MT:1986:5
- Asiasanat
- Harhaanjohtavuus, Sopimaton menettely, Lakimiespalvelut, Tarpeelliset tiedot
- Tapausvuosi
- 1986
- Antopäivä
Asessori Tauno Haavikko, asianajaja Jukka Huiskonen, asianajaja Matti Kunnas, asianajaja Heikki Rauhala, asianajaja Matti Vanhanen, asianajaja Markku Tarvainen, asianajaja Hannu Teittinen, asianajaja Arto Tiensuu, asianajaja Hanne Zitting-Ahtela, varatuomari Pentti Puolakka ja varatuomari Erkki Pusa (hakijat) vastaan rouva Barbara Rönkä (vastaaja).
Vastaajalle oli siirtynyt hänen kuolleen asianajajapuolisonsa jälkeen toimitetussa perinnönjaossa tämän asianajotoimisto. Vastaaja, joka ei ollut suorittanut tuomarinvirkaan vaadittavaa tutkintoa, jatkoi ammattimaisesti lakiasiainhoitoa käyttäen toiminimessä sanan "lakiasiaintoimisto" ohella edesmenneen puolisonsa nimeä tai sekä edesmenneen puolisonsa nimeä että tämän varatuomari-arvonimeä. Koska vastaajan lakiasioiden hoitoa harjoittava yritys oli esitetyn selvityksen perusteella sama kuin mikä hänelle oli miehensä jälkeen toimitetussa perinnönjaossa siirtynyt, ei tämän nimen käyttämistä toiminimessä pidetty harhaanjohtavana. Oikeutta ammattimaiseen lakiasioiden hoitamiseen ei ole rajoitettu lakimiehille. Ilmaisu "lakiasiaintoimisto" on omiaan antamaan vaikutelman, että kysymys on lakimiehen palveluksien markkinoinnista. Vastaajan palveluksessa oli ollut koko ajan joku lakimies tai useitakin lakimiehiä samanaikaisesti. Vastaaja toimi itse toimistonhoitajana. Koska vastaajan lakiasiaintoimiston käytettävissä oli aina lakimiestä edellyttävien tehtävien hoitamista varten lakimies, ei toimiston lakiasioiden markkinoinnissa käytetty ilmaisu "lakiasiaintoimisto" ja yleinen viittaus lakiasioiden hoitoon olleet harhaanjohtavia eikä sopimattomia.
Koska vastaaja ei ollut ilmoittanutkaan itse hoitavansa lakimiehelle kuuluvia tehtäviä, ei hänen koulutuksensa ilmoittamatta jättäminen ollut harhaanjohtavaa tai sopimatonta. Hakemus hylättiin.
SopMenL_1_§ ja SopMenL_2_§
HAKIJOIDEN VAATIMUKSET
Hakijat ovat vaatineet, että rouva Barbara Rönkää sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) 1, 2, 6 ja 7 §:ien nojalla sakon uhalla kielletään markkinoinnissaan
1) ilmoittamasta toimistonsa nimeksi "Lakiasiaintoimisto varatuomari Pertti Rönkä" tai "Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä" taikka käyttämästä muuta samankaltaista ilmaisua,
2) käyttämästä sanaa "lakiasiaintoimisto" tai muuta ilmaisua, jota hallitsee "laki"sana, sekä
3) jättämästä kertomatta koulutuksensa, mikäli hän käyttää ilmaisua, joka viittaa siihen, että hän hoitaa ammatikseen lakiasioita.
Lisäksi hakijat ovat vaatineet, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijoiden oikeudenkäyntikulut.
HAKEMUKSEN TAUSTA
Barbara Rönkä on useiden vuosien ajan markkinoinut Mikkelissä ja sen ympäristössä leviävässä Länsi-Savo-lehdessä sekä Mikkelissä ilmestyvissä viikkolehdissä oikeusapupalveluja. Ilmoituksia on julkaistu säännöllisesti, yleensä viikottain samoina päivinä, joina paikkakunnilla toimivat asianajotoimistot ovat julkaisseet yhteisilmoituksiaan tai lakiasiaintoimistot ilmoituksiaan. Ilmoituksia on julkaistu otsikon "Lakiasiaintoimistoja" alla tai muutoin asianajotoimistojen ja lakiasiaintoimistojen ilmoitusten sijoituspaikkojen välittömässä yhteydessä.
Barbara Rönkä markkinoi oikeuspalveluja nimellä "Lakiasiaintoimisto varatuomari Pertti Rönkä" tai "Lakiasiaintoimisto VT P. Rönkä" tai "Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä". Vuoden 1985 puhelinluettelossa KAS 1985 toimiston nimeksi ilmoitetaan "Lakiasiaintoimisto Rönkä" ja puhelinluettelon liike- ja ammattihakemistossa toimiston nimenä on "Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä".
Ilmoituksissa markkinoidaan kaikkien lakiasioiden, myös maksuttomien oikeudenkäyntien hoitamista. Joissakin ilmoituksissa on mainittu, että toimistossa olisi useita lakimiehiä.
Barbara Röngän edesmennyt puoliso, 27.5.1969 kuollut asianajaja varatuomari Pertti Samuli Rönkä harjoitti Mikkelissä kuolemaansa saakka asianajotoimintaa. Barbara Röngällä itsellään ei ole lainopillista koulutusta.
Barbara Röngän pitämässä toimistossa ei ole ketään lakimiestä, joka vastaisi toimiston hoidosta, vaan Barbara Rönkä itse ottaa vastaan asiakkaita ja neuvottelee heidän asioidensa hoitamisesta. Tämän jälkeen Barbara Rönkä hoidattaa näin saamiaan juttuja, lähinnä maksuttoman oikeudenkäynnin piiriin kuuluvia asioita, ulkopuolisilla henkilöillä, joina on toiminut Itä-Suomen hovioikeuden viskaaleita. Joitakin asioita Barbara Rönkä on itsekin hoitanut tuomioistuimessa.
Barbara Röngän harjoittamasta toiminnasta ei ole tehty elinkeinoilmoitusta.
VAATIMUSTEN PERUSTEET
1)-kohta
Asianajotoimistojen ja lakiasiaintoimistojen lehti-ilmoitukset ovat vakiintuneet muodoltaan sellaisiksi, että niistä korostetusti käy ilmi toimistossa toimivan asianajajan tai toimiston omistavan lakimiehen nimi. Sanomalehti-ilmoitus, jossa käytetään sanontaa "Lakiasiaintoimisto varatuomari Pertti Rönkä" tai "Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä" taikka muu samankaltainen ilmoitus antaa oikeusapua hakevalle sellaisen vaikutelman, että toimistossa toimii tämän niminen varatuomari-lakimies. Kun Barbara Röngän puoliso Pertti Rönkä, jonka nimeen ilmoittelussa viitataan, on kuollut 27.5.1969, Barbara Röngän käyttämä markkinointi-ilmaisu on totuudenvastainen ja harhaanjohtava. Ilmaisu on näin ollen ristiriidassa SopMenL:n 2 §:n säännöksen kanssa.
2)-kohta
Lakiasioita hoitavat ammattimaisesti pääasiassa asianajajat, yleiset oikeusavustajat ja muut tuomarin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneet henkilöt, joita yleisessä kielenkäytössä kutsutaan lakimiehiksi. Oikeusapua hakeva haluaa lähes poikkeuksetta nimenomaan lakimiehen palveluksia. Tällöin palvelusten suorittajan ammattitaito tai koulutus on usein pääteltävissä vain toimistosta käytetystä nimityksestä. Sanomalehti-ilmoitus, jossa käytetään ilmaisua "lakiasiaintoimisto" tai jossa sana "laki" on hallitsevassa asemassa, on omiaan luomaan oikeusapua hakevalle vaikutelman, että kysymys on nimenomaan lakimiehen palveluksista. Barbara Röngän markkinointi antaa juuri tällaisen vaikutelman. Röngällä ei ole lainopillista koulutusta eikä hänen palveluksessaan päätoimisesti työskentele ketään lakimiestä. Kun Röngän markkinoinnista ei ilmene, että kysymys ei ole lakimiehen palveluksista, markkinoinnissa käytetty sana "lakiasiaintoimisto" ja yleinen viittaus lakiasioiden hoitoon ovat oikeusapua hakevien kannalta harhaanjohtavia ja sopimattomia.
3)-kohta
Oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa oikeudenkäymiskaaren säännösten mukaan toimia ainoastaan asianajaja tai muu rehellinen ja muutoin siihen toimeen soveltuva ja kykenevä henkilö, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan. Kelpoisuusvaatimuksen tavoitteena on, että asiamiehellä tai avustajalla on oltava kyky selvittää kaikin puolin oikeudenkäynnin kohteena oleva asia. Oikeusapua hakeva, joka lehti-ilmoituksen perusteella valitsee asiamiehensä tai avustajansa, haluaa pääsääntöisesti nimenomaan oikeudellista asiantuntemusta omaavan eli lakimiehen avukseen. Ammatikseen oikeuspalveluja suorittavien elinkeinonharjoittajien markkinoinnin tulee edesauttaa oikeusapua hakevan päätöksentekoa. Oikeusapua hakevan kannalta oikeudenkäyntiin joutuminen tai jopa asioiminen viranomaisten kanssa on usein varsin poikkeuksellinen tapahtuma. Oikeusapua hakevien asioihin saattaa liittyä huomattavien taloudellisten etujen valvominen. Oikeudenkäynnin tai muun asian hoitaminen asiantuntemattomasti tai virheellisin perustein voi johtaa oikeusapua hakevan kannalta tappiolliseen tulokseen sekä oikeudenkäyntikulujen muodossa lisääntyneisiin taloudellisiin menetyksiin. Tällöin on usein kyse huomattavistakin rahasummista.
Oikeusapua hakeva ei voi Barbara Röngän markkinoinnista saada tietoa siitä, että Röngällä ei ole lainopillista koulutusta. Oikeusapua hakevan kannalta Barbara Röngän markkinoima toimisto päinvastoin rinnastuu muihin paikkakunnalla toimiviin lakiasiaintoimistoihin tai myöskin asianajotoimistoihin eli nimenomaan lakimiesten toimesta tarjottaviin oikeuspalveluihin. Barbara Röngän markkinointi antaa näin ollen täysin virheellisen vaikutelman.
Barbara Röngän markkinointi on edellä mainituilla perusteilla sopimatonta hakijoiden kannalta oikeuspalveluja hoitavina ja siihen koulutuksen saaneina elinkeinonharjoittajina ja omiaan vahingoittamaan näiden elinkeinotoimintaa, ja markkinointi on myöskin kuluttajansuojalaissa olevien samansisältöisten säännösten vastaista.
RÖNGÄN VASTINE
Rönkä on kiistänyt lakiasioiden hoitamista koskevan ilmoittelunsa olleen sopimatonta tai harhaanjohtavaa ja vaatinut, että hakemus perusteettomana hylätään. Lisäksi vastaaja on vaatinut, että hakijat velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 11 216,80 markalla.
Varatuomari Pertti Rönkä toimi asianajajana Mikkelissä vuodesta 1955 lukien kuolemaansa saakka. Hänen kuollessaan vuonna 1969 oli Barbara Rönkä työskennellyt hänen toimistossaan noin kaksi vuotta. Rönkä on koulutukseltaan lentoemäntä ja hän on sen lisäksi opiskellut valtiotieteitä loppututkintoa kuitenkaan suorittamatta. Siihen aikaan ei ollut vielä Y-eläkettä, joten Rönkä ei saanut eläkettä miehensä jälkeen. Toimistolla oli vakiintunut asiakaskunta. Röngän oli ratkaistava, kuinka järjestää oma ja neljän alaikäisen lapsensa toimeentulo samoinkuin, kuinka jatkaa toimiston pitämistä.
Oikeusjärjestyksemme hyväksyy toiminimen siirtymisen. Toiminimi varoineen ja velkoineen siirtyi Barbara Röngälle Pertti Röngän jälkeen toimitetussa perinnönjaossa, joka tuli lopulliseksi 15.9.1979 sitä ennen alaikäisen perillisen täysi-ikäiseksi tultuaan hyväksyttyä perinnönjaon. Nykyisen toiminimilain mukaan toiminimen siirtyminen osituksessa on mahdollista ja aiemman lain sitä koskevat säännökset olivat vielä väljempiä. Suomessa on varsin yleistä, että asianajotai lakiasiaintoimiston nimessä esiintyy edesmenneen henkilön nimi. Kuopiosta voidaan esimerkinomaisesti mainita mm. sellaiset toimistot kuin Airaksinen & Kuortti, Lakiasiaintoimisto, Procop‚ & Hornborg, Asianajotoimisto ja Tirrin Asianajotoimisto, Ky, joiden nimisiä henkilöitä ei ko. toimistojen palveluksessa toimi. Röngän ilmoittelu ei ole tältä osin sopimatonta tai harhaanjohtavaa tai muutoinkaan ristiriidassa SopMenL:n 2 §:n säännösten kanssa.
Röngän toimiston nykyisessä ilmoittelussa henkilönimen edessä ei esiinny enää varatuomari-sanaa. Varatuomarin nimen käyttäminen toiminimen yhteydessä ei ole kuitenkaan ollut harhaanjohtavaa, koska toimiston ottamia oikeusjuttuja ovat hoitaneet pelkästään varatuomarit.
Toimistolla on pysyvät yhteistyösopimukset ainakin yhden, mutta usein kahdenkin lakimiehen kanssa. Yhteistoimintaa on hoidettu siten, että asiakas niin halutessaan on voinut neuvotella henkilökohtaisesti lakimiehen kanssa ja toisaalta siten, että toimistonhoitaja on hankkinut asian vaatimat asiakirjat ja muut kirjalliset selvitykset lakimiesten antamien ohjeiden mukaan tai aikaisemman kokemuksensa perusteella. Asiakkaan tullessa henkilökohtaisesti toimistoon tai ottaessa puhelimitse yhteyttä toimiston yhteistyössä oleva lakimies on tarvittaessa ottanut yhteyttä asiakkaaseen. Näin ollen asiakkaan asioita on hoitanut pääsääntöisesti lakimies, jollei asiakas itse nimenomaisesti ole toisin halunnut. Tällainen tilanne ei poikkea kovinkaan paljon asianajotoimistossa vallitsevasta tilanteesta. Siten markkinointi ei ole oikeusapua hakevien kannalta harhaanjohtavaa tai sopimatonta.
Pertti Röngän kuoltua jatkoi paikallisen asianajajayhdistyksen myötävaikutuksesta toimiston päätoimisena lakimiehenä varatuomari Kalle Sopanen vuosina 1969 - 1974. Sopasen perustettua vuonna 1974 oman toimistonsa ryhtyi toimiston lakimieheksi Itä-Suomen hovioikeudenviskaali, varatuomari Juhani Mali, joka oli toimiston yhtiömiehenä vuosina 1974 1976. Malin saatua nimityksen Suonenjoen tuomiokunnan käräjätuomariksi olivat toimiston käytettävissä Itä-Suomen hovioikeudenviskaali, varatuomari Heikki Laakso sekä saman hovioikeudenviskaali, varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti Pertti Nieminen, Laakso vuoden 1977 alusta lukien ja Nieminen saman vuoden puolivälistä lukien. Laakso ryhtyi myöhemmin hoitamaan Itä-Suomen hovioikeuden vt. kanneviskaalin ja vt. sihteerin virkaa ja luopui hoitamasta oikeudenkäyntejä, mutta on sen jälkeenkin hoitanut tarvittaessa sopimus- ynnä muita konsulttiasioita, jotka eivät edellytä esiintymistä oikeudessa. Niemisen ja Laakson ohella oli toimiston lakimiehenä vuodesta 1979 lukien myös viskaali, varatuomari Hilkka Mäkeläinen Itä-Suomen hovioikeudesta. Niemisen siirryttyä vuonna 1982 Kotkan raastuvanoikeuden oikeusneuvosmieheksi tuli hänen työpanostaan korvaamaan viskaali, varatuomari Heimo Kiviranta Itä-Suomen hovioikeudesta. Vuosina 1982 - 1984 hoiti toimiston juttuja lisäksi viskaali, varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti Pekka Koponen Kouvolan hovioikeudesta. Mäkeläisen siirryttyä Pielisjärven tuomiokunnan käräjätuomariksi vuonna 1985 tulivat hänen työpanostaan korvaamaan viskaalit, varatuomarit Tuomo Kurki ja Kari Janhunen Kouvolan hovioikeudesta.
Toimiston asioita ovat hoitaneet ja hoitavat nykyisinkin sellaiset juristit, joilla on varatuomarin arvonimi ja joista useat ovat toimineet vuosia tuomioistuinlaitoksen palveluksessa. Rouva Rönkä on hoitanut oikeudessa jutun ainoastaan silloin, kun asiakas on siihen suostunut ja yleensä tuolloin jopa pyytänytkin. Asiakas on myös tällöin tiennyt sen seikan, ettei Rönkä ole lakimies. Kysymys on tuolloin ollut yksinkertaisimmista asioista (esim. puhdas velkomusasia), ja näitä kertoja on ollut kaiken kaikkiaan vain muutama. Toimiston yhteydessä toimivan Mikkelin perimistoimistonkin asioista kaikki rutiiniluonteisista perimisasioista poikkeavat asiat on ohjattu lakimiehen hoidettaviksi.
Koska asiakas jo heti toimistoon tullessaan saa tiedon ja jopa nimenomaisen ilmoituksen siitä, että kulloinkin kysymyksessä olevan jutun tai asian tulee hoitamaan lakimies, niin tältäkään osin markkinointi ei anna mitenkään virheellistä vaikutelmaa toimistosta. Rouva Rönkä ei enää nykyisin hoida itse yhtään juttua oikeudessa, vaikka asiakas niin esittäisikin, vaan kaikkien asioiden hoito ohjataan suoraan lakimiehelle.
KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO
Hakemuksesta on annettu tieto KA:lle, joka markkinatuomioistuimeen 30.8.1985 saapuneessa kirjeessään on ilmoittanut ryhtyvänsä asiassa toimenpiteisiin kuluttajansuojalain (KSL) nojalla. Markkinatuomioistuimeen 19.9.1985 saapuneessa kirjeessään KA on ilmoittanut käsitelleensä Barbara Röngän markkinointia KSL:n nojalla ja päätyneensä kirjeen liitteenä olleesta seuraavasta kirjejäljennöksestä ilmenevään ratkaisuun:
"Toimistonhoitaja Barbara Rönkä Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä Porrassalmenkatu 15 A 10 50100 MIKKELI
MARKKINOINTINNE
Olen tutkinut markkinointinne kuluttajansuojalain nojalla ja totean seuraavaa.
Olette sanomalehdissä ja ns. ilmaisjakelulehdissä mainostaneet toimistonne palveluksia ilmoituksilla, joiden otsikko on "Lakiasiaintoimisto Pertti Rönkä" ja joissa muu teksti kuuluu: "Avioerot, jako-, perintö-, testamentti-, perunkirj.-, liikenne-, oikeusturva-, rikos-, ym. lakiasiat kohtuuhintoihin myös maksuttomat oik.käynnit. Useita lakimiehiä."
Syyskuun 5. päivänä 1985 päivätyssä selvityksessänne olette kertoneet, että Teillä on pysyvät yhteistyösopimukset ainakin yhden mutta usein kahdenkin lakimiehen kanssa. Yhteistoiminta on hoidettu siten, että asiakas niin halutessa on voinut neuvotella henkilökohtaisesti lakimiehen kanssa ja toisaalta siten, että toimistonhoitaja on hankkinut asian vaatimat asiakirjat ja muut kirjalliset selvitykset lakimiesten antamien ohjeiden mukaan tai aikaisemman kokemuksen perusteella. Asiakkaan tullessa henkilökohtaisesti toimistoon tai ottaessa puhelimitse yhteyttä toimiston yhteistyössä oleva lakimies on tarvittaessa ottanut yhteyttä asiakkaaseen. Näin ollen voidaan sanoa, että asiakkaan asioita on hoitanut pääsääntöisesti lakimies, jollei asiakas itse nimenomaisesti ole toisin halunnut. Tämä tilanne ei sanottavasti poikkea asianajotoimistossa vallitsevasta tilanteesta.
Kun edellä selostettua tilannetta vertaa markkinointiin ja vertailun pohjana pidetään markkinatuomioistuimen päätöstä asiassa kuluttaja-asiamies vastaan Uuno Mäkelä (1983:5) voidaan todeta, ettei Röngän asiakkaan markkinoinnin perusteella saama vaikutelma siitä, että hän toimistossa saisi lakimiehen palveluja, ole erheellinen. Sitä seikkaa, että asiakas voi niin halutessaan turvautua myös ei-juristin palveluksiin, ei voida pitää asiakkaan kannalta vahingollisena.
Toimisto on nimessään käyttänyt edesmenneen henkilön nimeä. Ottaen huomioon asianajotoimiston piirissä vallitsevaa käytäntöä, jonka mukaan asianajotoimiston henkilönimet usein säilytetään toimistojen omistajavaihdoksista huolimatta, en pidä tätäkään markkinoinnissa esiintyvää piirrettä kuluttajien kannalta harhaanjohtavana tai sopimattomana.
Edellä sanotun perusteella en ryhdy asiassa enempiin toimenpiteisiin. Lähetän jäljennöksen tästä kirjeestä markkinatuomioistuimelle.
Kuluttaja-asiamies Gerhard af Schult‚n
Toimistopäällikkö Erik Mickwitz"
TODISTELU
Markkinatuomioistuimessa on kuultu vastaajan nimeäminä todistajina oikeusneuvosmies Hilkka Annikki Mäkeläistä ja hovioikeudenviskaali Tuomo Juhani Kurkea.
Mäkeläinen on ilmoituksensa mukaan työskennellyt Röngän toimistossa syksystä 1979 alkaen vuoteen 1985 saakka. Mäkeläinen on kertonut hoitaneensa suurimman osan Röngän toimiston niistä jutuista, jotka ovat edellyttäneet oikeudessa esiintymistä, laatinut asiakirjoja ja antanut juridista neuvontaa ym. Tänä aikana on toimiston juttuja hoitanut Mäkeläisen ohella myös muita juristeja kuten vuoden 1979 aikana varatuomari Heikki Laakso ja vuodesta 1980 lähtien
varatuomari Pertti Nieminen sekä hänen jälkeensä varatuomari Heimo Kiviranta.
Mäkeläisen mukaan menettely juttujen suhteen tapahtui niin, että rouva Rönkä otti jutun vastaan, tilasi tarvittavat asiapaperit ja otti Mäkeläiseen yhteyttä. Yksinkertaisimpia juttuja lukuunottamatta Mäkeläinen neuvotteli asiakkaan kanssa. Rouva Rönkä oli itse hoitanut joitakin velkomusjuttuja ja asumuseroja. Näissäkin jutuissa todistaja tai muu juristi kävi asiakirjat läpi ja antoi juridiset neuvot. Tällaisissa jutuissa Mäkeläinen oli käsittänyt asiakkaan nimenomaan suostuneen siihen, että rouva Rönkä itse hoitaa jutun. Mäkeläisen Röngältä saama palkkio määräytyi hänen tekemänsä työmäärän mukaan.
Kurki on ilmoituksensa mukaan työskennellyt Röngän toimistossa huhtikuusta 1985 lähtien. Kurjen mukaan hänen ohellaan juttuja on hoitanut myös varatuomari Kari Janhunen. Kurki kertoi rouva Röngän kanssa sovitun, että Kurki hoitaa lakimiehelle kuuluvia tehtäviä yhteistoimintasopimuksen perusteella. Rönkä on hoitanut toimistonhoitajan tehtäviä kuten ottanut jutun vastaan, tilannut tarvittavat asiapaperit ja ilmoittanut asiakkaalle, että Kurki tai hänen estyneenä ollessa Janhunen hoitavat juttuja. Tapauksesta riippuen Kurki on neuvotellut asiakkaan kanssa puhelimitse tai Mikkelissä taikka joissakin tietyissä tapauksissa on voitu katsoa, että neuvottelu ei ole tarpeen. Esimerkiksi kanneperusteisissa avioeroissa neuvottelee perusteista asiakkaan kanssa lakimies. Kurjen tietämän mukaan Rönkä ei ainakaan nykyisin esiinny oikeudessa lukuunottamatta joitakin hakemusasioita tai lykkäyspyyntöjä. Kurjen palkkio määräytyy tehdyn työmäärän mukaan.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT
Rouva Barbara Rönkä on vuodesta 1969 alkaen harjoittanut ammattimaisesti lakiasiainhoitoa Mikkelissä käyttäen mm. lehti-ilmoittelussaan toiminimiä "LAKIASIAINTOIMISTO Varatuomari Pertti Rönkä" tai "LAKIASIAINTOIMISTO PERTTI RÖNKÄ". Toimisto on siirtynyt Barbara Röngälle hänen vuonna 1969 kuolleen puolisonsa asianajaja, varatuomari Pertti Röngän perinnönjaossa. Pertti Rönkä harjoitti asianajotoimiston pitoa Mikkelissä toiminimellä "LAKIASIAINTOIMISTO varatuomari Pertti Rönkä" ja myöhemmin asianajajalain voimaan tultua toiminimellä "Rönkä, Pertti, Asianajotoimisto". Barbara Rönkä ei ole suorittanut tuomarinvirkaan vaadittavaa tutkintoa.
Markkinatuomioistuin ei tutki asiaa toiminimilain nojalla.
Tutkiessaan asiaa SopMenL:n nojalla markkinatuomioistuin toteaa, että toiminimellä on usein haltijalleen kaupallista arvoa, joka toteutuu esim. toiminimen luovutustapauksissa. Elinkeinotoiminnan siirtymisen yhteydessä saattaa toiminimen siirtymisellä olla mm. vakiintuneen asiakaskunnan kannalta suuri merkitys. Esimerkiksi asianajaja-alalla vallitsevan käytännön mukaan on tavallista, että asianajotoimiston nimessä esiintyy henkilöiden nimiä, jotka eivät enää toimi ko. toimistossa. Barbara Röngän lakiasioiden hoitoa harjoittava yritys on esitetyn selvityksen perusteella sama kuin mikä hänelle on siirtynyt Pertti Röngän jälkeen toimitetussa perinnönjaossa.
Edellä olevan perusteella markkinatuomioistuin katsoo, että Pertti Röngän nimen käyttäminen toiminimessä ei ole harhaanjohtavaa.
Lakiasioita hoitavat ammattimaisesti pääasiassa asianajajat, yleiset oikeusavustajat ja muut tuomarinvirkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneet henkilöt, joita yleisessä kielenkäytössä kutsutaan lakimiehiksi.
Oikeutta ammattimaiseen lakiasioiden hoitamiseen ei ole rajoitettu lakimiehille. Eräitä poikkeuksia lukuunottamatta saa esimerkiksi oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimia paitsi asianajaja myös muu rehellinen ja muutoin siihen toimeen sopiva ja kykenevä henkilö, joka hallitsee itseään ja omaisuuttaan.
Ilmaisu lakiasiaintoimisto on omiaan antamaan vaikutelman, että kysymys on lakimiehen palveluksien markkinoinnista. Barbara Röngän markkinointi antaa tällaisen vaikutelman. Röngän lakiasiaintoimiston palveluksessa on Barbara Röngän ilmoituksen mukaan vuodesta 1969 lähtien ollut koko ajan joku lakimies tai useitakin lakimiehiä samanaikaisesti. Asiassa on myös selvitetty, että Barbara Rönkä toimii toimistonhoitajana, ottaa asiat vastaan ja hankkii tarvittavat asiakirjat sekä ilmoittaa asioista toimistonsa palveluksessa olevalle lakimiehelle. Lakimies ottaa asian hoitaakseen, ja tämä ilmoitetaan heti myös asiakkaalle.
Röngän harjoittaman lakiasiaintoimiston lakimiehelle kuuluvia tehtäviä kuten neuvottelun asiakkaan kanssa, haastehakemuksen sisällöstä huolehtimisen, oikeudellisten neuvojen antamisen ja oikeudessa esiintymisen hoitavat henkilöt, jotka ovat suorittaneet tuomarinvirkaan vaadittavan tutkinnon ja joilla on lisäksi varatuomarin arvo. Tällaisten henkilöiden kanssa Röngällä on toimistonsa lakiasioiden hoitamisesta jatkuva yhteistoimintasopimus. Rönkä hoitaa itse poikkeuksellisesti yksinkertaisimpia juttuja kuten hakemus- tai velkomusasioita ainoastaan asiakkaan kanssa erikseen niin sovittaessa.
Edellä olevan perusteella markkinatuomioistuin katsoo, että Barbara Röngän lakiasiaintoimiston käytettävissä on aina lakimiestä edellyttävien tehtävien hoitamista varten lakimies. Näin ollen Barbara Röngän harjoittaman toimiston lakiasioiden markkinoinnissa käyttämä ilmaisu lakiasiaintoimisto ja yleinen viittaus lakiasioiden hoitoon eivät ole harhaanjohtavia eivätkä sopimattomia.
Koska Barbara Röngän toimiston lakimiespalvelujen markkinointi ei ole harhaanjohtavaa tai sopimatonta, eikä hän ole ilmoittanutkaan itse hoitavansa lakimiehelle kuuluvia tehtäviä, Röngän koulutuksen ilmoittamatta jättäminen ei myöskään ole harhaanjohtavaa tai sopimatonta.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä hakemuksen.
Hakijat Tauno Haavikko, Jukka Huiskonen, Matti Kunnas, Heikki Rauhala, Matti Vanhanen, Markku Tarvainen, Hannu Teittinen, Arto Tiensuu, Hanne Zitting-Ahtela, Pentti Puolakka ja Erkki Pusa velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Barbara Röngälle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kohtuullisiksi harkitut kahdeksan tuhatta (8 000) markkaa.
Läsnä: Valkonen, puheenjohtajana, Pekkanen, Wilhelmsson, Aaltonen, Henriksson, Luukko, Modeen, Ollikainen.