7.9.2009

Jyväskylän käräjäoikeuden tuomio 14.11.2005

Käräjäoikeus katsoi syyttäjän A:ta vastaan ajaman syytteen johdosta selvitetyksi, että A oli 10.9.2004 pitänyt hallussaan dopingaineita eli 300 000 IU istukkahormonia, 11 250 milligrammaa mesterolonia ja 100 kappaletta stanotsololia sisältävää niin kutsuttua Thai-nappia tarkoituksenaan levittää niitä laittomasti.

Arvioidessaan sitä, oliko rikoksen kohteena ollut huomattavan suuri määrä dopingaineita käräjäoikeus viittasi lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti X:n erään toisen asian yhteydessä 8.11.2002 antamaan lausuntoon, jonka mukaan puolen vuoden väärinkäyttöön kymmenelle henkilölle riitti 180 000 IU istukkahormonia. Näin ollen A:n hallussa oli ollut huomattavan suuri määrä dopingainetta. Käräjäoikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n törkeästä dopingrikoksesta ja samalla hänen syykseen luetuista neljästä dopingrikoksesta ja kolmesta laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä yhteiseen 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Ilkka Ruopuro ja lautamiehet.

Vaasan hovioikeuden tuomio 24.10.2006

A valitti hovioikeuteen ja vaati muun ohella, että syyte törkeästä dopingrikoksesta hylätään tai että hänen syykseen luetaan enintään dopingrikos.

Hovioikeus totesi, että X:n 25.9.2003 antaman lausunnon mukaan istukkahormonin väärinkäyttötapauksissa 180 000 IU istukkahormonia riitti kymmenelle henkilölle puolen vuoden väärinkäyttöön. A oli kertonut olevansa voimanoston aktiiviharrastaja ja käyttäneensä yhden kuurin aikana noin 75 000 IU istukkahormonia. Tapauksessa kuullun toisen henkilön kertoman mukaan "kovan luokan" käyttäjä käytti istukkahormonia 5 000 IU viikossa, mutta hän ei ollut pitänyt kuitenkaan myöskään A:n ilmoittamaa määrää 15 000 IU viikossa mahdottomana.

Hovioikeus totesi johtopäätöksenään, että myös huomattavasti korkeammat väärinkäyttömäärät kuin X:n lausunnossaan esittämät määrät olivat mahdollisia. Tähän nähden ja huomioon ottaen myös mainittujen muiden dopingaineiden määrä, hovioikeus katsoi, ettei kysymyksessä ollut huomattavan suuri määrä dopingainetta.

Näin ollen hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen törkeän dopingrikoksen asemesta dopingrikokseen ja tuomitsi hänet tästä ja muista A:n syyksi luetuista rikoksista yhteiseen 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Olli Varila, Juha Halijoki ja Anna-Maria Filpus.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. A:n hallusta on takavarikoitu rikoslain 44 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitettuja dopingaineita seuraavat määrät: 450 mesterolonia sisältävää tablettia (yhteensä 11 250 milligrammaa), 100 stanotsololia sisältävää tablettia ja 60 ampullia istukkahormonia (yhteensä 300 000 IU-mittayksikköä). Mesteroloni ja stanotsololi ovat synteettisiä anabolisia steroideja, kun taas istukkahormoni on testosteronin tuotantoa ihmisessä lisäävä aine. A on pitänyt hallussaan mainittuja dopingaineita todennäköisesti tarkoituksenaan levittää niitä laittomasti.

2. Syyttäjän valituksen johdosta kysymys on siitä, onko A:n hallussa ollut huomattavan suuri määrä dopingainetta ja onko hän syyllistynyt menettelyllään hänen syykseen luetun dopingrikoksen asemesta törkeään dopingrikokseen.

Sovellettavat säännökset

3. Rikoslain 44 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan dopingrikoksesta tuomitaan se, joka pitää hallussaan dopingainetta todennäköisesti tarkoituksenaan levittää sitä laittomasti. Luvun 7 §:n 1 kohdan mukaisesta törkeästä dopingrikoksesta on kysymys, jos rikoksen kohteena on huomattavan suuri määrä dopingainetta ja dopingrikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Huomattavan suuri määrä dopingainetta

4. Korkein oikeus on ottanut ennakkoratkaisussaan KKO 2008:51 kantaa muun muassa anabolisten steroidien kohdalla niihin seikkoihin, joita tulee ottaa huomioon arvioitaessa dopingaineen huomattavan suurta määrää. Ratkaisussa on lausuttu (kohta 14), että dopingrikoksena rangaistava dopingaineen hallussapito todennäköisesti laittomassa levittämistarkoituksessa jo edellyttää suurien ainemäärien hallussapitoa. Huomattavan suurena määränä on pidettävä näin ollen määrää, joka on selvästi suurempi kuin todennäköiseen levittämistarkoitukseen viittaava määrä. Ratkaisussa on myös viitattu dopingrikoksia koskevaan hallituksen esitykseen (HE 17/2001 vp s. 42), jonka mukaan huomattavan suuri määrä voisi olla kysymyksessä, kun dopingainetta riittäisi myytäväksi kymmenelle henkilölle muutaman kuukauden käyttöä varten.

5. Mainitussa ennakkoratkaisussaan Korkein oikeus on katsonut (kohta 15), että sen arvioiminen, onko dopingrikoksen kohteena olevan dopingaineen määrää pidettävä huomattavan suurena, on syytä perustaa siihen, kuinka moneen keskimääräiseen käyttöjaksoon dopingaineet riittäisivät. Ratkaisussa on edelleen todettu (kohta 9), että yhden käyttöjakson tyypillisenä pituutena voidaan pitää noin kahden kuukauden aktiivista dopingaineiden käyttöä ja tätä seuraavaa noin kahden kuukauden taukoa eli noin neljän kuukauden ajanjaksoa.

6. Istukkahormonia käytetään asiassa esitetyn selvityksen mukaan yleensä saman käyttöjakson aikana kuin anabolisia steroideja. Ratkaisusta KKO 2008:51 ilmenevät periaatteet on siten otettava huomioon arvioitaessa tässä tapauksessa sitä, onko kysymyksessä ollut huomattava suuri määrä dopingainetta. Arvioinnissa on syytä ottaa lähtökohdaksi nytkin se, kuinka moneen keskimääräiseen käyttöjaksoon dopingaineet riittäisivät. Sille, mitä A ja kanssavastaajana asiassa ollut henkilö ovat kertoneet dopingaineiden käyttämisestään, ei voida tässä arvioinnissa antaa ratkaisevaa merkitystä. Mainitun lähtökohdan lisäksi voidaan ottaa huomioon, tapahtuuko dopingaineiden hallussapito pelkästään levittämistarkoituksessa, jolloin kysymys on useimmiten ammattimaisesta rikollisuudesta, vai liittyykö hallussapitoon mittavaa aineiden omaa käyttöä. Merkitystä voidaan antaa myös sille seikalle, miten vaarallisista dopingaineista on kysymys. Nämä seikat voivat vaikuttaa dopingrikoksen kokonaisarviointiin (dopingrikos vai törkeä dopingrikos), mutta niillä on merkitystä myös arvioitaessa sitä, onko kysymyksessä huomattavan suuri määrä dopingainetta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto ja muu asiantuntijaselvitys

7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan anaboliset steroidit lisäävät yliannoksina pitkäaikaisesti käytettynä ennenaikaisen kuoleman riskin lähes viisinkertaiseksi. Ne lisäävät erityisesti sydän- ja verisuonitautien, aivoinfarktin ja -halvauksen riskiä, heikentävät sydämen supistusvoimaa ja aiheuttavat sydänlihaksen rappeutumaa altistaen rytmihäiriölle ja äkkikuolemalle. Anabolisten steroidien väärinkäyttöön liittyy myös hormonaalisia häiriöitä sekä maksasairauksien, pahanlaatuisten kasvainten ja psyykkisten sairauksien kohonnut riski. Impulssikontrollin heikkeneminen voi myös johtaa väkivaltaisuuteen.

8. Lausunnon mukaan kohdassa 1 mainitut anaboliset steroidit riittäisivät väärinkäyttöön noin 32,5 vuorokaudeksi.

9. Samassa lausunnossa on todettu, että istukkahormonia voidaan urheilun yhteydessä käyttää ensinnäkin lihaksia rakentavasti ja voimaa antavasti, koska istukkahormoni lisää testosteronin erittymistä kiveksistä. Toiseksi niissä tapauksissa, joissa lihaksia kasvatetaan anabolisilla steroideilla, istukkahormonilla pyritään ehkäisemään ja hoitamaan anabolisten steroidien käyttämisestä aiheutuvaa omaa hormonilamaa. Istukkahormonin haittavaikutuksista on lausunnossa todettu, että käytöstä voi aiheutua erilaisia hormonaalisia häiriöitä ja että mahdollisia ovat myös turvotus, rintojen arkuus ja verisuonitukokset, viimeksi mainitut kuitenkin harvemmin.

10. Lausunnon mukaan istukkahormonia käytetään edellä mainittuun tarkoitukseen yleensä käyttöjakson aikana 2 500 - 5 000 IU:n määrä kuukaudessa kehon oman hormonituotannon lamaantumisen estämiseksi ja 10 000 - 20 000 IU:n määrä käyttöjakson yhden tai kahden viimeisen viikon aikana kehon oman hormonituotannon käynnistämiseksi. Istukkahormonien käyttömäärät vaihtelevat yksilöllisesti sen mukaan, kuinka suuria määriä anabolisia steroideja käytetään. Lausunnossa on todettu vielä, että istukkahormonien keskimääräinen väärinkäyttömäärä on 200 IU vuorokaudessa ja että 300 000 IU:n määrä riittäisi yhdelle henkilölle hieman yli neljän vuoden yhtämittaiseen käyttöön.

11. Lääketieteen tohtori, dosentti X on asiassa kirjallisena todisteena esitetyssä, 25.9.2003 antamassaan lausunnossa todennut, että yhdelle henkilölle riittää puolen vuoden väärinkäyttöön 18 000 IU:n istukkahormonimäärä. Tällöin on otettu huomioon sekä kolmen kuukauden käyttö että saman pituinen tauko.

Johtopäätökset tässä tapauksessa

12. Ottaen huomioon ratkaisusta KKO 2008:51 ilmenevät periaatteet ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto A:n hallussa olleet anaboliset steroidit olisivat riittäneet aktiivisessa dopingainekäytössä selvästi alle yhteen käyttöjaksoon, kun käyttöjaksoksi katsotaan 60 vuorokautta.

13. Istukkahormonien osalta asiassa on esitetty erilaisia arvioita siitä, mikä on hormonien keskimääräinen väärinkäyttömäärä käyttöjakson aikana. Arvioiden perusteella on pääteltävissä, että määrät vaihtelevat neljän kuukauden käyttöjakson aikana 15 000 - 30 000 IU:n välillä. Tällöin voidaan arvioida 300 000 IU:n istukkahormonimäärän riittävän 10 - 20 henkilölle yhteen käyttöjaksoon.

14. Sanotuin tavoin laskettuna 300 000 IU:n istukkahormonimäärä voisi siten tarkoittaa kohdassa 4 mainitussa hallituksen esityksessä ilmaistun periaatteen mukaan huomattavan suurta määrää dopingainetta. Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon myös se, että A on itse käyttänyt samanaikaisesti kysymyksessä olevia dopingaineita, joten kaikki takavarikkoon otetut dopingaineet eivät ole olleet hänen hallussaan levittämistarkoituksessa. Hänellä voidaan katsoa olleen omaa käyttöä varten sellainen määrä dopingaineita, jotka olisivat riittäneet keskimäärin muutamaan käyttöjaksoon. Lisäksi istukkahormonia ei sellaisenaan voida pitää terveydelle niin vaarallisena aineena kuin esimerkiksi anabolisia steroideja, joten vaarallisiin dopingaineisiin verrattuna suhteellisesti suurempaakaan istukkahormonimäärää ei välttämättä tule pitää huomattavan suurena määränä dopingainetta.

15. Mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei kohdassa 1 mainittua dopingainemäärää ole pidettävä rikoslain 44 luvun 7 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna huomattavan suurena määränä dopingainetta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustaf Möller, Mikko Tulokas, Kari Kitunen, Pasi Aarnio ja Hannu Rajalahti. Esittelijä Timo Ojala.