17.10.2006

Kyrönmaan käräjäoikeuden tuomio 23.3.2005

Virallisen syyttäjän ajamasta syytteestä käräjäoikeus lausui selvitetyksi, että A oli 1.1.2004 - 12.1.2005 pitänyt hallussaan yhteensä 184,1 grammaa amfetamiinia, josta määrästä 180 grammaa oli huumausainepitoisuudeltaan 68- ja 4,1 grammaa 66-prosenttista. Lisäksi hänen hallustaan oli löytynyt tomusokeripaketti ja lusikka, joissa oli jäämiä amfetamiinista, sekä kaksi punnitusvälineinä huumekaupassa yleisesti käytettävää vaakaa. A:lta tavattu huumausaine vastasi katukaupassa tavalliseksi 25-prosenttiseksi aineeksi laimennettuna 500,4 gramman määrää, jonka arvo olisi ollut 50 euron grammahinnan mukaan noin 25 000 euroa ja josta olisi saanut noin 2 500 suuruudeltaan 0,2 gramman käyttöannosta. Rikoksen kohteena oli ollut suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta, jonka hallussapidolla oli tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä, ja huumausainerikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Käräjäoikeus luki A:n syyksi rikoslain 50 luvun 2 §:n nojalla törkeän huumausainerikoksen. Hänelle kätkemisrikoksesta aikaisemmin tuomittu 3 kuukauden ehdollinen rangaistus määrättiin täytäntöönpantavaksi ja hänelle tuomittiin siitä ja hänen syykseen nyt luetusta rikoksesta 3 vuoden yhteinen vankeusrangaistus. Rangaistusta kovennettiin lain 6 luvun 5 §:n nojalla hänen aikaisemman rikollisuutensa perusteella, kun sen ja uuden rikoksen suhde rikosten lukuisuuden johdosta osoitti hänessä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

Asian ovat ratkaisseet laamanni Kari Ryynänen ja lautamiehet.

Vaasan hovioikeuden tuomio 6.7.2005

A valitti hovioikeuteen vaatien rangaistuksen alentamista. A katsoi, ettei rangaistusta mitattaessa tule soveltaa käräjäoikeuden mainitsemaa koventamisperustetta.

Hovioikeus lausui rangaistusseuraamuksen lisäperusteluna, että myyntitarkoituksessa hallussa pidetyn amfetamiinin määrä ja sen erittäin korkea pitoisuus huomioon ottaen hänelle tuomittu rangaistus ei ollut liian ankara. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lasse Silvennoinen, Seppo Männikkö ja Kirsi Häkkinen.

Perustelut

Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

1. A:n syyksi on asiassa luettu törkeä huumausainerikos, johon hän on syyllistynyt pitämällä levittämistarkoituksessa hallussaan 184,1 grammaa amfetamiinia, jonka huumausainepitoisuus on ollut 66 - 68 painoprosenttia. Rangaistusta mitatessaan hovioikeus on soveltanut rikoslain 6 luvun 5 §:n 5 kohdan mukaista koventamisperustetta A:n aikaisemman rikollisuuden perusteella. Hovioikeus on tuominnut A:lle tästä rikoksesta ja hänelle aikaisemmin kätkemisrikoksesta tuomitusta 3 kuukauden ehdollisesta vankeusrangaistuksesta yhteisen 3 vuoden vankeusrangaistuksen.

2. A:n valituksen johdosta asiassa on Korkeimmassa oikeudessa kysymys rangaistuksen määräämisestä. Erityisesti on kysymys siitä, onko A:lle tuomittu rangaistus oikeudenmukaisessa suhteessa teon vaarallisuuteen ja onko rangaistusta määrättäessä otettu huomioon rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Lisäksi on erityisesti kysymys siitä, onko rangaistus voitu koventaa hovioikeuden soveltamalla koventamisperusteella.

Teon vaarallisuus ja rangaistuskäytännön yhtenäisyys

3. Rikoslain 6 luvun 3 §:n mukaan rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet ja rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen.

4. Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitaan rikoslain 50 luvun 2 §:n mukaan rangaistukseksi vankeutta vähintään yksi ja enintään kymmenen vuotta. Säännöksen esitöiden mukaan törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkistötekijänä oleva huumausaineen suuri määrä vaihtelee aineittain, ja arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös huumausaineen voimakkuuteen. Yksi tapa suhteuttaa eri aineiden määriä toisiinsa on kyseisestä erästä saatavien tavanmukaisten kerta-annosten laskeminen (HE 180/1992 vp s. 22). Törkeässä huumausainerikoksessa teon vaarallisuutta arvioidaan siten yleensä huumausaineen laadun ja määrän perusteella.

5. Oikeuskäytännössä on määrän arvioinnissa käytetty mittarina huumausaineen yleisesti tunnettua käyttöannostusta (esimerkiksi KKO 2005:62). Normaalivahvuiseksi katsottavan, huumausainepitoisuudeltaan noin 25-prosenttisen amfetamiinin käyttöannoksena voidaan pitää noin 0,2 grammaa. Jatkuva käyttö lisää aineiden sietokykyä ja annostusta niin, että kerta-annos voi tällöin olla 0,5 grammaa.

6. A:n syyksi on luettu, että hän on pitänyt huumausainetta hallussa levittämistarkoituksessa. Tällaisesta huumausainerikollisuudesta saatava taloudellinen hyöty riippuu aineen pitoisuudesta. Pitoisuudeltaan väkevästä huumausaineesta maksetaan enemmän kuin laimeammasta. Toisaalta väkevästä huumausaineesta voidaan laimentamalla saada suurempi määrä myytävää huumausainetta. Pitoisuuteen tulee tämän vuoksi kiinnittää huomiota rangaistusta mitattaessa, ainakin silloin, kun aine-erän pitoisuus selvästi poikkeaa tavanomaiseksi katsottavasta pitoisuudesta.

7. Tässä tapauksessa amfetamiinin pitoisuus on ollut 66 - 68 painoprosenttia. Käyttövahvuisen amfetamiinin pitoisuus vaihtelee 20 ja 40 prosentin välillä ja tavallisesti se on noin 25 prosenttia. Kysymyksessä on siten ollut pitoisuudeltaan vahva huumausaine-erä, josta olisi saatu levitykseen ja käyttöön erittäin suuri määrä kerta-annoksia. Ainetta olisi 25 prosentin käyttövahvuuteen laimennettuna ollut lähes 500 grammaa. Siitä taas olisi tullut noin 2 400 painoltaan 0,2 gramman tai lähes 1 000 isompaa 0,5 gramman käyttöannosta.

8. Niin kuin hovioikeuskin on todennut, amfetamiinin voimakkuus voidaan ottaa korottavana tekijänä huomioon mitattaessa A:lle rangaistusta hänelle syyksiluetusta törkeästä huumausainerikoksesta. Tästä huolimatta sanotusta rikoksesta ja Mustasaaren käräjäoikeuden hänen syykseen lukemasta kätkemisrikoksesta tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta on tämän laatuisista rikoksista yleensä tuomittaviin rangaistuksiin verrattuna pidettävä liian ankarana. Rangaistuskäytännön yhtenäisyys puoltaa siten sitä, että hänelle tuomitaan rikoksista tuntuvasti alempi rangaistus kuin mihin hovioikeus on päätynyt.

Koventamisperuste

9. Hovioikeuden soveltaman rikoslain 6 luvun 5 §:n 5 kohdan mukaan rangaistusta voidaan koventaa tekijän aikaisemman rikollisuuden johdosta, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.

10. A on tuomittu ennen nyt syyksiluettua törkeää huumausainerikosta ja edellä mainittua kätkemisrikosta vuosina 1981 - 1995 tehdyistä lukuisista etupäässä omaisuusrikoksista ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Näistä teoista huumausaineisiin liittyy ainoastaan Rovaniemen hovioikeuden 5.1.1988 antama tuomio, jolla hänet on tuomittu 14.6.1987 tehdystä huumausaineen salakuljetuksesta.

11. Lain esitöiden mukaan rikoslain 6 luvun 5 §:n 5 kohtaa ei ole tarkoitus soveltaa satunnaisen uusimisen tilanteissa eli esimerkiksi silloin, kun rikosten välillä on kulunut pitkähkö aika (HE 44/2002 vp s. 194 ja 195). Edellä mainittujen A:n syyksi aikaisemmissa tuomioissa luettujen rikosten ja nyt kysymyksessä olevan törkeän huumausainerikoksen välillä on kulunut yli kahdeksan vuoden pituinen aika. Kysymys on niin pitkästä ajasta, ettei ole edellytyksiä hänelle tuomittavan rangaistuksen koventamiseen mainitun lainkohdan nojalla.

Korkeimman oikeuden johtopäätös

12. Edellä sanotun perusteella edellytykset A:lle tuomittavan rangaistuksen alentamiselle ovat olemassa. Oikeudenmukaisessa suhteessa hänen syykseen luettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen ja hänen niistä ilmenevään syyllisyyteensä olevana rangaistuksena on rangaistuskäytännön yhtenäisyys huomioon ottaen pidettävä 2 vuotta vankeutta.

Lainkohta

Rikoslaki 50 luku 2 §

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan.

A:lle tuomittu yhteinen vankeusrangaistus alennetaan 2 vuodeksi vankeutta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kitunen, Mikael Krogerus, Pertti Välimäki, Ilkka Rautio ja Timo Esko. Esittelijä Iiro Liukkonen.