23.6.2014

Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 20.12.2010

Käräjäoikeus katsoi syyttäjän ja asianomistajien syytteistä selvitetyksi, että A oli 4.12.2008 törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut B:lle vakavan hengen tai terveyden vaaran antamalla tälle metadonia 5 - 21 millilitraa, yhden annospullon koon ollessa 21 millilitraa. B oli saanut nauttimastaan aineesta metadonimyrkytyksen menettäen tajuntansa ja hengityksen muuttuessa pinnalliseksi.

Käräjäoikeus katsoi myös selvitetyksi, että A oli 4.8.2009 törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut B:n kuoleman antamalle tälle käytettäväksi huumausaineeksi luokiteltua metadonia 5 - 21 millilitraa, vaikka hän oli ollut tietoinen B:n aikaisemmasta metadonimyrkytyksestä. A:lla oli ollut syytä epäillä, että hänen päihteiden sekakäyttäjäksi tietämänsä B oli saattanut nauttia tai tulisi myöhemmin nauttimaan myös muita päihdyttäviä aineita. A oli vieroitushoitopotilaana ollut tietoinen metadonin yliannostukseen ja sekakäyttöön liittyvistä vaaroista, ja hänen olisi pitänyt ymmärtää, että metadonin antaminen nautittavaksi saattaa aiheuttaa B:n kuoleman. A oli ottanut tietoisen riskin ja suhtautunut piittaamattomasti B:n kuoleman mahdollisuuteen. A oli siten menetellyt törkeän huolimattomasti ja tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

Käräjäoikeus, joka luki A:n syyksi myös törkeän huumausainerikoksen, koska tämä oli myynyt ja luovuttanut 4 - 5 henkilölle ja muun muassa B:lle erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi katsottavaa metadonia, tuomitsi A:n tästä sekä vaaran aiheuttamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta yhteiseen 1 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet määräaikainen käräjätuomari Terhi Kettunen ja lautamiehet.

Vaasan hovioikeuden tuomio 23.3.2012

A valitti hovioikeuteen vaatien, että syyte vaaran aiheuttamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta hylätään sekä että rangaistusta joka tapauksessa alennetaan ja lievennetään.

Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen katsoen kuitenkin, että A:n B:lle luovuttaman metadonin määrä oli ollut molemmissa syytekohdissa 10 millilitraa.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kaija Suvilehto-Nieminen, Antti Vaittinen ja Maija Hakkarainen-Ylänkö.

Perustelut

Asian tausta

1. A on ollut opioidiriippuvaisten korvaushoidossa. Korvaushoitolääkkeenä on käytetty metadoniliuosta. Hän on saanut lääkettä kotiannoksina.

2. A on luovuttanut kotiannoksestaan 10 millilitraa metadoniliuosta 4.12.2008 B:lle. Samana päivänä B on mennyt tajuttomaksi ja hänen hengityksensä on muuttunut pinnalliseksi. Sairaalassa on todettu hänen saaneen metadonimyrkytyksen.

3. A on uudelleen 3.8.2009 luovuttanut B:lle 10 millilitraa metadoniliuosta. B on seuraavana päivänä kuollut. Kuolinsyyksi on katsottu metadonin, pregabaliinin ja tramadolin aiheuttama myrkytys.

Kysymyksenasettelu

4. A:n syyksi on luettu vaaran aiheuttaminen, koska hän oli 4.12.2008 luovuttamalla B:lle metadonia törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut tälle vakavan hengen tai terveyden vaaran. Hänen syykseen on myös luettu törkeä kuolemantuottamus, koska hän oli luovuttamalla B:lle metadonia törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut tämän kuoleman 4.8.2009.

5. A:n syyksi on lisäksi lainvoimaisesti luettu törkeä huumausainerikos, koska hän oli laittomasti myynyt ja luovuttanut 4 - 5 henkilölle ja muun muassa B:lle, erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi katsottavaa metadonia useita kertoja.

6. A on Korkeimmassa oikeudessa kiistänyt vaaran aiheuttamista ja törkeää kuolemantuottamusta koskevat syytteet sillä perusteella, että B oli pyytäessään A:ta luovuttamaan metadonia ja sen jälkeen sitä käyttämällä itse vaarantanut henkensä ja terveytensä. A on kiistänyt vaaran aiheuttamista koskevan syytteen lisäksi sillä perusteella, että tämä rikos sisältyi jo hänen syykseen lainvoimaisesti luettuun törkeään huumausainerikokseen. Törkeää kuolemantuottamusta koskevan syytteen hän on kiistänyt myös sillä perusteella, ettei metadoni ollut aiheuttanut B:n kuolemaa.

7. Korkeimmassa oikeudessa on siten kysymys vaaran aiheuttamisen ja törkeän kuolemantuottamuksen osalta siitä, oliko A:n menettely huolimatonta ottaen huomioon B:n itsensä vaarantaminen. Vaaran aiheuttamisen osalta on kysymys myös siitä, sisältyykö tämä rikos jo törkeään huumausainerikokseen. Törkeää kuolemantuottamusta koskevan syytteen osalta on kysymys lisäksi siitä, onko A:n luovuttamalla metadonilla syy-yhteys B:n kuolemaan.

Metadonista huumausaineena

8. Kansanterveyslaitoksen 11.3.2002 päivätyn teoreettisen lausunnon mukaan huumausaineina pidettävien lääkkeiden luokittelussa metadoni kuului ankaraan ryhmään. Ryhmän aineiden käyttöön liittyi merkittävä yliannostuksen riski, joka korostui suonensisäisen käytön yhteydessä tai samanaikaisesti muiden keskushermostoa lamaavien aineiden kanssa käytettynä.

9. Asiassa kirjallisen lausunnon antaneen ja myös todistajana kuullun professori D:n mukaan metadoni on synteettinen opioidiryhmän lääkeaine, jota käytetään kivunhoidossa ja opiaattiriippuvaisten korvaushoidossa. Suun kautta nautittuna aine imeytyy hyvin. Sen vaikutus on suurimmillaan noin 4 tunnin kuluttua nauttimisesta. Metadonin vaikutusaika on pitkä ja se poistuu hitaasti elimistöstä. Elimistön sietokyky eli toleranssi aineelle kehittyy 3 - 5 vuorokauden aikana, jolloin annosta joudutaan nostamaan saman hoitovasteen saavuttamiseksi. Kun aineen käyttö lopetetaan, toleranssi kuitenkin häviää noin viikossa.

10. D:n mukaan pitkä vaikutusaika tekee metadonin erittäin vaaralliseksi huumausainekäytössä. Metadonin vakavin haittavaikutus on hengityksen lamaantuminen. Tyypillisesti hengitys pysähtyy unen aikana. Väärinkäyttö on vaarallista erityisesti opiaatteja käyttämättömälle henkilölle, jolla ei ole toleranssia aineelle. D on pitänyt metadonia väärinkäytettäessä vaarallisempana kuin buprenorfiinia. Samanaikaisesti nautitut bentsodiatsepiiniryhmän lääkeaineet voimistavat metadonin haittavaikutuksia.

Vaaran aiheuttaminen

Tapahtumien kulusta

11. A on Korkeimmassa oikeudessa kertonut tavanneensa 4.12.2008 B:n kaupungilla ja luovuttaneensa tälle metadoniliuosta 10 millilitraa, jonka tämä oli heti käyttänyt. Sen jälkeen he olivat menneet B:n asunnolle, jossa A oli viettänyt jonkin aikaa. B oli ollut väsynyt ja torkahdellut, mutta tämä ei ollut epätavallista. A oli poistunut, kun B oli nukahtanut. A on esitutkinnassa kertonut, että hän oli metadonin luovuttaessaan tiennyt B:n nauttineen myös viiniä ja joitain lääkeaineita. Enää Korkeimmassa oikeudessa hän ei kuitenkaan muistanut, että tämä olisi ollut metadonia luovutettaessa esillä. B ei ainakaan ollut ollut silloin sekavan oloinen.

12. B:n avopuoliso C on myöhemmin samana päivänä tavannut B:n elottoman oloisena. Sairaalassa on edellä todetuin tavoin todettu B:n saaneen metadonimyrkytyksen.

13. Keski-Suomen keskussairaalan erikoislääkärin lausunnon mukaan B oli 4.12.2008 sairaalaan tuotaessa kertonut tuona päivänä ottaneensa 10 milligrammaa metadonia suonensisäisesti ja lisäksi Rivatrilia 0,5 milligramman tabletteja noin 10 tablettia. Lausunnon mukaan aineiden aiheuttama myrkytys oli ollut hengenvaarallinen ja B olisi mahdollisesti menehtynyt, jos avopuoliso ei olisi hälyttänyt ambulanssia.

Sovellettavat säännökset

14. Rikoslain 21 luvun 13 §:n mukaan vaaran aiheuttamisesta tuomitaan se, joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta.

15. Rikoslain 3 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Pykälän 2 momentin mukaan se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä, ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.

A:n huolimattomuus ja B:n itsensä vaarantamisen merkitys

16. Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön erikoislääkärin E:n tekemästä 16.11.2009 päivätystä selvityksestä ilmenee, että B oli hoidossa ollessaan kertonut vuosien ajan jatkuneesta huumeiden ja lääkkeiden käytöstä, mainiten kannabiksen, buprenorfiinin ja rauhoittavat lääkkeet. B ei ollut ollut niin sanotussa opioidikorvaushoidossa eikä hänelle ollut annettu metadonia tai buprenorfiinia tai muita opiaatteja sisältäneitä valmisteita. Keski-Suomen keskussairaalan erikoislääkärin 15.3.2010 päivätyn lausunnon mukaan B oli 4.12.2008 sairaalassa kertonut käyttäneensä myös metadonia noin 3 - 4 kertaa vuoden 2008 aikana. A on Korkeimmassa oikeudessa kertonut, että B oli käyttänyt kaikkia huumausaineita mukaan lukien opiaatteja.

17. E:n A:n hoidosta antaman 20.1.2010 päivätyn lausunnon mukaan opioidikorvaushoitoa aloitettaessa potilaille annetaan tietoa korvaushoidosta, sen perusteista ja käytettävistä lääkkeistä. Potilaille täsmennetään metadonilääkityksen hyötyjä ja riskejä, tähdennetään metadonin käyttämistä ainoastaan sovituilla annoksilla ja ainoastaan suun kautta. Potilaiden kanssa käydään läpi myös muiden lääkkeiden vaikutusta metadoniin, sen annosteluun ja vaikutukseen elimistössä. Samoin E on kertonut todistajana kuultuna Korkeimmassa oikeudessa. E:n mukaan potilaille kerrotaan heti alussa, että metadoni on vahva opioidi ja se on tarkoitettu vain omaan käyttöön.

18. Korkein oikeus toteaa, että B on ollut tottunut huumausaineiden käyttäjä. Hän on itse kertonut käyttäneensä myös metadonia joitakin kertoja. Hänellä on huumausaineiden käyttäjänä ollut yleistä tietoa huumausaineiden ja lääkeaineiden käytöstä ja vaikutuksista. Metadoni on kuitenkin edellä todettujen ominaisuuksiensa vuoksi erityisen vaarallinen huumausaine, ellei sille ole toleranssia, ja yhdessä muiden lääkeaineiden kanssa käytettynä. Asiassa esitetty selvitys ei tue käsitystä, että B:llä olisi ollut aikaisemman vähäisen käytön perusteella tai muutoin näistä metadonin käytön poikkeuksellisista vaaroista sen tasoisia tietoja, joita korvaushoidossa on mahdollista saada.

19. A on saanut metadonin korvaushoidossa ollessaan tiedot siitä, kuinka metadonia tulee käyttää, mitä sen käytössä tulee ottaa huomioon ja mitä vaaroja ja seuraamuksia sen käytöstä voi olla. A:lla on siten ollut B:tä huomattavasti paremmat tiedot metadonin käytöstä ja sen vaarallisuudesta.

20. A:lle on korvaushoidossa tähdennetty, ettei metadonia saa luovuttaa muille. Hänelle on edellä todetuin tavoin korostettu metadonin käytön vaaroja. Hän on tiennyt, että B oli nauttinut lääkeaineita ja alkoholia. Vaikka A on tiennyt, että B on ollut tottunut huumausaineiden käyttäjä, hän ei ole kuitenkaan tiennyt tai varmistunut siitä, että B olisi ollut selvillä metadonin aiheuttamista erityisistä vaaroista. Luovuttaessaan näissä olosuhteissa metadonia B:lle A on rikkonut olosuhteiden edellyttämän huolellisuusvelvollisuutensa. Vaikka B on myös itse myötävaikuttanut hänelle aiheutuneeseen hengen ja terveyden vaaraan, sille ei voida antaa merkitystä arvioitaessa A:n vastuuta vaaran aiheuttamisesta B:lle, koska B:n ei voida katsoa olleen selvillä metadonin erityisestä vaarallisuudesta.

21. Ottaen huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys ja vaarannetun edun tärkeys sekä muut edellä todetut olosuhteet A:n huolimattomuutta on pidettävä törkeänä. A on siten törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut B:lle vakavan hengen ja terveyden vaaran.

Kattaako törkeä huumausainerikos vaaran aiheuttamisen

22. Rikoslain 50 luvun 2 §:n mukaan 1 §:ssä säädetty huumausainerikos on törkeä muun muassa, jos rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen huumausaine tai jos sillä aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa ja huumausainerikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

23. A:n on katsottu laittomasti myyneen ja luovuttaneen erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi katsottavaa metadonia 4 - 5 henkilölle. Lisäksi hänen on katsottu luovuttaneen ilmeisesti ilmaiseksi ainetta kahdesti B:lle ja kahdesti toiselle tuntemattomaksi jääneelle henkilölle. Rikoksen kohteena on ollut erittäin vaarallinen huumausaine. Rikosta on myös kokonaisuutena arvostellen pidetty törkeänä muun muassa sillä perusteella, että B:lle oli aiheutunut hengenvaarallisia seuraamuksia.

24. Huumausainerikosta koskevien säännösten esitöissä (HE 180/1992 vp s. 23) on todettu, että ankaroittamisperusteena mainittu vakavan hengen ja terveyden vaaran aiheuttaminen edellyttäisi konkreettista vaaraa. Pelkän abstraktisen vaaran vaatimus ei ole tarpeeksi täsmällinen rikoksessa, jonka rangaistusasteikko ulottuu kymmenen vuoden vankeuteen saakka. Vaaran aiheuttamista koskevat säännökset muissa rikoslain luvuissa syrjäytyisivät, jos kysymys on huumausaineilla aiheutetusta konkreettisesta hengen tai terveyden vaarasta.

25. Rikoslain 21 luvun 13 §:n mukaan vaaran aiheuttamista koskeva säännös syrjäytyy, jos teosta muualla laissa on säädetty ankarampi tai yhtä ankara rangaistus. Vaaran aiheuttamisesta on säädetty rangaistukseksi enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeän huumausainerikoksen ankarin rangaistus taas on kymmenen vuotta vankeutta. Näin ollen vaaran aiheuttamista koskeva säännös syrjäytyy, jos teko sisältyy jo törkeään huumausainerikokseen.

26. Tässä tapauksessa A:n syyksi luetun huumausainerikoksen ankaroittamisperusteena on käytetty sitä, että kyse on ollut erittäin vaarallisesta huumausaineesta. Huumausainerikosta ei ole siten pidetty törkeänä sen perusteella, että sillä olisi aiheutettu usealle ihmiselle konkreettista hengen ja terveyden vaaraa. Teon kokonaisarvioinnissa yhtenä tekijänä on tosin otettu huomioon, että siitä on B:lle aiheutunut konkreettinen hengenvaara. Korkein oikeus katsoo kuitenkin, ettei sanottu vaara tällä tavoin huomioon otettuna merkitse sitä, että A:n syyksi luettu törkeä huumausainerikos kattaisi myös vaaran aiheuttamista koskevan rikoksen.

Törkeä kuolemantuottamus

Tapahtumien kulusta

27. E:n B:n hoidosta 16.11.2009 tekemän selvityksen mukaan B oli ollut Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön vieroitusosastolla 20. - 29.7.2009. Hän oli kertonut olleensa päihteittä edeltävän kuukauden ajan. Tulopäivänä otetun virtsan huumetutkimuksen varmennuksessa ei ollut positiivisia löydöksiä. Hän sai ensimmäisenä hoitopäivänä vain 15 milligrammaa diatsepaamia ja jakson aikana hänelle annettiin vain Atarax- ja Seroquel-tabletteja. Hän ei ollut opioidikorvaushoidossa eikä hänelle annettu metadonia tai buprenorfiinia tai muita opiaatteja sisältäneitä valmisteita.

28. A on kertonut, että B oli 3.8.2009 tullut hänen luokseen ja pyytänyt ostaa metadonia. A oli antanut hänelle 10 millilitraa metadoniliuosta, jonka B oli käyttänyt osin suonensisäisesti ja osin suun kautta nauttimalla. Lisäksi tämä oli ottanut A:n luovuttaman 5 milligramman Medipam-tabletin.

29. A on edelleen kertonut, että hän oli kysynyt ennen aineiden luovuttamista, oliko B käyttänyt jo joitain muita aineita, mutta tämä ei ollut sellaista myöntänyt. B oli vaikuttanut selvältä. Nauttimisen jälkeen B oli valitellut "outoa" oloaan ja ollut hieman väsynyt. A:lla oli ollut B:n kanssa puhetta tämän katkaisuhoidosta, mutta A ei muistanut, milloin tästä oli keskusteltu. Jonkin ajan kuluttua he olivat yhdessä lähteneet kaupungille, jossa heidän tiensä olivat eronneet.

30. B on tavattu seuraavana aamuna 4.8.2009 kuolleena kotoaan.

Sovellettavat säännökset

31. Rikoslain 21 luvun 8 §:n mukaan kuolemantuottamuksesta tuomitaan se, joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman. Saman luvun 9 §:n mukaan, jos kuolema aiheutetaan törkeällä huolimattomuudella ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Metadonin syy-yhteys B:n kuolemaan

32. A:n on katsottu luovuttaneen B:lle 10 millilitraa metadoniliuosta. Se on ollut vajaa puolet A:n 21 millilitran kotiannoksesta. E:n lausunnon mukaan A:n kotiannos sisälsi 55 milligrammaa metadonia. B:n nauttima liuos on siten sisältänyt noin 26 milligrammaa metadonia.

33. D:n mukaan jo 20 milligramman kerta-annos voi olla hengenvaarallinen, jos henkilöllä ei ole toleranssia ja hän käyttää samalla muita aineita. E:n mukaan taas myrkytystietokeskuksen ohjeen mukaan 75 kilon painoisen miehen osalta tappava annos oli 50 - 80 milligrammaa. Lapset voivat kuolla 5 - 20 milligramman annokseen.

34. Oikeuslääkärin lausunnon mukaan B:n verinäytteen metadonipitoisuus oli 0,2 milligrammaa litrassa. D:n mukaan näyte otetaan alaraajan laskimoista, josta löytyvät pitoisuudet vastaavat lähinnä elämänaikaisia. Kuoleman jälkeen pitoisuudet voivat muuttua.

35. D on kertonut, että sanottu metadonipitoisuus ei ole korkea verrattuna hoitoalueeseen. Metadonin hoidollinen ja tappava pitoisuus menevät kuitenkin päällekkäin. Samalla pitoisuudella osa selviää ja osa menehtyy riippuen toleranssista. Metadonin aiheuttamissa kuolemantapauksissa veren metadonipitoisuuden keskiarvo oli Suomessa vähän yli 0,2 milligramman. D:n mukaan kirjallisuudessa on todettu, että metadoni voi aiheuttaa myrkytyskuoleman jo pitoisuuksilla, jotka ovat suurempia kuin 0,1 milligrammaa litrassa.

36. B:n verinäytteessä on todettu lisäksi tramadolia, tematsepaamia, diatsepaamia, oksatsepaamia, desmetyylidiatsepaamia, titsanidiinia ja pregabaliinia sekä jälkiä klonatsepaamin aineenvaihduntatuotteista.

37. D:n lausunnon mukaan pregabaliini on epilepsian ja kivun hoidossa käytetty lääkeaine, joka vaikutukseltaan muistuttaa bentsodiatsepiinejä. Lääke voi aiheuttaa hengityksen lamaantumista. Kivun hoidossa se tehostaa oksikodonin vaikutusta, jolloin saadaan pienemmällä opiaattimäärällä suotuisa vaikutus. Vastaava yhteisvaikutus on mahdollinen myös muiden opioidien kohdalla. Tramadoli on taas opioidiryhmän kipulääke. Lääkkeen haittavaikutukset ovat yhteiset muille opioideille, mutta sen hengitystä lamaava vaikutus on esimerkiksi metadoniin verrattuna heikompi. Titsanidiini on lihasjännityksen hoidossa käytetty lääkeaine. Sen haittavaikutuksia ovat huimaus, väsymys ja verenpaineen aleneminen. Muut keskushermostoa lamaavat aineet ja lääkkeet voimistavat titsanidiinin vaikutuksia.

38. Muut näytteessä todetut aineet ovat bensodiatsepiiniryhmän lääkeaineita. Ryhmän lääkeaineet aiheuttavat väsymystä, lihasheikkoutta ja voivat aiheuttaa hengityksen lamaantumista. Tämän ryhmän aineilla ja opioidiryhmän lääkeaineilla on yhteisvaikutus ja ne lisäävät toistensa haittavaikutuksia.

39. Oikeuslääkärin lausunnon mukaan oikeuskemiallisessa tutkimuksessa todetut huume- ja lääkeaineet voivat yhdessä aiheuttaa myrkytyskuoleman, vaikka yksittäisten aineiden pitoisuudet eivät olleet huomattavan korkeita. Lisäksi B oli ollut noin kahden viikon ajan katkaisuhoidossa, jolloin elimistön sietokyky oli jossain määrin normalisoitunut. Edellä todetuin tavoin oikeuslääkärin lausunnon mukaan kuolinsyy oli metadonin, pregabaliinin ja tramadolin aiheuttama myrkytys.

40. D on lausunut yhtyvänsä oikeuslääkärin kuolinsyyn määrittelyyn. D on katsonut, että ilman metadonia B olisi tuskin kuollut muiden lääkkeiden yhdistelmään. Niiden pitoisuuksista suurin osa oli hoidollisia.

41. Korkein oikeus toteaa, että B on ollut 20. - 29.7.2009 vieroitushoidossa, jona aikana hänen mahdollinen toleranssinsa metadonille on D:n arvion mukaan hävinnyt. Hän on 3.8.2009 nauttinut ainakin 26 milligrammaa vastaavan määrän metadonia, joka D:n arvion mukaan voi aiheuttaa kuoleman, jos henkilöllä ei ollut toleranssia. E on tosin katsonut, että hengenvaaraa edellyttävä määrä olisi huomattavasti suurempi. Korkein oikeus pitää kuitenkin D:n arviota tässä tapauksessa luotettavampana.

42. D:n mukaan B:n nauttimat muut lääkeaineet ovat vahvistaneet metadonin haittavaikutusta, mutta ne eivät yksin ole voineet aiheuttaa kuolemaa. Näin ollen Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että B:n nauttimalla metadonilla on ollut ratkaiseva vaikutus hänen menehtymiseensä. Siten metadonin nauttiminen on syy-yhteydessä hänen kuolemaansa.

A:n huolimattomuus ja B:n itsensä vaarantamisen merkitys

43. Pyytäessään 3.8.2009 A:ta luovuttamaan metadonia B on tiennyt sen vaikutuksista ja vaarallisuudesta sen perusteella, että aine oli aiheuttanut hänelle 4.12.2008 hengenvaarallisen tilan. B on lisäksi juuri ennen aineen käyttämistä ollut vieroitushoidossa. E:n mukaan vieroituksessakin yleensä kerrotaan metadonia käyttäneille sen vaaroista. Samoin vieroitushoidosta poistuttaessa hoitajat yleensä muistuttavat hoidon aikana tapahtuneesta toleranssin alenemisesta.

44. A on tässä tapauksessa metadonia luovuttaessaan tiennyt, että B oli ollut vieroitushoidossa, jossa toleranssi alenee tai menetetään. Hän on lisäksi luovuttanut Medipam-tabletin, jonka käyttäminen on voimistanut metadonin haittavaikutuksia. A:n on näissä olosuhteissa täytynyt ymmärtää, että luovutetut aineet saattavat B:n hengen ja terveyden vaaraan.

45. B:llä on kuitenkin tällöin ollut lähes yhtä hyvät tiedot metadonin haittavaikutuksista ja vaarallisuudesta kuin A:lla. A on ollut tästä tietoinen. B on näin ollen ottanut itse tietoisen riskin pyytäessään A:ta luovuttamaan ainetta ja käyttäessään sitä. Näissä olosuhteissa A:n ei voida katsoa rikkoneen sillä tavoin huolellisuusvelvollisuuttaan, että hän olisi syyllistynyt kuolemantuottamukseen.

Rangaistusseuraamus

46. Kun syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta hylätään, A:lle tuomittua rangaistusta on alennettava. A:n syyksi jää törkeä huumausainerikos ja vaaran aiheuttaminen. Korkein oikeus pitää oikeudenmukaisena rangaistuksena näistä rikoksista yhteistä 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistusta.

47. A:n syyksi jäävät rikokset ovat sinänsä vakavia. A on myös tuomittu viimeisen kymmenen vuoden aikana kolmasti lähinnä omaisuusrikoksista yhdyskuntapalveluun, jotka hän on suorittanut.

48. A ei ole kuitenkaan syyllistynyt rikoksiin enää yli neljään vuoteen. Asiassa esitetyn yhdyskuntaseuraamukseen tuomitsemista varten tehdyn selvityksen mukaan A on irtautunut huumausaineista noin kuusi vuotta sitten, ja hänen elämäntilanteensa on muutoinkin muuttunut vakaammaksi. Korkein oikeus katsoo, että näistä syistä vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena. Ehdollista vankeusrangaistusta on kuitenkin yksinään pidettävä riittämättömänä rangaistuksena A:n syyksi luetuista rikoksista.

49. Edellä mainitun selvityksen mukaan A soveltuu yhdyskuntapalveluun ja suostuu rangaistuksen määräämiseen yhdyskuntapalveluna. Korkein oikeus katsoo, että oikeudenmukainen oheisseuraamus on tässä tapauksessa 60 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Tuomiolauselma

Muutokset hovioikeuden tuomioon:

Syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta kohdassa 3 hylätään.

A tuomitaan hänen syykseen jäävistä vaaran aiheuttamisesta ja törkeästä huumausainerikoksesta 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen, josta on rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla vähennettävä 5 kuukautta. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Koeaika alkaa Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä ja päättyy 30.6.2016. Ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa tuomitaan 60 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Pasi Aarnio, Ilkka Rautio, Jukka Sippo ja Mika Huovila. Esittelijä Jukka Siro.