17.1.2006

Taustaa

Kahden tilan jakamisesta oli 9.12.1994 tehty jakosopimus. Sopimukseen sisältyvän lausekkeen mukaan "kummallekin omistajaryhmälle kuuluu soranotto-oikeus teiden kunnostamiseen ns. kotipalstalla". Jakosopimuksen perusteella suoritetussa lohkomistoimituksessa nro 1999-130110 mainituista tiloista muodostettiin muun muassa tilat Y ja X, jotka tulivat eri omistajaryhmille. Toimituksessa perustettiin tilan X hyväksi oikeus ottaa soraa tilan Y alueella (käyttöoikeusyksikkö YXXXX-XXXX).

Myöhemmin tilan Y jakamisesta tehtyyn, 19.6.2000 päivättyyn jakosopimukseen sisältyvän lausekkeen mukaan "Kaikki tilaosakkaat saavat myös oikeuden entiseen tilan Y rasitteeksi merkittyyn soranottopaikkaan mainitun rasitteen perustamisen yhteydessä tilan Y hyväksi määrätyissä puitteissa."

Jakosopimukseen perustuvassa lohkomistoimituksessa nro 2000-676132 muodostettavien tilojen A (Jm 1), B (Jm 2) ja C (Jm 3) omistajat vaativat 9.12.1994 ja 19.6.2000 päivättyihin jakosopimuksiin vedoten, että toimituksessa muodostettaville tiloille perustetaan soranotto-oikeus käyttöoikeusyksikköön YXXXX-XXXX. Tilan X omistaja vastusti vaatimusta. Hänen mukaansa 9.12.1994 päivätyn jakosopimuksen lausuma soranotto-oikeudesta tarkoitti muita soranottoon sopivia alueita entisen kotipalstan alueella, eikä muodostettaville tiloille sen vuoksi tullut antaa oikeutta soran ottamiseen mainitun käyttöoikeusyksikön alueelta.

Toimitusinsinöörin päätöksen mukaan 9.12.1994 päivätyssä sopimuskirjassa ja siihen perustuvassa lohkomistoimituksessa 1999-130110 ei ollut yksiselitteisesti mainittu rasitetun tilan oikeutta ottaa soraa mainitun käyttöoikeusyksikön alueelta. Sen vuoksi kysymystä muodostettavien tilojen oikeudesta ottaa soraa käyttöoikeusyksikön alueelta oli arvioitava rasitteen perustamisena. Koska käyttöoikeusyksikön haltijakiinteistön omistaja vastusti rasitteen perustamista, ei rasitetta voitu perustaa. Toimitusinsinööri oli lisäksi kirjannut päätöksen yhteyteen seuraavan lausekkeen: "Mikäli jakosopimuksen 9.12.1994 nojalla tilalla Y todetaan lainvoimaisesti olevan oikeus soran ottoon em. käyttöoikeusyksiköllä YXXXX-XXXX, jakavat kokouksessa tehdyn sopimuksen mukaan tilat jm 1, jm 2 ja jm 3 sen suhteessa 1/3 osaa kukin (sopimuskirja 19.6.2000)."

Toimituksesta ei valitettu ja se rekisteröitiin 17.2.2001.

Kiinteistönmääritystoimitusta koskeva määräys

Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto määräsi 5.9.2002 suoritettavaksi kiinteistönmääritystoimituksen tilojen A, B ja C rasitteissa olevien epäselvyyksien poistamiseksi. Lohkomistoimituksessa nro 1999-130110 ei ollut ratkaistu, oliko tilalla Y oikeus ottaa soraa tilan X hyväksi perustetun käyttöoikeusyksikön YXXXX-XXXX alueelta.

Tilojen A, B ja C omistajat lausuivat lohkomistoimituksessa nro 1999-130110 olleen tarkoituksena, että toimituksessa muodostetut uudet tilat saavat oikeuden ottaa soraa käyttöoikeusyksikön YXXXX-XXXX alueelta. Tilan X omistaja lausui, että mainitussa lohkomistoimituksessa oli vahvistettu tilalle X yksinomainen soranotto-oikeus mainittuun paikkaan.

Toimitusinsinöörin päätös 11.7.2002

Toimitusinsinööri katsoi osapuolten tarkoituksena lohkomistoimituksessa nro 1999-130110 olleen jakaa soravarojen käyttö siten, että tilan X omistajille tulivat käyttöoikeusyksikön YXXXX-XXXX alueella olevat soravarat ja toimituksessa muodostettujen tilojen käyttöön tulivat muut tilan alueen soravarat. Päätöksessä vahvistettiin, että käyttöoikeusyksikön alueella oli toimituksessa päätetyllä tavalla rajoitettu soranotto-oikeus vain tilalla X. Toimitusinsinööri totesi myös, että rasitettu tila Y ei ollut saanut oikeutta soranottoon, vaikka sitä ei lohkomisessa ollut kirjattu näkyviin. Sen vuoksi myöskään tuosta tilasta myöhemmin muodostetuilla tiloilla ei ollut oikeutta soranottoon mainitun käyttöoikeusyksikön alueelta, kuten lohkomistoimituksessa Nro 2000-676132 oli päätettykin.

Asian on ratkaissut toimitusinsinööri Ville Kaasinen.

Kuopion käräjäoikeuden, maaoikeuden tuomio 19.6.2003

A tilan B omistajana ja B tilan A omistajana valittivat toimitusinsinöörin päätöksestä maaoikeuteen vaatien toimitusinsinöörin päätöksen kumoamista ja tilasta Y lohkomistoimituksessa nro 2000-676132 muodostettujen tilojen soranotto-oikeuden vahvistamista tilan A alueella olevaan käyttöoikeusyksikköön YXXXX-XXXX. Tilan X omistajat C ja D vastasivat valitukseen vaatien sen hylkäämistä.

Maaoikeus kumosi toimitusinsinöörin päätöksen ja vahvisti tiloille A ja B oikeuden soranottoon jakosopimuksessa tarkoitettua kotitarvekäyttöä varten käyttöoikeusyksikön YXXXX-XXXX alueella. Rasitteen perustaminen ei sulkenut pois alueen omistajan käyttöoikeutta samaan alueeseen, mikäli omistajan käyttö ei vaarantanut rasiteoikeuden haltijan oikeuden käyttöä tarkoitukseensa. Kun rasitealueen koko ja sillä olevat soravarat riittivät molempien toimituksessa muodostettujen tilojen kotitarvekäyttöön, oli tilalla Y ja siitä sittemmin muodostetuilla tiloilla A ja B oikeus ottaa soraa kotitarvekäyttöönsä mainitun käyttöoikeusyksikön alueelta omistusoikeutensa perusteella.

Asian ovat ratkaisseet maaoikeustuomari Pekka Palomäki, maaoikeusinsinööri Leo Kotilainen ja lautamiehet.

Perustelut

Asian tausta

1. Valituksenalainen kiinteistönmääritystoimitus on määrätty suoritettavaksi tilojen A, B ja C rasitteissa olevien epäselvyyksien poistamiseksi. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys enää siitä, onko tiloilla A ja B oikeus ottaa soraa jäljempänä mainitulta rasitealueelta.

2. Lohkomistoimituksessa nro 1999-130110, jossa kuolinpesään kuulunutta kiinteää omaisuutta jaettiin kahden neljä osakasta käsittävän ryhmän kesken, muodostettiin muun muassa tilat Y ja X. Toimituksen perusteena olleen, 9.12.1994 päivätyn jakosopimuksen mukaan "kummallekin omistajaryhmälle kuuluu soranotto-oikeus teiden kunnostamiseen ns. kotipalstalla". Kotipalsta tuli tässä toimituksessa kuulumaan tilaan Y ja toiselle osakasryhmälle tulleen tilan X hyväksi perustettiin soranotto-oikeutta tarkoittava rasite. Kokonaan tilan Y alueella sijaitseva rasitteen kohteena oleva rasitealue merkittiin kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikkönä tunnuksella YXXXX-XXXX.

3. Sittemmin emäkiinteistö tila Y:llä suoritetussa lohkomistoimituksessa nro 2000-676132 muodostettiin lohkokiinteistöt A (Jm 1), B (Jm 2) ja C (Jm 3). Rasitealue on tässä toimituksessa tullut kuulumaan yksinomaan lohkokiinteistö tila A:n alueeseen. Tämä toimitus perustui tilan Y aikanaan saaneeseen osakasryhmään kuuluneiden omistajien keskenään tekemään, 19.6.2000 päivättyyn jakosopimukseen, jonka mukaan "Kaikki tilaosakkaat saavat myös oikeuden entiseen tilan Y rasitteeksi merkittyyn soranottopaikkaan mainitun rasitteen perustamisen yhteydessä tilan Y hyväksi määrätyissä puitteissa."

4. Tässä lohkomistoimituksessa kaikki siinä muodostettujen tilojen A, B ja C omistajat vaativat 9.12.1994 ja 19.6.2000 päivättyihin jakosopimuksiin vedoten, että muodostettavilla tiloilla vahvistetaan olevan oikeus soran ottamiseen nyt tilaan A kuuluvalla rasitealueella. Uusia tähän rasitealueeseen kohdistuvia rasitteita toimituksessa ei perustettu. Toimitusinsinöörin päätöksen mukaan sopimuskirjassa 9.12.1994 ja siihen perustuvan lohkomistoimituksen pöytäkirjassa ei ollut yksikäsitteisesti mainittu rasitetun eli tilan Y oikeutta soran ottamiseen tilan X hyväksi perustetulta rasitealueelta. Sen vuoksi voitiin oikeus soran ottoon tiloille Jm 1, Jm 2 ja Jm 3 perustaa vain uutena käyttöoikeutena. Koska tilan X omistajat eivät antaneet tähän suostumustaan, ei oikeuden perustamiseen tässä muodossa ollut toimitusinsinöörin päätöksen mukaan laissa tarkoitettuja edellytyksiä. Lisäksi toimitusinsinööri lausui, että mikäli jakosopimuksen 9.12.1994 nojalla tilalla Y todetaan lainvoimaisesti olevan oikeus soran ottoon edellä mainitulla käyttöoikeusyksiköllä YXXXX-XXXX, jakavat kokouksessa tehdyn sopimuksen mukaan tilat Jm 1, Jm 2 ja Jm 3 sen suhteessa 1/3 kukin (sopimuskirja 19.6.2000).

5. Koska toimituksesta 2000-676132 ei valitettu, se sai lainvoiman ja se rekisteröitiin 17.2.2001.

Kysymyksen asettelu

6. Jälkimmäisen lohkomistoimituksen jälkeen rasitealue sijaitsee yksinomaan tilan A alueella. Tilan A osalta epäselvyys koskee siis sitä, onko tilalla oikeus soranottoon sen omalla alueella olevalta rasitealueelta vai sulkeeko tilan X hyväksi perustettu rasite pois rasitetun tilan oikeuden ja voiko rasitetulla tilalla toimitusinsinöörin jälkimmäisessä lohkomistoimituksessa katsomin tavoin olla oikeus ottaa soraa kyseiseltä alueelta vain sillä edellytyksellä, että sen hyväksi perustetaan sanottuun rasitealueeseen kohdistuva rasite.

7. Rasitealue ei ole osaksikaan uuden tilan B alueella. Lohkokiinteistö tila B on kuitenkin muodostettu emäkiinteistö tila Y:stä, jonka alueella rasitealue rasitetta perustettaessa sijaitsi. Kysymys on siitä, onko uudella lohkokiinteistöllä tila B:llä jo tämän perusteella oikeus soranottoon rasitealueelta. Epäselvyyttä on katsottu olevan tämänkin tilan oikeudesta soranottoon rasitealueelta erityisesti sen vuoksi, että lohkomistoimitukset ovat perustuneet jakosopimuksiin, joiden mukaan kummallekin alkuperäisistä omistajaryhmistä kuuluu oikeus soranottoon teiden kunnostamiseen niin sanotun kotipalstan eli ensimmäisessä lohkomistoimituksessa muodostetun tilan Y alueella.

Rasitteista

8. Kiinteistönmuodostamislain 154 §:n 1 momentin mukaan kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueella pysyvänä rasitteena muun muassa oikeus soran ottamiseen. Lain 156 §:n mukaan rasite saadaan perustaa, jos rasitetun ja oikeutetun kiinteistön omistajat siitä sopivat ja rasite on kiinteistölle tarpeellinen eikä siitä aiheudu rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle huomattavaa haittaa. Toimituksessa on lain 158 §:n mukaan määrättävä alue, johon rasite kohdistuu, sekä tarvittavat ehdot ja rajoitukset rasitteen käyttämiselle. Kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistörekisterilain 7 §:n 2 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä ja muuta rekisteriyksikköä koskevat rasitteet. Rekisteriyksikköä koskevina tietoina voidaan kiinteistörekisteriasetuksen 6 §:n 3 momentin mukaan rekisteriin merkitä myös rasitealueet käyttöoikeusyksikköinä.

9. Kiinteistönmuodostamislain 159 §:n 1 momentin mukaan toimituksessa, jossa muodostetaan uusia kiinteistöjä, on määrättävä se kiinteistö, jonka hyväksi aikaisemmin perustettu rasite jää voimaan. Jos rasite on tarpeen usealle toimituksessa muodostetulle kiinteistölle, se voidaan 159 §:n 2 momentin mukaan määrätä jäämään voimaan näiden hyväksi, mikäli lain 156 ja 157 §:ssä säädetyt edellytykset rasitteen perustamiselle ovat olemassa. Säännöksistä siis ilmenee, että kun rasitteeseen oikeutetusta kiinteistöstä muodostetaan uusia kiinteistöjä esimerkiksi lohkomisessa, emäkiinteistön hyväksi voimassa oleva rasite annetaan vain yhdelle kiinteistölle, esimerkiksi kantakiinteistölle kuten ratkaisussa KKO 2005:74. Rasitteen määräämistä olemaan voimassa myös muiden uusien kiinteistöjen hyväksi arvioidaan rasitteen perustamista koskevien säännöksien mukaan.

10. Kiinteistönmuodostamislaissa ei ole vastaavanlaisia nimenomaisia säännöksiä rasitteen käsittelystä sellaisessa tapauksessa, jossa rasitetusta kiinteistöstä muodostetaan uusia kiinteistöjä. Kun rasitteen kohteena on rasitetun kiinteistön määrätty alue, kiinteistönmuodostamisen jälkeen rasitettuna kiinteistönä on se tai ne kiinteistöt, joiden alueelle rasitealue jää. Rasitetun kiinteistön ja oikeutetun kiinteistön väliset suhteet määräytyvät alkuperäisen rasitemääräyksen mukaan, ellei toimituksessa ole toisin määrätty. Rasitetusta kiinteistöstä muodostettujen muiden kiinteistöjen oikeutta rasitteeseen arvioidaan rasitteen perustamista koskevien säännöksien mukaan. Asian arviointiin ei vaikuta se, että ennen uutta kiinteistönmuodostamista ne olivat osa rasitettua kiinteistöä, johon kuului oikeus käyttää rasitealuetta sikäli kuin se ei loukannut oikeutetun kiinteistön oikeutta.

Kiinteistönmääritystoimituksen tarkoituksesta

11. Kiinteistönmuodostamislain 101 §:n mukaan kiinteistönmääritys suoritetaan kiinteistön tai muun rekisteriyksikön ulottuvuutta tai kiinteistöjaotusta muutoin koskevan riidan tai epäselvyyden käsittelemiseksi. Kiinteistönmuodostamislain 2 §:n 1) kohdan mukaan kiinteistön ulottuvuuteen kuuluu kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet. Kiinteistönmäärityksessä selvitetään ja ratkaistaan myös erillinen rasiteoikeutta ja rasitteen sijaintia koskeva riita.

12. Kiinteistönmäärityksessä toimituksen pääsääntöinen tarkoitus on kuitenkin ainoastaan todeta ja vahvistaa olemassa oleva kiinteistön ja muun rekisteriyksikön ulottuvuus. Siinä ei muuteta voimassa olevaa kiinteistöjaotusta tai kiinteistöjen ulottuvuuksia eikä muutoinkaan kiinteistöjen omistajien välisiä suhteita. Poikkeuksina tästä pääsäännöstä ovat kiinteistönmuodostamislain 101 §:n 2 momentissa tarkoitettu kiinteistönmäärityksenä eräissä tapauksissa toimitettava kiinteistön tai yhteisalueen muodostaminen sekä lain 106 ja 107 §:ssä säännelty kiinteistönmäärityksenä toimitettava rajan oikaisu. Kiinteistönmäärityksessä ei voida myöskään tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka merkitsevät muutosta aikaisemmin suoritetussa toimituksessa tehtyihin lainvoiman saaneisiin ratkaisuihin (HE 227/1994 vp s. 41). Poikkeus tästä pääsäännöstä koskee kiinteistönmuodostamislain 277 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimituksessa tehtyä mittaus-, lasku-, kirjoitus- tai merkintävirhettä taikka virhettä rajan merkitsemisessä maastoon.

13. Selostetusta toimituksen tarkoituksesta seuraa, että esimerkiksi rasitetta koskevassa kiinteistönmäärityksessä perusteena ovat entiset lainvoimaiset toimitukset toimitusasiakirjoineen ja että toimituksessa voidaan todeta ja vahvistaa voimassa oleva aikaisempiin toimituksiin perustava kiinteistöjaotus ja muu kiinteistöjen ulottuvuus. Toimituksessa ei siis voida perustaa uusia oikeuksia eikä täydentää aikaisempien lainvoimaisten toimituksien puutteita tai korjata niissä mahdollisesti tehtyjä virheitä edellä mainittuja teknisiä virheitä lukuun ottamatta. Eri asia on, että kiinteistönmääritykseen voidaan liittää muu kiinteistötoimitus kuten kiinteistönmuodostamislain 16 §:stä ilmenee.

Tila A

14. Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus toteaa, että tässä kiinteistönmääritystoimituksessa on voitu tutkia tilan X hyväksi perustetun soranottorasitteen laajuus, mikä tarkoittaa myös sen selvittämistä, onko sen hyväksi perustettu rasite rasitetun tilan omistajan käyttövaltaan eli rasitettuun tilaan kuuluvan soranoton poissulkeva.

15. Arvioitaessa rasitteen sisältöä suhteessa rasitetun tilan omistajien oikeuteen käyttää rasitealuetta hyväkseen on ensisijaisesti tarkasteltava lohkomistoimituksessa nro 1999-130110 tehtyä rasitteen perustamista koskevaa päätöstä. Huomioon voidaan ottaa myös 9.12.1994 päivätty jakosopimus, johon toimitus ja rasiteoikeuskin ovat perustuneet. Jakosopimuksessa ei ole ratkaistu, miten soranotto-oikeudet on tarkoitettu käytännössä järjestettäväksi. Kysymys on siten jäänyt ratkaistavaksi toimituksessa. Toimituspöytäkirjasta ei ilmene, että toimituksessa olisi käsitelty kysymystä, jäikö tilaan Y kuulumaan oikeus ottaa soraa rasitealueelta vai onko tilan X hyväksi perustettu oikeus rasitettuun tilaan kuuluvan maa-ainesten ottamisoikeuden poissulkeva. Toimitusinsinöörin päätöksessä on kuitenkin todettu, että tilan X saama soranotto-oikeus koskee sopimuskirjan mukaisesti teiden kunnostamista niin sanotulla kotipalstalla.

16. Kiinteistörasitteen sisältönä on käyttää toisen rekisteriyksikön aluetta perustamispäätöksen mukaiseen tarkoitukseen. Rasite siis rajoittaa päätöksessä yksilöidyssä laajuudessa rasitetun kiinteistön omistajan oikeutta käyttää kiinteistöä hyväkseen. Rasite ei kuitenkaan voi rajoittaa rasitetun kiinteistön käyttömahdollisuuksia oikeutetun kiinteistön hyväksi laajemmin kuin rasitteen tarkoituksen toteutumisen kannalta on tarpeen. Lähtökohtana näin ollen on, että rasitetun kiinteistön omistaja voi omistusoikeuteensa nojautuen käyttää rasitealuetta hyväkseen, kuitenkin sillä edellytyksellä, että tämä voi tapahtua estämättä rasitteeseen perustuvaa käyttöä.

17. Tilan X hyväksi rasitteena perustettu soranotto-oikeus on päätöksessäkin todetuin tavoin koskenut sopimuksen mukaisesti teiden kunnostamista. Soran käyttötarkoitusta koskevaa määräystä voidaan pitää tilan X saaman soranotto-oikeuden rajoituksena. Tähän nähden ja kun rasitetta perustettaessa ei rasitettuun tilaan Y kuuluvaa oikeutta soran ottoon kyseiseltä alueelta ole nimenomaisesti rajoitettu tai kielletty, ei tilalle X annettua oikeutta voida todeta perustetuksi rasitetun tilan omistajan oikeuden poissulkevana.

18. Lohkomistoimituksessa nro 2000-676132 on kuitenkin myös lakanneen tilan Y sijaan rasitetuksi tilaksi tulleen tilan A osalta katsottu, että soranotto-oikeuden vahvistaminen sille nyt kyseessä olevan käyttöoikeusyksikön alueelle merkitsisi uuden käyttöoikeuden perustamista, eikä toimitusinsinöörin mukaan tilan X omistajien vastustuksen johdosta edellytyksiä uusien käyttöoikeuksien perustamiselle ollut. Korkein oikeus toteaa, että tässä lohkomistoimituksessa muodostetuista kolmesta tilasta tila A on eri asemassa kuin kaksi muuta tilaa. Kun rasitealue on tuossa toimituksessa tullut kuulumaan tilan A alueeseen, sanotun tilan omistajien oikeus kiinteistön käyttämiseen myös rasitealueella perustuu lähtökohtaisesti omistukseen. Sen osalta oikeus soran ottamiseen ei siten, toisin kuin toimitusinsinööri on katsonut, ole edellyttänyt rasitteen perustamista. Ottaen huomioon, että kiinteistönmuodostamislain 154 §:n mukaan rasitteena voidaan perustaa kiinteistön hyväksi oikeuksia vain toisen rekisteriyksikön alueelle, ei tilan A hyväksi olisi lain mukaan edes voitu perustaa rasitetta, joka olisi kohdistunut sen omaan alueeseen.

19. Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus toteaa, että perustettaessa tilalle X rasitteena oikeus sopimuksessa 9.12.1994 tarkoitetuin tavoin ottaa soraa tilan Y alueelta, ei rasitettuun tilaan kuuluvaa oikeutta alueiden käyttämiseen ole tältä osin nimenomaisesti rajoitettu enempää kuin mitä rasitteesta siihen liitettyine määräyksineen sellaisenaan seuraa. Tilaan A kuuluu siten oikeus ottaa soraa rasitealueelta. Oikeutta rajoittaa kuitenkin rasitteena vahvistettu tilan X oikeus, jonka käyttämistä tilan A soran ottaminen ei saa loukata.

Tila B

20. Siitä, että rasitteena vahvistettu käyttöoikeus ei rajoita rasitetun tilan omistajalle kuuluvaa käyttövaltaa enempää kuin rasitteeseen oikeutetun tilan oikeuden käyttö vaatii, ei seuraa, että kaikilla rasitetusta tilasta muodostetuilla tiloilla olisi sama oikeus. Tila B on muodostettu emäkiinteistö tila Y:stä. Rasitealue ei kuitenkaan sijaitse osaksikaan lohkokiinteistö tila B:n alueella. Siten, toisin kuin maaoikeus on katsonut, uudelle lohkokiinteistölle tila B:lle ei kuulu oikeutta soranottoon tilalla A sijaitsevalta rasitealueelta, ellei sitä ole erikseen rasitteena sen hyväksi perustettu.

21. Lohkomistoimituksessa nro 2000-676132 on tutkittu, voidaanko tilalle B perustaa rasitteena oikeus soranottoon nyt kysymyksessä olevalla rasitealueella. Toimitusinsinöörin päätöksessä on edeltä ilmenevin tavoin katsottu, että edellytyksiä oikeuden perustamiselle ei ollut, eikä rasitetta olekaan perustettu. Toimituksesta ei ole valitettu ja asia on näin ollen lainvoimaisesti ratkaistu. Sen vuoksi ei ole ollut mahdollista myöskään tässä kiinteistönmääritystoimituksessa lohkomistoimitukseen perustuen vahvistaa, että tila B:llä olisi oikeus soranottoon rasitealueella. Toiseen lopputulokseen ei voida päätyä sen perusteella, mitä lohkomistoimituksessa tehdyssä toimitusinsinöörin päätöksessä on lausuttu lakanneen tilan Y ja lohkomistoimituksessa muodostettujen tilojen mahdollisesta oikeudesta soranottoon sopimusten perusteella.

22. Maaoikeuden ratkaisu on itse asiassa merkinnyt uuden soranottorasitteen perustamista tilan B hyväksi tilalla A sijaitsevaan rasitealueeseen. Kiinteistönmuodostamislain 16 §:n 2 momentin mukaan jos kiinteistötoimitusta koskevan hakemuksen tarkoituksen toteuttamiseksi on tarpeen, saadaan hakijan suostumuksella toimituksen sijasta tai toimituksen yhteydessä suorittaa lisäksi muu kiinteistötoimituksena suoritettava toimenpide. Kyse on kuitenkin tällöin alkuperäiseen toimitukseen liittyvästä toisesta toimituksesta tai kokonaan uudesta toimituksesta, jonka edellytyksiä ja toimittamista muutoinkin arvioidaan kyseistä toimitusta koskevien säännösten mukaan. Tässä tapauksessa kysymystä siitä, olisiko lainvoiman saaneesta lohkomistoimituksesta huolimatta mahdollista nyt esillä olevassa tilanteessa perustaa rasite, ei kuitenkaan ole otettu sanotun lainkohdan nojalla käsiteltäväksi kiinteistönmääritystoimituksen yhteydessä. Tämän vuoksi maaoikeus ei muutoksenhakuasteena olisi saanut ottaa asiaa tältä osin edes tutkittavakseen.

23. Edellä esitetty huomioon ottaen ei ole perustetta vahvistaa, että tilalla B olisi oikeus ottaa soraa rasitealueelta.

Tuomiolauselma

Maaoikeuden tuomiota muutetaan. Tuomio kumotaan siltä osin kuin siinä on vahvistettu tilalle B oikeus ottaa soraa käyttöoikeusyksikön YXXXX-XXXX alueelta, oikeastaan tilalla A sijaitsevalta rasitealueelta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Kati Hidén, Eeva Vuori, Liisa Mansikkamäki ja Pertti Välimäki. Esittelijä Jari Salila.