16.8.2006

Syyte Seinäjoen käräjäoikeudessa

Syyttäjä vaati A:lle ja B:lle rangaistusta väärennyksestä. Syytteen mukaan A oli valmistanut väärän Y Oy:n hallituksen kokouksen pöytäkirjan harhauttavana todisteena käytettäväksi. A oli laatinut hallituksen kokouksen pöytäkirjan ja merkinnyt siinä itsensä yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja hallituksen puheenjohtajaksi. Tosiasiassa yhtiöllä ei ollut hallitusta, vaan yhtiö oli asetettu selvitystilaan ja yhtiöön oli asetettu selvitysmies. Mainittua väärää asiakirjaa A ja B olivat yksissä tuumin käyttäneet harhauttavana todisteena toimittamalla sen valitusasiassa Turun hallinto-oikeudelle.

Vastineet

A ja B kiistivät syytteen väärennyksestä. Yhtiökokouksessa oli valittu hallitus. Ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella A oli oikeutettu tekemään 7.1.2003 päivätyn kokouksen pöytäkirjan. A ja B eivät olleet myöskään harhauttaneet hallinto-oikeutta.

Käräjäoikeuden tuomio 2.12.2003

Käräjäoikeus katsoi, että ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjasta oli riidattomasti todettavissa, että yhtiölle ei ollut valittu hallitusta 30.12.2002 kokouksessa. Kokouksessa A ja B olivat olleet läsnä. Näin ollen he ovat myös 7.1.2003 olleet tietoisia siitä, ettei yhtiöllä ollut hallitusta. A oli hallituksen kokouksen pöytäkirjan laatiessaan tiennyt, ettei se ollut aito eikä vastannut totuutta. A oli valmistanut väärän asiakirjan. Pöytäkirja oli valmistettu sen osoittamiseksi, että yhtiöllä olisi hallitus, joten asiakirja oli valmistettu käytettäväksi harhauttavana todisteena. A ja B olivat pöytäkirjan hallinto-oikeudelle toimittaessaan pyrkineet synnyttämään sellaisen käsityksen, että yhtiöllä on hallitus ja että A on hallituksen puheenjohtaja.

Johtopäätöksenään käräjäoikeus totesi, että A oli tahallaan valmistanut väärän asiakirjan eli yhtiön hallituksen kokouspöytäkirjan, vaikka yhtiöllä ei hänen tietensä ollut hallitusta. Väärän pöytäkirjan valmistamisen tarkoituksena on ollut osoittaa, että yhtiölle on valittu hallitus. Myös B oli ollut tietoinen A:n valmistaman pöytäkirjan totuudenvastaisuudesta. Tästä huolimatta B oli yhdessä A:n kanssa käyttänyt pöytäkirjaa todistuskappaleena osoittaakseen hallinto-oikeudelle, että yhtiöllä on hallitus.

Käräjäoikeus katsoi vastaajien syyllistyneen syytteen teonkuvauksen mukaiseen väärennykseen ja tuomitsi A:n 25 päiväsakon ja B:n 10 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Helena Männikkö sekä lautamiehet.

Vaasan hovioikeuden tuomio 31.3.2005

A ja B valittivat hovioikeuteen ja vaativat, että syyte väärennyksestä hylätään tai että heidät joka tapauksessa jätetään rangaistukseen tuomitsematta. Perusteinaan A ja B esittivät, että yhtiölle oli ylimääräisessä yhtiökokouksessa valittu hallitus. Tätä varten kokous oli kutsuttu koolle eikä kokouksessa ollut voinut jättää valitsematta hallitusta. Hallinto-oikeudelle toimitettua hallituksen kokouksen pöytäkirjaa ei ollut käytetty harhauttavana todisteena.

Hovioikeus totesi asiassa olevan kysymys siitä, oliko A:n laatima syytteessä tarkoitettu pöytäkirja rikoslain 33 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla väärä ja olivatko A ja B käyttäneet pöytäkirjaa harhauttavana todisteena. Lisäksi kysymys oli A:n ja B:n tahallisuuden arvioinnista.

Arvioitaessa syytteessä mainitun kokouspöytäkirjan vääryyttä, ratkaisevaa oli se, oliko yhtiöllä ollut 7.1.2003 hallitusta vai ei. Lääninhallitus oli 25.11.2002 antamallaan päätöksellä oikeuttanut B:n kutsumaan ylimääräisen yhtiökokouksen koolle valitsemaan yhtiölle hallitusta. Ylimääräinen yhtiökokous oli pidetty 30.12.2002 ja kokouksesta laaditun pöytäkirjan perusteella hovioikeus katsoi, ettei yhtiölle ollut valittu ylimääräisessä yhtiökokouksessa hallitusta.

A oli laatinut syytteessä tarkoitetun hallituksen kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirjan mukaan yhtiön hallituksen kokous oli ollut laillinen ja päätösvaltainen. Lisäksi pöytäkirjan mukaan yhtiön toimitusjohtajaksi oli valittu A. Edelleen pöytäkirjan mukaan yhtiön hallitus tulee esittämään Patentti- ja rekisterihallitukselle yhtiön selvitystilamerkinnän poistamista kaupparekisteristä. Hovioikeus totesi, että tämä pöytäkirja on ollut omiaan antamaan sen erehdyttävän kuvan omasta oikeaperäisyydestään, että se olisi 7.1.2003 pidetyn yhtiön laillisen ja päätösvaltaisen hallituksen laatima, vaikka yhtiöllä ei tuona aikana ollut hallitusta. A:n laatima pöytäkirja oli rikoslain 33 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla väärä.

A ja B olivat toimittaneet pöytäkirjan hallinto-oikeudelle ja pyrkineet erehdyttämään hallinto-oikeutta sen oikeudellisesti merkityksellisen seikan suhteen, että yhtiöllä oli laillisesti valittu hallitus ja toimitusjohtaja. Pöytäkirja oli esitetty todistelutarkoituksessa ulkopuoliselle vastaanottajalle sellaisissa olosuhteissa, että tällä oli ollut todellinen mahdollisuus erehtyä luulemaan sitä oikeaperäiseksi ja että pöytäkirjan aitoutta koskevan erehdyksen johdosta vastaanottaja olisi saattanut harhautua tekemään tai jättämään tekemättä jotakin. Pöytäkirjaa oli näin ollen käytetty harhauttavana todisteena.

Tahallisuuden osalta hovioikeus lausui, että A ja B olivat olleet läsnä ylimääräisessä yhtiökokouksessa 30.12.2002, jossa heidän oli tullut käsittää, ettei yhtiölle ollut valittu hallitusta. Näin ollen sekä A ja B olivat olleet tietoisia 7.1.2003 päivätyn hallituksen kokouksen pöytäkirjan vääryydestä. Pöytäkirjaa oli käytetty myös harhauttavana todisteena. Näin ollen A ja B olivat menetelleet tahallisesti.

Hovioikeus katsoi A:n ja B:n syyllistyneen väärennykseen eikä muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Leena Korkalainen (eri mieltä), Raija Liljenfeldt ja Eerika Akonniemi, joka myös esitteli asian.

Eri mieltä ollut hovioikeudenlaamanni Korkalainen lausui, että syytteessä mainittu hallituksen kokouksen pöytäkirja oli sisällöltään valheellinen. Pöytäkirja ei ollut kuitenkaan omiaan antamaan väärää kuvaa siitä, kuka pöytäkirjan on allekirjoituksellaan vahvistanut oikeaksi ja siis alkuperästään. A:n laatima kokouspöytäkirja ei ollut väärennyksen edellyttämällä tavalla väärä. Korkalainen hylkäsi syytteen väärennyksestä.

Sitä vastoin A ja B olivat syytteessä kuvatulla menettelyllään syyllistyneet rikoslain 16 luvun 8 §:n mukaiseen väärän todistuksen antamiseen viranomaiselle.

Perustelut

Väärennys

1. Rikoslain 33 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan väärennyksestä on tuomittava se, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena. Rikoslain 33 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan todistuskappale on väärä, jos se todisteena käytettäessä on omiaan antamaan erehdyttävän kuvan alkuperästään tai antajansa henkilöllisyydestä. Mainitun luvun 6 §:n 1 momentin mukaan asiakirjaa pidetään todistuskappaleena, jos sitä käytetään tai voidaan käyttää oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena oikeuksista, velvoitteista tai tosiasioista.

2. Väärennyssäännösten tarkoituksena on suojata asiakirjojen ulkonaista luotettavuutta eli oikeudellista aitoutta. Todistuskappale on väärä, milloin se on omiaan antamaan erehdyttävän kuvan antajansa henkilöllisyydestä. Asiakirja voi olla omiaan antamaan erehdyttävän kuvan antajansa henkilöllisyydestä myös silloin, jos allekirjoitus on oikean antajan, mutta hän muuten merkitsee asiakirjaan itsestään harhaanjohtavia tietoja.

Tapahtumien kulku ja siitä tehtävät johtopäätökset

3. Lääninhallitus on 25.11.2002 päivätyllä päätöksellään antanut B:lle luvan kutsua yhtiökokouksen koolle valitsemaan yhtiölle hallituksen. Ylimääräinen yhtiökokous on pidetty 30.12.2002. Ennen sitä yhtiö oli asetettu selvitystilaan.

4. Ylimääräisestä yhtiökokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan kokouksessa on ollut esillä yhtiön asettaminen selvitystilaan. Kokouksessa on keskusteltu aluksi hallituksen valinnasta ylipäätään selvitystilassa olevalle yhtiölle. Enemmistön äänin oli päätetty, ettei hallitusta valita.

5. A on laatinut 7.1.2003 pidettyä kokousta kuvaavan asiakirjan, jonka hän on itse allekirjoittanut merkinnän "Kokouksen puolesta" alapuolelle. Asiakirja on otsikoitu pöytäkirjaksi ja siitä ilmenee myös, että kysymys on Y Oy:n asiakirjasta. Pöytäkirjan asiakohdan mukaan kysymyksessä on hallituksen kokouksen pöytäkirja. Pöytäkirja sisältää tavanomaiset maininnat kokouksen laillisuudesta ja päätösvaltaisuudesta sekä erilaisia yhtiön hallituksen tekemiksi päätöksiksi väitettyjä asioita. Kohdassa 5 todetaan muun muassa, että hallitus esittää Patentti- ja rekisterihallitukselle selvitystilamerkinnän poistamista, koska yhtiöllä on laillisesti valittu hallitus, yhtiöllä on laillisesti valittu toimitusjohtaja eikä yhtiö ole taloudellisesti selvitystilassa. Vaikka pöytäkirja onkin A:n allekirjoittama, sen tarkoituksena on osoittaa, että se on yhtiölle valitun hallituksen kokouksestaan laatima pöytäkirja.

6. Väärennysrikossäännöksessä tarkoitetun väärän todistuskappaleen keskeisin tunnusmerkki on se, että se todisteena käytettäessä on omiaan antamaan erehdyttävän kuvan alkuperästään tai antajansa henkilöllisyydestä. Kun Y Oy:llä ei 7.1.2003 ole todellisuudessa ollut hallitusta, hallituksen kokouksen pöytäkirjaksi otsikoitu asiakirja on antanut valheellisen kuvan omasta alkuperästään. Kokouspöytäkirja ei ole ollut peräisin Y Oy:n hallitukselta vaan se on ollut A:n hallituksen nimissä laatima. Asiakirja on siten ollut väärennyksen tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla väärä.

7. A ja B ovat 22.4.2003 toimittaneet Turun hallinto-oikeudelle vastineen ja muun muassa edellä selostetun 7.1.2003 päivätyn pöytäkirjan. Hallinto-oikeudessa käsiteltävänä ollut valitus on koskenut edellä jo mainittua lääninhallituksen päätöstä, jolla B:lle oli annettu oikeus kutsua ylimääräinen yhtiökokous koolle. Esitetyllä kokouspöytäkirjalla on ollut tarkoitus osoittaa hallinto-oikeudelle, että yhtiöllä on hallitus. Näin ollen kokouspöytäkirjaa on käytetty oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena yhtiötä koskevassa asiassa. Asiakirjan vastaanottajalla on ollut asiakirjan sisältö huomioon ottaen myös todellinen mahdollisuus erehtyä luulemaan hallituksen kokouksen pöytäkirjaa oikeaperäiseksi eli todellisen hallituksen laatimaksi. A on syyllistynyt menettelyllään hovioikeuden hänen syykseen lukemaan väärennykseen.

8. B ei ole itse valmistanut asiakirjaa, mutta hän on ollut läsnä ylimääräisessä yhtiökokouksessa ja tullut tuolloin tietoiseksi siitä, ettei yhtiölle ollut valittu hallitusta. Näin ollen B:n on täytynyt myös hallituksen kokouksen pöytäkirjaksi otsikoidun asiakirjan hallinto-oikeudelle toimittaessaan ymmärtää, että asiakirja on väärä. Väärennyksen tunnusmerkistön täyttää myös se, että väärää asiakirjaa käytetään harhauttavana todisteena. Edellä kohdassa 7 selostetulla tavalla kokouspöytäkirjaa on huomioon ottaen hallinto-oikeudessa käsiteltävänä olleen asian laatu käytetty oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena yhtiöön liittyvistä tosiasioista. Myös B on syyllistynyt menettelyllään hovioikeuden hänen syykseen lukemaan väärennykseen.

9. A on tuomittu väärennyksestä 25 päiväsakon suuruiseen ja B 10 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Perusteita rangaistusten alentamiseen ei ole. Näin ollen aihetta hovioikeuden tuomion muuttamiseen ei syyksilukemisten ja tuomittujen rangaistusten osalta ole.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos (eri mieltä), Mikko Tulokas, Mikael Krogerus (eri mieltä), Juha Häyhä ja Ilkka Rautio. Esittelijä määräaikainen oikeussihteeri Timo Ojala.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Krogerus: Perustelujen kohtien 1 - 5 osalta olen samalla kannalla kuin enemmistö. Siltä osin kuin on kysymys sen arvioimisesta, onko A:n allekirjoittamaa hallituksen kokouksen pöytäkirjaa pidettävä väärennyksen tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla vääränä, sekä A:n ja B:n menettelyn rikosoikeudellisesta arvioinnista lausun seuraavaa.

Asiakirja on väärä silloin, kun sen antajaksi on merkitty tai jollakin muulla tavoin ilmaistu joku muu kuin sen todellinen antaja, ja väärennetty, jos asiakirjan sisältöä on oikeudettomasti muutettu. Asiakirjan sisällön totuudenmukaisuudella ei ole tässä suhteessa merkitystä. Kuten rikoslain 33 luvun 1 §:n säätämiseen johtaneissa esitöissä on todettu (HE 66/1988 vp s. 119), väärennysrikossäännöksiä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi mihin tahansa kirjalliseen valehteluun. Todistuskappaletta on pidettävä vääränä, jos se todisteena käytettäessä on omiaan antamaan erehdyttävän kuvan alkuperästään tai antajansa henkilöllisyydestä.

Kysymyksessä oleva A:n allekirjoittama Y Oy:n hallituksen kokouksen pöytäkirjaksi otsikoitu asiakirja on sisällöltään totuutta vastaamaton sen vuoksi, että yhtiöllä ei todellisuudessa ole 7.1.2003 ollut hallitusta. Korkeimman oikeuden enemmistö katsoo, että asiakirja on mainitusta syystä antanut valheellisen kuvan omasta oikeaperäisyydestään. Olen tässä kohden eri mieltä. En pidä asiakirjan antajana yhtiön hallitusta vaan sen laatijaa ja allekirjoittajaa eli A:ta. Se että yhtiöllä ei todellisuudessa ole puheena olevana aikana ollut hallitusta, merkitsee mielestäni asiakirjan sisällön valheellisuutta eikä liity sen oikeaperäisyyteen. Asiakirjan oikeaperäisyyden osoittaa tässä tapauksessa se, että A on itse sen antanut ja allekirjoittanut. Näin ollen asiakirja ei ole väärä. Sitä ei ole myöskään myöhemmin muutettu eikä se siten ole väärennetty. Väärennysrikoksen tunnusmerkistö ei siis täyty eivätkä A ja B ole syyllistyneet hovioikeuden heidän syykseen lukemaan väärennykseen.

Tämän jälkeen tulee arvioitavaksi kysymys siitä, ovatko A ja B menettelyllään syyllistyneet johonkin muuhun rikokseen kuin väärennykseen. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 3 §:n mukaan tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu tai josta tuomioistuin voi omasta aloitteestaan lain mukaan määrätä rangaistuksen. Tuomioistuin ei ole sidottu rikosnimikkeeseen eikä lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu. Tuomioistuinta sitoo se teonkuvaus, jonka perusteella rangaistusta on vaadittu.

Rikoslain 16 luvun 8 §:n mukaan, joka antaa viranomaiselle oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen kirjallisen todistuksen tai siihen rinnastettavan teknisen tallenteen taikka laadittuaan sellaisen todistuksen tai tallenteen antaa sen toiselle sanottuun tarkoitukseen käytettäväksi, on tuomittava rangaistukseen väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle.

Rikoslain 16 luvun 8 §:n keskeisiä tunnusmerkistötekijöitä ovat kirjallisen todistuksen toimittaminen viranomaiselle, todistuksen totuudenvastaisuus ja todistuksen oikeudellinen merkityksellisyys. Syytteen teonkuvauksessa todetaan, että A on laatinut hallituksen kokouksen pöytäkirjan ja merkinnyt siihen itsensä hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja puheenjohtajaksi, vaikka yhtiöllä ei ole ollut hallitusta. Edelleen syytteen mukaan A ja B ovat yksissä tuumin käyttäneet mainittua väärää asiakirjaa harhauttavana todisteena toimittamalla sen valitusasiassa hallinto-oikeudelle. A:n ja B:n syyksi luettu syytteen mukainen teonkuvaus täyttää näin ollen myös rikoslain 16 luvun 8 §:n mukaisen rikoksen tunnusmerkistön.

Katson, että A ja B ovat väärennyksen asemesta syyllistyneet rikoslain 16 luvun 8 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn väärän todistuksen antamiseen viranomaiselle. Ennen rangaistuksen tuomitsemista A:ta ja B:tä on kuitenkin kuultava sen mahdollisuuden varalta, että heidät tuomittaisiin rangaistukseen tuosta rikoksesta.

Äänestyksen tuloksen huomioon ottaen velvollisena lausumaan A:lle ja B:lle väärennyksestä tuomittavasta rangaistuksesta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Oikeusneuvos Raulos : Olen Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla samaa mieltä enemmistön kanssa siitä, että A on syyllistynyt väärennykseen valmistamalla harhauttavana todisteena käytettäväksi kysymyksessä olevan Y Oy:n hallituksen kokouksen 7.1.2003 päivätyn pöytäkirjan.

Siltä osin kuin A:lle ja B:lle on vaadittu rangaistusta väärennyksestä sillä perusteella, että he ovat 22.4.2003 toimittaneet puheena olevan pöytäkirjan vastineensa mukana Turun hallinto-oikeudelle, lausun seuraavan.

Koska Y Oy:n hallituksessa ei ollut yhtään jäsentä, Länsi-Suomen lääninhallitus oli 25.11.2002 antamallaan päätöksellä oikeuttanut B:n kutsumaan koolle ylimääräisen yhtiökokouksen valitsemaan yhtiölle hallitus. Tuossa vaiheessa yhtiön osakkeenomistajista C oli vastustanut hakemusta sillä perusteella, ettei B olisi ollut yhtiön osakas. Lisäksi C oli lausunut, että yhtiön asettaminen selvitystilaan oli vireillä Seinäjoen käräjäoikeudessa sekä kaupparekisterissä.

Lääninhallituksen päätöksestä olivat Turun hallinto-oikeuteen valittaneet C, eräs toinen osakkeenomistaja sekä yhtiö itse. Asiakirjoista ei ilmene, mistä hallinto-oikeudessa on valitusten perusteella ollut kysymys. Siten ei ole luotettavasti pääteltävissä, onko tuossa oikeudenkäynnissä ollut kysymys jostain sellaisesta merkityksellisestä tosiseikasta, oikeudesta tai velvollisuudesta, josta puheena oleva hallituksen kokouksen pöytäkirja on ollut tai voinut olla todisteena merkityksellinen.

Sanotuilla perusteilla hylkään väärennyksestä ajetun syytteen B:n osalta kokonaan ja A:n osalta siltä osin kuin kysymys on pöytäkirjan käyttämisestä harhauttavana todisteena. Muiden edellä mainittujen perusteiden nojalla päädyn A:n osalta samaan lopputulokseen kuin enemmistö.

Asian lopputulokseen nähden velvollisena lausumaan B:lle väärennyksestä tuomittavasta rangaistuksesta olen samaa mieltä kuin enemmistö.