17.2.1999

KULUTTAJAASIAMIEHEN VAATIMUKSET

KA on vaatinut, että Optifix Oy:tä kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun 1, 2, 5 ja 7 §:n nojalla sakon uhalla kielletään

1. markkinoimasta kuluttajille silmälääkäripalveluita, jollei yhtiöllä ole yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettua lääninhallituksen lupaa terveydenhuollon palvelujen antamiseen,

2. järjestämästä kuluttajiin kohdistuvassa silmälääkäripalveluiden markkinoinnissa markkinointiarpajaisia, joissa palkintona on ilmainen yhden tai kahden silmän Excimerlaser leikkaus, ja

3. järjestämästä kuluttajiin kohdistuvassa silmälääkäripalvelujen markkinoinnissa markkinointiarpajaisia, joissa ilmaiseksi luvatun palkinnon saajalta edellytetään maksullisten silmälääkäripalvelujen käyttämistä tai muuta vastiketta ennen kuin hän voi palkintonsa käyttää.

KA on vaatinut, että 1 kohdassa vaadittu kielto määrätään KSL:n 2 luvun 8 §:n nojalla väliaikaisesti heti, siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen ratkaisu.

Optifix Oy markkinoi tammikuussa 1999 silmälääkäripalveluja useilla Helsingin Sanomissa olleilla lehti-ilmoituksilla, joissa kerrottiin Excimer-laser silmäleikkauksesta mm. seuraavasti: "Oletko ajatellut kuinka helppoa elämä olisi ilman näköä haittaavia silmälaseja. Vaikka huurteisista silmälaseista on näkyvää haittaa, turha niiden kanssa on vetistellä. Optifix auttaa pääsemään kertaheitolla eroon näköä haittaavista silmälaseista. Excimer-laser kirkastaa katseesi Suomen nykyaikaisimmalla silmäklinikalla. Alan parhaat asiantuntijat korjaavat silmien hajataittovirheet, liki- ja kaukonäköisyyden Excimer-laserilla kivuttomasti ja nopeasti. Varsinainen toimenpide kestää alle minuutin, etkä sen jälkeen tarvitse enää silmälaseja. Excimer-laser - nopea ja turvallinen." Lehti-ilmoituksissa kehotetaan lisäksi: "tilaa heti aika niin kohta näet kaiken uusin silmin" ja niissä kerrotaan, että tiedustelut ja ajanvaraus arkisin klo 10-17 ilmaisesta palvelunumerostamme 0800-194-195. Meille on mahdollista päästä myös heti ilman ajanvarausta. Soita vain ovikelloa." Tällaisia ilmaisuja on käytetty lehti-ilmoituksissa 12.1., 19.1. ja 25.1.1999.

Lehti-ilmoituksissa on ollut myös kuponki, jonka täyttämällä voi osallistua arvontaan, jossa "ensimmäisenä palkintona on molempien silmien Excimer-laser leikkaus ilmaiseksi ja toisena palkintona 500:lle yhden silm n Excimer-leikkaus ilmaiseksi". Arvontaa markkinoidaan seuraavasti: "501 ilmaista Excimer-laser leikkausta!" ja "voita itsellesi "uudet silmät" ilmaiseksi". Arvontakupongissa kysytään mm., että onko arvontaan osallistuja kiinnostunut Excimer-laser toimenpiteestä ja paljonko hän on valmis siitä maksamaan.

KA kehotti kirjeellään 28.1.1999 yhtiötä luopumaan välittömästi markkinoinnista, jossa yhtiön järjestämien markkinointiarpajaisten palkintona arvotaan ilmaisia yhden tai kahden silmän Excimer-laser leikkauksia. Lisäksi KA:n kirjeessä katsottiin, että yhtiön markkinoinnissa annetaan sopimattomasti vaikutelma, että leikkauksen onnistunut lopputulos voidaan aina taata, että potilaan ei leikkauksen jälkeen tarvitse enää käyttää silmälaseja ja että leikkaus on riskitön ja vailla haitta- tai sivuvaikutuksia. KA kehotti yhtiötä palauttamaan kirjeen liitteenä olleen sitoumuksen allekirjoitettuna 8.2.1999 mennessä.

Kirjeen lähettämisen jälkeen yhtiö jatkoi entisenlaista markkinointiaan lehti-ilmoituksilla 6.2. ja 8.2.1999. Yhtiö antoi 8.2.1999 KA:lle yllä mainitun kirjallisen sitoumuksen siten muutettuna, että sitoumukseen oli lisätty seuraava kohta: "Kaikki uusi mainontamme on tämän sitoumuksen mukaista. Vanhat mainospohjat poistuvat lehdistä viimeistään 14.2.1999." Yhtiö julkaisi 9.2.1999 Helsingin Sanomissa jonkin verran aiemmasta poikkeavan lehti-ilmoituksen, jossa kuitenkin edelleen markkinoitiin arvontaa, jonka palkintoina ilmoitettiin olevan "500 ilmaista toisen silmän Excimer-laser toimenpidettä". Osallistumisaika arvontaan päättyi mainoksen mukaan 28.2.1999. Yhtiön sitoumuksessaan ilmoittaman takarajan 15.2.1999 jälkeenkin yhtiö on jatkanut markkinointia, jossa se ilmoittaa arpovansa 500 toisen silmän Excimer-laser toimenpidettä (internet-mainos 24.2.1999 osoitteessa www.mtv3/tekstikanava/195).

Yhtiötä koskevissa sanomalehtiartikkeleissa on tullut esiin, ettei yhtiöllä ole laissa vaadittavaa lupaa yksityisten terveydenhuoltopalvelujen antamiseen. Etelä.-Suomen lääninhallitus on tammikuussa 1999 hylännyt yhtiön lupahakemuksen sillä perusteella, ettei yhtiö ole nimennyt toiminnasta vastaavaa lääkäriä (Hufvudstadsbladet 30.1.1999). Kuluttajavirastosta tiedusteltiin yhtiöltä telefaxilla 9.2.1999 mm. sitä, onko yhtiöllä lääninhallituksen toimilupa silmälääkäritoiminnan harjoittamista varten ja keitä ovat nimeltään asemalla työskentelevät silmälääkärit. Vastaus kehotettiin toimittamaan kuluttajavirastoon 12.2.1999 mennessä. Yhtiö ei ole kyseiseen tiedusteluun vastannut. Etelä-Suomen lääninhallituksesta lääninlääkäri kertoi 18.2.1999 puhelimitse, että Optifix Oy:lle ei ole myönnetty toimilupaa eikä lupahakemusta ole myöskään vireillä.

Markkinatuomioistuimen 5.3.1999 Optifix Oy:lle määräämän väliaikaisen kiellon jälkeen yhtiö tiedusteli puhelimitse kuluttajavirastosta mahdollisuuksia markkinoinnissa luvattujen voittojen jakamiseen. Sinänsä KSL ei aseta esteitä sille, että arvonnan voittajat saavat palkintonsa asianmukaisella tavalla. Kevään 1999 kuluessa yhtiö on luovuttanut Excimer-laitteensa Tikkurilan Näkökeskus Ky:lle ja arvonnassa voittaneille on lähetetty ilmoitus voitosta Optifix Oy:n kirjeellä, joka on otsikoitu: "Onneksi Olkoon. Kirjeen pääsanomana on "Olet voittanut ilmaisen toisen silmän Excimer-silmälaser toimenpiteen!" Lisäksi kirjeessä ilmoitetaan, että toimenpide tehdään Tikkurilan Näkökeskuksessa ja kehotetaan kuluttajia palauttamaan kirjeen alaosassa oleva kuponki Tikkurilan Näkökeskukselle. Kupongin alaosassa ilmoitetaan, että molempien silmien yhteinen esitutkimus maksaa 1100 markkaa, josta Kela korvaa osan. Palautettuaan kupongin kuluttajat ovat saaneet Tikkurilan Näkökeskukselta vahvistuksen ajanvarauksesta ja arvosetelin, jolla voi maksaa toisen silmän Excimer-laser toimenpiteen. Tämän jälkeen Tikkurilan Näkökeskus on ilmoittanut kuluttajille joko puhelimessa varattua aikaa muutettaessa tai kun kuluttaja on jo saapunut esitutkimukseen, että kuluttajalta peritään ensin maksu yhden silmän leikkauksesta ja arvoseteli kelpaa maksuksi vasta toisen silmän leikkaukseen.

1. Optifix Oy aloitti tammikuussa 1999 näyttävän markkinointikampanjan, jossa yhtiö useilla lehti-ilmoituksilla kertoi tekevänsä silmien hajataittovirheitä sekä liki- ja kaukonäköisyyttä korjaavia Excimer-laser silmäleikkauksia. Lehti-ilmoittelun lisäksi yhtiö on markkinoinut silmälääkäripalveluja myös internet-sivuillaan www.optifix.com. Mainonnassa kerrotaan, että yhtiön palveluksessa on "alan parhaat" ja "kokeneet asiantuntijat" sekä että "lääkäreillämme on vuosien kokemus". Kuluttajille annetaan markkinoinnissa vaikutelma, että kyse on täysin toiminnassa olevasta silmälääkäriasemasta., joka ottaa potilaita vastaan normaaliin tapaan. Tätä vaikutelmaa tukevat myös yhtiön lehti-ilmoituksissa olevat maininnat siitä, että yhtiön palvelunumero ottaa vastaan ajanvarauksia leikkaukseen sekä että "meille on mahdollista päästä myös heti ilman ajanvarausta. Soita vain ovikelloa."

Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) 4 §:n mukaan palvelujen tuottajalla on oltava lääninhallituksen lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Lain 3 §:ssä on säädetty luvan myöntämisen edellytyksistä. Lainkohdan mukaan terveydenhuollon palveluja annettaessa on oltava asianmukaiset tilat ja laitteet sekä toiminnan edellyttämä henkilökunta. Lisäksi toiminnan on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus. Lain 5 :n mukaan palvelujen tuottajalla tulee olla lääninhallituksen hyväksymä terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja.

KSL:n 2 luvun 1 §:n 1 mom:n mukaan markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Lain 2 luvun 2 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.

Optifix Oy:llä ei ole lääninhallituksen lupaa terveydenhuollon palvelujen antamiseen eikä sillä myöskään ole laissa vaadittua lääninhallituksen hyväksymää vastaavaa johtajaa. Tästä huolimatta yhtiö on jatkanut silmälääkäripalvelujen markkinointiaan ja antanut kuluttajille vaikutelman, että silmälääkäriasema on toiminnassa ja ottaa ajanvarauksia sekä potilaita vastaan normaaliin tapaan. Markkinoinnissa kerrotaan, että silmäleikkaukseen voi päästä jopa heti ilman ajanvaraustakin. Kuluttajan kannalta totuudenvastaisten tietojen antaminen leikkausten suorittamisesta merkitsee sitä, että he eivät pääse leikkaukseen ennalta aikomaansa tai varaamanaan ajankohtana. Luonnollisesti turhista yhteydenotoista ja ajanvarauksista aiheutuu myös runsaasti haittaa ja vaivaa sekä tarpeettomia kuluja kuluttajille. Yhtiön menettelyn sopimattomuutta korostaa se, että kyse on terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisesta, miltä elinkeinonalalta on kuluttajien terveyteen liittyvät näkökohdat huomioon ottaen voitava edellyttää tavanomaistakin. suurempaa luotettavuutta ja annettujen tietojen paikkansapitävyyttä. Myös lainsäätäjä on asettanut terveydenhuollon palvelut erityisasemaan säätämällä toiminnan harjoittamisen luvanvaraiseksi.

Yhtiö on menetellyt kuluttajien kannalta sopimattomasti markkinoidessaan silmälääkäripalveluita ilman, että yhtiöllä on lain edellyttämää lääninhallituksen lupaa toimintansa harjoittamiseen. Luvan ja asianmukaisen henkilöstön puuttuessa yhtiöllä ei ole oikeutta antaa kuluttajille terveydenhuollon palveluja toisin kuin yhtiö markkinoinnissaan antaa ymmärtää. Yhtiön toimiala ja markkinoinnin laajuus huomioon ottaen KA pitää tarpeellisena, että kielto tämän vaatimuskohdan perusteella annetaan myös väliaikaisena, kunnes lopullinen päätös asiassa on tehty.

2. Optifix Oy:n lehti-ilmoituksissa markkinoidaan arvontaa, jossa on voittoina "501 ilmaista Excimer-laser leikkausta". Arvontakupongissa luvataan "voita itsellesi "uudet silmät" ilmaiseksi" ja kupongissa kerrotaan, että arvonnassa ensimmäisenä palkintona on molempien silmien Excimer-laser leikkaus ilmaiseksi ja toisena palkintona 500:lle yhden silmän Excimer-leikkaus ilmaiseksi. Joissakin mainoksissa palkintoina on ollut "500 ilmaista toisen silmän Excimer-laser toimenpidettä". Yhtiö on jatkanut arvontaa koskevaa markkinointiaan senkin jälkeen, kun yhtiö on KA:lle ilmoittanut lopettavansa kyseisen markkinoinnin.

Markkinointiarpajaiset, joissa voittoina käytetään erilaisia raha- ja tuotepalkintoja, ovat nykyisin yleisiä monien kulutushyödykkeiden, mm. lehtien ja päivittäistavaroiden markkinoinnissa. KSL ei aseta arpajaisten käytölle yleensä estettä, kunhan lain 2 luvun 6 §:ssä oleva vaatimus vastikkeettomasta osallistumisvaihtoehdosta täyttyy. Terveydenhuolto- ja lääkäripalveluiden markkinointiin "tavanomaiset" markkinointimenetelmät eivät kuitenkaan välttämättä sovellu, vaan näiden palveluiden markkinoinnissa on ensisijaisesti otettava huomioon se, mitä vaikutuksia markkinoinnilla on kuluttajien terveyden kannalta. Tästä näkökulmasta markkinointia, jossa silmälääkärikeskus arpoo "ilmaisia leikkauksia", ei voida pitää hyvän tavan mukaisena.

Silmäleikkauksiin liittyy muiden leikkausten tapaan aina riskejä ja haittavaikutuksia, joita potilaan on syytä ottaa huomioon harkitessaan leikkaukseen menemistä. Markkinointi, jossa houkuttimena käytetään lupausta arpoa ilmaisia leikkauksia, on omiaan heikentämään kuluttajien mahdollisuuksia tehdä järkiperäinen päätös siitä, onko leikkaus hänen osaltaan tarpeellinen vai olisiko jokin muu hoitomuoto lääketieteelliseltä kannalta perustellumpi. Myös hoitavan lääkärin tulee arvioida leikkauksen tarve yksilöllisesti kunkin potilaan osalta eikä suorittaa leikkausta potilaan saaman arpajaisvoiton perusteella.

Arvioitaessa sitä, onko ilmaisten leikkausten arpominen hyvän tavan mukaista terveydenhuoltopalvelujen markkinoinnissa voidaan huomiota kiinnittää myös alan omiin markkinointia koskeviin ohjeisiin. Suomen Lääkäriliiton laatimissa lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskevissa ilmoitteluohjeissa todetaan mm., että "ilmoittelun tulee olla asiallista, luotettavaa ja hyvän tavan mukaista", "ilmoittelulla ei tule luoda tarpeetonta terveydenhuoltopalvelujen kysyntää" sekä "erilaisten kylkiäisten ja lisäetujen liittäminen tarjottuihin lääkärinpalveluksiin on kiellettyä". Suomen Lääkärilehden numerossa 4/99 olleessa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaan artikkelissa todetaan mm. seuraavaa: "Leikkauksien tarjoaminen arpajaisvoittoina antaa väärän kuvan sekä lääkärinammatista että leikkauksien luonteesta. Lääkärin tehtävänä on arvioida potilaan terveydentila ja hoidon tarve ja vasta tämän perusteella määritellä hoito. Yleisölle ei tule antaa sellaista vaikutelmaa, että leikkauksia voidaan jaella kuin arpajaisvoittoja. Kaikkien leikkauksien tulee perustua yksilölliseen harkintaan. Niihin sisältyy aina komplikaatioriski, eivätkä kaikki leikkaukset onnistu."

3. KSL:n 2 luvun 5 §:ssä kielletään lupaamasta markkinoinnissa sellaista sattumanvaraista etua, jonka saaminen edellyttää vastiketta, kulutushyödykkeen ostamista tai ostotarjouksen tekemistä. Hallituksen esityksessä kuluttajansuojalainsäädännöksi (HE 8/1977) on lausuttu, että kyseisen säännöksen tarkoituksena on estää sellaisten palkintokilpailujen ja arpajaisten sekä niihin verrattavien järjestelyjen käyttäminen markkinoinnissa, jotka ovat omiaan johtamaan niiden vuoksi hyödykkeen hankkimiseen tai johtavat kuluttajia harhaan.

Kuluttaja on yhtiön lehti-ilmoituksen perusteella osallistunut markkinointiarpajaisiin, joissa hänelle on luvattu ilmainen yhden silmän Excimer-silmälaser toimenpide. Voitosta kuluttajalle on ilmoitettu nimellä osoitetulla kirjeellä, joka on otsikoitu "Onneksi Olkoon". Edelleen kirjeessä on ilmoitettu: "Olet voittanut ilmaisen toisen silmän Excimer-silmälaser toimenpiteen!" Kirjeessä jatketaan edellä selostettua markkinointia. Kuluttajien kannalta voidaan pitää sopimattomana sitä, että toimenpiteen todetaan edelleen olevan ilmainen, kun tosiasiassa kuluttaja joutuu maksamaan vähintään esitutkimuksesta. Sopimattomana voidaan pitää myös sitä, että esitutkimuksen hinta kerrotaan pienellä kirjainkoolla lomakkeen alareunassa.

Yhtiön lehti-ilmoituksessa maksullisesta esitutkimuksesta ei mainita mitään. Voidakseen käyttää arvonnassa voittamansa palkinnon kuluttajan on maksettava esitutkimuksesta. Esitutkimuksessa arvioidaan kuluttajan soveltuvuus leikkaukseen. Tutkimus on sinänsä tarpeellinen, mutta elinkeinonharjoittaja voi itse ratkaista sisällyttääkö tutkimuksen hinnan leikkauksen hintaan vai periikö siitä eri maksun. Edelleen kuluttajilta on edellytetty lisävastiketta ja vaadittu ensin maksua yhden silmän Excimer-silmälaser toimenpiteestä ennen kuin kuluttaja voisi käyttää arvontavoittona saamansa arvosetelin. Palkinto ei siis ole ollut ilmainen eikä arvontaan osallistuminen ole ollut vastikkeetonta, koska kuluttaja ei voi käyttää arvontavoittoaan ilman vastiketta.

Yhtiö on järjestämällä markkinointiarpajaisten voittojen jaon siten, että kuluttajilta edellytetään maksullista esitutkimusta ja maksullista myös toisen silmän Excimer-silmälaser leikkausta ennen kuin hän voi käyttää h nelle luvatun ilmaisen palkinnon, rikkoo KSL:n 2 luvun 1 ja 5 §:ää.

OPTIFIX OY:N VASTAUS

Optifix Oy on kiistänyt menettelynsä olevan KSL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

Optifix Oy:n alkuperäinen aikomus oli harjoittaa yhteistoimintaa kahden silmälääkärin kanssa, jotka aikaisemmin toimivat Kuopion Silmälaser Oy nimisessä yhtiössä. Optifix Oy:n ja Kuopion Silmälaser Oy:n välisten neuvottelujen ollessa jo pitkällä Optifix Oy käynnisti markkinointitoimenpiteet. Näin syntyivät myös nyt KA:n vireille panemassa jutussa esitetyt markkinointiaineistot. Yhteistyä Kuopion Silmälaser Oy:n kanssa kariutui kuitenkin pian markkinoinnin käynnistyttyä. Yhteistyöhanke oli kuitenkin jo niin pitkällä, että leikkaustoimintaa varten hankitut tilat oli vuokrattu ja kalustettu sekä muutoinkin varustettu siten, että ne olivat myös kaupungin terveysviranomaisten hyväksymät. Sen lisäksi Optifix Oy oli hankkinut kalliin, liki 2 miljoonaa markkaa maksavan Excimer-laitteen. Optifix Oy:n hakema toimilupa oli perustettu siihen, ett toinen edellä mainituista kahdesta silmäkirurgista oli antanut suostumuksensa vastaavan lääkärin tehtävään, jota toimilupa edellytti. Koska hänen kotipaikkansa tuossa vaiheessa oli Rovaniemi eikä Helsinki, lääkintöhallitus hylkäsi toimilupahakemuksen.

Kun markkinointitoimet oli jo käynnistetty silloin, kun Optifix Oy:n ja Kuopion Silmälaser Oy:n yhteistyöhanke kariutui, jäi Optifix Oy:n ainoaksi vaihtoehdoksi etsiä itselleen uusi yhteistyökumppani, jollaiseksi markkinatiedustelujen jälkeen valittiin Tikkurilan Näkökeskus. Sen toimiluvat ovat kunnossa ja se on täyttänyt kaikki velvollisuutensa niin Optifix Oy:tä kuin potilaitaankin kohtaan. Tikkurilan Näkökeskus Oy osti Optifix Oy:ltä sen omistaman leikkauslaitteiston ja sitoutui hoitamaan Optifix Oy:n markkinoinnissa potilaille annetut sitoumukset arpajaisvoittoineen. Optifix Oy:n harjoittama myynninedistämistoiminta ja asiakashankinta koitui Tikkurilan Näkökeskus Oy:n hyväksi, joka on varsinainen terveydenhuoltopalvelujen tuottaja ja jolla on tarvittava toimilupa. Optifix Oy kärsi tappionaan aiempien investointiensa epäonnistumisen. Optifix Oy:n harjoittama liiketoiminta ei ole miltään osin ollut lain määrittelemällä tavalla terveydenhuoltopalvelujen tuottamista. Optifix Oy ei harjoita silmälääketieteeseen liittyvää toimintaa. KA:n väitteet siitä, että Optifix Oy harjoittaisi luvanvaraista liiketoimintaa ilman lupaa, ovat perusteettomia. Vastaaja ei ole sellainen yritys, joka toteutuneella toimintakonseptilla tarvitsisi lääninhallituksen lupaa tai jolle sellaista edes voitaisiin myöntää.

KA on itsekin todennut vastikkeettomien markkinointiarpajaisten olevan hyvin yleisiä nykypäivän myynninedistämisessä. On sinänsä hyväksyttävä lähtökohta, että kaikkien markkinointiarpajaisten tarkoituksena on edistää myyntiä ja niiden kannattavuus perustuu yleensä tarkkoihin kustannus-hyöty -analyyseihin. Perusteettomaksi on jäänyt väite siitä, miksi "tavanomaisetä markkinointimenetelmät eivät soveltuisi terveydenhuoltopalvelujen markkinoimiseen. KA on todennut, että näiden palvelujen markkinoinnissa olisi otettava ensisijaisesti huomioon se, mitä vaikutuksia markkinoinnilla on kuluttajien terveyden kannalta. Tästä näkökulmasta ilmaisten leikkausten arpomista ei olisi pidettävä hyvän tavan mukaisena.Mainittu väite on käsittämätön. Ensiksikään vastaajan markkinoinnilla ei tiettävästi ole ollut mitään vaikutusta kuluttajien terveyteen. Yleisen elämänkokemuksen valossakin tuntuu kovin epäuskottavalta, että terveydenhuoltopalvelujen näkyvä markkinointi ainakaan heikentäisi kuluttajien terveyttä. Sitä markkinoinnin perimmäistä tarkoitusta, että kuluttaja aktivoidaan havaitsemaan hänellä oleva tarve, ei voida missään tapauksessa pitää hyvän tavan vastaisena. Vielä vähemmän hyvän tavan vastaista on se, että arvonnassa voittaneiden kuluttajien tarve luvataan tyydyttää ilmaiseksi.

Outo on myös KA:n väite siitä, että vastaajan markkinointi olisi heikentänyt kuluttajien mahdollisuuksia tehdä järkiperäinen päätös siitä, onko leikkaus hänen osaltaan tarpeellinen tai olisiko jokin muu hoitomuoto parempi. Markkinoinnin tarkoituksenahan on vaikuttaa kuluttajiin ja aikaansaada heissä positiivisia ajatuksia, jotta kuluttaja saataisiin tekemään ostopäätös. Jos tähän päämäärään pyrittäisiin epäasiallisin vaikuttimin, voisi kritiikki olla aiheellista. Vastaajan mainonta on ollut kuitenkin täysin asiallista. Tuskin kukaan, jolla on näköongelmia, on ryhtynyt mainonnan vuoksi hankkiutumaan laserleikkaukseen. On selvää, että arpajaisvoitoista huolimatta hoitomenetelmän yksilöllinen soveltuvuus arvioidaan ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Hoidon yhteydessä asiakkaalle, olipa hän voittanut arpajaisissa vai ei, annetaan kattava selvitys operaatioon liittyvistä riskeistä. Markkinointi on ollut myös sopusoinnussa Suomen Lääkäriliiton laatimien lääkäripalveluja koskevien ilmoitteluohjeiden kanssa.

KA:n vaatimuksen mukaan vastaajaa pitäisi kieltää järjestämästä arpajaisia, joissa ilmaiseksi luvatun palkinnon saajalta edellytetään maksullisten palvelujen käyttämistä ennen kuin palkinnon voi käyttää. Vaatimus perustuu arpajaisissa voittaneille kuluttajille lähetettyyn kirjeeseen, jossa on luvattu toisen silmän ilmainen leikkaustoimenpide sen jälkeen, kun maksullinen esitutkimus on tehty. KA on kertonut Tikkurilan Näkökeskuksen ilmoittaneen kuluttajille kuitenkin puhelimitse tai jo toimenpiteisiin saapuneille potilaille, että arpajaisvoittona saatu arvoseteli kelpaisikin maksuksi vasta toiseen (ei ensimmäiseen) silmäleikkaukseen. Lääketieteellisesti on mahdotonta ryhtyä silmälaserleikkaukseen ennen kuin esitutkimus on tehty. Leikkausta ei voida tehdä henkilölle, jolle se ei lääketieteellisesti sovellu. Vaikka leikkaukset osoittautuvat vain harvoin potilaille sopimattomaksi, asianlaita on kuitenkin välttämätöntä tarkastaa ennen leikkaukseen ryhtymist . Esitutkimuksesta veloitetun hinnan suorittaminen on välttämätöntä kaikille niille, jotka haluavat selvittää mahdollisuutensa leikkaukseen. Esitutkimuksesta veloitetaan kaikissa näkökeskuksissa eri hinta. Tässä valossa toisen silmäleikkauksen saaminen ilmaiseksi ja siitä koituva 7.500 markan säästö ei maksullisesta esitutkimuksesta huolimatta voi olla kuluttajan edun vastainen asia.

Kuluttajan kannalta lienee samantekevää, kumman silmän leikkauksen - ensimmäisen vaiko toisen - hän saa ilmaiseksi. Ellei (harvinaisia) komplikaatioita ilmene, ei kuluttaja voi jättää toista silmää leikkauttamatta. Mainoksia laadittaessa ei ollut tällaista asiaa pohdittu. Selvänä pidettiin, että mahdollisia komplikaatioita lukuunottamatta asiakas ostaa kuitenkin myös toisen silmäleikkauksen. Vain harvoin on käytännössä sattunut tapauksia, joissa toinen silmä ei ole tarvinnut leikkausta. Jos kuluttaja leikkauttaisi vain toisen silmän ja ilmoittaisi sitten, ettei hänellä ole varaa toisen silmän leikkaukseen, joutuisi yhteiskunta mahdollisesti huolehtimaan toisen silmän leikkauksesta. Myöskään lain valossa ei liene oikein, että kuluttaja voisi käydä poimimassa "ilmaisen silmän leikkauksen" Tikkurilan Näkökeskuksessa ja teettää maksullisen toisen silmän leikkauksen jossain muualla tai jättää sen terveytensä uhallakin kokonaan teettämättä. Tikkurilan Näkökeskuksen menettely on ymmärrettävää.

Väliaikaista kieltoa koskevaa vaatimusta on perusteltu sillä, että se olisi tarpeellinen ottaen huomioon yhtiön toimiala ja markkinoinnin laajuus. KA:n taholta on jäänyt perustelematta, minkä vuoksi vastaajan myynninedistämistoiminta mainostamalla ja hankkimalla asiakaskontakteja olisi toimintana sellaista, että siitä syystä kielto olisi määrättävä väliaikaisena. Markkinoinnin laajuus itsessään on täysin tyhjä peruste vaatia kieltoa väliaikaisena. Kun markkinointi on ollut täysin lakien ja vakiintuneen tavan mukaista, ei markkinoinnin laajuus yksistään ole mikään peruste vaatia toimintaa kielletyksi, ei väliaikaisena eikä lopullisena. KA ei ole myöskään perustellut, minkä vuoksi mahdollista kieltoa olisi tehostettava uhkasakolla.

VÄLIAIKAINEN KIELTO

Käsitellessään asiaa istunnossaan 5.3.1999 markkinatuomioistuin on KSL:n 2 luvun 1, 2, 7 ja 8 :n nojalla kieltänyt Optifix Oy:tä 300.000 markan sakon uhalla väliaikaisesti, siihen saakka, kunnes asiassa on annettu lopullinen ratkaisu, markkinoimasta kuluttajille silmälääkäripalveluita, jollei yhtiöllä ole yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettua lääninhallituksen lupaa terveydenhuollon palvelujen antamiseen.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Optifix Oy on Helsingin Sanomissa 12.1.1999 julkaistussa mainoksessa markkinoinut Excimer-laser silmäleikkauksia käyttämällä mm. seuraavia ilmaisuja: "Oletko ajatellut kuinka helppoa elämä olisi ilman näköä haittaavia silmälaseja. Vaikka huurteisista silmälaseista on näkyvää haittaa, turha niiden kanssa on vetistellä. Optifix auttaa pääsemään kertaheitolla eroon näköä haittaavista silmälaseista. Excimer-laser kirkastaa katseesi Suomen nykyaikaisimmalla silmäklinikalla. Alan parhaat asiantuntijat korjaavat silmien hajataittovirheet, liki- ja kaukonäköisyyden Excimer-laserilla kivuttomasti ja nopeasti. Varsinainen toimenpide kestää alle minuutin, etkä sen jälkeen tarvitse enää silmälaseja. ----- Tilaa aika niin kohta näet kaiken kuin uusin silmin." Vastaavanlaisia ilmaisuja on käytetty myös esim. 19.1. ja 28.1. sekä 8. ja 9. 2.1999 samassa lehdessä julkaistuissa mainoksissa. Mainoksissa on ollut yhtiön palvelupuhelinnumero, josta tiedustelut ja ajanvarauksen voi tehdä, sekä maininta "Meille on mahdollista päästä myös heti ilman ajanvarausta. Soita vain ovikelloa."

Yhtiön lehti-ilmoituksissa on myös sanottu: "501 ilmaista Excimer-laser leikkausta!" Mainoksissa olevan kupongin täyttämällä voi osallistua arvontaan, jossa "ensimmäisenä palkintona on molempien silmien Excimer-laser leikkaus ja toisena palkintona 500:lle yhden silmän Excimer-laser leikkaus ilmaiseksi". Mainoksissa on sanottu: "Voita itsellesi "uudet silmät" ilmaiseksi". Arvontakupongissa kysytään, onko arvontaan osallistuja kiinnostunut Excimer-laser toimenpiteestä ja paljonko hän on valmis siitä maksamaan.

Yhtiö on mainostanut silmälääkäripalvelujaan myös internet-sivuillaan mm. seuraavasti: "Vastaa postikortilla allaoleviin väittämiin. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 500 toisen silmän Excimer-laser toimenpidettä." Sen jälkeen on esitetty seuraavat kysymykset: "Excimer-laser on täysin riskitön? Excimer-laserin avulla pääsee 100 % eroon silmälaseista? Excimer-laserilla voi korjata likinäköä. Myös internet-sivuilla on ollut ilmoitus "Tiedustelut ja ajanvaraus" sekä puhelinnumero. Yhtiön internet-sivuilla on myös kerrottu, että yhtiön palveluksessa on "alan parhaat" ja "kokeneet asiantuntijat" sekä että "lääkäreillämme on vuosien kokemus". Internet-sivuilla kerrotaan: "Korjaamme silmien hajataittovirheet, liki- ja kaukonäköisyyden kivuttomasti ja nopeasti. Varsinainen toimenpide kestää alle minuutin, etkä sen jälkeen tarvitse enää silmälaseja."

Optifix Oy:lle markkinatuomioistuimen päätöksessä 5.3.1999 määrätyn väliaikaisen kiellon antamisen jälkeen yhtiö on myynyt Excimer-laser laitteensa Tikkurilan Näkökeskus Ky:lle. Optifix Oy on lähettänyt edellä selostetussa arvonnassa voittaneille kuluttajille kirjeen, jossa on ollut otsikko "Onneksi Olkoon!" Kirjeessä on ilmoitettu: "Olet voittanut ilmaisen toisen silmän Excimer-silmälaser toimenpiteen! (arvo 7.500 mk) Optifix Excimer-silmälaser arvonnassa" Kirjeessä ilmoitetaan, että toimenpide tehdään Tikkurilan Näkökeskuksessa ja kehotetaan palauttamaan kirjeen alaosassa oleva kuponki Tikkurilan Näkökeskukselle. Kupongissa kysytään mm. kuluttajan silmälasien vahvuutta ja mahdollisia silmäsairauksia ja -leikkauksia. Kupongin alaosassa ilmoitetaan pienellä tekstillä, että molempien silmien yhteinen esitutkimus maksaa 1.100 markkaa, josta Kela korvaa osan. Palautettuaan kupongin kuluttajat ovat saaneet Tikkurilan Näkökeskus Ky:ltä vahvistuksen ajanvarauksesta ja Optifixin nimellä varustetun "arvosetelin", jolla voi maksaa toisen silmän Excimer-laser toimenpiteen.

1. Markkinatuomioistuin toteaa, että terveydenhuoltopalveluja tarjoavalla yksityisellä elinkeinonharjoittajalla on oltava yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) edellytetty lupa antaa sanotunlaisia palveluja. Luvan myöntää lääninhallitus. Luvan myöntämisen ehtona on mm., että palvelujen antajalla on asianmukaiset tilat ja laitteet sekä toiminnan edellyttämä henkilökunta.

Vastaajayhtiön mainosten mukaan yhti n palveluksessa on "alan parhaat" ja "kokeneet asiantuntijat" ja yhtiön lääkäreillä on "vuosien kokemus". Mainoksissa on palvelunumero, josta voi varata ajan leikkaukseen. Mainosten mukaan vastaanotolle on mahdollista p st my s ilman ajanvarausta.

Vastaajayhtiö on markkinoinnissaan ilmoittamalla tiedustelu- ja ajanvarausnumeron sekä mm. edellä mainittuja ilmaisuja käyttäen antanut sellaisen kuvan, että yhtiöllä on toiminnassa oleva silmälääkäriasema, jossa otetaan normaaliin tapaan vastaan potilaita. Yhtiöllä ei ole kuitenkaan ollut edellä mainittua viranomaisen lupaa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Yhtiön markkinoinnista on siten syntynyt virheellinen kuva kuluttajille. Yhtiö on näin ollen menetellyt kuluttajien kannalta sopimattomasti markkinoidessaan silmälääkäripalveluja ilman, että yhtiöllä on lain edellyttämä lupa tällaisten palvelujen antamiseen.

2. Terveydenhuollon palveluissa on kysymys ihmisten terveydestä ja sairauksien hoidosta. Tällaisten palvelujen markkinoinnilta on edellytettävä asiallisuutta ja tavallista suurempaa luotettavuutta. Markkinoinnin menetelmien valinnassa on otettava huomioon tarjottujen palvelujen luonne ja tarkoitus. Myös alan omissa markkinointiohjeissa on edellytetty markkinoinnin olevan asiallista, luotettavaa ja hyvän tavan mukaista. Sanotuissa ohjeissa on mm. kielletty kylkiäisten ja lisäetujen liittäminen tarjottaviin lääkäripalveluihin.

Terveydenhuollon palvelujen antamiseen kuuluu, että palvelut perustuvat lääkärin suorittamaan tutkimukseen ja lääketieteelliseen arvioon tarvittavasta hoidosta. Hoitotoimenpiteitä ei voida suorittaa ilman kunkin kuluttajan kohdalla suoritettua yksilöllistä tutkimusta, jossa arvioidaan, millainen hoitomuoto on kulloinkin sopivin. Asiassa on käynyt ilmi, että vastaajayhtiön markkinoima Excimer-laser toimenpide ei sovellu kaikille ihmisille eikä sillä voi korjata kaikkia silmän taittovirheitä. Leikkausten lopputulokset vaihtelevat yksilöllisesti ja itse toimenpiteeseenkin liittyy usein riskejä ja haittavaikutuksia.

Yhti n markkinoinnissa on arvottu silmäleikkauksia korostamalla vaivattomuutta ja nopeutta sekä antamalla kuva, että ne sopivat kaikille, joilla on silmän taittovirhe. Leikkausten arpominen on ollut korostetussa asemassa yhtiön mainoksissa. Arvonnan kohteina olleet silmäleikkaukset ovat olleet useiden kuluttajien kannalta hinnaltaan huomattavia, ja ilmaiseksi luvatut leikkaukset ovat toimineet voimakkaana houkuttimena silmälääkäripalveluja tarvitseville kuluttajille.

Esillä olevassa markkinoinnissa esiteltyjen arpajaisten voitot, silmäleikkaukset ovat kuluttajien terveyteen vaikuttavia toimenpiteitä. Tällaisen markkinointikeinon voidaan katsoa kuluttajien kannalta vastaavan alan omissa markkinointiohjeissa kiellettyjä kylkiäisiä ja muita lisäetuja. Yhtiön markkinoimia arpajaisia ei voida pitää eettisesti hyväksyttävänä terveydenhuoltopalvelujen markkinointina. Yhtiön markkinoinnissa ei siten ole noudatettu sitä asiallisuutta, jota terveydenhuollon palvelujen markkinoinnilta on edellytettävä. Yhtiön markkinointi, jossa on luvattu arpoa silmäleikkauksia, on ollut hyvän tavan vastaista.

3. KSL:n 2 luvun 5 §:n mukaan markkinoinnissa ei saa luvata sattumanvaraista etua, jonka saaminen edellyttää vastiketta, kulutushyödykkeen ostamista tai ostotarjouksen tekemistä. Kuluttajansuojalainsäädännön esitöissä on lausuttu, että sanotun lainkohdan tarkoituksena on ollut sellaisten arvontojen estäminen, jotka ovat omiaan johtamaan niiden vuoksi hyödykkeen hankkimiseen tai johtavat kuluttajia harhaan.

Yhtiön lähettämässä kirjeessä on ilmoitettu kuluttajille "ilmaisesta" arvonnassa voitetusta Excimer-laser toimenpiteestä. Yhtiön kirjeen voidaan katsoa olevan edellä selostetun aikaisemman markkinoinnin jatkoa, jossa on kehotettu osallistumaan 500:lle kuluttajalle ilmaisen Excimer-laser leikkauksen käsittäviin markkinointiarpajaisiin. Kuluttajan on kuitenkin "ilmaiseksi" luvatun voiton saadakseen ollut maksettava esitutkimuksesta 1.100 markkaa. Yhtiön "arvosetelillä" on voinut maksaa toisen silmän leikkauksen. Mikäli molemmat silmät on leikattava, "arvoseteli" on kelvannut maksuksi vasta jälkimmäiseen leikkaukseen. Koska useimpien kuluttajien on esitetyn selvityksen mukaan leikkautettava molemmat silmät, kuluttajan on tällaisissa tapauksissa ensin ollut maksettava esitutkimuksesta veloitettavan 1.100 markan lisäksi toisen silmän leikkauksesta 7.500 markkaa.

Yhtiön kirjeen alaosassa on ollut pienikokoinen maininta esitutkimuksesta veloitettavasta 1.100 markan maksusta. "Ilmaisesta" toimenpiteestä kertova teksti on ollut huomattavasti selkeämmin merkittynä kirjeessä. Useilla kuluttajilla ei voida olettaa olevan silmäleikkausten hinnoista ainakaan kovin täsmällistä tietoa. Tietoa siit , että kuluttajan on "ilmaisen" toimenpiteen saadakseen maksettava ensin myös toisen silmän leikkauksesta veloitettava 7.500 markan maksu, ei ole selkeästi merkitty yhtiön kirjeeseen. Esitetyn selvityksen mukaan kuluttajille on aiheutunut väärinkäsityksiä siitä, että "arvosetelillä" ei ole voinutkaan maksaa ensimmäistä silmäleikkausta.

Yhtiön markkinointi, jossa markkinoitujen arvontojen voittojen jako on järjestetty siten, että kuluttajilta edellytetään voiton saadakseen maksullista esitutkimusta ja maksullista myös toisen silmän leikkausta ennen kuin hän voi saada hänelle luvatun ilmaisen palkinnon, on ollut KSL:n 2 luvun 5 §:n vastaista ja kuluttajien kannalta sopimatonta.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin kieltää KSL:n 2 luvun 1, 5 ja 7 §:n nojalla Optifix Oy:tä kolmensadantuhannen (300.000) markan sakon uhalla

1. markkinoimasta kuluttajille silmälääkäripalveluita, jollei yhtiöllä ole yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettua lääninhallituksen lupaa terveydenhuollon palvelujen antamiseen,

2. järjestämästä kuluttajiin kohdistuvassa silmälääkäripalveluiden markkinoinnissa markkinointiarpajaisia, joissa palkintona on ilmainen yhden tai kahden silmän Excimer-laser leikkaus, ja

3. järjestämästä kuluttajiin kohdistuvassa silmälääkäripalvelujen markkinoinnissa markkinointiarpajaisia, joissa ilmaiseksi luvatun palkinnon saajalta edellytetään maksullisten silmälääkäripalvelujen käyttämistä tai muuta vastiketta ennen kuin hän voi palkintonsa käyttää.

Kieltoja on noudatettava heti.

Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Häyhä, Henriksson, Kivipato, Kortekangas, Maijala, Paloranta ja Sario