Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

3.6.2004

Ennakkopäätökset

Korkeimman oikeuden verkkosivuilla ja vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokoteksteinä vuodesta 1980 alkaen. Vuosilta 1926–1979 näkyvissä on ainoastaan otsikko tai hakemistoteksti

KKO:2004:54

Asiasanat
Tapaturmakorvaus - Työntekijän tapaturmakorvaus - Työstä johtuvat olosuhteet
Tapausvuosi
2004
Antopäivä
Diaarinumero
VA2003/166
Taltio
1289
Esittelypäivä

Osana työkykyä ylläpitävää ohjelmaa työnantaja oli kannustanut työntekijöitään harrastamaan liikuntaa sallimalla heidän harrastaa valitsemaansa työnantajan kustantamaa liikuntaa työaikana yhden tunnin viikossa. Työntekijä on vahingoittunut tapaturmaisesti tällaisessa liikunnassa. Tapaturman ei katsottu sattuneen työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa taikka olosuhteissa, jotka olisi voitu rinnastaa työstä johtuviin olosuhteisiin. (Ään.)

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Taustatiedot

Tullivalvontatarkastaja A oli 20.11.2000 työajalla viikkoliikuntaan kuuluvassa salibandypelissä vahingoittunut tapaturmaisesti.

Työnantajan työkykyä ylläpitävään (TYKY) suunnitelmaan 2000 - 2003 oli kirjattu työpaikkaliikuntaan muun muassa viikkoliikunnan tukeminen yhdellä tunnilla viikossa. Työnantajan henkilöstöstrategiaan oli kirjattu työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen muun muassa henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden tukeminen monimuotoisesti. Työnantajan edustajan lausunnon mukaan työnantaja oli antanut mahdollisuuden harrastaa liikuntaa yhden tunnin ajan viikottain ja liikunnan tarkoituksena oli ylläpitää ja kehittää työntekijän kuntoa, mikä omalta osaltaan paransi työssä jaksamista. A toimi tiedustelu- ja tarkkailuryhmän vetäjänä ja työtehtävät olivat samankaltaisia poliisin työn kanssa sisältäen muun muassa epäiltyjen kiinniottoja, kotietsintöjä, fyysisen vastarinnan kohtaamista yms. Valvontatehtävien suorittaminen huonokuntoisena lisäsi tapaturma-alttiutta. Tämän vuoksi työntekijällä oli mahdollisuus harrastaa työaikana liikuntaa muun muassa kuntosalilla, uiden tai pelaamalla salibandya.

A vaati vamman korvaamista tapaturmavakuutuslain perusteella.

Valtiokonttorin päätös 27.12.2000

Valtiokonttori eväsi vaaditun korvauksen katsoen, ettei tapaturma ollut sattunut työssä eikä muutenkaan tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä tarkoitetuissa työstä johtuvissa olosuhteissa.

Tapaturmalautakunnan päätös 16.10.2001

A haki muutosta tapaturmalautakunnalta. Tapaturmalautakunta lausui, että A on 20.11.2000 vahingoittunut tapaturmaisesti ollessaan pelaamassa salibandya työaikana työnantajan luvalla. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen soveltamiskäytännössä työaikana salibandyn pelaamista tai muun vastaavan liikuntamuodon harrastamista ei pääsääntöisesti ole pidetty työntekijän työnä tai sen sijaan tulleena toimintana. Edellytyksenä sille, että liikunta katsotaan työksi tai sen sijaan tulleeksi toiminnaksi, on ollut esimerkiksi se, että kysymyksessä on ollut työterveyshuollon mukaiseen TYKY-toimintaan kuuluva kuntoliikunta, jonka suunnitteluun ja ohjaamiseen työterveyshuolto on osallistunut. Tässä tapauksessa ei asiakirjatietojen mukaan ole ollut kysymys varsinaisesta TYKY-toiminnasta. Myös silloin, kun työntekijän työtehtävät edellyttävät fyysisen kunnon ylläpitämistä ja työntekijä on velvoitettu tämän vuoksi harjoittamaan kuntoilua tai muuta liikuntaa, on tällaisen harjoittaminen katsottu työntekijän työksi. Vaikka A:n työtehtävät vaatisivatkin hyvää fyysistä kuntoa, ei häntä asiakirjatietojen mukaan ollut suoranaisesti velvoitettu työnsä vuoksi harrastamaan kuntoa ylläpitävää liikuntaa. Tämän vuoksi tapaturmalautakunta katsoi, että kysymyksessä on ollut lähinnä vapaaehtoisuuteen perustuvan liikunnan yhteydessä sattunut vahinkotapahtuma, joka ei oikeuta tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla korvaukseen ja hylkäsi valituksen.

Vakuutusoikeuden päätös 11.3.2003

Vakuutusoikeus, jolta A haki muutosta, ei muuttanut tapaturmalautakunnan päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet vakuutusoikeuden jäsenet Pekka Ihalainen, Mirja Venäläinen, Johanna Palovaara, Nina Pärssinen (eri mieltä) ja Jari Väänänen (eri mieltä). Esittelijä Johanna Palovaara.

Jäsen Väänäsen äänestyslausunto kuului: A oli 20.11.2000 tapaturmaisesti vahingoittunut tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä tarkoitetuissa työstä johtuvissa olosuhteissa ja näin ollen hänellä oli oikeus saada korvaus mainitun vahingoittumisensa johdosta tapaturmavakuutuslain perusteella.

Jäsen Pärssinen yhtyi Väänäsen lausuntoon.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati 20.11.2000 sattuneen tapaturman korvaamista työtapaturmana.

Valtiokonttori vastasi valitukseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1. Tampereen tullin palveluksessa oleva tullivalvontatarkastaja A on 20.11.2000 vahingoittunut tapaturmaisesti salibandypelissä, joka on ollut työajalla tapahtuvaa työnantajan hyväksymää viikkoliikuntaa.

2. Tullihallituksessa laaditun tullin henkilöstöstrategian mukaan työkykyä ylläpidetään ja kehitetään tukemalla monimuotoisesti muun muassa henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseen tähtääviä toimia. Tampereen tullin työkyvyn ylläpitämistä koskevassa suunnitelmassa vuosille 2000 - 2003 on työpaikkaliikunta, painonhallinta ja ravinto-oppi mainittu vuoden 2000 painopistealueina. Suunnitelman mukaan työnantaja tukee viikkoliikuntaa yhdellä tunnilla viikossa. Tampereen tullin apulaisjohtajan lausunnon mukaan työntekijöille on annettu mahdollisuus harrastaa liikuntaa työajalla viikottain yhden tunnin ajan esimerkiksi uimalla, käymällä kuntosalilla tai pelaamalla salibandya. Liikunnan tarkoituksena on ollut ylläpitää ja kehittää työntekijöiden kuntoa ja parantaa työssä jaksamista. Lausunnon mukaan tullin valvontatehtävien suorittaminen huonokuntoisena lisää tapaturmariskiä.

3. A:n työtehtäviin on kuulunut tiedustelu- ja tarkkailuryhmän vetäjänä muun muassa epäiltyjen kiinniottoja, kotietsintöjä, fyysisen vastarinnan kohtaamista ja sellaisia tehtäviä, jotka ovat verrattavissa poliisitehtäviin esitutkinnassa sekä pakkokeinolain ja tullilain tarkoittamissa tilanteissa.

4. Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin mukaan työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää muun muassa 1) työssä tai 2) työstä johtuvissa olosuhteissa a) työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, b) matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin taikka c) hänen ollessaan työnantajansa asioilla.

5. Salibandyn pelaaminen ei ole kuulunut A:n työtehtäviin eikä A:ta ole työtehtäviensä vuoksi velvoitettu myöskään ylläpitämään fyysistä kuntoaan hyvänä. Tähän nähden tapaturma ei ole kohdannut A:ta hänen työssään tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla. Pelkästään se seikka, että pelaaminen on tapahtunut työajalla, ei muuta tätä arviota.

6. Pelaaminen ei ole tapahtunut myöskään suoranaisesti sellaisissa työstä johtuvissa olosuhteissa, joita tarkoitetaan tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin 2 a - c kohdissa. Oikeuskäytännössä tapaturma on kuitenkin katsottu työtapaturmaksi, jos se on sattunut sellaisissa olosuhteissa, jotka on voitu rinnastaa tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin 2 a - c kohdissa tarkoitettuihin työstä johtuviin olosuhteisiin (KKO 2000:92). Asiassa onkin kyse siitä, onko tapaturma kohdannut A:ta olosuhteissa, jotka ovat rinnastettavissa mainittuihin työstä johtuviin olosuhteisiin.

7. Kyseessä on ollut A:n vapaaehtoinen osallistuminen sellaiseen liikuntaan, johon hänen työnantajansa on häntä kannustanut kustantamalla liikunnan ja sallimalla sen tapahtuvan työaikana. Kun otetaan huomioon, että liikunta on kestänyt yhden tunnin viikossa, sen merkitys fyysisen kunnon kannalta on lähinnä virikkeitä antava. Kyse on ollut siitä, että työnantaja on kannustanut työntekijäänsä terveisiin elämäntapoihin, jotta hän voisi ylipäätään hyvin ja sen myötä jaksaisi työssäänkin. Tällaisen kannustavan liikunnan yhteys työn tekemiseen ei ole niin kiinteä, että olisi perusteltua rinnastaa se tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin 2 a - c kohdissa tarkoitettuihin olosuhteisiin.

Tuomiolauselma

Vakuutusoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Kari Raulos, Liisa Mansikkamäki, Pertti Välimäki ja Juha Häyhä (eri mieltä). Esittelijä Aija Peltola.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Häyhä:

1. Tampereen tullin palveluksessa oleva tullivalvontatarkastaja A on 20.11.2000 osallistunut salibandypeliin työnantajan varaamalla salivuorolla. Kyseessä on ollut työnantajan hyväksymä viikkoliikunta työajalla. A on vahingoittunut tapaturmaisesti salibandypelissä.

2. Työnantajan työkykyä ylläpitävässä suunnitelmassa vuosille 2000 - 2003 on työpaikkaliikunta, painonhallinta ja ravinto-oppi mainittu vuoden 2000 painopistealueena. Suunnitelman mukaan työnantaja tukee viikkoliikuntaa yhdellä tunnilla viikossa. Tullihallituksessa laaditun tullin henkilöstöstrategian perusteella työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen tapahtuu muun muassa henkisen ja fyysisen työkyvyn parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden tukemisella monimuotoisesti. Tampereen tullin apulaisjohtajan antaman lausunnon mukaan työntekijöille on annettu mahdollisuus harrastaa liikuntaa yhden tunnin ajan viikottain esimerkiksi uimalla, käymällä kuntosalilla tai pelaamalla salibandya. Liikunnan tarkoituksena on ollut ylläpitää ja kehittää työntekijän kuntoa sekä parantaa työssä jaksamista. Lausunnon mukaan valvontatehtävien suorittaminen huonokuntoisena lisää tapaturma-alttiutta.

3. A:n työtehtäviin on kuulunut tiedustelu- ja tarkkailuryhmän vetäjänä muun muassa epäiltyjen kiinniottoja, kotietsintöjä, fyysisen vastarinnan kohtaamisia ja muita sellaisia tehtäviä, jotka ovat verrattavissa poliisin tehtäviin esitutkinnassa sekä pakkokeinolain ja tullilain tarkoittamissa tilanteissa.

4. Asiassa on riidatonta, että A on vahingoittunut pelatessaan salibandya työaikana. A:n työnantaja on sallinut sen, että A yhdessä työtovereidensa kanssa käyttää työajasta yhden tunnin viikossa salibandyn pelaamiseen. Pelaaminen oli ollut vapaaehtoista, se ei ollut liittynyt välittömästi A:n työtehtäviin eikä A ollut työtehtäviensä vuoksi muutoinkaan velvoitettu pitämään yllä hyvää fyysistä kuntoa. Näillä perusteilla katson, ettei tapaturma ollut kohdannut A:ta hänen työssään siten kuin tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa on tarkoitettu.

5. Salibandyn pelaaminen oli ollut kuitenkin osa työnantajan toimesta laadittua työkyvyn edistämistä koskevaa ohjelmaa. Siihen oli osallistunut A:n ohella tämän työtovereita. A oli peliajalta ollut oikeutettu palkkaan, kuten varsinaisten työtehtäviensä suorittamisesta. Kyseisissä oloissa liikunnalla on tyypillisesti myönteinen vaikutus työpaikan työilmapiiriin ja yksittäisten työntekijöiden työkykyyn. Hyvä fyysinen kunto on lisäksi ollut tarpeen, jotta A kykenisi asianmukaisesti suoriutumaan kaikista työtehtävistään. Pelaaminen on työnantajan hyväksymänä järjestetty työaikana virkistystarkoituksessa A:n ja peliin osallistuneiden muiden työntekijöiden tavanomaisten työtehtävien sijaan. Näillä perusteilla katson, että tapaturma on kohdannut A:ta tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa työstä johtuvissa olosuhteissa ja kumoan vakuutusoikeuden päätöksen sekä velvoitan valtiokonttorin suorittamaan A:lle tapaturmavakuutuslain mukaisen korvauksen 20.11.2000 tapahtuneesta tapaturmasta. Palautan asian vakuutusoikeuteen tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Sivun alkuun