Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

15.3.2007

Ennakkopäätökset

Korkeimman oikeuden verkkosivuilla ja vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokoteksteinä v. 1980 alkaen. Vuosilta 1926-1979 näkyvissä on ainoastaan otsikko tai hakemistoteksti.

KKO:2007:25

Asiasanat
Kuittaus - Kuittaus oikeudenkäynnissä
Tapausvuosi
2007
Antopäivä
Diaarinumero
S2006/841
Taltio
400
Esittelypäivä

Kuittausvaatimusta velkomusasiassa ei voitu hylätä sillä perusteella, ettei kuittaukseen käytettävä saatava ollut riidaton. Saatavan perimiskelpoisuus ei edellyttänyt sen riidattomuutta, vaan kysymys saatavan olemassaolosta ja kuittauskelpoisuudesta tuli riitautetuilta osin tutkia ja ratkaista oikeudenkäynnissä.

OK 24 luku 5 § 2 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Vaatimukset Porin käräjäoikeudessa

A vaati B:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että B velvoitettaisiin suorittamaan hänelle vuosina 1990 - 2003 lainaksi annettuja varoja yhteensä 78 654,85 euroa korkoineen.

Vastatessaan kanteeseen B puolestaan vaati, että hänen maksettavakseen mahdollisesti tuomittavasta suorituksesta tuli joka tapauksessa kuitata hänellä A:lta oleva, tämän 5.7.1990 allekirjoittamaan velkakirjaan perustuva 54 000 markan eli 9 082,15 euron määräinen saatava.

Käräjäoikeuden tuomio 9.8.2005

Käräjäoikeus, joka hylkäsi A:n vaatimuksen ennen 5.9.1993 tehtyjen suoritusten osalta vanhentuneena, velvoitti B:n suorittamaan A:lle yhteensä 65 065,33 euroa korkoineen.

B:n kuittausvaatimuksen osalta käräjäoikeus lausui, että velan vanhentumisesta annetun lain 15 §:n mukaan velkoja saa käyttää vanhentunutta saatavaa kuittaukseen, jos kuittauksen edellytykset ovat täyttyneet ennen saatavan vanhentumista. Kuittauksen edellytyksillä tarkoitetaan yksipuoliselle kuittausoikeudelle asetettavia vaatimuksia. Näin ollen molempien saatavien on oltava vastakkaisilla haltijoilla ja saatavien tulee olla samanlaatuisia ja perimiskelpoisia.

A ja B olivat yhtäaikaa toistensa velkojana ja velallisena ja molempien toisiltaan vaatimat saatavat ovat laadultaan rahasaatavia. Jotta kuittauksen edellytykset täyttyisivät, tulee vastasaatavan olla myös perimiskelpoinen. Oikeuskäytännön mukaan saamiselta edellytetään myös selvyyttä ja riidattomuutta. A oli kiistänyt B:n saatavan olemassaolon sillä perusteella, että velka oli jo suoritettu. Tästä johtuen vastasaatavaa ei voitu pitää perimiskelpoisena eikä riidattomana. Koska kuittauksen edellytykset siten eivät olleet täyttyneet, käräjäoikeus hylkäsi kuittausvaatimuksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Marju Väisänen.

Vaasan hovioikeuden tuomio 25.8.2006

Hovioikeus, jonne A ja B valittivat, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Raija Liljenfeldt, Kari-Matti Kauppila ja Minna Kangasmäki.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

B:lle myönnettiin valituslupa. B vaati valituksessaan hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomioiden kumoamista siltä osin kuin hänen kuittausvaatimuksensa on hylätty ja toisti esittämänsä kuittausvaatimuksen.

A vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä. Toissijaisesti A vaati, että B:n saatava kuitataan niitä A:n saatavia vastaan, joita koskeva vaatimus on hylätty vanhentuneena.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Asiassa on Korkeimmassa oikeudessa kysymys siitä, saako B käyttää kuittaukseen A:n allekirjoittamaan 5.7.1990 päivättyyn velkakirjaan perustuvan 54 000 markan eli 9 082,15 euron määräisen saatavan.

2. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan saamisvaatimus ja sitä vastaan esitetty kuittausvaatimus on ratkaistava yhdessä, jollei pääsaatavaa koskevaa vaatimusta saman lain 5 luvun 14 §:n 2 momentin nojalla ole ratkaistava yksipuolisella tuomiolla. Näin ollen säännöksen mainitsemaa poikkeustilannetta lukuun ottamatta, silloin kun vastaaja haluaa käyttää kantajan velkomaa saatavaa vastaan kuittaukseen kantajalta olevaa vastasaatavaansa, hänen oikeudenkäynnissä esittämänsä kuittausvaatimus on tutkittava ja ratkaistava samassa käsittelyssä pääsaatavan kanssa. Kuittausvaatimuksen tutkiminen ei edellytä vastaajan nostavan asiassa vastakannetta.

3. Kuten alemmat oikeudet ovat todenneet, kuittaaminen edellyttää, että saamiset ovat vastakkaisia, samanlaatuisia ja perimiskelpoisia. Saamisen perimiskelpoisuus merkitsee, että saatavasta voidaan oikeudenkäynnissä antaa suoritustuomio. Sen sijaan perimiskelpoisuus ei edellytä sitä, että saatava olisi riidaton, vaan saatavan olemassaolo ja kuittauskelpoisuus on riitautetuilta osin tutkittava oikeudenkäynnissä. Velan vanhentumisesta annetun lain 15 §:n 1 momentin mukaan velkoja saa käyttää myös vanhentunutta saatavaa kuittaukseen, jos kuittauksen edellytykset ovat täyttyneet ennen saatavan vanhentumista tai jos osapuolten saatavat liittyvät samaan oikeussuhteeseen.

4. Alemmat oikeudet ovat todenneet kuittauksen edellytysten muutoin täyttyneen mutta hylänneet kuittausvaatimuksen sillä perusteella, että A oli kiistänyt saatavan olemassaolon, koska hän oli jo maksanut velan eikä B:n saatavaa siten voitu pitää perimiskelpoisena ja riidattomana. Edellä todetuin tavoin kuittaukseen käytettävän saatavan perimiskelpoisuus ei kuitenkaan edellytä riidattomuutta. Alempien oikeuksien ei siten olisi tullut hylätä kuittausvaatimusta mainitsemallaan perusteella, vaan kysymys B:n saatavan olemassaolosta ja kuittauskelpoisuudesta olisi pitänyt tutkia ja ratkaista myös riitautetulta osalta.

5. Kuittausvaatimuksen ratkaiseminen edellyttää suullisen todistelun vastaanottamista. Sen vuoksi asian ottaminen suoraan ratkaistavaksi Korkeimmassa oikeudessa ei ole tarkoituksenmukaista. Näin ollen asia on tältä osin palautettava käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuden on tässä yhteydessä otettava kantaa myös siihen A:n Korkeimmassa oikeudessa esittämään vaatimukseen, että kuittaaminen on joka tapauksessa suoritettava niihin A:n B:ltä oleviin saataviin, joita koskeva vaatimus jutussa on hylätty vanhentuneena.

Tuomio- ja päätöslauselma

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan B:n kuittausvaatimusta koskevalta osalta. Asia palautetaan tältä osin käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa se omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväkseen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Suhonen, Lauri Lehtimaja, Gustav Bygglin, Pasi Aarnio ja Ilkka Rautio. Esittelijä Eeva-Liisa Sarvilinna-Heimonen.

Sivun alkuun