30.10.2003

Syyte Hyvinkään käräjäoikeudessa

Virallinen syyttäjä vaati A:lle rangaistusta huumausainerikoksesta. A oli 8.9.2001 Nurmijärvellä pitänyt hallussaan 16,5 grammaa hasista.

Vastaus

A myönsi pitäneensä hallussaan syytteen mukaisesti huumausainetta. Hän oli hankkinut huumausaineen omaa käyttöä varten ja ostanut kerralla tavallista suuremman erän, koska hänellä oli ollut opintolainarahaa käytettävissään ja ainetta oli hankala saada. Hankittu erä olisi riittänyt noin kuukaudeksi.

Käräjäoikeuden tuomio 17.12.2001

Käräjäoikeus lausui A:n pitäneen omaa käyttöään varten hallussaan 16,5 grammaa hasista, jonka hän oli ilmoittanut ostaneensa 550 markalla. Grammasta hasista tuli noin kaksi - kolme käyttöannosta. Näillä perusteilla käräjäoikeus katsoi A:n hallussapitämän huumausainemäärän vähäiseksi ja tuomitsi A:n huumausaineen käyttörikoksesta 30 päiväsakkoon.

Asian ovat ratkaisseet laamanni Kyösti Tasa sekä lautamiehet.

Helsingin hovioikeuden tuomio 21.5.2002

Virallinen syyttäjä valitti hovioikeuteen ja vaati A:n tuomitsemista syytteen mukaisesti.

Hovioikeus katsoi, että A:n hallussapitämää huumausainemäärää oli sen laji ja määrä tässä lajissa sekä arvo huomioon ottaen pidettävä vähäisenä eikä siten ollut aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Mats Wiklund, Monika Kuhlefelt ja Petri Leskinen. Esittelijä Juhani Paiho.

Perustelut

Rikoslain 50 luvun 1 §:n 4 kohdan (654/2001) mukaan huumausainerikoksesta tuomitaan se, joka laittomasti pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta. Saman luvun 2 a §:n mukaan huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan se, joka laittomasti omaa käyttöä varten pitää hallussaan vähäisen määrän huumausainetta.

A on pitänyt omaa käyttöä varten hallussaan 16,5 grammaa hasista. Asiassa on kysymys siitä, onko tuota määrää pidettävä 2 a §:ssä tarkoitettuna vähäisenä määränä.

Mainitun 1.9.2001 voimaan tulleen 2 a §:n tarkoituksena on ollut mahdollistaa rangaistusmääräysmenettelyn soveltaminen huumausaineen käyttöön ja omaa käyttöä varten tapahtuvaan hallussapitoon ja hankintaan liittyvissä rikoksissa. Lain esitöistä (HE 213/2000 vp) ilmenee, ettei säännöksellä ole ollut tarkoitus vaikuttaa näiden rikosten rangaistustasoon. Tarkoituksena ei myöskään ole ollut, että uudistus johtaa toimenpiteistä luopumista tarkoittavien säännösten aikaisempaa vähäisempään soveltamiseen (LaVM 13/2001 vp).

Säännöstä sovelletaan omaa käyttöä varten tapahtuvaan hallussapitoon vain silloin, jos hallussapidetty määrä on vähäinen. Tätä suuremman määrän omaa käyttöäkin varten tapahtunut hallussapito rangaistaan huumausainerikoksena. Huumausaineen hallussapidon osalta voidaan yleisesti olettaa, että mitä suurempi määrä huumausainetta hallussa on, sitä vahvemmin se viittaa siihen, ettei ainetta ole tarkoitettu vain omaan käyttöön. Kuten hallituksen esityksestäkin ilmenee, 2 a §:ssä tarkoitettua määrää on arvioitava sen perusteella, onko huumausainetta niin vähän, että hallussapitäjän voidaan otaksua sen itse käyttävän.

Huumausaineen määrää voidaan sopivimmin arvioida yleisesti tunnetun huumausaineen käyttöannostuksen perusteella. Yhdestä grammasta hasista saadaan tavanomaisesti kahdesta kolmeen käyttöannosta. Hasis ei lukeudu erittäin vaarallisiin huumausaineisiin. Sen osalta vähäisenä määränä pidettävien käyttöannosten määrä voi olla jonkin verran suurempi kuin erittäin vaarallisten huumausaineiden osalta. A:n hallussapitämästä hasiksesta saadaan tavanomaisten käyttöannosten mukaisesti laskien noin kolmestakymmenestä lähes viiteenkymmeneen käyttöannosta. A:n ilmoittaman mukaan määrä olisi riittänyt noin kuukauden käyttöön. Vaikka huomioon otetaan huumausaineen laatu, Korkein oikeus katsoo, ettei tällaista määrää kerrallaan hallussa olleena voida pitää 2 a §:ssä tarkoitettuna vähäisenä määränä. Siten A on ainetta hallussapitäessään syyllistynyt huumausainerikokseen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan.

A tuomitaan rikoslain 50 luvun 1 §:n nojalla huumausainerikoksesta 30:een 6 euron määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa yhteensä 180 euroa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Sevón sekä oikeusneuvokset Krogerus, Välimäki (eri mieltä), Aarnio ja Könkkölä (eri mieltä). Esittelijä Maija Kunnas (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Määräaikainen vanhempi oikeussihteeri Kunnas: Korkein oikeus lausunee ratkaisunaan seuraavaa.

Rikoslain 50 luvun 1 §:n 4 kohdan (654/2001) mukaan huumausainerikoksesta tuomitaan se, joka laittomasti pitää hallussaan tai yrittää hankkia huumausainetta. Saman luvun 2 a §:n mukaan huumausainerikoksen käyttörikoksesta tuomitaan se, joka laittomasti käyttää taikka omaa käyttöä varten pitää hallussaan tai yrittää hankkia vähäisen määrän huumausainetta. Lainuudistuksen, jolla 2 a §:ssä käyttörikokselle säädettiin oma tunnusmerkistö, tarkoituksena oli mahdollistaa rangaistusmääräysmenettelyn käyttö huumausaineen oman käytön tapauksissa. Pelkkä huumausaineen käyttö ei olekaan enää rangaistavaa huumausainerikoksena vaan 2 a §:ssä tarkoitettuna huumausaineen käyttörikoksena, käytetyn huumausaineen määrästä, lajista ja käyttökerroista riippumatta.

Kuten lain esitöistä ilmenee, huumausaineen hallussapidonkin osalta 2 a §:ssä tarkoitetun "vähäisen määrän" arvioinnin on tarkoitus liittyä keskeisesti siihen, voisiko syytetty itse käyttää hallussa pidetyn määrän huumetta. Jos kyse on hallussapitämisestä omaa käyttöä varten mutta kyse on "suuresta määrästä" huumausainetta, tulisi esitöiden mukaan sovellettavaksi 1 §:n 4 kohdan huumausainerikosta tai mahdollisesti 2 §:n törkeätä huumausainerikosta koskeva rangaistussäännös (HE 213/2000 vp).

A on pitänyt hallussaan 16,5 grammaa hasista. Yhdestä grammasta saadaan kahdesta kolmeen kerta-annosta. A:n ilmoituksen mukaan hän oli ostanut huumausaineen opintolainarahan saatuaan 550 markalla ja ostettu määrä riitti noin kuukaudeksi. Asiassa ei ole väitetty eikä mikään viittaa siihen, etteikö A olisi itse voinut käyttää hallussapitämänsä huumeen. Omaa käyttöä varten tarkoitettuna 16,5 grammaa hasista ei ylitä määrää, jota voidaan pitää vähäisenä. Tällä perusteella Korkein oikeus katsonee, niin kuin alemmat oikeudet, että A on syyllistynyt huumausaineen käyttörikokseen ja ettei ole niin muodoin syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota.

Oikeusneuvos Könkkölä: Hyväksyn mietinnön.

Äänestyksen tuloksen vuoksi velvollisena lausumaan A:lle tuomittavasta rangaistuksesta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Oikeusneuvos Välimäki: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Könkkölä.