MT:1981:8
- Asiasanat
- Liikesalaisuus, Sopimussuhde
- Tapausvuosi
- 1981
- Antopäivä
Oy Teknorex Ab (TR) vastaan Sadolinin Painovärit Oy (SP) ja Sesoma Oy. 19.5.1981.-Hakemus perustui sopimusrikkomukseen ja väitettyyn liikesalaisuuden väärinkäyttöön. Näillä perusteilla tehtyjen vaatimusten tutkiminen ei kuulunut markkinatuomioistuimen toimivaltaan. Vastaajien ei ollut näytetty muutoin menetelleen markkinoinnissaan sopimattomasti.
SopMenL_1_§
OY TEKNOREX AB:N VAATIMUS
TR on vaatinut, että SP:tä ja Sesoma Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) säännösten nojalla sakon uhalla kielletään markkinoimasta sellaisia silkkipainovärejä sekä samaan ryhmään kuuluvia tuotteita, jotka SP on valmistanut käyttäen oikeudettomasti hyväkseen TR: n omistamia valmistuskaavoja.
Lisäksi TR on vaatinut, että SP velvoitettaisiin luovuttamaan hallussaan olevat TR:n omistamat valmistuskaavat takaisin.
TR on kehittänyt eräiden silkkipainovärien ja samaan ryhmään kuuluvien tuotteiden valmistusmenetelmät ja kaavat (reseptit). TR valmisti aikaisemmin itse noita tuotteita. Myöhemmin niitä on valmistutettu muilla yrityksillä. Tuotteet on vuodesta 1957 alkaen koko ajan valmistettu TR:n nimellä. TR on yksin markkinoinut tuotteet.
TR teki vuonna 1969 puheena olevia tuotteita koskevan suullisen yhteistyösopimuksen Oy Sadolinin Painoväritehdas Ab:n, nykyisen Sadolinin Painovärit Oy:n (SP) kanssa. Sopimuksen mukaan SP ryhtyi valmistamaan tuotteita TR:n menetelmien ja kaavojen mukaisesti sekä yksinomaan TR:lle. TR toimitti SP:lle etiketit, joissa tuotteiden valmistajaksi ilmoitettiin TR. Tuotteita valmistettiin TR:n kulloinkin tekemien tilausten mukaiset määrät. Kysymyksessä oli siten TR:n oma tuotanto, jonka teknisestä toteutuksesta SP huolehti.
Suullinen sopimus sisälsi ehdon, jonka mukaan alalla mahdollisesti tapahtuvan teknisen edistyksen mukaisesti kaavoja kehitetään siten, että kummankin yhtiön hallussa oleviin kaavoihin aina tehdään yhtäpitävät muutosmerkinnät. Edelleen sovittiin, että jomman kumman osapuolen halutessa lopettaa yhteistyön asiasta tuli ilmoittaa niin hyvissä ajoin, ettei kummallekaan osapuolelle aiheudu asiasta tuntuvaa haittaa.
SP katkaisi toimituksensa TR:lle 25.2.1980 syytä ilmoittamatta ja ilman minkäänlaista varoitusta tai irtisanomista. TR:lle ei enää toimitettu edes niitä tuotteita, joista oli tehty tilaukset. Pyrittäessä neuvottelemaan SP:n kanssa tilanteesta SP:n edustajat kiistivät jopa alussa mainitun suullisen sopimuksen olemassaolon. SP kieltäytyi yhteistoiminnan jatkamisesta. SP ei myöskään suostunut luovuttamaan TR:n omistamia valmistuskaavoja takaisin.
SP oli 7.3.1980 lähettänyt TR:n asiakaskunnalle kirjeen, jonka mukaan kysymyksessä olevien tuotteiden markkinoinnista vastedes huolehtisi Sesoma Oy. Viimeksi mainitun yhtiön toimivina osakkaina olivat kaksi aikaisemmin TR:n palveluksessa myyntitehtävissä ollutta, vuoden 1979 marraskuun lopussa irtisanoutunutta henkilöä. SP on ilmeisesti halunnut "kaapata" TR:ltä paitsi valmistusmenetelmät ja -kaavat myös tuotteiden markkinoinnin sekä siinä tarkoituksessa myötävaikuttanut kilpailevan yhtiön perustamiseen ja markkinoinnin siirtämiseen sille.
SP ja Sesoma Oy ovat yhteistuumin menettelyllään rikkoneet selostetun yhteistyösopimuksen ehtoja vastaan sekä käyttäneet hyvän liiketavan vastaista ja sopimatonta menettelyä, joka on vahingoittanut TR:n elinkeinotoimintaa.
TR on myös ajanut SP:tä ja Sesoma Oy:tä vastaan vahingonkorvauskannetta yleisessä tuomioistuimessa. Helsingin raastuvanoikeus on päätöksellään 23.2.1981 katsonut, että TR:n ja SP:n välillä on ollut sopimussuhde, jonka rikkomisesta SP on tuomittu vahingonkorvaukseen.
SADOLININ PAINOVÄRIT OY:N VASTINE
SP on kiistänyt syyllistyneensä SopMenL:n säännösten vastaiseen markkinointiin. SP on vaatinut, että hakemus jätetään tutkimatta tai hylätään aiheettomana.
TR on perustanut kieltohakemuksensa siihen, mitä se katsoo aikanaan yhtiöiden välillä sovituksi. Helsingin raastuvanoikeuden 23.2.1981 julistamaan päätökseen on haettu muutosta. Liikesuhteen katkaisemisen johdosta asia on siten edelleen vireillä yleisessä tuomioistuimessa, joka siis ratkaisee yhtiöiden välisen sopimuksesta aiheutuvan riidan. Koska myös kieltohakemus perustuu sopimuksen vastaiseksi väitettyyn menettelyyn, markkinatuomioistuimen tulisi joko jättää asia sillensä tai odottaa yleisen tuomioistuimen lopullista päätöstä.
SP on valmistanut silkkipainovärejä jo 1950-luvulla. Niiden valmistuksessa SP on soveltanut monivuotisen kokemuksensa perusteella syntyneitä kaavoja. SP oli myös aikaisemmin markkinoinut hakemuksessa tarkoitettuja tuotteita.
SP:n tuotekehittely suoritetaan osaksi Kööpenhaminassa alalla jo kaksisataa vuotta toimineen SP:n emoyhtiön Sadolin & Holmbladin keskuslaboratoriossa, osaksi SP:n oman henkilökunnan voimin. SP ei ole voinut "kaapata" sellaisten omien tuotteidensa markkinointia, joita se valmisti ja markkinoi jo ennen ryhtymistään TR:n kanssa yhteistyöhön.
TR on toiminut pääasiallisesti myyntiyhtiönä. Sillä ei ole tuotekehittelyyn tarvittavaa henkilökuntaa eikä tarpeellisia laboratorioita. TR ryhtyi 1965 markkinoimaan SP:n kiiltäviä silkkipainovärejä. Mattasilkkipainovärejä SP ryhtyi valmistamaan TR:lle 1969 TR:n antamien reseptien mukaan. Ne on kuitenkin sen jälkeen uudistettu ja kehitetty SP:n ja sen emoyhtiön laboratorioissa. Nykyiset reseptit ovat 11 vuoden tuotekehittelyn tulos ja niiden mukaan valmistettu tuote on uusi. SP ei sitoutunut olemaan myymättä silkkipainovärejä muiden myyntikanavien kautta. TR:llä ei siis ole ollut yksinmyyntioikeutta.
Silkkipainovärien tuotantomäärät ovat suhteessa SP:n muihin tuotteisiin suhteellisen vähäiset. Noita tuotteita myydään pääasiallisesti pienehköille yrityksille, jotka käyttävät niitä omassa toiminnassaan mm. julisteiden valmistamiseen. SP:llä ei ollut intressiä luoda erillistä myyntiorganisaatiota niin pientä osa-aluetta varten.
TR:n myötävaikutuksella perustettiin 25.2.1980 Oy Scanink Ab, jonka tarkoituksena on valmistaa painovärejä. Yrityksen henkilökunta koostuu SP:ltä siihen siirtyneistä henkilöistä. Eräs näistä kopioi ennen lähtöään SP:n reseptejä, joita oli tarkoitus käyttää uudessa yrityksessä. Hänet on tuomittu yleisessä tuomioistuimessa rangaistukseen liikesalaisuuden väärinkäyttämisestä. Tämän "kaappausyrityksen" jälkeen SP lopetti toimitukset TR:lle.
TR:n kanssa ei ollut sovittu mistään määrätystä menettelystä yhteistoiminnan loppumisen varalta. TR oli tavallisen ostajan asemassa sillä erotuksella, että TR 1969 halusi myymiään värejä valmistettavan omien reseptiensä mukaisesti.
SESOMA OY:N VASTINE
Sesoma Oy on kiistänyt syyllistyneensä SopMenL:n säännösten vastaiseen markkinointiin. Sesoma Oy on vaatinut, että hakemus joko jätetään tutkimatta tai hylätään aiheettomana. Lisäksi Sesoma Oy on vaatinut, että TR velvoitettaisiin korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut markkinatuomioistuimessa.
Hakemus perustuu ensi sijassa sopimusoikeudellisille näkökohdille. Asiassa on lähinnä kysymys siitä, mitä oikeuksia SP:llä ja TR:llä oli kuhunkin reseptiin yhteistoiminnan alkaessa ja vastaavasti sen loppuessa. Kanne on itse asiassa kohdistettu kokonaan SP:tä vastaan. Mainituilla sopimusoikeudellisilla perusteilla kieltohakemusta ei voida tutkia SP:n osalta. Yhtä vähän niiden perusteella voidaan rakentaa ratkaisua Sesoma Oy: n osalta. Hakemus tulisi jättää sopimusoikeudellisilla perusteilla tehtynä tutkimatta.
Mikäli sopimusoikeudelliset näkökohdat eivät olisi hakemuksessa ratkaisevia, ainoaksi mahdollisuudeksi jäisi hakemuksen tutkiminen SopMenL 4 §:n valossa. Mainitussa lainkohdassa on kysymys teknisen esikuvan tai ohjeen uskomisesta toiselle. Tältäkään osin markkinatuomioistuin ei voi toimivaltansa puitteissa asiaa tutkia.
Mikäli hakemus kuitenkin katsottaisiin Sesoma Oy:n osalta tutkimiskelpoiseksi sen vuoksi, että sillä ei ole ollut mitään sopimussuhdetta TR:n kanssa, hakemus olisi hylättävä perusteettomana. Se seikka, että kaksi Sesoma Oy:ssä toimivaa henkilöä on aikaisemmin työskennellyt SP:ssä, ei ole esteenä myyntitoiminnan harjoittamiselle myöhemmin sen enempää SP:n kuin minkään muunkaan yrityksen kanssa. Lisäksi Sesoma Oy:n markkinointiyhteistyö SP:n kanssa alkoi vasta sen jälkeen, kun SP:n ja TR:n yhteistyö Sesoma Oy:stä riippumattomista syistä oli lakannut. Sesoma Oy:n toiminta ei ole käynnistynyt millään tavoin riidanalaisten silkkipainovärien varaan eikä suhteeseen SP:n kanssa. SP:n ja TR:n välisistä reseptiasioista Sesoma Oy: llä ei ole ollut mitään tietoa.
TR:llä ei ole mitään perusteita vaatia Sesoma Oy:lle kieltoa markkinoida SP:n sen enempää kuin muidenkaan valmistamia tuotteita. Sesoma Oy:n ja SP:n jälleenmyyntisuhde ei sisällä mitään SopMenL 1-3 §:n säännösten vastaista.
Riidanalaiset valmistusohjeet näyttävät olevan nykyisessä muodossaan SP:n kehittämiä ainakin siinä määrin, että SP voi niitä hyödyntää taloudellisessa toiminnassaan. SP:llä on siten oikeus valmistaa reseptien perusteella silkkipainovärejä tai samaan ryhmään kuuluvia tuotteita ja markkinoida niitä. Tämänkään vuoksi Sesoma Oy:tä ei voida jälleenmyyjänä kieltää noita tuotteita markkinoimasta.
KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO
KA on ilmoittanut, ettei hän ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT
TR:n hakemus perustuu SP:n osalta väitettyyn, näiden asianosaisten väliseen vuonna 1969 tehtyyn suulliseen sopimukseen. TR katsoo, että sillä tuon sopimuksen mukaan on yksinmyyntioikeus SP:n valmistamiin silkkipainoväreihin. Hakemuksessa tarkoitetut valmistuskaavat on luovutettu SP:lle saman sopimuksen perusteella.
Myös TR:n hakemus Sesoma Oy:tä vastaan perustuu siihen, että Sesoma Oy on yhdessä SP:n kanssa rikkonut puheena olevaa TR:n ja SP:n välistä yhteistyösopimusta.
Sopimussuhteen rikkomisen ohella TR:n hakemuksen sekä SP:tä että Sesoma Oy:tä vastaan voidaan oikeudellisesti katsoa perustuvan väitetystä TR:n valmistuskaavojen luvattomasta käytöstä muodostuvaan liikesalaisuuden väärinkäyttämiseen.
Markkinatuomioistuin katsoo markkinatuomioistuimesta annetun lain 4, 6 ja 7 §:n nojalla, ettei väitettyyn sopimuksen rikkomiseen tai liikesalaisuuden väärinkäytämiseen perustuvan kieltovaatimuksen tutkiminen kuuluu sen toimivaltaan.
SP:n ja Sesoma Oy:n ei ole näytetty menetelleen markkinoinnissaan SopMenL:n 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimattomasti.
Markkinatuomioistuimesta annetun lain 15 §:n 3 momentin mukaan asianomaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan markkinatuomioistuimessa.
MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Teknorex Oy:n hakemus jätetään tutkittavaksi ottamatta siltä osin kuin vaatimus perustuu väitettyyn sopimuksen rikkomiseen tai liikesalaisuuden väärinkäyttämiseen.
Muilta osin Teknorex Oy:n vaatimukset hylätään.
Sesoma Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
Läsnä: Huttunen,puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Wilhelmsson, Heiniö, Heikkilä, Henriksson ja Kortekangas.