeus

1. antaa sille mahdollisimman pian luvan allekirjoittaa hankintasopimuksen Amican kanssa:
2. ei aseta edellä mainitulle sopimukselle täytäntöönpanokieltoa;
3. hylkää valittajan korvausvaatimuksen perusteettomana, sillä vaikka hankintaprosessi olisi kokonaisuudessaan toteutettu täysin valittajan esittämällä tavalla, ei valittaja olisi voittanut tarjouskilpailua.

LTKK on hankinnan arvoa selvittäessään ilmoittanut, että opiskelijalounaita myydään arvion mukaan vuositasolla noin 150.000 kpl ja henkilökuntalounaita noin 30.000 kpl. Ruokailun lisäksi korkeakoulun kahdessa kahvilassa on melko paljon kahvilamyyntiä. Opiskelijat ja henkilökunta maksavat ateriansa ja kahvinsa itse. LTKK ostaa itselleen ravitsemuspalveluita (kokouspalveluita) noin 170.000 eurolla vuodessa, joista suurimman osan yliopiston tiloissa ravintolatoimintaa harjoittavalta yritykseltä. Liikevaihtoa opiskelija- ja henkilökuntaruokailusta ja kahvilatoiminnasta sekä kokoustarjoiluista syntyy yhteensä noin miljoona euroa vuodessa.

LTKK:lle aiheutuu välillisesti kustannuksia sekä opiskelijoiden että henkilökunnan ruokailun järjestämisestä. Selvimmin tämä on todettavissa siinä, ettei koulu peri ravintolatoiminnanharjoittajalta vuokraa tilojen käytöstä. Koulu itse maksaa selvityksensä mukaan tilojen omistajalle tilakustannuksina 18,2 euroa/neliö/kk. Ravintola- ja kahvilatoimintaan varattuja tiloja on yhteensä 1.350 neliötä.

Korkeakoulu on pitänyt kaikkia tarjouksia tarjouspyynnön mukaisina. Amican ohjattu itseotto tarkoittaa sitä, että kun ruokana on broilerin rintafile, kuhunkin annokseen kuuluu esimerkiksi kaksi filettä. Tämä on yleisesti käytetty menettely, jota myöskin valittaja käyttää nykyisin LTKK:ssa.

Amica ja Sodexho eivät ole esittäneet henkilöstön ansioluetteloa, sillä he eivät tarjousvaiheessa ole vielä voineet tietää, keitä LTKK:n ravintoloissa tulee työskentelemään.

Hinta alkaen Amican tarjouksessa tarkoittaa sitä, että Amica pidättää itsellään oikeuden tarjota myös kalliimpia lounasvaihtoehtoja. Alkaen hinta 1,85 euroa sisältää koko lounaspaketin ja ruokajuoman.

Amican tarjous on monipuolisempi kuin valittajan. Tämä ilmenee, kun vertailee tarjouksia kokonaisuutena. Sitä paitsi vertailussa toiselle sijalle on tullut Sodexho ja vasta kolmanneksi hakija. Mikäli Amican tarjous hylättäisiin, olisi todennäköistä, että Sodexho tulisi valituksi.

Amican lupaus investoinneista sisältää mm. Sky Bar:n ja henkilökunnan ruokailutilan jakelulaitteiden uudistamiset sekä Ylioppilastalon muutostöiden vaatimat investoinnit.

Tarjousten vertailu ja valinta on tapahtunut järjestelmällisesti tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatetta noudattaen. Tarjousvertailu ei ole ollut virheellinen ja hankintamenettely on ollut hankintasäännösten mukainen. Perustetta hankintapäätöksen poistamiselle ei ole.

LAUSUNTO

Amica on lausunnossaan vaatinut

1. ensisijaisesti, että Aalef Ravintolapalvelut Oy:n vaatimukset tulee hylätä, koska kyseessä ei ole julkinen hankinta. Näin ollen markkinaoikeus ei myöskään ole toimivaltainen käsittelemään asiaa;
2. mikäli kuitenkin vastoin Amican käsitystä tapaukseen sovelletaan lakia julkisista hankinnoista, Amica katsoo jäljempänä esitetyin perustein hakijan hakemuksessaan esittämät vaatimukset perusteettomiksi ja vaatii niiden hylkäämistä;
3. lisäksi Amica vaatii, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan Amican oikeudenkäyntikulut asiassa täysimääräisesti. Oikeudenkäyntikulujen määrä on tähän mennessä 850 euroa.

Lausunnonantaja on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

LTKK on pyytänyt tarjousta opiskelijoiden ja henkilökunnan ruokailun, kahvilapalveluiden sekä kokoustarjoilujen järjestämisestä. Korkeakoulu ei ole kokoustarjoilua lukuun ottamatta hankkimassa itselleen palveluita. Korkeakoulu ei kanna ravintolatoiminnasta minkäänlaista taloudellista riskiä, ja muutenkin korkeakoulun tavoitteena voidaan nähdä lähinnä omistetun kiinteistön palveluiden jalostaminen. Korkeakoulua ei voida pitää palvelujen hankkijana siltä osin kuin on kyse opiskelijaruokailun ja henkilöstön ruokailun järjestämisestä ja kahvilapalveluista. Opiskelijaruokailun ja henkilökunnan ruokailun järjestämisen sekä kahvilapalveluiden osalta sopimuksen arvo on kolmen vuoden ajalta noin 2.770.000 euroa. Kokoustarjoilujen arvo samalta ajalta on noin 500.000 euroa. Hankkeen taloudellinen painopiste on siten opiskelija- ja henkilöstöruokailun järjestämisessä sekä kahvilapalveluiden tarjoamisessa.

On huomattava, että opiskelijaravintoloiden toimintaa säätelee mm. Valtioneuvoston asetus 1256/2001 korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista. Asetus määrittelee mm. opiskelija-ateriasta perittävät enimmäishinnat sekä asettaa tiettyjä terveydellisiä ja ravitsemuksellisia vaatimuksia aterioille. Lainsäädäntö asettaa tukijärjestelmän kautta opiskelijaruokailua koskevia vaatimuksia opiskelijaravintolalle, ei korkeakoululle.

Toissijaisesti vaatimukset tulisi hylätä sen johdosta, että tarjouksen antajia on joka tapauksessa kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Korkeakoulun päätöstä ei siten tule poistaa. Näin ollen korkeakoulua ei myöskään tule väliaikaisesti kieltää soveltamasta päätöstään taikka velvoittaa korjaamaan virheellistä menettelyään. Mitä tulee hakijan toissijaiseen hakemukseen 200.000 euron hyvitysmaksun osalta Amica haluaa todeta vakaan käsityksensä olevan, että hakijalla ei ole ollut sellaisia todellisia mahdollisuuksia voittaa tarjouskilpailua, että sille voitaisiin tällainen hyvitysmaksu suorittaa.

Amican alkaen hinta tarkoittaa, että yksi tuote/ateria on aina saatavilla mainitulla edullisella opiskelijahinnalla. Korkeakoulu on vahvistanut asian puhelimitse. Alkaen-hintaa on siten voitu käyttää vertailukohteena. Ruokajuoma kuuluu aterian hintaan.

Korkeakoulun ravintoloissa asiakas annostelee ateriansa itse. Ohjattu itseotto tarkoittaa sitä, että kappaleina tarjottavien tuotteiden, kuten leikkeiden ja pihvien ja muiden vastaavien tuotteiden osalta asiakkaalle esitetään suositus siitä, kuinka monta kappaletta ao. tuotetta on suunniteltu annokseen sisällytettäväksi.

Amican liiketoiminnan ja konseptin laadukkaan sujuvuuden mahdollistamiseksi korkeakoulun tiloissa ao. investoinnit ovat välttämättömiä, jotta Amica voi varmistaa sen vähimmäislaadun, jota se muissa vastaavissa kohteissa asiakkaalleen tarjoaa.

Amican mielestä on kiistatonta, että sen tarjous on monipuolisempi kuin hakijan. Amica on tarjonnut jokaiseen neljään kohteeseen kahteen ravintolaan ja kahteen kahvilaan omaa toiminta-ajatusta tuotteineen sekä lisäksi yksilöllisen miljöön.

Toimintakonseptin osalta Amica erottuu muista tarjoamalla maksuvälineeksi LTKK:n henkilötunnistekorttia.

Vain hakija on pystynyt tarjoamaan vaaditut CV:t ja yhteenvedon henkilökunnasta toimiessaan tällä hetkellä korkeakoulun tiloissa. Amicalla tai Sodexholla ei vielä voi olla olemassa rekrytoituna sitä henkilöstöä, joka ao. paikkaan tullaan osoittamaan, eivätkä ne näin ollen ole voineet toimittaa vastaavaa informaatiota. Kuten Amican tarjouksesta on käynyt ilmi, Amica kiinnittää rekrytoinnissaan huomiota henkilökunnan ammattitaitoon, työkokemukseen, tehtävään soveltuvuuteen sekä joustavuuteen ja kielitaitoon. Amicalla on lisäksi käytössään sekä esimiesten että muun henkilökunnan koulutusohjelma.

Amica on puhelimitse ilmoittanut kahvikupin hinnaksi 0,67 euroa. Hinta vastaa Amican soveltamaa hintaa muissa vastaavissa kohteissa. Annettuihin tarjouksiin tutustumalla Amica uskoo, että Amican monipuolisuus kahvilatoiminnan osalta on kiistaton.

VASTASELITYS

Aalef Ravintolapalvelut Oy on vastaselityksessään lausunut muun ohella seuraavaa. LTKK on alusta alkaen pitänyt tarjouskilpailun kohteena olevaa hankintaa sellaisena, että siihen kokonaisuudessaan sovelletaan hankintalakia. Tämä ilmenee paitsi menettelytavoista, myös talouspäällikön laatimasta esittelijämuistiosta, jossa selvitetään muun muassa, että LTKK on valtion tilivirasto ja sellaisena julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön alainen. Kokoustarjoilujen osalta osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että kyse on selvästä hankinnasta, jonka vuotuinen arvo on noin 170.000 euroa.

LTKK on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka keskeisenä tehtävänä on opetuksen järjestäminen. Tähän liittyen korkeakoulu, joka hallinnoi valtion omistamaa kiinteistöä, tarjoaa vastikkeetta tilojaan ravintola- ja kahvilatoimintaan varmistaakseen opiskelijoiden ja henkilökunnan palveluiden saannin. Tältä osin kysymys on korkeakoulun julkisen tehtävän toteuttamisesta tai sitä palvelevan toiminnan hankkimisesta. Muussa tapauksessa on olemassa vaara, että merkittävä liiketaloudellinen hankinta vastoin lain perustarkoitusta jää soveltamisen ulkopuolelle sen johdosta, että se liitetään ei-liiketaloudellista olemusta sisältävään sopimukseen.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että ravintolanpitäjän käyttöön annetaan tilat ja kiinteästi niihin asennetut laitteet vastikkeetta. Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty eikä valintakriteerinä mainittu investointien määrää. Tasapuolisuuden vuoksi olisi ollut aiheellista varata tässä kohtaa toisille tarjoajille mahdollisuus esittää omat toteutuneet tai arvioidut investointilukunsa.

Amican kirjallisesta tarjouksesta on puuttunut tarjousvertailun kannalta oleellisia hinta- ja määrätietoja. Näitä on saadun tiedon mukaan täydennetty esittelijän kanssa joulun ja uudenvuoden välisinä päivinä. Menettely ei täytä avoimen ja asiallisen kilpailumenettelyn edellytyksiä. Amican hinnoittelu sopimuskaudelle on avoin siten, että hintoja on tarkoitus vuosittain tarkistaa. Epäselväksi jää, miten ja millä perusteilla tämä tapahtuisi. Toisaalta muilta tarjoajilta ei kuitenkaan ole pyydetty lisäselvitystä esimerkiksi investointien määrästä. Menettely herättää epäluuloja ja on omiaan asettamaan rehellisen tarjousmenettelyn ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun kyseenalaiseksi.

Amican ja Sodexhon tarjoukset eivät ole tarjouspyynnön eivätkä lain mukaisia, joten ne tulee hylätä. Toissijaisesti hakija pitää todennäköisenä, että se olisi tullut valituksi rehellisessä ja puolueettomassa vertailussa, joka olisi tapahtunut tarjouspyynnön mukaisesti painottaen ilmoitettuja valintaperusteita niille kuuluvissa kohdissa.

Hakija on ilmoittanut oikeudenkäyntikuluikseen 8.880,80 euroa arvonlisäveroineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain (1527/2001) nojalla markkinaoikeudelle.

Markkinaoikeus on toimivaltaansa liittyvänä esikysymyksenä tutkinut, kuuluuko hakemuksen kohteena oleva asia julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) piiriin.

1. Julkisista hankinnoista annetun lain soveltuminen

Hankintalain 1 §:ssä säädetään lain soveltamisalasta ja tarkoituksesta. Pykälän 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä hankintalaissa tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailun aikaansaamiseksi sekä tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi noudatettava hankinnassaan, mitä tässä laissa säädetään. LTKK on laissa tarkoitettu hankintayksikkö.

Julkisen hankinnan käsite on määritelty hankintalain 4 §:n 1 kohdassa. Sen mukaan hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 5 §:ssä palveluhankintasopimus on määritelty kirjalliseksi sopimukseksi, jolla on taloudellista arvoa ja joka koskee palveluiden ostamista.

Nyt käsiteltävänä olevassa järjestelyssä on kysymys ravintola- ja kahvilapalveluiden järjestämisestä opiskelijoille ja LTKK:n henkilökunnalle sekä LTKK:lle hankittavista kokoustarjoiluista. Järjestelyn kokonaisarvoksi hankintayksikkö on arvioinut noin miljoona euroa vuodessa, josta kokoustarjoilujen osuus on noin 170.000 euroa, henkilökuntaruokailun osuus noin 120.000 euroa ja opiskelijaruokailun osuus noin 600.000 euroa. Loput 100.000 euroa tulee kahvilamyynnistä. Järjestelyn piiriin kuuluvista palveluista LTKK:lle tuleva kokoustarjoilu on korkeakoulun ostamaa palvelua ja siten julkinen hankinta. Seuraavassa tarkastellaan sitä, kuuluuko järjestely myös muiden ravintolapalvelujen osalta hankintalain piiriin.

Nyt kyseessä olevan järjestelyn ensisijainen tarkoitus ja taloudellinen painopiste on ollut opiskelijaruokailun järjestämisessä. Opiskelijaruokailu on valtion tukemaa toimintaa. Valtioneuvoston asetuksessa korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista (1256/2001) säädetään tuen myöntämisen edellytyksistä, kuten muun ohella avustukseen oikeuttavan aterian enimmäishinnasta sekä ruoan ravitsemuksellisista ja terveydellisistä vaatimuksista. Enimmäishinnaksi 1.1.2002 lukien on säädetty 3,62 euroa aterialta ja tuen määräksi valtion vuoden 2002 talousarviossa ehdotettu 1,27 euroa ateriaa kohden. Avustuksen myöntämiselle asetettujen edellytysten täyttymisen arvioi ja tuen myöntää Kansaneläkelaitos (Kela) ravintolanpitäjän hakemuksesta. Kelalta saadun tiedon mukaan käytännössä kaikki tukea hakevat ravintolanpitäjät saavat hakemansa avustuksen.

LTKK on arvioinut sen ravintolatiloissa vuosittain myytyjen opiskelijalounaiden määräksi 150.000 kpl. Nyt kyseessä olevalle järjestelylle ateriatuen muodossa myönnetty julkinen tuki on siten 190.500 euroa vuodessa. Laskelmassa tuen määränä on käytetty vuoden 2002 talousarviossa ehdotettua 1,27 euroa ateriaa kohden.

LTKK ei ole ollut velvollinen järjestämään tuettua opiskelijaruokailua. Se on tässä yhteydessä kuitenkin ottanut ruokailun järjestämisen tehtäväkseen. Ravintolanpitäjää koskeva korkeakoulun päätös ohjaa Kelan myöntämän julkisen tuen tietylle palveluntuottajalle.

LTKK:n näkemyksen mukaan julkiseksi hankinnaksi luokiteltavaa kokoustarjoilujen järjestämistä ei voida järkevästi erottaa opiskelija- ja henkilökuntaruokailun järjestämisestä. Kyse on samanlaisten palvelujen tuottamisesta samoissa tiloissa.

Julkiseksi hankinnaksi luokiteltavien kokoustarjoilujen ja ateriatuen yhteisarvo on 360.500 euroa vuodessa eli 1.442.000 euroa neljän vuoden sopimusaikana, mitä on pidettävä merkittävänä määränä. Kyseisten erien arvo on huomattava myös järjestelyn vuotuiseen kokonaisarvoon (miljoona euroa) nähden. Järjestelyssä ravintolayrittäjä saa lisäksi ravintola- ja kahvilatilat vastikkeetta käyttöönsä.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että nyt kyseessä olevaa järjestelyä on kokonaisuudessaan pidettävä julkisena hankintana.

Tarjouspyynnössä on sopimusajaksi ilmoitettu kolme vuotta lisättynä yhden vuoden jatkoaikaoptiolla. Hankinta-asetuksen 6 §:n 3 momentin mukaan sopimuksen ennakoidun arvon määrittämisessä myös optio- ja pidennysehdot on otettava huomioon. Hankinta-asetuksen 7 §:n 2 momentin perusteella sopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on määräaikaisen, enintään 48 kuukauden pituisen sopimuksen osalta käytettävä arvioitua voimassaoloaikaista kokonaisarvoa. Nyt esillä olevan yhteensä neljän vuoden pituisen sopimuksen ennakoitu kokonaisarvo on näin ollen noin 4.000.000 euroa, joka ylittää palveluhankinnalle asetetun kynnysarvon. Ravintolapalvelut kuuluvat hankinta-asetuksen liitteen B mukaisiin toissijaisiin palveluihin, joten käsiteltävänä olevaan hankintaan sovelletaan asetuksen 3 §:n 2 momentin nojalla ainoastaan asetuksen teknisiä eritelmiä ja jälki-ilmoitusta koskevia säännöksiä sekä hankintalakia.

2. Tarjouspyyntö ja tarjousvertailu

LTKK:n ravintolapalveluiden tarjoamista koskevassa tarjouspyynnössä on muun ohella ilmoitettu seuraavaa:

"Valinta tehdään seuraavien kriteerien ja painoarvojen mukaan. Arvioinnin tekee työryhmä, joka voi käyttää apunaan ulkopuolisia, riippumattomia asiantuntijoita.

1. Hinta - laatu/määrä suhde 55 %
2. Toimintakonsepti 20 %
3. Osaaminen ja henkilöstö 15 %
4. Kokoustarjoilu 5 %
5. Kahvilat 5 %

Jokainen kohta arvioidaan asteikolla 0-10.

Hinta - laatu/määrä suhteen osalta pyydämme tarjoajia toimittamaan esimerkinomaisia malliruokalistoja hintatietoineen. Lounaalla tulisi olla tarjolla normaali-, kevyt- ja kasvislounas. Näistä pyydämme toimittamaan vähintään viiden viikon esimerkkiruokalistat. Myös raaka-aineiden laskennalliset määrät tulisi ilmoittaa.

Toimintakonseptin osalta arvioidaan sen toimivuutta. Esimerkkeinä erilaisista tekijöistä, joita voidaan käyttää arvioitaessa toimintakonseptin toimivuutta ovat kestävän kehityksen noudattaminen, henkilökuntaruokailun järjestäminen, iltaruokailun järjestäminen ja monipuolisuus. Muitakin tekijöitä voidaan käyttää.

Osaamista ja henkilöstöä arvioidaan tarjouksessa esiin tuotujen seikkojen, kuten ehdotettavien vastuuhenkilöiden CV:n ja muun henkilöstön kokemuksen perusteella. Kassahenkilöstön tulee osata suomea hyvin ja englantia riittävästi. Toivomme tarjoajilta esitystä nykyisen henkilökunnan työllistämisestä.

Kokoustarjoilua arvioidaan hinnan lisäksi sen monipuolisuuden avulla. Pyydämme esimerkkejä hintoineen kokoustarjoiluista: lounas, ilta-ateria ja kokouskahvitus.

Kahvilatoimintaa arvioidaan sen toimivuuden ja monipuolisuuden perusteella. Toivomme esimerkkejä esim. siitä, paljonko kahvikuppi (muki) maksaa henkilökunnalle/opiskelijoille. Samoin esimerkkejä suolaisista ja makeista tarjottavista hintoineen."

Hankintapäätöksen mukaan vertailun perusteella tarjoajien paremmuusjärjestykseksi painotettuine pisteineen on saatu 1. Amica 8,85 pistettä, 2. Sodexho 8,05 pistettä 3. Aalef 7 pistettä.

3. Hankintamenettelyn arviointi

Lähtökohtana hankintamenettelyssä on tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Hankintalain 1 §:n velvoite tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta tarkoittaa muun ohella sitä, että hankintayksikön on valmisteltava ja laadittava tarjouspyyntö siten, että se tuottaa yhteismitallisia ja toisiinsa verrattavissa olevia tarjouksia. Tarjouspyynnöstä on käytävä riittävällä tarkkuudella ilmi se, mitä ja millaista hyödykettä hankitaan.

Valintaperusteiden määrittelyllä on keskeinen merkitys siinä, että tarjoukset tulevat yhteismitallisiksi ja niiden keskinäinen vertailu on mahdollista. Tarjouspyyntöön ei tule ottaa sellaisia arviointikriteereitä, joiden osalta etukäteen tiedetään, ettei niitä voi sellaisenaan soveltaa.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Näin tarjoajat jo tarjousta tehdessään ovat tietoisia valintaan vaikuttavista tekijöistä. Arviointiperusteet on esitettävä yksiselitteisesti ja, mikäli mahdollista, tärkeysjärjestyksessä.

Kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa hankintayksiköllä on harkintavaltaa käytettävien vertailukriteerien sekä niiden painotuksen ja pisteytyksen määrittämisessä. Tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden tulee kuitenkin olla objektiivisia ja relevantteja kyseisen hankinnan kannalta eivätkä ne saa olla syrjiviä. Arviointiperusteita voivat olla esimerkiksi hinta, toimitus- ja valmistumispäivä, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, toimitusvarmuus ja tekninen tuki.

Tarjousten vertailussa saa käyttää vain ennalta ilmoitettuja arviointikriteereitä. Tarjousvertailu on tehtävä tasapuolisesti ja syrjimättä. Arviointikriteereitä on sovellettava johdonmukaisesti, eikä niitä saa muuttaa kesken tarjousmenettelyn. Hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu erääksi arviointikriteeriksi hinta-laatu/määrä -suhde painoarvolla 55 %. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan mainita sitä, mikä on hinnan ja mikä toisaalta laadun painoarvo. Hankintalainsäädännön mukaisella kilpailuttamisella tavoitellaan kustannussäästöjä ja julkisten varojen käytön tehostamista. Näin ollen hinnalla arviointiperusteena on julkisissa hankinnoissa olennainen merkitys. Selkeän hintavertailun tekemättä jättämisellä hinnaltaan halvin/kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous jäisi hankintasäännösten vastaisesti selvittämättä. Tarjouksia on siten aina kyettävä vertailemaan hinnan osalta. Hintakriteeri on erotettava laatukriteeristä omaksi arviointiperusteekseen.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä tarkemmin määritellyt, miten hyödykkeiden hinta on tarjouksissa ilmoitettava. Tarjouspyynnön sanamuoto on mahdollistanut tarjouksen tekemisen erilaisia hintaperusteita käyttäen. Tarjoajat ovat myös käyttäneet toisistaan poikkeavia hintaperusteita, Sodexho ja Aalef kiinteätä hintaa ja Amica alkaen-hintaa. Tarjouspyynnön epäselvyys on johtanut siihen, etteivät tarjoukset ole hintaperusteittensa osalta olleet vertailukelpoisia keskenään.

LTKK:n käyttämien arviointikriteerien kokoustarjoilu 5 % ja kahvilat 5 % sisältö on jäänyt epäselväksi. Kokoustarjoilu ja kahvilatoiminta ovat lähinnä hankinnan kohteita, eivät vertailukriteereitä.

LTKK:n tarjouspyynnössä Osaaminen ja henkilöstö -arviointikriteerin kohdalla on todettu, että tarjouksia arvioidaan vastuuhenkilöiden CV:iden sekä henkilöstön kokemuksen perusteella. Aalef on toimittanut LTKK:lle tiedot vastuuhenkilöistä sekä muusta henkilökunnasta. Sodexho ja Amica ovat ilmoittaneet, ettei niillä vielä tarjousta tehdessään ole ollut tietoja palvelun aikanaan suorittavasta henkilöstöstä, eivätkä ne tästä syystä ole voineet toimittaa henkilöstöä koskevia yksityiskohtaisia tietoja. LTKK:n ravintolanpitäjänä tällä hetkellä toimiva Aalef on ollut tältä osin eri asemassa muihin tarjoajiin nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksia paremmuusjärjestykseen asetettaessa voidaan ottaa huomioon tarjoajien tosiasialliset mahdollisuudet tarjouspyynnössä ilmoitettuna ajankohtana suoriutua tarjouspyynnössä tarkoitetusta toiminnasta. Tässä tapauksessa edellä mainittu arviointikriteeri tarjouspyynnön tavoin muotoiltuna kuitenkin perusteettomasti suosii entistä yrittäjää, sillä kyseisen hankinnan luonne huomioon ottaen valmiin organisaation edellyttäminen yksityiskohtaisten henkilöstötietojen tarkkuudella jo tarjouksentekohetkellä olisi omiaan estämään uusien tarjoajien alalle pääsyn.

LTKK:n tarjouspyynnössä mainitut arviointikriteerit selityksineen ovat sisältäneet paljon sellaista, mitä hankintayksikkö on toivonut tarjoajien ilmoittavan tarjouksessaan. Markkinaoikeus toteaa tarjousten vertailukelpoisuuden ja tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun velvoitteiden edellyttävän, että tarjouspyynnössä selvästi ja yksiselitteisesti ilmoitetaan, mitä tietoa, asiakirjoja yms. tarjoajien on toimitettava ja mihin seikkoihin hankintapäätös perustetaan. Tarjoajien oikeusturva edellyttää, että he saavat etukäteen tietoonsa selkeästi ne seikat, joiden nojalla hankintapäätös tehdään.

Tarjousten vertailukelvottomuus on nyt kyseessä olevassa hankinnassa johtunut tarjouspyynnön epäselvyydestä. Tarjouspyyntö on laadittu siten, ettei tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ole hankintamenettelyssä toteutunut. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien säännösten vastaisesti.

4. Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Tässä tapauksessa markkinaoikeuskäsittelyyn on ollut syynä edellä selostettu hankintayksikön virheellinen menettely, minkä johdosta hakijalle on aiheutunut kustannuksia. Sen vuoksi LTKK on velvoitettava korvaamaan hakijan kohtuullisiksi arvioidut oikeudenkäyntikulut.

Asian lopputulos huomioon ottaen hakijaa ei velvoiteta korvaamaan Amicalle aiheutuneita kuluja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun hallituksen 6.2.2002 tekemän hankintapäätöksen, joka koskee LTKK:ssa harjoitettavaa ravintolatoimintaa ja kieltää LTKK:a allekirjoittamasta hankintasopimusta mainitun hankintapäätöksen perusteella.

Hankintayksikön tulee korjata virheellinen menettelynsä järjestämällä uusi tarjouskilpailu 31.8.2002 mennessä. Tarjouspyyntö on uudessa tarjouskilpailussa laadittava siten, että siitä ilmenee riittävällä tarkkuudella se, mitä ja millaista hyödykettä hankitaan. Mikäli ratkaisuperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joiden perusteella tarjouksia verrataan. Hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita on sovellettu.

Tätä päätöstä on noudatettava nyt asetettavan 100.000 euron sakon uhalla.

Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu velvoitetaan korvaamaan Aalef Ravintolapalvelut Oy:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla.

Asian lopputulos huomioon ottaen Amican oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus hylätään.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Irma Telivuo, Olli Mäkinen, Minna Hammarberg ja Mika Pohjonen.