28.3.2007

Ulosmittaus

Avustava ulosottomies oli 11.10.2005 ulosmitannut Helsingin kaupungin elatusapusaatavien perimiseksi A:n nimissä olevalla pankkitilillä olevat rahavarat.

Seinäjoen käräjäoikeuden päätös 15.2.2006

A oli toimittanut 9.11.2005 kihlakunnanviraston ulosotto-osastolle valituksen, jossa hän vaati, että ulosmittaus kumotaan.

Ulosottomies esitti lausunnossaan, että A oli 12.10.2005 saanut puhelimitse tiedon ulosmittauksesta, joten valituksen määräaika oli alkanut kulua tuolloin. Valitus oli siten saapunut myöhässä.

A kiisti saaneensa tietoa ulosmittauksesta ulosottomiehen esittämällä tavalla. Sen sijaan hän oli saanut tiedon ulosmittauksesta kirjeellä, joka oli postitettu 12.10.2005. A katsoi, että lain mukainen tiedoksiantopäivä oli ollut hallintolain 59 §:n mukaisesti 19.10.2005, josta valituksen määräaika oli alkanut kulua.

Käräjäoikeus totesi, että ulosottolain 10 luvun 4 §:n mukaan määräaika ulosottovalituksen tekemiselle oli kolme viikkoa. Määräaika laskettiin toimituspäivästä tai päätöksen tekemisestä, jos siitä oli asianomaiselle etukäteen ilmoitettu tai hän oli ollut toimituksessa läsnä. Muussa tapauksessa määräaika laskettiin siitä päivästä, jona asianomainen oli saanut toimituksesta tai päätöksestä tiedon, jollei 5 §:ssä toisin säädetty. Käräjäoikeus totesi, ettei asiassa nyt ollut kysymys 5 §:n mukaisesta tilanteesta, joten valituksen määräaika oli nyt laskettava tosiasiallisesta tiedoksisaantipäivästä.

Käräjäoikeus totesi edelleen, ettei tiedoksiannolle ollut laissa asetettu määrämuotoa, joten se voitiin toimittaa esimerkiksi puhelimitse. Kysymys oli nyt siitä, voitiinko A:n uskoa saaneen tiedon ulosmittauksesta ulosottoviranomaisen ilmoittamalla tavalla ja ymmärtäneen asian oikein.

A oli sinänsä tunnustanut olleensa avustavaan ulosottomieheen puhelinyhteydessä 12.10.2005. A:n mukaan puhelimessa oli keskusteltu vain asiakirjojen toimitusosoitteesta eikä A ollut ymmärtänyt, että kyse olisi ollut ulosmittauksesta ilmoittamisesta. Käräjäoikeus katsoi asiassa kuullun avustavan ulosottomiehen kertomuksesta ilmenevän, että tämä oli soittanut A:lle nimenomaan ilmoittaakseen ulosmittauksesta sen varmistamiseksi, että A todella sai tiedon asiasta. Avustavan ulosottomiehen saaman käsityksen mukaan A oli ollut selvillä siitä, mistä asiassa oli ollut kyse, ja A oli puhelimessa kiistänyt omistaneensa ulosmitattua tiliä. Käräjäoikeus katsoi, ettei A:n todisteeksi esittämä lääkärintodistus osoittanut hänen olleen kykenemätön ymmärtämään avustavan ulosottomiehen ilmoituksen sisältöä ja merkitystä.

Käräjäoikeus katsoi, että ulosmittaus oli voitu toimittaa siitä velalliselle etukäteen ilmoittamatta. A oli ulosottolain 10 luvun 4 §:ssä tarkoitetuin tavoin saanut tiedon ulosmittauksesta puhelimitse 12.10.2005. Näin ollen valituksen määräaika oli päättynyt 2.11.2005. A:n kihlakunnanviraston ulosotto-osastolle 9.11.2005 toimittama valitus oli siten saapunut myöhässä. Käräjäoikeus jätti A:n valituksen tutkimatta.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Jorma Isotalo.

Vaasan hovioikeuden päätös 18.4.2006

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A valittamalla saattoi jutun, lausui, että kun A ei ollut ollut läsnä 11.10.2005 toimitetussa ulosmittauksessa eikä siitä ollut hänelle etukäteen ilmoitettu, määräaika valituksen tekemiselle laskettiin siitä päivästä, jona A oli saanut toimituksesta tiedon.

Ulosottolain 10 luvun 11 §:n mukaan, kun ulosottomies suoritti ulosmittauksen tai muun täytäntöönpanotoimituksen taikka teki päätöksen ulosottoasiassa, hänen oli samalla ilmoitettava, saiko asiassa hakea muutosta ja mitä valituksen osalta oli noudatettava. Asianosaiselle annettavaan ulosmittausilmoitukseen, otteeseen tai jäljennökseen ulosottomiehen pöytäkirjasta tai päätöksestä taikka muusta toimituskirjasta oli liitettävä valitusosoitus. Tämä säännös huomioon ottaen asianosaisen voitiin katsoa saaneen asianmukaisen tiedon toimituksesta vasta silloin, kun hän oli saanut tiedon myös valitusosoituksesta (KKO 1991:140 ja KKO 1999:112).

Asiassa oli riidatonta, että avustava ulosottomies oli ollut puhelimitse yhteydessä A:han 12.10.2005. Ulosmittausta koskevaan päätökseen oli tehty merkintä siitä, että ulosmittauksesta oli ilmoitettu velalliselle puhelimitse mainittuna päivänä. Samoin avustava ulosottomies oli antamassaan kirjallisessa selvityksessä ja edelleen käräjäoikeudessa kuulusteltaessa esittänyt, että ulosmittauksesta oli ilmoitettu A:lle 12.10.2005. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että A oli saanut tiedon itse ulosmittaustoimituksesta 12.10.2005. Edellä mainituista selvityksistä ei kuitenkaan käynyt ilmi, että A:lle olisi puhelinkeskustelussa annettu asianmukaiset muutoksenhakuohjeet.

Ulosmittausta koskevaan päätökseen oli liitetty asianmukaiset muutoksenhakuohjeet. Niissä ei kuitenkaan ollut ollut mainintaa siitä, mihin päivään mennessä valitus oli tehtävä, vaan valitusosoituksessa oli ainoastaan todettu, että määräaika valituksen tekemiseen oli kolme viikkoa. Päätös valitusosoituksineen oli jätetty postin kuljetettavaksi 12.10.2005. Ulosottolain 3 luvun 39 §:n 2 momentin mukaan A:n oli katsottava saaneen tiedon edellä mainituista asiakirjoista seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ne oli annettu postin kuljetettavaksi, eli 19.10.2005. Ulosottolain 10 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetty kolmen viikon määräaika oli näin ollen päättynyt 9.11.2005, jona päivänä A:n valitus oli saapunut kihlakunnanviraston ulosotto-osastolle. Valitus oli siten tehty asianmukaisesti eikä käräjäoikeuden olisi mainitsemallaan perusteella tullut jättää sitä tutkimatta.

Näillä perusteilla hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Olli Varila, Juha Halijoki ja Jukka Mäkelä.

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Avustava ulosottomies on 11.10.2005 ulosmitannut A:n nimissä olevalta pankkitililtä rahavaroja Helsingin kaupungin A:lta olevien elatusapusaatavien perimiseksi. A:lle ei ole toimitettu ulosmittauksen ennakkoilmoitusta, eikä hän ole ollut ulosmittaustoimituksessa läsnä.

2. Avustava ulosottomies on 12.10.2005 puhelimitse ilmoittanut A:lle ulosmittauksesta antamatta hänelle tuossa yhteydessä ohjeita muutoksenhakemista varten. Avustava ulosottomies on samana päivänä postittanut jäljennöksen ulosmittauspäätöksestä A:lle ja liittänyt päätösjäljennökseen valitusosoituksen.

3. Valitusosoituksessa on valituksen määräajasta lausuttu muun muassa seuraavasti: "Määräaika valituksen tekemiseen on kolme viikkoa. Määräaika lasketaan ulosmittauspäivästä, jos siitä on ilmoitettu etukäteen asianomaiselle tai hän on ollut läsnä ulosmittauksessa. Muussa tapauksessa määräaika lasketaan siitä päivästä, jolloin asianomainen on saanut ulosmittauksesta tiedon." Valitusosoitukseen ei ole erikseen merkitty määräajan alkamis- tai päättymispäivää.

4. A on toimittanut valituskirjelmänsä kihlakunnanviraston ulosotto-osastolle 9.11.2005.

5. Asiassa on kysymys siitä, mistä päivästä ulosottolain 10 luvun 4 §:n 1 momentin mukainen määräaika valituksen tekemiselle on alkanut.

Korkeimman oikeuden kannanotto

6. Ulosottolain 10 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan määräaika valituksen tekemiseen on kolme viikkoa. Pykälän 2 momentin mukaan määräaika lasketaan asianomaiselle toimituspäivästä tai päätöksen tekemisestä, jos siitä on hänelle etukäteen ilmoitettu tai hän on ollut toimituksessa läsnä. Muussa tapauksessa määräaika lasketaan siitä päivästä, jona asianomainen on saanut toimituksesta tai päätöksestä tiedon, jollei 5 §:ssä toisin säädetä. Tässä tapauksessa ei ole kysymys mainitussa 5 §:ssä säädetystä tilanteesta.

7. Koska A:lle ei ole etukäteen ilmoitettu ulosmittauksesta eikä hän ole ollut läsnä ulosmittaustoimituksessa, määräaika on ulosottolain 10 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan alkanut siitä päivästä, jolloin hän on saanut ulosmittauksesta tiedon. Tiedoksisaannin tavalle ei säännöksessä ole asetettu muotovaatimuksia. Säännöksen sanamuoto sellaisenaan puoltaa tulkintaa, jonka mukaan valitusaika tässä tapauksessa olisi alkanut 12.10.2005, jolloin A on saanut puhelimitse tiedon ulosmittauksesta.

8. Muutoksenhakuoikeuden tehokkaan käyttämisen edellytyksenä on, että muutoksenhakija on saanut asianmukaisen tiedon siitä, milloin valitusaika päättyy ja miten hänen on valituksen tehdessään meneteltävä. Tämä on otettu huomioon myös ulosottolaissa. Lain 10 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan ulosottomiehen on suorittaessaan ulosmittauksen tai muun täytäntöönpanotoimituksen taikka tehdessään päätöksen ulosottoasiassa samalla ilmoitettava, saako asiassa hakea muutosta ja mitä valituksen osalta on noudatettava. Pykälän 2 momentin mukaan asianosaiselle annettavaan ulosmittausilmoitukseen, otteeseen tai jäljennökseen ulosottomiehen pöytäkirjasta tai päätöksestä taikka muusta toimituskirjasta on liitettävä valitusosoitus. Pykälän 3 momentissa taas säädetään muun muassa, että valitusosoituksessa on mainittava valitusaika.

9. Ulosottolain 10 luvun 4 §:n 2 momenttia onkin tulkittava yhdessä luvun 11 §:n kanssa. Tästä seuraa, että asianosaisen tulee saada ulosmittauspäätöksen lisäksi tieto siitä, mitä valituksen osalta on noudatettava, ennen kuin määräaika valituksen tekemiselle alkaa kulua.

10. Tässä tapauksessa A on saanut tietoonsa muutoksen hakemista koskevat ohjeet ja siten myös tiedon valitusajasta vasta siinä yhteydessä, kun hänelle on postitse toimitettu ulosmittauspäätös ja siihen liitetty valitusosoitus.

11. Ulosmittauspäätös valitusosoituksineen on jätetty postin kuljetettavaksi 12.10.2005. Postilähetyksen tiedoksisaannin osalta asiassa on sovellettava ulosottolain 3 luvun 39 §:n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun asiakirja on annettu postin kuljetettavaksi tai jätetty postilähetykselle varattuun paikkaan. Näin ollen valitusajan alkamisen kannalta merkityksellinen tiedoksisaanti on tapahtunut 19.10.2005. A:n valitus on saapunut kihlakunnanviraston ulosotto-osastolle 9.11.2005 eli laissa säädetyssä määräajassa.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustaf Möller (eri mieltä), Kati Hidén, Kari Kitunen, Liisa Mansikkamäki ja Timo Esko. Esittelijä Timo Vuojolahti.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Möller: Katson, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden päätöstä.