24.3.2000

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUKSET

KA on vaatinut, että Oy Electrolux Kotitalouskoneet Ab:tä sakon uhalla kielletään

1) kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1, 2 ja 7 §:n nojalla käyttämästä markkinoinnissaan nimitystä "jatkotakuu" tai muuta vastaavaa ilmaisua sellaisesta järjestelmästä, jossa kuluttaja saa normaalin takuuajan jälkeen jatkuvan vastikkeellisen huolto tai korjaussopimuksen, sekä

2) KSL:n 3 luvun 1 ja 2 §:n nojalla käyttämästä sellaista takuuehtoa, jossa kuluttajan on maksettava omavastuuosuus suoritetuista huolto ja korjaustoimenpiteistä.

Oy Electrolux Kotitalouskoneet Ab (Electrolux) ja sen jälleenmyyjät markkinoivat kolmen vuoden jatkotakuu nimellä palvelua, jossa Electrolux konsernin kodinkoneen ostaja saa 200 markalla ostaa korjauspalvelun, joka alkaa normaalin kahden vuoden takuun päätyttyä. Jatkotakuusopimus on lunastettavissa vain sellaisiin kodinkoneisiin, joille myönnetään kahden vuoden takuu.

Sopimuksen mukaan kuluttaja saa takuuajan jälkeisenä sopimusaikana sellaiset korjaustoimet, jotka takuuaikana kuuluisivat takuun piiriin (rakenne-, valmiste- ja raakaaineviat sekä niiden itse tuotteelle aiheuttaneet viat) suorittamalla 100 markan omavastuuhinnan jokaisesta tehdystä työstä. Palvelun myynyt jälleenmyyjä saa 50 markan osuuden kuluttajan maksamasta 200 markan hinnasta. "Jatkotakuu" on saatavuudeltaan pitkäaikaiseksi tarkoitettu tuote, jonka markkinoille tuloa on tuettu laajalla mainoskampanjalla. Puheena olevaa maksullista korjaus- tai huoltopalvelua on markkinoitu ainakin 12.5.-30.5.1999 valtakunnallisella tv-mainoskampanjalla, valtakunnallisella sanomalehtimainonnalla sekä myymälöissä esillä olevilla mainosjulisteilla.

Tv-mainos muodostuu kahdesta spotista. Mainoksen alussa esitetään spotti, jossa nainen herää kauhistuen kodinkoneiden aiheuttamiin ääniin. Mainoksen toisessa osassa esitetään kuva kolmen vuoden jatkotakuun logosta äänen kertoessa "Takuulla et pelästy". Tämän jälkeen seuraa "2+3=5" yhtälö, joka on myös muunnettu tekstimuotoon "normaalitakuu + jatkotakuu", ääni kertoo "yhteensä viisi huoletonta vuotta". Sen jälkeen esitetään hintatiedot siten, että hallitsevana kuvana ruudulla näkyy 200 mk ja sen alapuolella pienemmällä tekstillä "omavastuu 100 mk/takuuhuolto". Hintaosuus kestää erittäin lyhyen aikaa ja ääni mainitsee vain 200 markan maksusta eikä lainkaan omavastuuhinnasta. Lopuksi esitetään niiden kodinkoneiden merkit, joiden oston yhteydessä palvelu on lunastettavissa.

Sanomalehtimainonnassa kerrotaan viittaamalla tvmainokseen myös kuvan avulla, että kuluttajan halutessa "uusi rauhoitusaika" kestää jopa viisi vuotta. Kuluttajaa kehotetaan kysymään jatkotakuuta, josta on lyhyesti esitetty pääkohdat: kesto, hinta ja omavastuumaksu. Myymälämainonnassa käytetään merkkikohtaisilla logoilla varustettuja pahvitauluja, joissa hallitsevana on 3 vuoden jatkotakuu -logo. Pahvitaulujen toisella puolella on mainittu vain 200" ja toisella puolella kehotetaan kysymään lisää.

Myymälöissä on myös ollut käytössä julisteita, joissa on kuva tv-mainoksen kauhistuneesta naisesta. Tekstissä kerrotaan, että "Kun valitset Electrolux merkkisen kodinkoneen, saat 2 vuoden normaalitakuun lisäksi 3 vuoden jatkotakuun 200 markalla. Kokonaistakuuaika jatkotakuun voimassa ollessa on 5 vuotta. Jatkotakuuaikana omavastuu on 100 markkaa/takuuhuolto. Jatkotakuu ei rajoita kuluttajansuojalain mukaan tulevia oikeuksia."

KA ja Electrolux ovat keskustelleet asiasta puhelimitse ennen kampanjan aloittamista KA:n aloitteesta. KA sai tiedon tulevasta kampanjasta ulkopuoliselta elinkeinonharjoittajalta. Keskusteluissa Electroluxille on kerrottu edellä kuvatun markkinoinnin olevan KSL:n vastaista. Electrolux on lähettänyt takuuehdot KA:lle pyynnöstä tiedoksi, mutta saamastaan ohjeistuksesta huolimatta yhtiö on käynnistänyt mainoskampanjan.

1. KSL takaa kuluttajalle oikeuden saada tavaran virhe korjatuksi myyjän kustannuksella riippumatta mistään erityisistä takuuajoista. Tavarassa on virhe, jollei se vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Tämä pitää sisällään myös tavaran kestävyyden. Kuluttajalla on oikeus olettaa ostamansa tavaran kestävän yhtä hyvin kuin muut vastaavat tavarat. Virhettä arvioidaan sen perusteella, millainen tavara on ostohetkellä. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on ollut ostohetkellä, vaikka virhe ilmenisikin vasta myöhemmin. Myyjä on siis velvollinen korjaamaan tavaran kustannuksellaan takuuajasta riippumatta, mikäli tavara rikkoutuu tai huonontuu nopeammin kuin vastaavanlainen tavara yleensä ja tämä johtuu tavarassa myyntihetkellä olleesta virheestä.

Takuu puolestaan on lisäetu, jonka myyjä tarjoaa kuluttajalle. Myyjän tulee saattaa todennäköiseksi, että takuuaikana ilmennyt virhe on johtunut kuluttajan vastuulla olevasta seikasta, jotta virhe ei kuuluisi takuun perusteella korjattavaksi. KSL:n 5 luvun uusia säännöksiä käsittelevässä hallituksen esityksessä on lausuttu, että lakiin perustuvan virhevastuun vuoksi pelkkää sopimusehtoihin sisältyvää korjaussitoumusta ei voi enää pitää sellaisena lisäetuna, jota voitaisiin kutsua takuuksi (HE 360/1992 s.15).

Nykyiset takuut ovat ns. toimivuustakuita (ks. myös HE 360/1992 s. 59). Antaessaan takuun myyjä sitoutuu vastaamaan tavaran toimivuudesta takuuajan, vaikka ei olisi enää KSL:n mukaan velvollinen korjaamaan virhettä kustannuksellaan. Toisaalta myyjän antaman takuuajan loppuminen ei vaikuta KSL:n mukaiseen virhevastuuseen. Jos tavara huonontuu tai rikkoutuu takuuajan jälkeen sellaisesta syystä, joka katsotaan ostohetkellä tavarassa olleeksi virheeksi, myyjä on takuuajan loppumisesta huolimatta velvollinen korjaamaan virheen kustannuksellaan.

Takuu-ilmaisujen käyttöön sopimusehdoissa on haluttu kiinnittää erityistä huomiota, koska takuu-sana antaa käsityksen erityisestä edusta (HE 360/1992 s. 15). Kuluttajat eivät kuitenkaan ole usein tietoisia heille KSL:n mukaan kuuluvista oikeuksista. Siten laissakin on nimenomaisesti haluttu mainita, ettei takuusitoumus rajoita myyjän virhevastuuta (HE 360/1992 s. 60-61).

Jo ennen KSL:n uudistuksia markkinatuomioistuimen ratkaisukäytäntö osoitti samaa tulkintalinjaa. Markkinatuomioistuin on päätöksessään 1981:20 kieltänyt takuu-sanan käyttämisen maksullisesta korjaus- tai huoltosopimuksesta sekä päätöksissä 1983:2 ja 1983:12 kieltänyt omavastuun käyttämisen takuun yhteydessä.

Takuun sääntelyn merkitystä lisää myös toukokuussa 1999 hyväksytty EU:n direktiivi kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista (1999/44/EY). Direktiivillä pyritään yhtenäistämään käytäntöjä jäsenvaltioissa. Direktiivin mukaan myyjä on velvollinen korjaamaan virheen tai vaihtamaan tuotteen, jos virhe ilmenee kahden vuoden kuluessa ostohetkestä. Jos virhe ilmaantuu kuuden kuukauden sisällä ostosta, oletetaan, että virhe on ollut tuotteessa ostohetkellä. Säännös on ns. minimidirektiivi eli kansallisessa lainsäädännössä jäsenvaltiot saavat pitää voimassa tiukempia säännöksiä kuluttajien oikeuksien takaamiseksi.

Direktiivissä on käsitelty myös valmistajan tai myyjän antamia takuita. Direktiivin johdannon 19) kohdassa (myös 6 artikla, 1 kohta) esitetään, että jottei kuluttajia johdettaisi harhaan, tulisi takuuehdoissa esittää tieto mm. siitä, ettei takuu rajoita kuluttajan laillisia oikeuksia. Maininta siitä, ettei ehto rajoita KSL:n mukaan kuuluvia oikeuksia, ei sellaisenaan kuitenkaan muuta KSL:n vastaista sopimusehtoa lailliseksi. Kuten markkinatuomioistuin on ratkaisussaan 1983:2 todennut, KSL:iin viittaaminen saattaa päinvastoin antaa kuvan sopimusehdon lainmukaisuudesta.

2. KSL:n 2 luvun 1 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää kuluttajan kannalta sopimatonta menettelyä. Edelleen saman luvun 2 §:ssä säädetään, ettei markkinoinnissa saa antaa harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia tietoja.

Vastikkeellista sopimusta hyödykkeen korjauksesta tai huollosta ei voida pitää KSL:n tarkoittamana elinkeinonharjoittajan virhevastuuta laajentavana takuuna lainkaan. Huolto ei kuulu muutoinkaan takuun piiriin, vaikkakin huollosta voidaan tehdä erillisiä sopimuksia. Takuu taas sisältää korjausvelvoitteen (ks. HE 360/1992 s. 59). Takuuseen tai lainmukaisen virhevastuun piiriin kuuluva korjaus on aina maksutonta kuluttajille, koska myyjällä on virhevastuun perusteella velvollisuus korjata tuote kustannuksellaan ja takuuehtojen on annettava kuluttajalle vähintään samat tai paremmat oikeudet (HE 360/1992 s. 59). Myös aiemmin mainitun direktiivin määritelmä takuusta edellyttää, että takuu on ilman lisäkorvausta annettu sitoumus (1999/44/EY 1 artikla).

Tässä tapauksessa on kyseessä erillinen vastikkeellinen palvelusopimus, jonka myymisestä jälleenmyyjäkin saa osuutensa, kuten muistakin myytävistä tuotteista. Tällaisen sopimuksen markkinointi käyttämällä sanaa takuu tai muuta vastaavaa ilmaisua on harhaanjohtavaa, sillä markkinointi on omiaan hämärtämään kuluttajan käsitystä siitä, mikä on lakisääteisen takuun ja KSL:n mukaisen virhevastuun merkitys ja sisältö sekä mitkä ovat kuluttajan lainmukaiset oikeudet. Tähän on erityisesti haluttu kiinnittää huomiota lainsäädännössä (HE 360/1992 s. 9, 59).

KSL:n 5 luvun 15 §:n 4 momentin nimenomaisesta maininnasta siitä, ettei takuu rajoita lainmukaista virhevastuuta seuraa, että takuun loppuessa virhevastuu ei lopu ja toisaalta takuun piiriin kuuluvien virheiden osalta ei myöskään voida rajoittaa kuluttajan oikeuksia (HE 360/1992 s. 60-61). Toisin sanoen myyjän virhevastuu jatkuu takuuajan loputtuakin ja takuun nojalla korjattavaan virheeseen sovelletaan myös KSL:n säännöksiä.

Edellä mainitun mukaisesti maininta siitä, ettei jokin sopimus tai ehto rajoita KSL:n mukaan tulevia oikeuksia saattaa markkinatuomioistuimen ratkaisukäytännössä esittämän tulkinnan mukaan olla harhaanjohtava antamalla kuvan sopimusehdon kuluttajansuojalainmukaisuudesta. Myös EY:n direktiivi lähtee siitä, ettei kuluttajia saa johtaa harhaan myyjän antamilla takuilla (1999/44/EY, johdanto 21). Juuri sen vuoksi on vaadittu, että takuussa on todettava, että kuluttajilla on kansallisen lainsäädännön mukaiset lailliset oikeudet ja täsmennettävä, ettei takuulla ole vaikutusta niihin. Takuuehtojen ollessa lainvastaiset johtaa maininta siitä, ettei KSL:n mukaisia oikeuksia rajoiteta, kuitenkin helposti siihen, että kuluttajan käsitys takuusta erityisenä lisäetuna vahvistuu ja kuluttajalle jää selvittämättä, mitkä hänen lainmukaiset oikeutensa ovat. Siten Electroluxin markkinointiaineistossa esitetty lause "Jatkotakuu ei rajoita kuluttajansuojalain mukaan tulevia oikeuksia" on harhaanjohtava kuluttajan kannalta.

Lisäksi markkinoinnissa keskeisessä roolissa oleva matemaattinen yhtälö "2+3=5" yhdessä takuu ilmaisujen ja epäselvästi esitettyjen hintatietojen kanssa on omiaan antamaan kuluttajalle sellaisen harhaanjohtavan kuvan, että kyseessä olisi 5 vuoden pituinen takuuaika.

Edellä kerrotulla tavalla harhaanjohtava markkinointi on KSL:n 2 luvun 1 §:n mukaan kiellettyä sopimattomana markkinointina. KSL:n 2 luvun 1 §:ssä kielletään mm. käyttämästä markkinoinnissa kuluttajan kannalta sopimatonta menettelyä. Luvun 2 §:ssä sanotaan, ettei markkinoinnissa saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Harhaanjohtava markkinointi on kuluttajan kannalta sopimatonta.

Markkinatuomioistuin on katsonut ratkaisussaan 1981:20, että takuu-sanan käyttäminen maksullisesta korjaus- tai huoltosopimuksesta on harhaanjohtavana kuluttajien kannalta sopimatonta. Tällöin kyseessä oli television eri osille eri pituisiksi ajoiksi maksusta saatava korjaussopimus. Electroluxin nyt käyttämä markkinointi 200 markan hinnalla saatavasta korjaussopimuksesta vastaa tältä osin täysin tapauksen markkinointia. Markkinatuomioistuin katsoi ratkaisussaan, että kyseessä oli vastikkeellinen korjaus- tai huoltosopimus. Takuusanan tai vastaavan ilmaisun käyttäminen johtaa kuluttajaa harhaan viittaamalla KSL:n mukaiseen elinkeinonharjoittajan vapaaehtoiseen virhevastuun laajennukseen.

3. KSL:n 3 luvun 1 §:n mukaan elinkeinoharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykettä tarjotessaan sopimusehtoa, joka on hyödykkeen hinta ja muut seikat huomioon ottaen kuluttajien kannalta kohtuuton.

KSL:n kuluttajakauppaa koskevassa 5 luvussa säädetään pakottavasti kuluttajan oikeuksista tavaran virhetilanteissa sekä takuun merkityksestä. Lain 5 luvun 15 §:n 4 momentin mukaan takuu tai muu vastaavanlainen sitoumus ei rajoita kuluttajan suojaksi säädettyä elinkeinonharjoittajan virhevastuuta. Edelleen 5 luvun 18 §:ssä säädetään, että kuluttajalla on oikeus saada virhe korjattua myyjän kustannuksella. Myyjän virhevastuuta koskevien säännösten johdosta takuusitoumus ei voi rajoittaa ostajalle KSL:n mukaan kuuluvia oikeuksia (näin myös HE 360/1992 s. 59).

Myös EY:n direktiivissä (1999/44/EY) on katsottu, ettei myyjän tai valmistajan antama takuu saa rajoittaa ostajan lainmukaisia oikeuksia (johdanto 19 kohta). Niin ikään direktiivissäkin on nimenomaisesti mainittu, että ostajan on saatava tavara sopimuksen mukaiseksi eli virheettömäksi vastikkeetta (johdanto 9 kohta). Lisäksi on vielä erikseen mainittu, ettei myyjän tai tuottajan antamasta takuusta saa periä vastiketta (1 artikla e kohta).

Koska omavastuumaksua edellyttävä korjaustoimenpide aiheuttaa helposti sen, että kuluttaja maksaakin suorituksesta, joka myyjän mahdollisesti tulisi tehdä kustannuksellaan lakisääteisen virhevastuun perusteella, on edellä mainittu omavastuuehto KSL:n 3 luvun 1 §:n mukaan kielletty kohtuuttomana kuluttajan kannalta. Virheen korjaaminen ei saa maksaa lainmukaisen virhevastuun perusteella eikä siten myöskään takuun yhteydessä.

Markkinatuomioistuimen ratkaisuissa 1983:2 ja 1983:12 on käsitelty tapauksia, joissa takuuehdoissa edellytettiin omavastuuta. Tapausten perusteluista ilmenee, että KSL:n edellyttäessä virheen korjaamista elinkeinoharjoittajan kustannuksella omavastuun liittäminen takuuehtoihin johtaa siihen, ettei KSL:n mukainen pakottava oikeus täyty. Siten on kuluttajan kannalta kohtuutonta, että elinkeinonharjoittaja käyttää tällaista ehtoa osana takuuksi kutsumaansa sitoumusta. KSL:n 5 luvun säännökset ovat muuttuneet edellä mainituista markkinatuomioistuimen ratkaisuista. Muutoksella on kuitenkin haluttu mahdollistaa entistä tarkempi takuuehtojen kontrollointi (HE 360/1992 s. 9). Lainmuutos ei vaadi markkinatuomioistuimen ratkaisukäytännön tulkintalinjan muuttamista.

OY ELECTROLUX KOTITALOUSKONEET AB:N VASTAUS

Vastaajayhtiö on kiistänyt markkinointinsa olevan kuluttajien kannalta sopimatonta ja sopimusehtonsa olevan kuluttajien kannalta kohtuuton sekä vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

Electroluxin markkinoinnissa tarjotaan kuluttajille normaalin kahden vuoden takuuajan lisäksi 3 vuoden "Jatkotakuu", jolla kuluttajalle tarjotaan erittäin edullista tapaa jatkaa koneen takuuaikaa kolmella vuodella suorittamalla ainoastaan 200 markan perusmaksu ja lisäksi vain 100 markkaa jokaisesta huoltokäynnistä lisätakuuaikana. "Jatkotakuu" täyttää lähes kaikilla tavoin ne edellytykset, jotka KSL, KA ja markkinatuomioistuin ovat takuulle asettaneet: Kyseessä on aiemman myyntiportaan antama sitoumus; "Jatkotakuu" kattaa erityisen pitkän ajanjakson, kolme vuotta vielä tavallisen kahden vuoden takuuajan jälkeen eli ajanjakson 3-5 vuotta kaupanteosta; "Jatkotakuun" ehdot kattavat sellaisia toimenpiteitä ja etuja, jotka ylittävät KSL:n virhevastuun; "Jatkotakuun" takuusitoumus ja takuuehdot annetaan kuluttajalle kirjallisena ja ehdot ovat samat kuin normaalin kahden vuoden takuun aikana, lukuun ottamatta 200 markan perusmaksua ja 100 markan omavastuuosuutta jokaisesta huoltokäynnis. tä; "Jatkotakuun" sisältö on esitetty selkeästi kuluttajalle esitettävässä aineistossa, sopimuksessa ja muussa markkinointimateriaalissa; "Jatkotakuu" ei rajoita kuluttajille KSL:n mukaan tulevia oikeuksia. Ainoana erona tavanomaiseen takuusitoumukseen on, että normaalin takuuajan jälkeen tarjottu "Jatkotakuu" on maksullinen siten, että perusmaksu on 200 markkaa ja omavastuu 100 markkaa/ huoltokerta. Tästä syystä on otettu käyttöön nimitys "Jatkotakuu", joka osoittaa kyseessä olevan normaalin takuuajan jälkeen tulevan erityislaatuisen takuusopimuksen.

Markkinoinnissa ilmaisua "Jatkotakuu" käytetään aina yhdyssanana, ja välittömästi siihen liittyen kuluttajalle kerrotaan edun maksullisuudesta ja siitä, että kyseessä on normaalin kaikille maksutta kuuluvan takuun lisäksi tarjottava lisätakuu. Mitään harhaanjohtumisen vaaraa ei siten ole siitä, etteivätkö kuluttajat ymmärtäisi, minkälaisesta edusta on kyse.

Kun kyseessä on maksullinen korjaus- ja huoltositoumus, joka tulee tavanomaisen kahden vuoden takuuajan jatkoksi, sitä ei kutsuta takuuksi, vaan siitä käytetään sen luonteen mukaista ilmaisua "Jatkotakuu", joka on puettu erityisen kuviomerkin muotoon, josta käy ilmi myös lisäedun kesto eli 3 vuotta. Yhtiö ei voi uskoa, että kuluttajien parissa voisi syntyä mitään sekaannusta "Jatkotakuun" ehdoista tai sen sisällöstä. Tarjottu etu on kuluttajille erittäin edullinen ja tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden saada lisäturvaa yhteensä viiden vuoden ajaksi kodinkoneen hankintapäivästä lukien. Tarjottua sopimusta ja sen ehtoja ei voida pitää kuluttajien kannalta kohtuuttomina. Kuluttajat ovat ottaneet "Jatkotakuu"-tarjouksen erittäin positiivisesti vastaan ja sopimuksia on tehty jo noin 3.600 kappaletta.

"Jatkotakuu" eroaa useilla tavoin markkinatuomioistuimen päätöksessä 1983:12 käsitellystä tapauksesta. Tuolloin käsittelyssä oli markkinointikampanja, jonka näkyvimpänä markkinointielementtinä oli lause "Mitsubishi on mielestämme paras japanilainen ja siksi annamme sille 3 vuoden takuun". Mainonnassa ei kerrottu, että ensimmäisen vuoden jälkeen auton luovutuksesta asiakkaalla oli omavastuuosuus, joka oli korjauskohteelta 500-900 markkaa. "Jatkotakuun" yhteydessä ei käytetä sanaa takuu yksinään, vaan yhdyssanana "Jatkotakuu", joka osoittaa, että kyseessä on erikoislaatuinen, takuuajan jälkeen tuleva etu. "Jatkotakuun" hinta 200 markkaa sekä 100 markan omavastuuosuus kustakin huoltokäynnistä kerrotaan selkeästi kaikessa mainonnassa välittömästi "Jatkotakuu"tunnuksen yhteydessä. "Jatkotakuun" omavastuu on vain 100 markkaa kerralta, mikä on merkittävästi vähemmän kuin käsitellyssä tapauksessa peritty 500-900 markan omavastuuosuus.

Markkinatuomioistuimen päätöksessä 1983:2 käsiteltiin vastaavasti kuin nyt käsiteltävässä asiassakin sitoumusta, joka luonteeltaan ja olemukseltaan poikkeaa tavanomaisesta takuusta. Päätöksessä 1983:2 oli kyse käytettyjen autojen kaupassa annetusta takuusitoumuksesta, nyt taas on kyse normaalin takuuajan jälkeen uutena myytävälle tuotteelle annettavasta Jatkotakuusta . Markkinatuomioistuimen päätökseen 1983:2 liittyy eri mieltä olevien kolmen jäsenen lausunto, jossa oli katsottu tarjotun sopimusehtokokonaisuuden tarjoavan kuluttajalle selvän lisäedun. Vastaavalla tavalla nyt käsiteltävä "Jatkotakuu" sisältää sopimuskokonaisuuden, joka on kuluttajien kannalta edullinen, ottaen huomioon omavastuuosuuden suuruuden, kodinkoneiden kohdalla yleisesti esiintyvien vikojen määrä ja niiden vaatimat korjauskustannukset (yleisesti keskimäärin noin 500-600 markkaa) sekä sen, että kuluttajan on huomattavasti hankalampaa vedota tavaran virheeseen kahden vuoden takuuajan kuluttua kodinkoneen kaupasta. "Jatkotakuussa" on kysymys paljolti todistustaakan jaosta kuluttajan ja myyjän välillä. Kuluttajat eivät aina ole tietoisia siitä, että takuusitoumus ei saa rajoittaa myyjän vastuuta. Tästä syystä "Jatkotakuu"-markkinointiaineistossa on mainittu siitä, että "Jatkotakuu" ei rajoita kuluttajalle KSL:n mukaan tulevia oikeuksia.

KSL:n mukaan takuulla tarkoitetaan myyjän tai aiemman myyntiportaan ottamaa nimenomaista vastuuta siitä, että kulutustavara on käyttökelpoinen tietyn ajan. Myönnetyistä takuista huolimatta kulutustavaran tulee joka tapauksessa kestävyydeltään vastata sitä, mitä kuluttajalla on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa, muussa tapauksessa tavarassa on virhe. Ostajalla on siis oikeus vedota KSL:n virhesäännöksiin ja vaatia virheen korjaamista/hinnan alennusta/kaupan purkua ilman takuutakin, mikäli kulutustavaran käyttöikä jää normaalia lyhyemmäksi. Jotta voidaan puhua takuusta, tulee kuluttajalle antaa KSL:n mainittuja virhesäännöksiä kattavampi suoja.

Kestokulutustavaroissa kuten kodinkoneissa oletettu normaali käyttöikä on useampia vuosia, mistä syystä normaalisti käytettävä 6 kuukauden/1 vuoden takuuaika ei KA:n ohjeiden mukaan anna ostajalle mitään lisäetua KSL:n yleisiin virhesäännöksiin verrattuna. Esimerkiksi kopiokoneiden ja tietokoneiden osalta KA on muussa yhteydessä vastaavasti todennut, että takuuajan on oltava pidempi kuin vuosi, jotta asiakas saisi takuusta lain tarkoittaman lisäedun. Täten jo kahden vuoden takuu antaisi kuluttajalle lisäedun tuotteen kestävyydelle asetetut vaatimukset huomioon ottaen.

Electrolux on ottanut käyttöön kahden vuoden yleisen takuuajan, mikä on kuluttajan kannalta jo sellaisenaan merkittävä parannus aikaisempaan yhden vuoden tavanomaiseen takuuaikaan verrattuna. Electrolux soveltaa kahden vuoden takuuaikaa kaikille kotitalouskoneille, mutta ei pienlaitteille eikä vapaa-ajan laitteille. Electrolux seuraa aktiivisesti kuluttajavalituslautakunnan lausuntokäytäntöä ja pyrkii hoitamaan kaikki siihen kohdistuvat valitukset viivytyksettä soveltaen KSL:n virhesäännöksiä kuluttajalle niin myönteisellä tavalla kuin on mahdollista. Electroluxin tarkoituksena ei ole vähentää kuluttajalle KSL:n nojalla kuuluvia etuja "Jatkotakuun" avulla. Silloin kun kyseessä on selkeästi KSL:n tarkoittama tavaran virhe, asia hoidetaan KSL:n säännösten nojalla eikä "Jatkotakuun" mukaisesti.

Jatkotakuu on tarkoitettu kuluttajille lisäeduksi, täydentämään kuluttajansuojaa yli KSL:n virhevastuun. Tästä on markkinointiaineistossa selkeä maininta. Aineistossa todetaan, ettei "Jatkotakuu" rajoita kuluttajalle KSL:n mukaan tulevia oikeuksia. Tämä on selkeä ja yksiselitteinen tapa kertoa asiasta, eikä kyse ole millään tavoin kuluttajia harhaanjohtavasta markkinoinnista. Markkinoinnissa ei yleisestikään ole tapana selittää kuluttajille KSL:n virhevastuusäännöksiä ja niihin perustuvia kuluttajan oikeuksia. Electroluxin markkinointiin sisältyvä maininta siitä, ettei kyseisellä "Jatkotakuulla" rajoiteta kuluttajalle jo lain mukaan kuuluvia oikeuksia, ei siten voi millään tavoin johtaa kuluttajia harhaan vaan yksinomaan korostaa sitä, että kaikki lakiin perustuvat oikeudet sisältyvät muuttumattomina "Jatkotakuusta" huolimatta.

"Jatkotakuuta" ei markkinoida tavanomaisena takuusitoumuksena vaan normaalin takuuajan jälkeen tulevana erityisenä sopimuksena. Kyseessä ei ole markkinatuomioistuimen päätöksissä käsitelty kohtuuton takuuehto, vaan erityiseen takuuajan jälkeen tulevaan huolto- ja korjaussopimukseen liittyvä ehto, jonka sisältö on selkeästi kuvattu sekä markkinointiaineistossa että kuluttajalle annettavassa sopimuskappaleessa. "Jatkotakuuseen" liittyvää 200 markan perusmaksua sekä 100 markan omavastuuta jokaiselta korjauskerralta ei ole pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana sopimusehtona, vaan päinvastoin kuluttajalle tarjottuna edullisena tapana varmistaa edullisin ehdoin kodinkoneiden käyttövaatimus erittäin pitkälle ajanjaksolle kaupanteosta lukien.

Kampanjasta ei ole etukäteen neuvoteltu KA:n toimiston kanssa. KA:n toimistosta otettiin Electroluxiin puhelimitse yhteyttä samana päivänä jolloin "Jatkotakuu" tvkampanja alkoi. KA:n edustaja ei kuitenkaan puhelimitse tapahtuneessa yhteydenotossa ilmoittanut selkeästi ja perustellusti kantaansa asiaan eikä myöskään antanut mitään ohjeita "Jatkotakuu" kampanjan muuttamiseksi, vaan ilmoitti vain takuu-sanan käytön olevan KA:n tiukassa valvonnassa kuten aikaisemminkin. Asiaan luvattiin palata kirjallisesti. Electrolux jäi odottamaan luvattua kirjallista yhteydenottoa, eikä tuossa vaiheessa katsonut esitetyn perusteltuja syitä sille, miksi kampanja olisi pitänyt pyrkiä keskeyttämään. Electrolux ei ole toiminut KSL:n vastaisesti "Jatkotakuuta" koskevassa markkinoinnissaan.

Mikäli kielto vastoin vastaajan näkemystä määrättäisiin, vastaaja pyytää vuoden pituista ylimenokautta asiassa.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Oy Electrolux Kotitalouskoneet Ab on toukokuussa 1999 markkinoinut "jatkotakuu" nimellä palvelua, jossa Electrolux konsernin kodinkoneen ostaja saa 200 markalla ostaa korjauspalvelun, joka alkaa normaalin, kahden vuoden takuun päätyttyä. Jatkotakuusopimus on lunastettavissa vain sellaisiin kodinkoneisiin, joille myönnetään kahden vuoden takuu. Sopimuksen mukaan kuluttaja saa takuuajan jälkeisenä sopimusaikana sellaiset korjaustoimet, jotka takuuaikana kuuluisivat takuun piiriin, suorittamalla 100 markan omavastuuhinnan jokaisesta tehdystä korjaustoimesta. Tällaisia korjaustoimia ovat rakenne-, valmiste- ja raaka-aineviat sekä niiden itse tuotteelle aiheuttamat viat.

Sanottua "jatkotakuuksi" nimitettyä maksullista korjausja huoltopalvelua on markkinoitu tv-mainoskampanjalla, valtakunnallisella sanomalehtimainonnalla ja myymälöissä esillä olleilla mainosjulisteilla.

Yhtiön tv-mainos on ollut kaksiosainen. Mainoksen alussa nainen herää kauhistuen kodinkoneiden aiheuttamiin ääniin. Yöpöydän lamppu putoaa ja hajoaa palasiksi. Mainoksen toisessa osassa esitetään kuva "3 vuoden jatkotakuu" logosta ja miesääni sanoo: "Takuulla et pelästy". Tämän jälkeen näytetään yhtälö "2+3=5", sekä tekstimuodossa "normaalitakuu + jatkotakuu", jonka aikana sanotaan: "yhteensä viisi huoletonta vuotta". Sen jälkeen esitetään lyhyesti hintatiedot siten, että ruudussa näkyy isokokoisena 200 mk ja sen alapuolella pienemmällä tekstillä "omavastuu 100 mk/takuuhuolto". Lopuksi esitetään niiden kodinkoneiden merkit, joiden oston yhteydessä palvelu on lunastettavissa.

Sanomalehtimainoksissa on kuva tv-mainoksessa esiintyneestä kauhistuneesta naisesta sekä teksti "Takuulla et pelästy." Mainoksessa on edellä mainittu logo "3 vuoden jatkotakuu". Mainoksessa sanotaan mm. seuraavaa: "Uusi rauhoitusaika kestää halutessasi jopa viisi vuotta. Eli normaalitakuumme 2 vuotta ja jatkotakuullamme 3 vuotta lisää." Mainoksessa sanotaan myös: "Kysy jatkotakuutamme: kesto 3 vuotta, yhteensä 200 mk, omavastuu vain 100 mk/takuuhuolto."

Yhtiön myymälämainonnassa on käytetty pahvitauluja, joissa on ollut edellä mainittu "3 vuoden jatkotakuu" logo. Pahvitauluissa on mainittu: "vain 200". Lisäksi myymälöissä on ollut julisteita, joissa on ollut kuva tvmainoksessa olleesta kauhistuneesta naisesta. Tekstissä on kerrottu: "Kun valitset Electrolux merkkisen kodinkoneen saat 2 vuoden normaalitakuun lisäksi 3 vuoden jatkotakuun 200 markalla. Kokonaistakuuaika jatkotakuun voimassa ollessa on 5 vuotta. Jatkotakuuaikana omavastuu on 100 markkaa/takuuhuolto. Jatkotakuu ei rajoita kuluttajansuojalain mukaan tulevia oikeuksia."

Markkinatuomioistuin toteaa, että KSL:n 5 luvun säännösten mukaan myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on ostohetkellä. Myyjä voi laajentaa virhevastuutaan lupaamalla kuluttajalle takuun, jolloin myyjä sitoutuu vastaamaan tavaran toimivuudesta takuun voimassaoloaikana, vaikka ei olisi enää KSL:n 5 luvun virhevastuusäännösten mukaan velvollinen korjaamaan virhettä kustannuksellaan. Myyjän antama takuusitoumus ei KSL:n 5 luvun säännösten mukaan rajoita laista johtuvaa myyjän virhevastuuta. Myös Euroopan Yhteisöjen direktiivissä kulutustavaroiden kauppaa ja niihin liittyviä takuita koskevista tietyistä seikoista (1999/44/EY) on säädetty, että myyjä on vastuussa kuluttajalle tavarassa luovutushetkellä olevasta virheestä. Takuussa on direktiivin mukaan todettava, että takuulla ei ole vaikutuksia kuluttajan laillisiin oikeuksiin.

1. KSL:n 5 luvun säännösten mukaan kuluttajalla on oikeus saada korjatuksi tavarassa ostohetkellä oleva virhe, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Myyjä voi sanottujen säännösten mukaan myös antaa kuluttajalle takuun, jolla hän ottaa vastatakseen tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan.

Markkinatuomioistuimen ratkaisujen 1999:17 ja 1980:7 perusteluissa on todettu, että kuluttaja mieltää takuun merkitsevän hänelle jotain sellaista etua, jota hän ei ilman takuuta saisi. Useista markkinatuomioistuimen aikaisemmista ratkaisuista käy ilmi, että markkinoinnissa ei saa käyttää ilmaisua takuu, jos luvattu takuu ei merkitse kuluttajille mitään sellaista etua, jota he eivät saisi jo suoraan lain nojalla (esim. ratkaisut 1999:17, 1997:8, 1995:14 ja 1989:10).

Myös hallituksen esityksessä KSL:n 5 luvun säännösten muuttamiseksi ym. (360/1992) sanotaan, että takuuksi nimitettyjen sopimusehtojen tulee merkitä ostajalle lisäetua lain säännöksiin verrattuna. Hallituksen esityksen mukaan nimitys takuu on omiaan aikaansaamaan kuluttajissa erityisiä odotuksia tavaran laadun ja sen hankintaan liittyvän oikeussuojan suhteen (s. 59).

KSL:n säännösten mukainen takuu sisältää mm. tuotteen korjausvelvoitteen. Myyjällä on myös KSL:n 5 luvun säännösten säätämän virhevastuun perusteella velvollisuus korjata tuote kustannuksellaan, eikä myyjä voi takuun antamalla syrjäyttää laista johtuvia velvollisuuksiaan. Myyjän antaman takuun piiriin kuuluvan korjauksen on oltava maksuton kuluttajalle. Myös edellä mainitun direktiivin määritelmä takuusta edellyttää, että takuu on ilman lisäkorvausta kuluttajalle annettava sitoumus (1999/44/EY, 1 art).

Tavarassa olevan virheen seuraamukset määräytyvät lain säännösten mukaan, jollei takuuehtoihin sisälly erityisiä ostajan kannalta edullisempia määräyksiä. Koska takuu tai muu vastaava sitoumus ei rajoita niitä oikeuksia, jotka ostajalla lain mukaan on virheen perusteella, takuuajan päättyminen ei merkitse virhevastuun lakkaamista, vaan vastuu takuuajan päättymisen jälkeen ilmenevistä virheistä määräytyy lain säännösten mukaan. Näin on todettu myös edellä mainitussa hallituksen esityksessä (360/1992 s. 6061).

Markkinatuomioistuin on ratkaisussa 1981:20 katsonut, että nimityksen takuu käyttäminen maksullisesta korjaus- ja huoltosopimuksesta on kuluttajien kannalta sopimatonta. Ratkaisun perustelujen mukaan nimityksen takuu käyttäminen sanotunlaisesta sopimuksesta on "takuu" käsitteen vastaista ja voi antaa kuluttajalle harhaanjohtavan kuvan sopimuksen oikeudellisesta luonteesta ja merkityksestä. Ratkaisuissa 1983:2 ja 1983:12 markkinatuomioistuin on katsonut, että omavastuuehdon kytkeminen takuuseen on kuluttajien kannalta sopimatonta.

Yhtiön kuluttajille tarjoaman, "jatkotakuuksi" nimitetyn palvelun sisältönä on, että Electrolux konsernin markkinoiman kodinkoneen ostaja saa takuuajan päätyttyä alkavaksi kolmen vuoden ajaksi ostaa 200 markalla korjaustai huoltopalvelun, suorittamalla 100 markan omavastuu hinnan jokaisesta korjaus- tai huoltokerrasta. Kysymyksessä on maksullinen korjaus- tai huoltopalvelu, jota on tarjottu kuluttajille takuuajan päättymisen jälkeiseksi ajaksi. Käsitteeseen "takuu" kuuluu, että sitä koskeva myyjän tai tuottajan kuluttajalle antama sitoumus on kuluttajalle vastikkeeton. Sanan takuu käyttäminen maksullisesta korjaus- tai muusta vastaavasta palvelusta on omiaan hämärtämään käsitteen "takuu" merkitystä kuluttajan kannalta. Nimityksen "jatkotakuu" käyttäminen tarjotusta maksullisesta palvelusta ei näin ollen ole antanut oikeaa kuvaa sanotusta palvelusta.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että yhtiö on käyttämällä markkinoinnissaan sanan "takuu" sisältävää nimitystä sellaisesta järjestelmästä, jossa kuluttajalle tarjotaan normaalin takuuajan jälkeen alkavaa jatkuvaa vastikkeellista korjaus- tai muuta vastaavaa palvelua, menetellyt markkinoinnissaan kuluttajien kannalta sopimattomasti.

2. Markkinatuomioistuin on ratkaisuissaan 1983:2 ja 1983:12 kieltänyt käyttämästä kuluttajien kanssa tehtävissä, takuuta koskevissa sopimuksissa sopimusehtoa, jonka mukaan kuluttajan on maksettava korjauksista omavastuuosuus. Ratkaisujen perusteluissa todettiin KSL:n 5 luvun säännösten edellyttävän, että takuuaikana tavarassa ilmenevät viat korjataan myyjän kustannuksella.

KSL:n 5 luvun säännökset kuluttajan oikeuksista tavaran virhetilanteissa ovat pakottavia siten, ettei niistä voi poiketa kuluttajan vahingoksi. Sanottujen säännösten mukaan takuu tai muu vastaavanlainen sitoumus ei rajoita kuluttajan suojaksi säädettyä myyjän virhevastuuta. Myös edellä mainitussa EY:n direktiivissä (1999/44/EY) on katsottu, että myyjän tai valmistajan antama takuu ei saa rajoittaa ostajan lainmukaisia oikeuksia. Direktiivin mukaan ostajan on saatava tavara sopimuksen mukaiseksi eli virheettömäksi vastikkeetta. Samoin direktiivissä on säädetty, että myyjän tai tuottajan antamasta takuusta ei saa periä vastiketta.

Kuluttajalla on KSL:n 5 luvun virhesäännösten nojalla oikeus saada tavarassa ostohetkellä oleva virhe korjatuksi myyjän kustannuksella vastikkeetta, vaikka virhe ilmenisikin vasta myöhemmin. Jos kuluttaja suorittaa omavastuumaksun tai muun vastikkeen tavaran korjaustoi menpiteestä, se saattaa johtaa siihen, että kuluttaja joutuu maksamaan sellaisesta toimenpiteestä, joka myyjän tulisi tehdä kustannuksellaan lakisääteisen virhevastuun perusteella. Omavastuuosuuden tai muun vastikkeen periminen kuluttajalta takuuehdoksi nimitetyn sopimusehdon perusteella saattaa siten johtaa siihen, että kuluttajan suojaksi säädetty pakottava oikeus ei toteudu.

Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että yhtiön käyttämä takuuta koskeva sopimusehto, jonka mukaan kuluttajan on maksettava omavastuuosuus suoritetusta huolto- tai korjaustoimenpiteestä, on ollut kuluttajien kannalta kohtuuton.

Markkinatuomioistuin katsoo, että yhtiölle ei ole tarpeen myöntää ylimenoaikaa tässä päätöksessä määrättyjen kieltojen noudattamiseksi.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin kieltää Oy Electrolux Kotitalouskoneet Ab:tä viidensadantuhannen (500.000) markan sakon uhalla

1. KSL:n 2 luvun 1 ja 7 §:n nojalla käyttämästä markkinoinnissaan nimitystä "jatkotakuu" tai muuta sanan takuu sisältävää ilmaisua sellaisesta järjestelmästä, jossa kuluttaja saa normaalin takuuajan jälkeen jatkuvan vastikkeellisen huolto- tai korjaussopimuksen, sekä

2. KSL:n 3 luvun 1 ja 2 §:n nojalla käyttämästä sellaista takuuta koskevaa sopimusehtoa, jossa kuluttajan on maksettava omavastuuosuus suoritetusta huolto- tai korjaustoimenpiteestä.

Kieltoja on noudatettava heti.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Häyhä, Henriksson, Kivipato, Maijala, Paloranta ja Sario