9.10.2012

Asian tausta

A oli työskennellyt Oy X Ab:n palveluksessa tarjoilijana 3.12.2004 - 25.1.2007. Asiassa on riidatonta, että A:lle oli tullut maksaa vähintään Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. A:n työsopimuksen mukainen palkka oli ollut 2 100 euroa kuukaudessa tai 13 euroa tunnilta, mitkä määrät sisälsivät työehtosopimuksen mukaiset lisät.

Asian käsittely Savonlinnan käräjäoikeudessa

A vaati kanteessaan muun ohella, että Oy X Ab velvoitetaan suorittamaan hänelle korkoineen edellä yksilöidystä työsuhteesta johtuvia ilta-, yö- ja sunnuntaityölisiä yhteensä 5 610,83 euroa sekä lomakorvausta ja lomaltapaluurahaa näihin liittyen yhteensä 2 154,23 euroa. Perusteinaan A lausui, että työehtosopimuksen mukaan hänelle oli peruspalkan lisäksi maksettava vaaditut lisät. Työsopimuksen ehto, jonka mukaan kokonaispalkka käsitti myös mainitut lisät, oli muiden kuin esimiesasemassa olevien työntekijöiden osalta mitätön.

Oy X Ab vaati, että kanne ilta-, yö- ja sunnuntailisien sekä näihin liittyvien lomakorvausten ja lomaltapaluurahan osalta hylätään. Yhtiö katsoi, ettei A:n työsopimus ollut työehtosopimuksen kanssa ristiriidassa, koska työsopimuksen mukainen palkka oli ylittänyt työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan lisineen.

Käräjäoikeuden tuomio 8.5.2009

Käräjäoikeus hylkäsi tuomiossaan A:n vaatimukset siltä osin kuin kysymys oli ilta-, yö- ja sunnuntaityölisistä sekä näihin liittyvistä lomakorvauksista ja lomaltapaluurahoista. Työehtosopimuksen tarkoituksena oli turvata työntekijälle tietty vähimmäispalkka. Koska A:lle koko hänen työsuhteensa ajalta maksettu palkkasopimuksen mukainen palkka, joka sisälsi kaikki työehtosopimuksen mukaiset lisät, ei ollut alittanut työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa ilta-, yö- ja sunnuntaityölisineen, ei työsopimuksella ollut rikottu työehtosopimuksen määräyksiä. A:lla ei ollut oikeutta vaatimiinsa korvauksiin.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Tuula Korhonen.

Asian käsittely Itä-Suomen hovioikeudessa

A valitti hovioikeuteen ja esitti hylätyiltä osin käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimukset perusteineen.

Oy X Ab vaati, että valitus hylätään perusteettomana.

Hovioikeuden tuomio 9.12.2010

Hovioikeus totesi, että A:n kanssa sovitussa palkassa ei ollut eritelty A:n työehtosopimuksen mukaan kuuluvia lisiä. Työehtosopimuksen mukaisia ilta-, yö ja sunnuntaityölisiä ei voitu sisällyttää sovittuun tunti- tai kuukausipalkkaan. Näin ollen A:n työsopimuksen tätä koskeva ehto oli työsopimus- ja työaikalain nojalla mitätön. Näillä perustein hovioikeus velvoitti Oy X Ab:n suorittamaan A:lle tämän vaatimat lisät ja korvaukset korkoineen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Markku Ukkola, Maija Liisa Kilpeläinen ja Kaarina Heino. Esittelijä Sisko Heimonen.

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A on toiminut Oy X Ab:n palveluksessa tarjoilijana 3.12.2004 - 25.1.2007. A:n työsuhteeseen tuli soveltaa tuolloin voimassa olleen Majoitus- ja ravitsemusalan työntekijöiden yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimuksen mukaan ilta-, yö- ja sunnuntaityöstä tuli maksaa työntekijälle korotettua palkkaa.

2. Yhtiön ja A:n välillä oli 3.12.2004 tehty toistaiseksi voimassa oleva kirjallinen työsopimus ja 20.5.2006 määräaikainen kirjallinen palkkasopimus. Työsopimuksessa oli seuraava palkkaa koskeva määräys: ”13 €/h, joka sisältää Tes:n määräämät lisät”. Palkkasopimuksessa oli sovittu kiinteistä tunti- ja kuukausipalkoista siten, että ajanjaksolta 24.5. - 23.8.2006 tuli maksaa 2 100 euroa kuukausipalkkaa ja muutoin osa-aikatyöstä/sopimuspalkkana 13 euroa tunnissa. Sopimuksessa olevien nimenomaisten mainintojen mukaan molempiin määriin sisältyivät kaikki työehtosopimuksen määräysten perusteella maksettavat lisät: ”sis, kaikki TES:n määräämät lisät”.

3. Toteutuneet ilta-, yö- ja sunnuntaityötunnit huomioon ottaen A:lle maksetun palkan määrä on koko työsuhteen aikana ollut korkeampi kuin vastaavan työkokemuksen omaavalle työntekijälle työehtosopimuksen mukaan maksettava vähimmäispalkka lisineen.

4. Korkeimman oikeuden ratkaistavana on kysymys, voiko Oy X Ab työnantajana näissä olosuhteissa vedota sopimuksessa olevaan ehtoon, jonka mukaan kaikki työehtosopimuksen mukaiset palkan lisät sisältyivät maksettuun kokonaispalkkaan, vai onko A sopimusehdosta huolimatta oikeutettu vaatimiinsa korvauksiin ilta-, yö- ja sunnuntaityöstä.

Sovellettavat säännökset ja määräykset

5. Työaikalain 40 §:n 1 momentin mukaan työmarkkinaosapuolet voivat työntekijän vahingoksikin sopia muun ohella siitä, miten yö- ja sunnuntaityö korvataan. A:n työsuhteessa sovellettavassa edellä kohdassa 1 mainitussa työehtosopimuksessa oli kuitenkin työaikalaissa säädettyä vastaavalla tavalla edellytetty, että työntekijälle oli maksettava ilta-, yö- ja sunnuntaityölisät eritellysti, toteutuneiden työtuntien mukaan. Ainoastaan alan esimiesten työehtosopimus mahdollisti sen, että mainitut työt korvattiin peruspalkkaan lisättävällä kiinteällä kuukausikorvauksella. Tällöinkin edellytettiin, että kysymyksessä oleva esimies tai vastaava hoitaja sai vuositasolla vähintään sen lisäkorvauksen, johon hän työehtosopimuksen mukaan olisi toteutuneiden työtuntien perusteella ollut oikeutettu. Työehtosopimus ei siten edes esimiesten ja vastaavien hoitajien työsuhteissa mahdollistanut A:n työsopimuksen mukaista kokonaispalkkausta, jossa peruspalkkaa ei ollut lainkaan eritelty.

6. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.

Korkeimman oikeuden kannanotto

7. Korkein oikeus toteaa, että A:lle maksettavan palkan olisi voitu sopia määräytyvän työehtosopimuksen vähimmäisehtojen mukaisesti. Tällaista ei sopimuksen sanamuodosta ilmene, vaan A:lle oli sovittu maksettavaksi täsmällinen kokonaispalkka, joka määrältään ylitti työehtosopimuksen mukaisen vähimmäistason.

8. Työ- ja palkkasopimusten sanamuodot eivät tue sellaista johtopäätöstä, että peruspalkaksi olisi edes laskennallisesti sovittu työehtosopimuksen vähimmäispalkka tai jokin muu määrä, joka olisi sopimukseen kirjatun määrän ja vähimmäispalkan välillä, ja että tämän määrän ylimenevä osa sovitusta kokonaispalkasta olisi luettava työehtosopimuksessa tarkoitetuiksi ilta-, yö- ja sunnuntaityölisiksi. Päinvastoin kokonaispalkkaa koskevan ehdon voidaan jopa katsoa sisältävän sen, että työntekijä sopimuksen ja vähimmäispalkan ylittävän peruspalkan hyväksymällä luopui lain ja työehtosopimuksen mukaisista oikeuksistaan mainittuihin lisiin.

9. Korkein oikeus toteaa, että sovittu palkkausehto on epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Selvää on kuitenkin, että sen mukaisesti maksettu palkka oli sovellettavan työehtosopimuksen vastainen ainakin siltä osin kuin työehtosopimuksessa edellytetään, että ilta-, yö- ja sunnuntaityölisät maksetaan työntekijälle eritellysti.

10. Työoikeudessa noudatettavasta työntekijän suojelun periaatteesta ja yleisistä sopimusoikeudellisista tulkintaperiaatteista seuraa, että epäselvissä tapauksissa työnantajan laatimaa työsopimusta tulkitaan työntekijän eduksi. Oy X Ab:n laatimista A:n työ- tai palkkasopimuksesta tai muustakaan asiassa esitetystä ei ilmene, että A:n peruspalkan määräksi olisi sovittu jokin edellä mainittua tunti- tai kuukausipalkkaa alempi määrä. Oy X Ab ei ole noudattanut työnantajan velvollisuutta eritellä mahdollisesti maksamiaan ilta-, yö- ja sunnuntaityölisiä. Asiassa on näin ollen jäänyt näyttämättä, että A:lle olisi peruspalkan lisäksi maksettu työehtosopimuksen mukaiset ilta-, yö- ja sunnuntaityölisät.

11. Peruspalkan määräksi lisäkorvausten määrää laskettaessa on edellä lausutun mukaisesti perusteltua ottaa sopimuksissa sovittu tunti- ja kuukausipalkka. Näin ollen syytä muuttaa hovioikeuden tuomion lopputulosta ei ole.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Gustav Bygglin, Liisa Mansikkamäki, Timo Esko ja Jorma Rudanko. Esittelijä Samuli Sillanpää.