5.2.1993

SUOMEN TIILITEOLLISUUSLIITTO RY:N VAATIMUS

Suomen Tiiliteollisuusliitto ry on vaatinut, että Suomen Vuolukivi Oy tuomitaan maksamaan markkinatuomioistuimen päätöksessä 1992:3 28.1.1992 asetettu 100 000 markan uhkasakko ja että kiellon tehosteeksi asetetaan uusi aikaisempaa suurempi uhkasakko. Hakija on myös vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 17 000 markalla 16 prosentin korkoineen.

Markkinatuomioistuin on 28.1.1992 antamallaan päätöksellä kieltänyt vastaajaa 100 000 markan sakon uhalla markkinoinnissaan

a. vertailemasta vuolukivestä ja tiilestä valmistettujen tulisijojen lämmönvaraus ja lämmönjohtokykyä pelkästään valmistusmateriaalin po. ominaisuuksien perusteella sekä siten, ettei vertailla kaikkia olennaisia tulisijojen ominaisuuksia,

b. väittämästä, että vuolukiviuuni on rapautumaton,

c. väittämästä, että vuolukiviuunin hyötysuhde on 90 %:n luokkaa,

d. väittämästä, että vuolukiviuuni on lämmönvarauskyvyltään, paisto-ominaisuuksiltaan ja käyttöiältään ylivoimainen uunikivi, ja

e. väittämästä, että vuolukiviuuni on ympäristöystävällinen.

Vastaaja on lähettänyt mm. Kesko Oy:lle 25.2.1992 päivätyn markkinointikirjeen, jonka tarkoituksena on ollut Tulikivi-uunien myynnin edistäminen. Kirjeessä selostetaan em. markkinatuomioistuimen kieltopäätöksen lopputulosta. Kirjeen yleissävy on selvästi markkinatuomioistuimen päätöstä vähättelevä.

Kirje sisältää markkinatuomioistuimen päätöksen vastaisia markkinointiväitteitä. Kirjeessä mm. vertaillaan vuolukiven ja tiilen ominaislämpöä ja lämmönjohtavuutta pelkästään materiaalin arvoina, siis ilman, että vertailtaisiin ko. arvoja valmiissa uuneissa ja ilman, että vertailtaisiin kaikkia olennaisia tulisijojen ominaisuuksia. Kirjeessä myös ilmoitetaan vuolukiviuunin hyötysuhteeksi 89,2 %. Samanlainen kirje on ilmeisesti lähetetty laajalle joukolle vastaajan tuotteiden jälleenmyyjiä. Kirjeessä ei ole vastaanottajan nimeä eikä osoitetta. Kyseessä on ns. osoitteeton joukkokirje.

Hakija on saanut 25.2.1992 Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy -nimisestä rakennusalan yhteismarkkinointiyrityksestä vastaajan markkinointikirjeen, jossa on mm. seuraava markkinointiväittämä: "Yhä useammat uunin ystävät alkavat tuntea myös vuolukiven ainutlaatuiset lämpöominaisuudet. Esimerkiksi muurattuihin rakenteisiin verrattuna Tulikiviuunin lämmönjohtokyky on 8-10 kertaa parempi." Tällä markkinointiväitteellä vastaaja on syyllistynyt markkinatuomioistuimen päätöksessä kiellettyyn markkinointiin.

Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy ei suorita markkinointia omaan lukuunsa, vaan rakennusalan tuotevalmistajien toimesta ja lukuun. Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy:ltä kuluttajat voivat pyytää rakentamiseen yleensä tai tiettyyn rakentamisen osaalueeseen kohdistuvaa esitemateriaalia. Se on väline, jolla varsin suuressa määrin ja keskitetysti toimitetaan markkinointiaineistoa kuluttajille. Vastaaja on antanut Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy:lle toimeksiannon postittaa sille tulevien kyselyiden perusteella vastaajan markkinointimateriaalia asiakkaille. Markkinointimateriaali on vastaajan laatimaa ja Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy:lle toimittamaa. Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy veloittaa vastaajaa markkinointiaineiston postituksesta. Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy ei kanna vastuuta eikä valvo asiakkaan markkinointiaineiston muuttamista.

Vastaajan olisi tullut välittömästi markkinatuomioistuimen päätöksen antamisen jälkeen selkeästi kieltää Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy:tä käyttämästä kyseistä vastaajan markkinointikirjettä, koska se rikkoo markkinatuomioistuimen päätöstä. Vastaajan velvollisuutena on aktiivisesti huolehtia siitä, että vanhaa virheellistä markkinointiaineistoa ei käytetä.

Hakija on 26.2.1992 saanut eräästä rautakaupasta vastaajan vuoden 1992 Tulikivi -esitteen, joka sisältää mm. seuraavat markkinointiväittämät:

"Tiesitkö, että Tulikivi-lämmitys on myös edullista ja luontoystävällistä?"

"Eikä ihme, sillä Tulikivi-uuni on mm. Ruotsin tiukoissa ympäristötesteissä todettu markkinoiden taloudellisimmaksi uuniksi ja erittäin luontoystävälliseksi lämmityslaitteeksi!"

"Kivi on kaksi miljardia vuotta kypsynyt maan sisällä, jossa se sai maailman parhaat lämmönvarausominaisuudet."

"Täydellisen palamisen ansiosta savukaasuissa on hyvin vähän luonnolle haitallisia päästöjä."

"Tulikivi-uuni on ympäristön hyvä ystävä".

"Tulikivi-uuneissa puut näet poltetaan tehokkaasti, muutama pesällinen riittää. Näin säästyy puuta ja puut palavat niin puhtaasti ja tehokkaasti, että lämpötaloudellinen hyöty ja luontoystävällisyys ovat optimaaliset."

"Tulikivi-uunit on tutkittu ja ympäristön ystäviksi havaittu. ... Häkä- ja tervapäästöt ovat pieniä. Tämän todistavat myös Ruotsin ja Saksan tiukat ympäristötestit. Ruotsin valtion tutkimuskeskus totesi Tulikiven markkinoiden tehokkaimmaksi tulisijaksi!!"

"Tulikivi-uuni pystyy vastavirtaperiaatteensa ansiosta hyödyntämään puun sisältämän lämpöenergian lähes 90 %:sti."

"Tulikivi-uunissa puun palaminen on täydellistä."

"Tulikivi-uunit ovat läpäisseet maailman tiukimmat ympäristötestit eri markkina-alueilla."

Vastaajan em. Tulikivi-esitteestä on maaliskuun puolivälissä 1992 otettu uusi painos, joka on tullut jakeluun aikaisintaan maaliskuun lopussa 1992 eli noin kaksi kuukautta markkinatuomioistuimen päätöksen antamisen jälkeen. Tällä välillä vastaaja ei ole tehnyt mitään vanhan virheellisen esitteen käytön estämiseksi.

Vastaajan uusi Tulikivi-esite on lähes identtinen edellä selostetun virheellisen esitteen kanssa. Ainoat muutokset ovat em. kohdissa, joissa "lähes 90 %:sti" on korvattu sanalla "tehokkaasti" ja sana "täydellistä" on korvattu sanalla "tehokasta". Mainitut markkinointiväittämät esitetään uudessa esitteessä seuraavasti: "Tulikivi-uuni pystyy vastavirtaperiaatteensa ansiosta hyödyntämään puun sisältämän lämpöenergian tehokkaasti." ja "Tulikivi-uunissa puun palaminen on tehokasta".

Sanonta "Tulikivi-uuni on valmistettu luonnon parhaasta materiaalista. Kivi on 2 miljardia vuotta kypsynyt maan sisässä, jossa se sai maailman parhaat lämmönvarausominaisuudet" rikkoo markkinatuomioistuimen päätöksestä ilmenevää periaatetta siitä, ettei uuneja saa vertailla pelkästään valmistusmateriaalin lämmönvaraus- ja lämmönjohtokykyominaisuuksien perusteella eikä siten, ettei vertailla kaikkia olennaisia tulisijojen ominaisuuksia. Sanonta rikkoo myös markkinatuomioistuimen päätöksessä virheelliseksi todettua periaatetta, että vuolukiviuuni olisi lämmönvarauskyvyltään ylivoimainen uunimateriaali. Vaikkei mainitussa kohdassa nimeltä mainiten suoriteta vertailua tiiliuunien kanssa, niin sanonta "maailman paras" sisältää väitteen, että kilpailijat, mm. tiiliuunit, ovat tässä suhteessa huonompia.

On selvää, että sanonnat "luontoystävällinen", "erittäin luontoystävällinen", "savukaasuissa on hyvin vähän luonnolle haitallisia päästöjä", "ympäristön hyvä ystävä", ym. tarkoittavat joko kirjaimellisesti tai joka tapauksessa asiallisesti väitettä, että vuolukiviuuni on ympäristöystävällinen.

Tulikivi-esitteissä olleilla markkinointiväittämillä vastaaja on syyllistynyt markkinatuomioistuimen päätöksen vastaiseen markkinointiin.

Kesko Oy:n Oulun aluekonttorin laatimassa tuotetarjouslehdessä, jotka on huhtikuun 1992 aikana jaettu K-rautakaupoissa, on Tulikivi-uunien tarjous. Tarjous on ollut voimassa 30.4.1992 asti. Lehdessä on mm. seuraava teksti: "Tulikivi-uunien ylivoima on materiaalissa ja ... Vuolukivi Tulikivi -uunien materiaalina on ylivoimainen lämmönvarauskyvyltään. Se luovuttaa lämpöä pitkään ja tasaisesti... Se polttaa puun lähes täydellisesti. Hyötysuhde on jopa 85-90 %. Se syö puuta vähän, mutta perusteellisesti."

Esite on laadittu Kesko Oy:n toimesta. Vastaaja on toimittanut siihen kuvamateriaalin. Vastaaja on myös osallistunut lehden jakelu- ja painatuskustannuksiin myöntämällä vuosittaisen kiinteän summan kyseiselle aluekonttorille omien tuotteidensa mainontaan käytettäväksi. Esitteen esikuvana on käytetty vastaajan laatimaa vuolukiviuuneja koskevaa vanhaa myyntiesitettä.

Toimittaessaan kuvamateriaalia Kesko Oy:n Oulun aluekonttorille, vastaaja on tullut tietoiseksi kyseisen tarjouslehden laadinnasta. Kauppiaan laatima esiteteksti ei voi käytännössä perustua mihinkään muuhun kuin valmistajan omiin esitteisiin. Vastaajan olisi tullut selvästi ja huolellisesti kiinnittää Kesko Oy:n huomiota markkinatuomioistuimen päätökseen ja siihen, ettei aiemmissa esitteissä olleita lausumia saa enää käyttää laadittavan tarjouslehden tekstin pohjana.

Vastuu markkinoinnista on vastaajalla, joka on laiminlyönyt valvollisuutensa välittömästi markkinatuomioistuimen päätöksen antamisen jälkeen ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin virheellisen markkinointiaineiston käytön estämiseksi ja markkinoilta poisvetämiseksi.

Koska vastaaja on uudessakin markkinointiaineistossaan jatkanut entistä virheellistä markkinointiaan, on erityisesti aihetta uuden korotetun uhkasakon asettamiseen.

SUOMEN VUOLUKIVI OY:N VASTINE

Suomen Vuolukivi Oy on kiistänyt hakijan vaatimukset, pyytänyt niiden hylkäämistä ja hakijan velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 15 000 markalla 16 prosentin korkoineen.

Vastaaja on saatuaan markkinatuomioistuimen kieltopäätöksen informoinut kaikkia jälleenmyyjiä 25.2.1992 päivätyllä kirjeellä. Sen alkuosassa referoidaan markkinatuomioistuimen kieltopäätöstä. Kysymyksessä ei ole myynti- eikä markkinointikirje. Kirjeen tarkoituksena oli informoida markkinatuomioistuimen päätöksen sisällöstä. Kirjeessä olevat viittaukset VTT:n lausuntoon (93/0/91/RAM) ja Ruhrkohle Verkauf GmbH:n tutkimusraporttiin 919032 ovat suoria sitaatteja kyseisten tutkimuslaitosten tutkimusraporteista. Kirjeessä selostetaan VTT:n lausunnon lopputulosta ja em. tutkimusraporttia 919032, joka on tehty standardin DIN 18891 mukaan.

Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy -nimisen rakennusalan yhteismarkkinointiyrityksen kirjeen liitteenä ollut vastaajan markkinointikirje on laadittu huomattavasti ennen markkinatuomioistuimen päätöstä. Vastaaja on välittömästi markkinatuomioistuimen päätöksen antamisen jälkeen varmistanut, ettei vanhaa markkinointikirjettä enää käytetä. Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy:n päiväystä vailla olevassa kiertokirjeessä on viitattu vastaajan aiempaan esitekirjeeseen. Tähän vastaajan on ollut mahdotonta puuttua. Vastaajalla ei ole sellaista organisaatiota, mikä vahtisi koko valtakunnan alueella tapahtuvia tukkuportaan ym. sidosryhmien markkinointitapahtumia.

Välittömästi sen jälkeen kun ilmeni, että Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy oli käyttänyt vanhaa markkinointikirjettä saamastaan informaatiosta huolimatta, oli yhtiöön otettu yhteyttä ja toimitettu uusi markkinointikirje, josta on entiseen verrattuna poistettu lause: "Esimerkiksi Muurattuihin rakenteisiin verrattuna Tulikiviuunin lämmönjohtokyky on 8-10 kertaa parempi." Se on korvattu uudessa markkinointikirjeessä lauseella "Tulikiviuunin lämmitysominaisuuksista voit kysyä joltakin 70.000:sta Tulikiviuunin omistajasta".

Vastaajan vuoden 1992 Tulikivi -esite on painettu viikolla 50 vuonna 1991 ja sitä on jaettu asiakaskunnalle pääsääntöisesti tammikuussa 1992 eli huomattavasti ennen markkinatuomioistuimen päätöspäivää. Painosmäärä on ollut 150 000 kappaletta. Välittömästi sen jälkeen, kun markkinatuomioistuimen päätös on toimitettu vastaajalle, päätöksestä on toimitettu kopiot vastaajan jälleenmyyjille sekä yhtiön omalle myyntihenkilöstölle.

Tulikivi-esitteestä on otettu 150 000 kappaleen uusintapainos, joka on jaettu asiakaskunnalle. Vastaajalla on 650 jälleenmyyntipistettä. Uuden esitteen on käyttäjille toimittanut vastaajan piiriedustajaverkosto. Tässä yhteydessä on viitattu 25.2.1992 päivättyyn kirjeeseen, jossa on todettu, että esitteestä on muutettu ne kohdat, jotka vastaajan näkemyksen mukaan ovat olleet ristiriidassa markkinatuomioistuimen päätöksen kanssa. Uudesta esitteestä, joka on painettu 10. ja 16.3.1992 välisenä aikana, kielletyt ilmaukset on poistettu. Siinä on tukeuduttu VTT:n tutkimustuloksiin.

Esitteissä oleva maininta "Tulikivi-uunit ovat läpäisseet maailman tiukimmat ympäristötestit eri markkina-alueilla" ei ole kiellon kohteena. Sanonta ei ole ristiriidassa kiellon kanssa.

Esitteissä olevat maininnat siitä, että "kivi on kypsynyt maan sisässä, jossa se sai maailman parhaat lämmönvarausominaisuudet" ja "Täydellisen palamisen ansiosta savukaasuissa on hyvin vähän luonnolle haitallisia päästöjä" eivät riko markkinatuomioistuimen kieltopäätöstä. Ensimmäisessä väittämässä on viittaus vuolukiven ominaisuuksiin. Siinä ei esitetä eri materiaaleista valmistettujen uunien vertailua. Kysymyksessä on ensisijaisesti kivimateriaalin ominaisuuksien esittely. Jälkimmäisessä väittämässä ei väitetä, että Vuolukivi-uuni olisi ympäristöystävällinen. Esitteessä on myös teksti: "Tiesitkö, että puulämmitys on luontoystävällisimpiä energiamuotoja auringon ja tuulen ohella". Tämä tähtää ensisijaisesti puuenergiaa hyödyntävien lämmityslaitteiden parempiin ominaisuuksiin. Esitteessä on myös mainittu, että "Tulikivi-uunit on tutkittu ja ympäristön ystäviksi havaittu." Ympäristöystävällisyydellä on viitattu siihen, että luonnonkivi valmistusraaka-aineena on ympäristöystävällisempi kuin esim. tiilimateriaali, jonka valmistuksessa vapautuu ilmakehään hiilidioksidia. Lisäksi tiilen valmistukseen vaaditaan runsaasti energiaa. Vuolukiven työstäminen raaka-aineeksi vaatii ainoastaan avolouhosleikkauksen ja kiven nostamisen työstettäväksi.

Vastaaja ei ole toimittanut markkinatuomioistuimen päätöspäivän jälkeen kiertoon sellaista materiaalia, joka sisältäisi kyseisen päätöksen kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Vastaajan on ollut kutakuinkin mahdotonta poistaa markkinoilta sinne aikaisemmin toimitettu aineisto.

K-Raudan tarjouslehdet ovat Keskon omia kampanjalehtiä, joihin K-Rauta on itse koonnut sellaisten tuotteiden esittelyjä, joiden osalta erityisiä markkinakampanjoita kulloinkin on käyty. K-Rauta toimii aluekeskuksittain Suomessa. K-Rauta ei konsultoi tuotteiden valmistajia laatiessaan omia markkinointilehtisiään.

Vastaaja on toimittanut tarjouslehdessä olleeseen Tulikivi-uunien mainokseen kuvamateriaalin. Vastaajan mallistoa esittelevää kuva-aineistoa toimitetaan Keskolle vapaasti sen käyttöön. Mainoksen tekstiosa on laadittu vastaajan vanhojen esitteiden pohjalta. Vastaajalla on jokaisen Keskon aluekeskuksen kanssa sovittu kiinteä vuosisopimussumma, jonka aluekeskus käyttää tehokkaimmaksi katsomallaan tavalla vastaajan tuotteiden mainontaan. Vastaajalla ei ole ollut kuvamateriaalia toimittaessaan tiedossa minkälaiseen tarkoitukseen kuvamateriaalia käytetään. Vastaaja on 25.2.1992 päivätyllä kirjeellään saattanut tiedoksi sidosryhmilleen markkinatuomioistuimen päätöksen sisällön. Vastaaja on toiminut siten kuin vastuuntuntoisen liikeyrityksen tässä tapauksessä tulee toimia. K-Raudan esitteessä mainostetut tuotteet vastaaja on jo myynyt K-Raudalle.

Vastaaja on välittömästi markkinatuomioistuimen päätöksen saatuaan ryhtynyt uudistamaan esite- ja mainosaineistoansa. Hakija on jo 25-26.2.1992 saanut haltuunsa hakemuksen perustaksi asettamansa aineiston. Vastaaja on ryhtynyt toimenpiteisiin saadakseen sellaisen aineiston pois jakelusta, joka sotii markkinatuomioistuimen kieltopäätöstä vastaan.

Sekä Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy:n että K-Raudan osalta on kysymyksessä itsenäinen jakelu, joka ei riipu vastaajasta. Tiettyjä katkoksia ja viiveitä on saattanut syntyä.

Markkinatuomioistuimen kieltopäätöstä ei tule tulkita laajentavasti.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

I MARKKINATUOMIOISTUIMEN KIELTOPÄÄTÖS

Markkinatuomioistuin on 28.1.1992 annetussa ratkaisussa 1992:3 100 000 markan sakon uhalla kieltänyt Suomen Vuolukivi Oy:tä markkinoinnissaan

a) vertailemasta vuolukivestä ja tiilestä valmistettujen tulisijojen lämmönvaraus- ja lämmönjohtokykyä pelkästään valmistusmateriaalin po. ominaisuuksien perusteella sekä siten, ettei vertailla kaikkia olennaisia tulisijojen ominaisuuksia,

b) väittämästä, että vuolukiviuuni on rapautumaton,

c) väittämästä, että vuolukiviuunin hyötysuhde on 90 %:n luokkaa,

d) väittämästä, että vuolukiviuuni on lämmönvarauskyvyltään, paisto-ominaisuuksiltaan ja käyttöiältään ylivoimainen uunikivi, ja

e) väittämästä, että vuolukiviuuni on ympäristöystävällinen.

Kieltoja oli noudatettava heti.

II MARKKINATUOMIOISTUIMEN KIELTOPÄÄTÖKSEN JÄLKEINEN MARKKINOINTI

II.1. Jälleenmyyjäkirje

Vastaaja Suomen Vuolukivi Oy on lähettänyt jälleenmyyjilleen 25.2.1992 päivätyn kirjeen. Kirjeen alkuosassa viitataan markkinatuomioistuimen kieltopäätökseen 1992:3 ja luetellaan em. markkinatuomioistuimen kiellot. Sen jälkeen todetaan seuraavaa:

"Edellä mainittujen asioiden johdosta katsomme aiheelliseksi esittää seuraavia argumentteja.

a) Vuolukivi on hyvä varaavan uunin materiaali, jonka ominaisuuksia on esitelty oheisen VTT:n lausunnon (93/0/91/RAM) sivuilla 2-5 ---, jossa esitetään mm. seuraavia lämpöteknisiä ominaisuuksia.

vuolukivi tiili (täystiili) ominaispaino 3,0 g/cm3 1,9 g/cm3

ominaislämpö 1,0 J/gK 0,9 J/gK

lämmönjohtavuus 7 W/mk 0,6 W/mk --

c) Saksalaisen puolueettoman testilaitoksen Ruhrkohle Verkauf GmbH:n tutkimusraportin 919032 mukaan tutkitun takkauunin TU 1200 hyötysuhde on 89,2 % --

Henkilökohtaisesti luotan näissä teknisissä kysymyksissä enemmän Valtion teknilliseen tutkimuskeskukseen kuin juristeihin. Liitteenä olevasta VTT:n tutkimusraportista selviää heidän kantansa käsiteltävänä olevaan kysymykseen. Luettuasi sen voit edelleen myydä Tulikivi-tuotteita asiakkaillesi hyvällä omallatunnolla."

Kirjeen on allekirjoittanut Suomen Vuolukivi Oy:n markkinointipäällikkö.

Kirjeen jakelun ja sisällön perusteella kirjettä on pidettävä Suomen Vuolukivi Oy:n markkinointina.

Vastaajan kirjeen tekstissä todetaan lämmönvaraus- ja lämmönjohtokyvyn osalta lähinnä, että vuolukivi on hyvä uunin materiaali. Myös kirjeen vertailutaulukko koskee vuolukiven ja tiilen ominaispainon, ominaislämmön ja lämmönjohtavuuden vertailua materiaaleina. Kirjeessä ei vertailla valmiiden tulisijojen lämmönvaraus- ja lämmönjohtokykyä eikä siinä suoriteta valmiiden tulisijojen muidenkaan ominaisuuksien vertailua.

Markkinatuomioistuimen päätöksen a-kohdan kielto kieltää vertaamasta vuolukivestä ja tiilestä valmistettujen tulisijojen lämmönvaraus- ja lämmönjohtokykyä pelkästään valmistusmateriaalin ominaisuuksien perusteella. Po. kirjeen vertailua ei voida pitää valmiiden tulisijojen vertailuna. Vastaajan ei voida tältä osin katsoa rikkoneen markkinatuomioistuimen kieltoa.

Vastaaja on em. kirjeessä esittänyt, että takkauunin TU 1200 hyötysuhde on 89,2 %. Vastaaja on esittänyt Ruhrkohle Verkauf GmbH:n tutkimusraportin 919032. Siinä on saatu takkauunin TU 1200 hyötysuhteeksi korkeimmillaan 89,2 %.

Markkinatuomioistuimen päätöksen c -kohdan kielto kieltää vastaajaa väittämästä markkinoinnissaan, että vuolukiviuunin hyötysuhde on 90 %:n luokkaa. Vastaajan kirjeen viittaus tutkimusraporttiin 919032 on oikea eikä viittaus sisällä vuolukiviuunien yleistä hyötysuhdeväittämää. Vastaaja ei tältä osin ole rikkonut markkinatuomioistuimen kieltoa.

II.2. Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy:n lähettämä markkinointimateriaali

Rakennusalan yhteismarkkinointiyritys Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy lähettää asiakkailleen eri yritysten markkinointimateriaalia. Materiaalin joukossa on ainakin vielä 25.2.1992 ollut Suomen Vuolukivi Oy:n markkinointipäällikön allekirjoittama "Hyvä uunien ystävä" -otsikoitu markkinointikirje.

Vastaaja on toimittanut em. markkinointikirjeen Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy:lle edelleen jaettavaksi. Suomen Vuolukivi Oy vastaa Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy:lle toimittamansa markkinointimateriaalin sisällöstä. Markkinatuomioistuimen kieltopäätös on annettu Suomen Vuolukivi Oy:lle tiedoksi 30.1.1992. Vastaajan markkinointikirjettä on jaettu ainakin seuranneen helmikuun lopussa ja se on näytetty muutetuksi vasta kesän 1992 postituksiin.

Vastaajan po. markkinointikirjeessä todetaan mm. seuraavaa: "Yhä useammat uuninystävät alkavat tuntea myös vuolukiven ainutlaatuiset lämpöominaisuudet. Esimerkiksi muurattuihin rakenteisiin verrattuna Tulikiviuunin lämmönjohtokyky on 8-10 kertaa parempi."

Markkinatuomioistuimen päätöksen a-kohdan kielto kieltää vertaamasta vuolukivestä ja tiilestä valmistettujen tulisijojen lämmönvaraus- ja lämmönjohtokykyä pelkästään valmistusmateriaalin po. ominaisuuksien perusteella sekä siten, ettei vertailla kaikkia olennaisia tulisijojen omainaisuuksia.

Vastaajan po. markkinointikirjeessä on verrattu Tulikiviuunin lämmönjohtokykyä muurattuihin rakenteisiin. Tulisijojen lämmönjohtokyvyn vertailu on suoritettu pelkästään valmistusmateriaalin lämmönjohtokyvyn perusteella ja siten, ettei vertailussa ole ollut mukana mitään muita tulisijojen olennaisia ominaisuuksia. Vastaajan markkinointikirje rikkoo markkinatuomioistuimen päätöksen kieltoa.

III KYSYMYS UHKASAKON TUOMITSEMISESTA JA KOROTETUN UHKASAKON ASETTAMISESTA

Vastaaja on kieltopäätöksen jälkeen osittain muuttanut esitettään ja kesään 1992 mennessä muuttanut Rakentajan Tietopalvelu RTS Oy:lle toimittamaansa markkinointimateriaalia. Vastaaja on myös 25.2.1992 päivätyssä asiakaskirjeessään ilmoittanut pyrkivänsä tarkentamaan markkinointiaan. Em. perusteilla markkinatuomioistuin katsoo olevan syytä tuomita Suomen Vuolukivi Oy:lle asetettu 100 000 markan uhkasakko asetettua alempana.

Vastaajan markkinointi on laajaa ja vastaaja on eräiltä kohdin selvästi rikkonut markkinatuomioistuimen kieltoa. Kiellon tehosteeksi on tarpeen asettaa uusi, korkeampi uhkasakko.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita markkinatuomioistuimen 28.1.1992 antamassa päätöksessä 1992:3 Suomen Vuolukivi Oy:lle määrätyn kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon maksettavaksi kuudenkymmenentuhannen (60 000) markan määräisenä.

Markkinatuomioistuimen päätöksessä 1992:3 määrätyn kiellon tehosteeksi asetetaan tämän päätöksen tiedoksisaannista lukien uusi kahdensadantuhannen (200 000) markan uhkasakko.

Suomen Vuolukivi Oy velvoitetaan suorittamaan Suomen Tiiliteollisuusliitto ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vaaditut seitsemäntoistatuhatta (17 000) markkaa kuudentoista (16) prosentin korkoineen tämän päätöksen tiedoksiannosta lukien.

Vaatimukset hylätään enemmälti.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Kurri, varapuheenjohtaja, Aaltonen, Henriksson, Luukko ja Ollikainen

Valitusosoitus