12.1.2005

Asian tausta

Virallisen syyttäjän ja ympäristökeskuksen syytteestä Kauhajoen käräjäoikeus tuomitsi 21.8.2003 antamallaan tuomiolla A:n ympäristörikkomuksesta ja jäterikkomuksesta sakkorangaistukseen sekä korvaamaan todistelukustannukset valtiolle. Määräaika ilmoittaa tyytymättömyyttä tuomioon päättyi 28.8.2003. A:n asiamies ilmoitti 24.8.2003 päämiehensä puolesta Kauhajoen käräjäoikeuteen lähettämällään sähköpostiviestillä tyytymättömyyttä tuomioon. Asiamies sai 30.8.2003 sähköpostiinsa ilmoituksen, ettei sähköpostiviestiä ollut saatu toimitettua perille käräjäoikeuteen. Asiamies pyysi käräjäoikeudessa, että tyytymättömyyden ilmoitus hyväksyttäisiin, koska se oli määräajassa lähetetty.

Kauhajoen käräjäoikeuden päätös 8.9.2003

Sähköisestä viestinnästä oikeudenkäynnissä annetun lain 4 §:n mukaan asiakirjan toimittaminen tuomioistuimelle sähköisenä viestinä tapahtui lähettäjän omalla vastuulla. Lain 3 §:ssä oli säädetty, että sähköinen viesti katsottiin saapuneeksi silloin, kun se oli vastaanottajan käytettävissä vastaanottolaitteessa siten, että se oli tulostettavissa, tai kun automaattista tietojen käsittelyä käyttäen toimitettu asiakirja oli saapunut vastaanottajan käyttämään tietojärjestelmään. Pykälän toisessa momentissa todettiin, että jos ajankohdasta ei ollut selvitystä, sähköinen viesti katsottiin saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se oli lähetetty, jos lähettämisajankohdasta esitettiin luotettava selvitys.

Käräjäoikeudelle ei ollut syntynyt aihetta epäillä sille ilmoitettua lähettämisajankohtaa 24.8.2003. Ajankohdan selvittävästä aineistosta kuitenkin ilmeni, ettei tuolloin lähtenyttä ilmoitusta koskaan ollut saapunut käräjäoikeuden tietojärjestelmään. Tieto tyytymättömyyden ilmoituksesta oli näin ollen tullut käräjäoikeuteen vasta 1.9.2003 saapuneessa sähköpostiviestissä eli säädetyn määräajan jälkeen. Sen vuoksi käräjäoikeus hylkäsi tyytymättömyyden ilmoituksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Yrjö Vannela.

Vaasan hovioikeuden päätös 4.11.2003

Hovioikeus, jonne A kanteli, lausui, että käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla tyytymättömyyden ilmoitusta ei ollut tehty säädetyssä järjestyksessä. Näin ollen tyytymättömyyden ilmoitusta ei voinut hyväksyä. Tämän vuoksi hovioikeus hylkäsi kantelun.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Leena Korkalainen, Raija Liljenfeldt ja Raimo Risku. Esittelijä Eerika Akonniemi.

Perustelut

1. Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain mukaan tyytymättömyyden ilmoitus voidaan tehdä sähköpostia käyttäen. Lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla. Tämä tarkoittaa sitä, että lähettäjä vastaa siitä, että hän lähettää viestinsä oikeaan aikaan oikeaan osoitteeseen asianmukaisilla välineillä. Tässä tapauksessa tyytymättömyyden ilmoitus on lähetetty käräjäoikeuden yhteystiedoissa mainittuun osoitteeseen hyvissä ajoin ennen määräajan päättymistä.

2. Tyytymättömyyden ilmoitus on asiassa saadun selvityksen mukaan lähtenyt A:n asiamiehen käyttämän sähköpostijärjestelmän palvelimelta, mutta se ei ole oikeusministeriön sähköpostijärjestelmässä olleen vian johdosta saapunut käräjäoikeuteen, vaan on siirtynyt Internet-postin välivarastona toimivalle varakoneelle. Tämä kone on tuloksetta yrittänyt ottaa yhteyttä käräjäoikeuden koneeseen viiden päivän ajan, minkä jälkeen se on lopettanut yritykset. Tyytymättömyyden ilmoitus on siten jäänyt saapumatta käräjäoikeuteen.

3. Jos sähköisen viestin saapumisajankohdasta ei ole selvitystä sen johdosta, että viranomaisen käyttämä sähköinen tiedonsiirtomenetelmä on ollut epäkunnossa, sähköinen viesti katsotaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 2 momentin mukaan saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se on lähetetty, jos lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys. Korkein oikeus toteaa, että säännös koskee sanamuotonsa mukaan vain tilanteita, joissa viesti on sinänsä saapunut perille, mutta epäselvyyttä on sen saapumisajankohdasta. Säännöksestä ilmenevää periaatetta on kuitenkin perusteltua noudattaa myös tilanteessa, jossa viranomaisen tiedonsiirtojärjestelmä on ollut epäkunnossa, mutta sekä viesti että sen lähettämisajankohta on sittemmin luotettavasti selvitetty.

4. Tässä tapauksessa on selvitetty, että A:n asiamies on lähettänyt tyytymättömyyden ilmoituksen 24.8.2003. Tätä ajankohtaa on edellä mainituista syistä pidettävä tyytymättömyyden ilmoituksen ajankohtana.

5. Kun A on jo valittanut käräjäoikeuden tuomiosta, uuden määräajan asettaminen muutoksenhakua varten on tarpeetonta. Vaasan hovioikeus on 9.2.2004 antamallaan päätöksellä nro 207 jättänyt A:n valituksen tutkimatta, koska A ei ollut hovioikeuden mukaan säädetyssä ajassa ilmoittanut tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon. Koska Korkein oikeus nyt hyväksyy tyytymättömyyden ilmoituksen, hovioikeuden on otettava valitus uudelleen käsiteltäväkseen.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätökset kumotaan. A:n tyytymättömyyden ilmoitus hyväksytään. Tyytymättömyyden ilmoitus koskee Kauhajoen käräjäoikeuden 21.8.2003 antamaa tuomiota nro 223 kokonaisuudessaan.

Samalla Korkein oikeus kumoaa ja poistaa Vaasan hovioikeuden 9.2.2004 antaman päätöksen nro 207 ja palauttaa A:n valituksen hovioikeuteen ilmoituksetta uudelleen käsiteltäväksi.

Tyytymättömyyden ilmoituksen hyväksymisestä ilmoitetaan asianmukaisten merkintöjen tekemistä varten myös Kauhajoen käräjäoikeudelle.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Leif Sevón sekä oikeusneuvokset Kari Raulos, Gustaf Möller, Kati Hidén ja Liisa Mansikkamäki. Esittelijä Matti Sepponen.