MT:2000:019
- Asiasanat
- Hyvän liiketavan vastaisuus
- Tapausvuosi
- 2000
- Antopäivä
- Diaarinumero
- D:10/2000
Suomen Koiratutkat Oy vastaan Ultracom Oy. Telehallintokeskus oli se viranomainen, joka määräsi Suomessa käytettävien radiolaitteiden, mm. metsästystutkien lähetystaajuudet ja -tehot. Kansainvälisellä sopimuksella oli myös Suomelle varattu digitaalisia yleisradiolähetyksiä varten määrätyt taajuuskaistat. Nämä taajuuskaistat olivat lähellä sellaisia taajuusalueita, joilla mm. suomalaiset metsästystutkat toimivat, ja osittain menivät päällekkäin näiden taajuusalueiden kanssa. Telehallintokeskus oli useina vuosina 1990-luvun loppupuolella tiedotteissaan ilmoittanut tulossa olevien digitaalisten ääniyleisradiolähetysten (DAB) alkamisesta aiheutuvista pienteholaitteiden, mm. metsästystutkien taajuusalueisiin liittyvistä muutoksista. Telehallintokeskuksen tiedotteissa oli ilmoitettu, että taajuusväli 230-231 MHz oli osa yhteiseurooppalaista DAB-taajuuskaistaa, eikä sille enää sijoiteta uusia pienteholaitteita. Tiedotteissa oli varoitettu, että digitaaliset radiolähetykset saattavat aiheuttaa häiriöitä 230-231 MHz:n taajuusalueen laitteille. Telehallintokeskus oli määrännyt, että valmistajat voivat toimittaa myyntiin hyväksymismerkeillä varustettuja 230-231 MHz:n taajuusalueella toimivia laitteita 7.4.2001 asti, ja että jälleenmyyjät voivat tämän jälkeenkin myydä varastonsa loppuun. Valmistajien oli tilattava 230-231 MHz:n taajuusaluetta käyttäville metsästystutkille tarkoitetut hyväksymismerkit vuoden 1998 loppuun mennessä, ja laitteiden vaatimustenmukaisuus oli varmistettava vuoden 1997 loppuun mennessä. Telehallintokeskuksen määräyksessä oli todettu, että 230-231 MHz:n taajuusalueella toimivia metsästystutkia voi jatkossa edelleenkin käyttää, mutta tällä taajuuskaistalla saattaa alueellisesti esiintyä muiden radiojärjestelmien häiriöitä.
Vastaajan lehti-ilmoituksen mukaan 230-231 MHz:n taajuusalue poistuu metsästystutkakäytöstä. Ilmoituksessa oli kehotettu hankkimaan vastaajan markkinoima 433 MHz:n taajuusalueella toimiva metsästystutka, jonka käyttö on turvattu. Kun vastaajan ilmoitus oli julkaistu keväällä 2000, hakijan markkinoimia 230-231 MHz:n taajuusalueella toimivia metsästystutkia oli saanut valmistaa myyntiin vielä noin vuoden ajan, mikäli valmistaja oli hankkinut telehallintokeskukselta asianmukaiset hyväksymistarrat, ja laitteita sai käyttää niin pitkään kuin ne toimivat. Vastaajan ilmoituksessa ollut ilmaisu, jonka mukaan 230-231 MHz:n taajuusalue poistuu metsästystutkakäytöstä, oli liian yleinen. Kun ilmoituksessa ei ollut yksilöity, milloin kyseisellä taajuusalueella toimivia laitteita koskevat muutokset tulevat voimaan, ilmaisusta oli saattanut syntyä sellainen kuva, että muutokset vaikuttavat heti tai lähitulevaisuudessa. Samassa yhteydessä esitetty ilmaisu, jonka mukaan vastaajan oman tutkan käyttö on turvattu, oli omiaan vahvistamaan mainitunlaista vaikutelmaa. Kun 230-231 MHz:n taajuusalueella toimivia metsästystutkia oli kuitenkin saanut valmistaa myyntiin vielä noin vuoden ajan vastaajan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen, sekä myydä ja käyttää sen jälkeenkin, vastaajan ilmoituksesta oli saattanut syntyä virheellinen kuva hakijan markkinoiman metsästystutkan käyttökelpoisuudesta verrattuna vastaajan markkinoimaan metsästystutkaan. Vastaajan ilmoitus oli hyvän liiketavan vastainen.
SopMenL_1_§ ja 6_§
SUOMEN KOIRATUTKAT OY:N VAATIMUKSET
Suomen Koiratutkat Oy on vaatinut, että Ultracom Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1, 2 ja 6 §:n nojalla sakon uhalla kielletään
1. esittämästä markkinoinnissaan harhaanjohtavia tietoja siitä, että 230-231 MHz taajuusalue olisi poistumassa metsästystutkakäytöstä ja
2. käyttämästä markkinoinnissaan harhaanjohtavia ja kilpailijoiden kannalta sopimattomia ilmaisuja, jotka luovat mielikuvan siitä, että sen laitteiden käyttö olisi erityisellä tavalla turvattu kilpailijoiden tuotteisiin verrattuna.
Hakija on myös vaatinut, että vastaaja velvoitetaan ryhtymään sellaiseen oikaisutoimeen, jota on pidettävä tarpeellisena harhaanjohtavan mainonnan oikaisemiseksi. Samoin hakija on vaatinut, että markkinatuomioistuimen päätös on määrättävä vastaajan kustannuksella julkaistavaksi yhdessä tai useammassa sanoma- tai aikakauslehdessä. Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 58.870,30 markalla laillisine korkoineen. Kuluista 10.626,20 markkaa on asianosaiskuluja.
Ultracom Oy ja sen jälleenmyyjät ovat julkaisseet Ultrapoint - metsästystutkaa koskevan ilmoituksen ainakin Metsästäjä-lehdessä 3/2000. Ilmoituksessa esiintyy seuraava teksti: "Huom: 230-231 MHz alue poistuu metsästystutkakäytöstä (varattu Yleisradion digitaaliverkolle). Hanki nyt Ultrapoint -metsästystutka, jonka käyttö on turvattu (433 MHz)." Ilmoituksen teksti on sekä harhaanjohtava että kilpailijoita ja näiden tuotteita vahingoittava. Tieto siitä, että taajuusalue 230-231 MHz poistuisi metsästystutkakäytöstä, on virheellinen ja tosiasioihin perustumaton. Tältä osin voidaan viitata telehallintokeskuksen tiedotteisiin.
Taajuusalueella 230-231 MHz toimivia metsästystutkia on myyty Suomessa 1970-luvulta lähtien. Käytössä on vähintään 40.000 metsästystutkaa, jotka toimivat kyseisellä taajuusalueella. Viranomaisten tarkoituksena ei ole poistaa käytöstä kyseistä taajuusaluetta, vaan se jää voimaan ja metsästystutkakäyttöön edelleenkin. Vastaajan ilmoitus luo asiaa tuntemattomalle kuluttajalle mielikuvan siitä, että taajuusalueella 230-231 MHz toimivat laitteet tulisivat toimintakelvottomiksi taajuusalueen poistumisen vuoksi. Tämä mielikuva on täysin virheellinen ja tosiasioihin perustumaton, mutta vastaajan ilmoittelu on jo nyt saanut aikaan satojen hätääntyneiden kuluttajien soittoja hakijalle ja telehallintokeskukselle.
Telehallintokeskus on vakuuttanut kuluttajille, samoin kuin hakijalle 2.6.2000 päivätyssä kirjeessä, että telehallintokeskuksen hyväksymismerkillä varustettuja 230-231 MHz taajuusalueella toimivia koiratutkia saa pitää kaupan, myydä ja käyttää edelleenkin. Laitteet on saatettava markkinoille 7.4.2001 mennessä. Markkinoille saatetut laitteet saa myydä loppuun ja niitä voi tietysti myös käyttää 7.4.2001 jälkeenkin. Vastaaja ei ole näyttänyt toteen väitettään, että taajuusalue 230-231 MHz poistuu metsästystutkakäytöstä.
Taajuusalueella 230-231 MHz toimivat laitteet ovat merkittävästi toimintakykyisempiä kuin taajuusalueella 433 MHz toimivat laitteet. Niiden kantosäde on jopa 30 km, kun taas taajuusalueella 433 MHz toimivien laitteiden kantosäde on noin 5 - 12 km. Vastaaja ei markkinoi taajuusalueella 230-231 MHz toimivia laitteita. Tästä syystä vastaaja pyrkii nyt markkinoillaan haittaamaan kilpailijoiden toimintaa ja luomaan mielikuvaa siitä, että kuluttajien ei tulisi ostaa taajuusalueella 230-231 MHz toimivia metsästystutkia. Vastaajan ilmoituksessa kerrotaan oletettu osatotuus suuresta kokonaisuudesta kertomatta kuluttajille, mistä tosiasiassa on kysymys. Näin ollen viesti johtaa harhaan. Harhaanjohtavuus kohdistuu myös niihin kymmeniin tuhansiin kuluttajiin, jotka ovat aikaisemmin hankkineet taajuusalueella 230-231 MHz toimivan tutkan ja jotka ovat saaneet jopa sellaisen mielikuvan, että näiden laitteiden käyttö on muuttunut mahdottomaksi tai jopa lainvastaiseksi.
Mainonnan kansainvälisten perussääntöjen perusperiaatteisiin kuuluu, että mainonnan on oltava rehellistä ja totuudellista, eikä mainonnassa saa käyttää väärin kuluttajan luottamusta tai pyrkiä hyötymään kuluttajien kokemattomuudesta tai tietojen puutteesta. Mainonnassa ei myöskään ilman perusteltua syytä saa käyttää hyväksi pelkoa. Vastaajan ilmoitus antaa virheellisen kuvan siitä, että taajuusalue 230-231 MHz olisi poistumassa metsästystutkakäytöstä, mitä se ei tosiasiassa ole. Mainonnassa pyritään hyötymään kuluttajien tietämättömyydestä taajuusalueita koskevista muutoksista ja niiden merkityksestä metsästystutkien haltijoille ja ostajille. Ilmoitus herättää kuluttajissa pelkoa siitä, että heidän ostamansa laite on käymässä käyttökelvottomaksi.
SopMenL:n 2 §:ssä kielletään käyttämästä mainonnassa harhaanjohtavaa tai sopimatonta ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa. Säännöksen toisessa momentissa kielletään käyttämästä asiaan kuulumattomia seikkoja sisältävää tai esitystavaltaan tai muodoltaan sopimatonta ilmaisua, joka on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa. Ultracom Oy:n markkinointi on edellä esitetyn selvityksen mukaan kiistatta harhaanjohtavaa ja virheellisiä tietoja sisältävää. Ilmoitusta on pidettävä SopMenL:n 2 §:n 1 mom:n vastaisena. Kilpailevat elinkeinonharjoittajat ovat oikeutettuja saattamaan markkinoille 7.4.2001 saakka taajuusalueella 230-231 MHz toimivia laitteita, joissa on telehallintokeskuksen hyväksymismerkintä, ja jälleenmyyjät ovat oikeutettuja myymään näitä laitteita rajattoman ajan. Ilmoitus luo harhaanjohtavan mielikuvan siitä, että taajuusalue 230-231 MHz poistuisi metsästystutkakäytöstä ja alueella 433 MHz toimivien laitteiden käyttö olisi jotenkin erityisesti "turvattua", tästä syystä. Tältä osin ilmoitusta on pidettävä kilpailijoiden kannalta sopimattomana ja kilpailijoiden elinkeinotoimintaa vahingoittavana ilmaisuna.
Ultracom Oy on edellä kerrotuin tavoin käyttänyt markkinoinnissaan sekä mainonnan kansainvälisten perussääntöjen että SopMenL:n 2 §:n vastaisia totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia vastaajan omaa sekä kilpailijan eli hakijan elinkeinotoimintaa koskevia ilmaisuja. Markkinointi on todistettavasti aiheuttanut harhaanjohtumista ja sekaannusta kuluttajien parissa. On siten erityisiä perusteita määrätä markkinatuomioistuimen päätös julkaistavaksi markkinatuomioistuimen sopivaksi harkitsemissa sanoma- tai aikakauslehdissä, sopivimmin erityisesti alan lehdissä. Harhaanjohtavien tietojen oikaisemiseksi Ultracom Oy tulisi velvoittaa julkaisemaan yksi tai useampi oikaisuilmoitus niissä lehdissä, joissa harhaanjohtavia ilmoituksia on julkaistu.
ULTRACOM OY:N VASTAUS
Vastaaja on kiistänyt markkinointinsa olleen harhaanjohtavaa tai hyvän liiketavan vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Vastaaja on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 75.570,24 markalla laillisine korkoineen. Kuluista 7.000 markkaa on asianosaiskuluja.
Hakijan esittämät vaatimukset ovat epämääräisiä ja yksilöimättömiä. Vastaaja ei ole esittänyt totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja 230-231 MHz:n taajuusalueesta tai metsästystutkien toimivuudesta tuolla taajuusalueella. Vastaaja ei ole väittänyt, että sen valmistamien tutkien käyttö olisi erityisellä tavalla turvattu verrattuna kilpailijoiden tuotteisiin. Vastaaja on julkaissut Metsästäjä-lehden numerossa 3/2000 Ultrapoint metsästystutkan myynti-ilmoituksen. Kysymyksessä on tutka, joka toimii 433 MHz:n taajuudella. Vastaajan mainos on julkaistu vain yhden kerran tässä yhdessä lehdessä. Hakijan esille nostama teksti on pieni ja epäolennainen osa kokosivun ilmoitusta, jonka lukijan kannalta merkittävät osat ovat tutkan teknistä uutuutta, käytön helppoutta, automaattisuutta sekä hintaa ilmaisevat osiot.
Metsästystutka-alalla on hakijan käsityksen mukaan yleisesti tiedossa se, että digitaalista maanpäällistä jakeluverkkoa käyttävien Yleisradion radioasemien lähetykset saattavat jo lähitulevaisuudessa aiheuttaa häiriöitä 230-231 MHz:n alueella toimivien koiratutkien toimintaan. Sanotut radioasemat toimivat miltei samoilla taajuusalueilla ja ovat lisäksi teholtaan erittäin voimakkaita. Näitä ongelmia ei sen sijaan esiinny 433 MHz:n alueella toimivissa metsästystutkissa. Suomessa sanotun verkon rakentaa julkisomisteinen Digita Oy ja sitä käyttänee ensivaiheessa Yleisradio Oy.
Alalla on vastaajan käsityksen mukaan yleisesti tiedossa myös se, että telehallintokeskus ei ole enää 31.12.1997 jälkeen myöntänyt uusia tyyppihyväksyntöjä 230-231 MHz:n aluetta käyttäville pienteholaitteille, kuten metsästystutkille. Telehallintokeskus ei ole myöskään ottanut vastaan sanotun taajuusalueen tutkien hyväksymismerkkien tilauksia enää 31.12.1998 jälkeen. Edelleen telehallintokeskus on määrännyt, että kyseisen alueen metsästystutkia eivät valmistajat saa myydä jälleenmyyjille enää 7.4.2001 jälkeen. Hakijan käsityksen mukaan Telehallintokeskuksen edellä kuvatut menettely ja päätökset johtuvat uusien radio- ja telepäätedirektiivien voimaantulemisesta, taajuuksien päällekkäisyydestä/läheisyydestä sekä laitteiden toiminnalle aiheutuvien häiriöiden mahdollisuudesta.
Se seikka, että 230-231 MHz:n taajuusalue on varattu digitaaliverkolle, ilmenee telehallintokeskuksen julkaisuista, joissa viranomainen itse käyttää samaa ilmaisua kuin vastaajan ilmoituksessa käytettiin. Vastaajan käyttämä ilmaisu ei ole aivan tarkka, mutta ilmaisu tarkoittaa, että viereisiltä taajuusalueilta aiheutuu niin paljon häiriöitä, että tältä taajuusalueelta viranomainen haluaa karsia kaikki muut mahdolliset käyttäjät pois.
Yhteenvetona telehallintokeskuksen toimien vaikutuksesta voidaan todeta seuraavaa. 230-231 MHz:n alueelle ei ole voinut ottaa käyttöön uuden tyyppisiä laitteita enää 31.12.1997 jälkeen. Valmistajat eivät voi toimittaa 230-231 MHz:n aluetta käyttäviä laitteita jälleenmyyjille enää 7.4.2001 jälkeen (valmistuskielto). Uusien 230-231 MHz:n aluetta käyttävien tutkien myynti kuluttajille lakannee jo vuoden 2001 kuluessa. Sanotuissa tutkissa voi ilmetä digitaaliverkosta aiheutuvia toimintahäiriöitä vuodesta 2001 alkaen. Ajan kulumisen, laitteiden kulumisen ja laitteiden teknisen vanhentumisen myötä ennen 7.4.2001 liikkeellelasketutkin tutkat (ja muut pienlaitteet) poistuvat aikanaan käytöstä. Kyseiset taajuudet jäävät vähitellen enenevässä määrin Yleisradion digitaaliverkon käyttöön ja kyseistä taajuutta käyttävät laitteet poistuvat lopulta kokonaan käytöstä. Vastaajan mainoksessa ollut teksti "Hanki nyt Ultrapoint -metsästystutka, jonka käyttö on turvattu (433 MHz)." viittaa siihen, että taajuudella 433 MHz ei pitäisi esiintyä digitaaliradiolähetyksistä aiheutuvia häiriöitä.
Metsästystutka-alalla asiaa on käsitelty kattavasti mm. eri julkaisuissa. Metsästys ja Kalastus -lehden numerossa 5.5.2000 s. 36 kerrotaan mm. häiriöitä olevan odotettavissa 230-231 MHz:n alueilla toimiville metsästystutkille. Toukokuussa 2000 julkaistussa Ase ja Erä -lehden numerossa 4/2000 s. 73 kirjoittaja toteaa kyseisen taajuusalueen olevan pienteholaitteiden osalta poistumassa käytöstä ja häiriöitä saattavan ilmetä. Viimeisin asiaa koskeva artikkeli julkaistiin Metsästys ja Kalastus -lehden numerossa 7 kesäkuussa 2000, ja sen sivulla 77 kirjoitetaan kyseisen taajuusalueen olevan varattu tulevaisuudessa Yleisradion digitaaliverkolle ja sen lähettimien tulevan häiritsemään kyseisten tutkien toimintaa. Näissä artikkeleissa on kerrottu toimittajien/kirjoittajien sanoin se, mitä telehallintokeskuksen edellä selostetut toimet käytännössä merkitsevät.
Telehallintokeskus on julkaisussaan Radiohallinto tiedottaa 4/96 s. 7 todennut, että digitaaliset ääniyleisradiolähetykset (DAB) voivat aiheuttaa häiriöitä 230-231 MHz:n alueen laitteille ja että tuo taajuusväli on osa yleiseurooppalaista DAB-taajuuskaistaa eikä sille enää sijoiteta uusia ko. pienteholaitteita. Tuon julkaisun etusivulla oli teksti "Pienteholaitteita ei tulevaisuudessa 230-231 MHz:lle" ja kyseisen sivun otsikko kuului: "Taajuusalue 230 - 231 MHz. Pienteholaitteita poistetaan yleisradiotaajuusalueelle jäävältä kaistalta". Häiriöiden esiintymismahdollisuus on vielä toistettu tiedotteessa 1/98 s. 18. Rajoitusten on todettu tiedotteessa 1/99 s. 7 johtuvan viereisille taajuuskaistoille sijoittuvista suuritehoisista T-DAB-lähettimistä.
Edellä mainituissa artikkeleissa, tiedotteissa ja vastaajan puheena olevassa ilmoituksessa esitetyt seikat eivät ole keskenään ristiriitaisia. Artikkelit ja tiedotteet tukevat sitä vastaajan käsitystä, että vastaaja ei ole esittänyt totuudenvastaisia eikä harhaanjohtavia tietoja 230-231 MHz:n taajuusalueesta tai metsästystutkien toimivuudesta tuolla taajuusalueella.
Telehallintokeskuksen antama valmistuskielto merkitsee sitä, että 230-231 MHz:n taajuus poistetaan vähitellen pienlaitteiden käytöstä, mikä johtuu pienlaitteille viereisellä taajuudella toimivan digitaaliradioverkon käytöstä todennäköisesti aiheutuvista häiriöistä. Muuta syytä valmistuskiellolle ei ole nähtävissä. Vastaaja ei ole väittänyt, että 230-231 MHz:n laitteita ei saisi vastaisuudessa käyttää, eikä sitä, että nuo laitteet tulisivat toimintakelvottomiksi taikka että taajuus olisi jo poistunut käytöstä tai taajuuden käytöstä poistumiselle olisi jokin takaraja. Ilmoitus ei myöskään luo asiantuntemattomallekaan lukijalle tällaista mielikuvaa, saati sitten metsästystutkia hankkiville, tyypillisesti asioista hyvin perillä oleville metsästäjille. Ilmoituksessa ei viitata mitenkään hakijan markkinoimiin tuotteisiin. Vastaaja olettaa olevan riidatonta, että taajuudella 433 MHz ei pitäisi esiintyä digitaaliradiolähetyksistä aiheutuvia häiriöitä. Lukijalle vastaajan mainoksesta jäävä yleisvaikutelma on se, että 230-231 MHz:n alue ei enää ole metsästystutkakäytössä ongelmaton, mutta vastaajan metsästystutka on turvallinen käyttää. Vastaajan ilmoitus ei ole harhaanjohtava eikä vahingoita hakijaa mitenkään. Vastaaja ei ole menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan sopimattomasti.
KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO
KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.
TODISTELU
Markkinatuomioistuimessa on kuultu todistelutarkoituksessa hakijayhtiön toimitusjohtajaa Matti Koskeloa ja vastaajayhtiön markkinointipäällikköä Merja Louetia, sekä hakijan nimeämänä todistajana asiakaspalvelupäällikkö Jukka Pekka Välitaloa ja vastaajan nimeämänä todistajana liikkeenharjoittaja Hannu Tapani Nuutista. Kuultavat ja todistajat ovat kertoneet mm. seuraavaa.
Koskelo: Todistaja on ollut koiratutka-alalla vuodesta 1994 lähtien. Suomen Koiratutkat Oy edustaa kahta tutkanvalmistajaa eli Tracker Oy:tä ja Pointertutkat Oy:tä. Tracker Oy on maailman johtava koiratutkien valmistaja, joka on valmistanut niitä jo 24 vuotta. Hakijayhtiö myy heidän koiratutkansa Suomessa. Hakijayhtiö valmistaa itse Pointer-tutkat tuotemerkillä Pointer. Nämä kaikki ovat 230 MHz:n taajuusalueen tutkia. Hakijayhtiöllä on myös 433 MHz:n taajuusalueen tutkia myytävänä. Koiratutkat kestävät kuultavan mielestä noin 10-11 vuotta. Ne maksavat keskimäärin 3.500 markkaa. Kaikissa elektronisissa laitteissa, myös koiratutkissa, voi olla häiriöitä esim. Yleisradion lähetysten vuoksi, erityisesti mastojen läheisyydessä. Kuluttajat tietävät näistä häiriöistä ja tulevat niiden kanssa toimeen. Samasta asiasta on kysymys Yleisradion digitaalilähetysten suhteen. Kuluttajia, jotka omistavat 230 MHz:n taajuusalueella olevan laitteen, tai ovat harkitsemassa uusien laitteiden ostoa, on n. 70.000. Vastaajayhtiön ilmoituksen jälkeen puhelimet ovat soineet ja hakijayhtiön myyjien puhelimet ovat menneet tukkoon. Tehtaalla jouduttiin ottamaan ylimääräinen henkilö puhelimeen vastaajaksi. Reaktiot olivat sellaiset, että kuluttajat mielsivät hakijan huijanneen heitä, kun heille ei ollut kerrottu, että laite tulee laittomaksi. Soittoja tuli enemmän kuin tuhat, ja niitä tulee edelleenkin. Kuultavan tietoon ei sen sijaan ole tullut yhtään digitaaliradiosta aiheutunutta, normaalista poikkeavaa häiriötä. Niitä tulee normaalisti muutamia kymmeniä syksyssä, ja ne pystytään hoitamaan.
Louet: Vastaajayhtiö on radiolaitevalmistaja ja se pitää tiiviisti yhteyttä asianomaisiin viranomaisiin, sekä suomalaisiin että eurooppalaisiin. Digitaaliradion koelähetykset ovat alkaneet todistajan muistaman mukaan vuoden 1997 aikana. Vuoden 2000 syksyllä lähetyksiä on laajennettu ja elokuun 24 päivä 2001 on määrätty ns. kansalliseksi digitaaliradion lähetyspäiväksi. Aikataulu etenee kuitenkin vain sitä mukaa kun digitaalivastaanottimet yleistyvät. Kuultavan tietämän mukaan vastaajayhtiön mainoksen johdosta ei ole tullut telehallintokeskukseen asiakkaiden yhteydenottoja, eikä myöskään jälleenmyyjäkentältä.
Välitalo: Todistaja on aloittanut Tracker Oy:ssä vuonna 1997 huoltopäällikön tehtävissä. Hän on ollut myös tuotantopäällikkönä ja nykyisinkin hänen tehtäviinsä kuuluu huolto ja asiakaspalvelu. Perinteiset koiratutkat, joita on valmistettu vuodesta 1977 lähtien, toimivat 230-231 MHz:n alueella. Laitteita valmistavat yritykset ovat ostaneet ennakkoon telehallintoviranomaisten hyväksyntätarroja ja niin kauan kuin tarroja riittää, laitteita saa valmistaa, takarajana kuitenkin 7.4.2001. Niiden jälleenmyynti on sen jälkeenkin sallittua. Vastaajan mainoksen ilmestymisen jälkeen pelkästään Tracker Oy:n puhelinkeskus oli kaksi viikkoa tukossa hätääntyneiden kuluttajien soitoista. Puheluja tuli 1000-2000, eivätkä ne vieläkään ole loppuneet. Mainoksen viesti asiakkaille oli se, että nämä laitteet kielletään ja heille tuli hätä, että mitä tehdä näille laittomille laitteille. Digitaaliradiotekniikka ei todistajan tietämän mukaan ole aiheuttanut mitään ongelmia 230-231 MHz:n taajuusalueella toimiville koiratutkille. Myös 433 - 434 MHz:n taajuusalueella toimii radioamatöörien suuritehoisia laitteita, jotka häiritsevät sitä taajuutta. Todistajan tietämän mukaan Digita Oy on ilmoittanut, että 230 taajuuskaistaa ei otettaisikaan käyttöön sen takia, että tällä taajuusalueella on lukuisa joukko mm. koiratutkakäyttäjien laitteita. Telehallintokeskuksen määräyksiä ei kuitenkaan tämän takia ole muutettu.
Nuutinen: Todistaja on aseseppä. Hän myy myös vastaajayhtiön valmistamia uusia koiratutkia, jotka ovat teknillisesti edistyksellisiä. Metsästyskauden lähestyessä ja sen aikana suunnilleen päivittäin tulee asiakkaiden kanssa puhetta myös koiratutkista. Todistajan käsityksen mukaan metsästystutkien käyttäjät ovat hyvin perillä tutkien käyttöön liittyvistä, esim. taajuutta koskevista asioista. He tietävät, että taajuuksiin on vuonna 2001 tulossa muutoksia ja myös sen, mistä tätä koskevat määräykset ovat lähtöisin. Sen jälkeen, kun kesällä ilmestyneessä Metsästäjä-lehdessä 4/2000 oli Trackerin ja Pointerin mainos, ja samassa lehdessä oli myös telehallintokeskuksen tiedote, keskustelu tutkista ryöpsähti valloilleen. Kun siinä mainoksessa korostettiin tehoja ja vastaajayhtiön tutkasta taas annettiin ymmärtää, että sillä ei tee mitään, tutkankäyttäjät olivat häkellyksissään, että mikä on todellinen tilanne, joudutaanko jatkossa huonoilla tutkilla pärjäämään. Todistajan tietoon ei ole sen sijaan tullut mitään sellaista, että koiratutkan käyttäjät olisivat vastaajayhtiön mainoksen vuoksi olleet huolissaan siitä, että heidän tutkansa tulisi jollain lailla laittomaksi tai käyttökelvottomaksi. Todistajan käsityksen mukaan metsästystutkan elinkaari on noin 5-10 vuotta, mutta jotkut käyttävät niitä pitempäänkin.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT
Hakijayhtiö, Suomen Koiratutkat Oy valmistaa ja markkinoi eläinten paikantamiseen tarkoitettuja laitteita. Vastaajayhtiön, Ultracom Oy:n toimialana on mm. elektroniikan tuotteiden, mm. metsästystutkien valmistus ja markkinointi.
Vastaajayhtiö on julkaissut Metsästäjä-lehdessä 3/2000 ilmoituksen, jossa on markkinoitu vastaajan valmistamaa Ultrapoint-metsästystutkaa. Ilmoituksessa on sanottu mm. seuraavaa: "Huom. 230-231 MHz alue poistuu metsästystutkakäytöstä (varattu Yleisradion digitaali-verkolle). Hanki nyt Ultrapoint-metsästystutka, jonka käyttö on turvattu (433 MHz)."
Markkinatuomioistuin toteaa, että telehallintokeskus on se viranomainen, joka määrää Suomessa käytettävien radiolaitteiden, mm. metsästystutkien lähetystaajuudet ja -tehot. Kansainvälisellä sopimuksella on myös Suomelle varattu digitaalisia yleisradiolähetyksiä varten määrätyt taajuuskaistat. Suomelle varatut taajuuskaistat ovat lähellä sellaisia taajuusalueita, joilla mm. suomalaiset metsästystutkat toimivat, ja osittain menevät päällekkäin tällaisten taajuusalueiden kanssa. Telehallintokeskus on asettanut taajuuskaistalla 230-231 MHz toimivien radiolaitteiden, mm. metsästystutkien taajuusalueita koskevia rajoituksia, mutta rajoitukset eivät koske jo käytössä olevia laitteita eikä niitä myynnissä olevia laitteita, joissa on asianmukainen telehallintokeskuksen hyväksymismerkki.
Telehallintokeskus on määrännyt, että valmistajat voivat toimittaa myyntiin hyväksymismerkeillä varustettuja 230-231 MHz:n taajuusalueella toimivia laitteita 7.4.2001 asti, ja että jälleenmyyjät voivat tämän jälkeenkin myydä varastonsa loppuun. Telehallintokeskuksen määräyksessä on todettu, että 230-231 MHz:n taajuusalueella toimivia metsästystutkia voi jatkossa edelleenkin käyttää, mutta tällä taajuuskaistalla saattaa alueellisesti esiintyä muiden radiojärjestelmien häiriöitä.
Asiassa on käynyt ilmi, että telehallintokeskus on Radiohallinto tiedottaa -nimisissä tiedotteissaan useina vuosina 1990-luvun loppupuolella ilmoittanut tulossa olevien digitaalisten ääniyleisradiolähetysten (DAB) alkamisesta aiheutuvista pienteholaitteiden, esim. metsästystutkien taajuusalueisiin liittyvistä muutoksista. Telehallintokeskuksen tiedotteissa on ilmoitettu, että taajuusväli 230-231 MHz on osa yhteiseurooppalaista DAB-taajuuskaistaa, eikä sille tulevaisuudessa sijoiteta uusia pienteholaitteita. Tiedotteissa on varoitettu, että digitaaliset radiolähetykset saattavat aiheuttaa häiriöitä 230-231 MHz:n taajuusalueen laitteille. Tiedotteista käy ilmi, että valmistajien oli tilattava 230-231 MHz:n taajuusaluetta käyttäville metsästystutkille tarkoitetut hyväksymismerkit vuoden 1998 loppuun mennessä, ja että laitteiden vaatimustenmukaisuus oli varmistettava vuoden 1997 loppuun mennessä. Asiassa on myös esitetty metsästysalan lehdissä vuoden 2000 kevään ja kevätkesän aikana esiintynyttä kirjoittelua metsästystutkien taajuusalueita koskevista, tulossa olevista muutoksista. Kirjoituksissa on kerrottu digitaaliradiolähetysten alkamisesta ja siitä, että digitaaliradiolähetykset tulevat aiheuttamaan häiriöitä 230-231 MHz:n taajuusalueella toimiville metsästystutkille.
Vastaajan lehti-ilmoituksen mukaan 230-231 MHz taajuusalue poistuu metsästystutkakäytöstä. Metsästystutkien valmistajat saavat kuitenkin 7.4.2001 saakka toimittaa myyntiin 230-231 MHz:n taajuusalueella toimivia, hyväksymismerkinnällä varustettuja metsästystutkia, ja jälleenmyyjät saavat myydä niitä sen jälkeenkin. Kun vastaajan ilmoitus on julkaistu keväällä 2000, näitä laitteita on saanut valmistaa myyntiin vielä noin vuoden ajan, mikäli valmistaja on hankkinut telehallintokeskukselta asianmukaiset hyväksymistarrat. Sanottuja metsästystutkia saa käyttää niin pitkään kuin laitteet toimivat.
Taajuusvälin 230-231 MHz on telehallintokeskuksen edellä mainituissa aikaisemmissa tiedotteissa ilmoitettu olevan osa yhteiseurooppalaista DAB-taajuuskaistaa, jolle ei enää sijoiteta uusia pienteholaitteita. Asiassa on esitetty telehallintokeskuksen myöhemmin ilmoittaneen, että metsästystutkien runsaudesta johtuen 230-231 MHz:n taajuuskaistaa ei ainakaan toistaiseksi oteta käyttöön digitaaliverkkoa rakennettaessa. Vaikka telehallintokeskuksen edellä mainittuja määräyksiä ei tämän vuoksi ole muutettu ja kyseinen taajuuskaista siten edelleen on osa sitä edellä mainittua taajuusaluetta, jolle ei enää sijoiteta uusia pienteholaitteita, vastaajan ilmoituksessa oleva ilmaisu on ollut liian yleinen. Kun vastaajan ilmoituksessa ei ollut yksilöity, milloin 230-231 MHz:n taajuusalueella toimivia metsästystutkia koskevat muutokset tulevat voimaan, ilmaisusta on saattanut syntyä sellainen kuva, että muutokset vaikuttavat heti tai lähitulevaisuudessa.
Vastaajan ilmoituksessa on kehotettu hankkimaan Ultrapoint-metsästystutka, "jonka käyttö on turvattu (433 MHz)". Sanottu ilmaisu on esitetty yhdessä edellä mainitun ilmaisun kanssa, jonka mukaan 230-231 MHz:n taajuusalue poistuu metsästystutkakäytöstä. Mainittu ilmaisu on ollut omiaan vahvistamaan sitä vastaajan ilmoituksesta syntyvää vaikutelmaa, että 230-231 MHz:n taajuusalueella toimivien tutkien taajuusalueita koskevat muutokset tulisivat voimaan heti tai välittömässä lähitulevaisuudessa. Kun hakijan markkinoimia 230-231 MHz:n taajuusalueella toimivia, hyväksymistarralla varustettuja metsästystutkia on kuitenkin saanut valmistaa myyntiin vielä noin vuoden ajan vastaajan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen, sekä myydä ja käyttää sen jälkeenkin, vastaajan ilmoituksesta olleista ilmaisuista on saattanut syntyä virheellinen kuva hakijan markkinoiman metsästystutkan käyttökelpoisuudesta verrattuna vastaajan markkinoimaan metsästystutkaan.
Edellä mainituilla perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että vastaaja on käyttämällä mainoksessaan yksilöimätöntä ilmaisua, jonka mukaan 230-231 MHz:n taajuusalue poistuu metsästystutkakäytöstä, ja samassa yhteydessä viittaamalla siihen, että vastaajan metsästystutkan käyttö on turvattu, menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti.
Markkinatuomioistuin katsoo, että vastaajaa ei ole tarpeen velvoittaa suorittamaan oikaisutoimenpiteitä asiassa eikä julkaisemaan tätä päätöstä lehdissä.
Asiassa ei ole esitetty perusteita, joiden vuoksi vastaaja pitäisi velvoittaa korvaamaan hakijan vaatimia asianosaiskuluja. Vastaaja velvoitetaan suorittamaan hakijan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi arvioidaan 45.000 markkaa.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Markkinatuomioistuin kieltää SopMenL:n 1 ja 6 §:n nojalla Ultracom Oy:tä sadantuhannen (100.000) markan sakon uhalla käyttämästä metsästystutkansa markkinoinnissa yksilöimätöntä ilmaisua, jonka mukaan 230-231 MHz:n taajuusalue poistuu metsästystutkakäytöstä ja samassa yhteydessä käyttämästä ilmaisua, jonka mukaan vastaajan oman metsästystutkan käyttö on turvattu.
Ultracom Oy velvoitetaan suorittamaan Suomen Koiratutkat Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista neljäkymmentäviisituhatta (45.000) markkaa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut markkinatuomioistuimen päätöksen antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.
Asiassa esitetyt vaatimukset hylätään enemmälti.
Asian ovat ratkaisseet: Meriluoto, Mäkinen, Häyhä, Airikkala, Henriksson, Kojo, Kortekangas, Leino ja Maijala
Asiassa äänestys
Jäsen Airikkala, jonka lausuntoon jäsen Kojo yhtyi, lausui:
Vastaajan ilmoituksen mukaan 230-231 MHz:n taajuusalue poistuu metsästystutkakäytöstä. Vastaajan käyttämä ilmaisu on ollut sisällöltään yhdenmukainen telehallintokeskuksen tiedotteissa olleiden ilmoitusten kanssa. Vaikka asiassa on esitetty telehallintokeskuksen myöhemmin ilmoittaneen, että metsästystutkien runsaudesta johtuen 230-231 MHz:n taajuuskaistaa ei ainakaan toistaiseksi oteta käyttöön digitaaliverkkoa rakennettaessa, kyseinen taajuuskaista on edelleen osa sitä edellä mainittua taajuusaluetta, jolle ei enää sijoiteta pienteholaitteita. Telehallintokeskuksen määräyksiä ei ole tältä osin muutettu. Koska pienteholaitteita ei enää hyväksytä 230-231 MHz:n taajuusalueelle, eivätkä metsästystutkien valmistajat saa enää 7.4.2001 jälkeen toimittaa myyntiin 230-231 MHz:n taajuusalueella toimivia metsästystutkia, vastaajan käyttämä ilmaisu kyseisen taajuusalueen poistumisesta metsästystutkakäytöstä on pitänyt paikkansa. Asiassa esitetyistä asiakirjoista käy ilmi, että viranomaiset ovat varoittaneet myös 230-231 MHz:n viereisillä taajuusalueilla toimivien, voimakkaita lähettimiä käyttävien digitaaliradiolähetysten aiheuttavan alueellisesti häiriöitä ko. taajuusalueella toimiville metsästystutkille.
Vastaajan ilmoituksessa on kehotettu hankkimaan Ultrapoint-metsästystutka, "jonka käyttö on turvattu (433 MHz)".Vastaajayhtiön metsästystutkan taajuusalueella ei ole odotettavissa digitaalisista yleisradiolähetyksistä aiheutuvia häiriöitä, eikä tutkan käyttöön ole esitetty viranomaistaholta rajoituksia digitaaliradiolähetysten eikä minkään muunkaan seikan vuoksi. Vastaajan ilmoituksessa olevan ilmaisun, jonka mukaan laitteen käyttö on "turvattu", on katsottava viittaavan tähän seikkaan.
Vastaajan ilmoitus on ollut yhdessä metsästysalan lehdessä ja se on julkaistu vain yhden kerran. Alan lehdissä on ollut muitakin metsästystutkia koskevia ilmoituksia sekä kirjoituksia, joissa on käsitelty metsästystutkien taajuutta koskevaa asiaa. Vastaajan ilmoituksessa olleet ilmaisut eivät ole olleet paikkansapitämättömiä ja ne ovat vastanneet viranomaisten asiasta käyttämiä ilmaisuja sekä mainituissa lehtikirjoituksissa käytettyjä ilmaisuja. Vaikka vastaajan käyttämät ilmaisut ovat olleet suhteellisen yleisluonteisia, ilmoituksesta ei ole mainitunlaisissa olosuhteissa syntynyt metsästystä harjoittaville ja metsästysalan lehtiä seuraaville henkilöille virheellistä kuvaa vastaajan markkinoimasta tuotteesta eikä muista markkinoilla olevista metsästystutkista. Vastaajan ilmoituksessa ei ole käytetty totuudenvastaisia eikä harhaanjohtavia ilmaisuja.
Mainitsemillani perusteilla katson, että vastaaja ei ole hakemuksen kohteena olevan ilmoituksen julkaisemalla menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijan kannalta sopimattomasti. Tämän vuoksi hylkään hakijan vaatimukset. Katson, että hakijaa ei ole tarpeen velvoittaa maksamaan vastaajan vaatimia asianosaiskuluja. Velvoitan hakijan suorittamaan vastaajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 68.570,24 markkaa.