29.8.2003

Vantaan käräjäoikeuden tuomio 28.11.2001

Virallisen syyttäjän ajamasta syytteestä käräjäoikeus tuomitsi A:n 14.5. - 9.7.1999 välisenä aikana tehdyistä kätkemisrikoksesta, varkaudesta ja törkeästä varkaudesta yhteiseen kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen.

Rangaistusseuraamuksen osalta käräjäoikeus katsoi A:n aikaisemman rikollisuuden edellyttävän ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitsemista. A:lle tuomittua vankeusrangaistusta ei ollut määrättävä suoritettavaksi yhdyskuntapalveluna, koska A oli aikaisemmin tuomittu useita kertoja vankeusrangaistukseen ja hänellä oli nyt tuomittavan rangaistuksen lisäksi suorittamatta 28.3.2001 tuomittu lainvoimaa vailla oleva neljän kuukauden vankeusrangaistus.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Helena Salo-Pankakoski sekä lautamiehet Sirpa Ahonen, Heikki Hostikka ja Anneli Koskinen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 30.10.2002

A valitti hovioikeuteen ja vaati muun ohella, että hänet tuomitaan ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun.

Hovioikeus katsoi, että A:lle tuomittu rangaistus oli yleiseen oikeuskäytäntöön nähden liian ankara. Tämän vuoksi rangaistusta oli alennettava. A oli aikaisemmin useita kertoja tuomittu ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Hänen aikaisempi rikollisuutensa oli esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle.

Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota alentaen A:lle tuomitun yhteisen vankeusrangaistuksen kuuteen kuukauteen vankeutta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Petri Leskinen, Marja Kartano ja Åsa Holmström. Esittelijä Virva Heikkilä.

Perustelut

Asiassa on kysymys siitä, ovatko A:n aikaisempi rikollisuus ja hänelle aikaisemmin tuomitut ehdottomat vankeusrangaistukset esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle.

A on Helsingin hovioikeuden 18.10.1990 antamalla päätöksellä jutussa, jossa Helsingin raastuvanoikeus oli antanut päätöksensä 9.5.1990, tuomittu jatketusta rikoksesta, joka käsitti törkeän huumausainerikoksen, törkeän huumausaineen salakuljetuksen ja huumausainerikoksia, sekä törkeästä huumausainerikoksesta yhdistettyyn 5 vuoden vankeusrangaistukseen. Suoritettuaan tästä yhdistetystä rangaistuksesta 2 vuotta ja 6 kuukautta A on 12.12.1991 päästetty ehdonalaiseen vapauteen 10.6.1994 päättyvin koeajoin. Koeajan päättymisen jälkeen A on syyllistynyt muun muassa kahteen huumausainerikokseen ja lukuisiin omaisuusrikoksiin. Hänet on tuomittu kahdella Helsingin hovioikeuden 16.6.1997 antamalla tuomiolla, toisella jutussa, jossa Helsingin käräjäoikeus oli antanut tuomionsa 5.2.1997, pääasiassa eri omaisuusrikoksista yhteiseen 11 kuukauden 20 päivän vankeusrangaistukseen, joka koski myös Helsingin käräjäoikeuden 1.6.1999 (Helsingin hovioikeus 20.2.2001) hänen syykseen lukemaa kätkemisrikosta, ja toisella jutussa, jossa Helsingin käräjäoikeus oli antanut tuomionsa 11.2.1997, muun muassa huumausainerikoksesta ja kätkemisrikoksista yhteiseen 40 päivän vankeusrangaistukseen. Lisäksi A on tuomittu Helsingin hovioikeuden 11.12.1997 antamalla tuomiolla jutussa, jossa Lohjan käräjäoikeus oli antanut tuomionsa 25.4.1997, huumausainerikoksista ja eri omaisuusrikoksista yhteiseen 3 kuukauden vankeusrangaistukseen, josta ja edellä mainituista 16.6.1997 tuomituista rangaistuksista on määrätty yhteinen 1 vuoden 1 kuukauden vankeusrangaistus. Suoritettuaan osan tästä yhteisestä rangaistuksesta A on päästetty ehdonalaiseen vapauteen 17.2.1998. Koeajan päättymisen jälkeen A on syyllistynyt muun muassa huumausainerikokseen ja omaisuusrikoksiin. Hänet on tuomittu Itä-Suomen hovioikeuden 4.1.2001 antamalla tuomiolla jutussa, jossa Pieksämäen käräjäoikeus oli antanut tuomionsa 7.2.2000, varkaudesta ja näpistyksestä yhteiseen 3 kuukauden vankeusrangaistukseen, joka koski myös Helsingin käräjäoikeuden 9.5.2000 hänen syykseen lukemaa huumausainerikosta sekä 14.2.2001 hänen syykseen lukemaa luvattoman käytön yritystä. Lisäksi hänet on tuomittu Kouvolan hovioikeuden 14.3.2002 antamalla tuomiolla jutussa, jossa Orimattilan käräjäoikeus oli antanut tuomionsa 28.3.2001 väärennyksestä ynnä muusta yhteiseen 60 päivän vankeusrangaistukseen. A on suorittanut vankeusrangaistuksia kaikkiaan neljästi.

Vantaan käräjäoikeuden 28.11.2001 tässä asiassa antaman tuomion jälkeen A on tuomittu Helsingin käräjäoikeuden 21.5.2002 antamalla tuomiolla, joka ei ole lainvoimainen, 3.6. - 19.9.2000 välisenä aikana eli ennen Vantaan käräjäoikeuden tässä asiassa antamaa tuomiota tehdyistä viidestä kätkemisrikoksesta ja luvattomasta käytöstä yhteiseen 50 päivän vankeusrangaistukseen. Hänellä ei ole suorittamatta muista rikoksista tuomittuja ehdottomia rangaistuksia. A on viimeksi päästetty ehdonalaiseen vapauteen 4.5.2003. Koeajan viimeinen päivä on ollut 3.8.2003. Näin ollen A:lle aiemmin tuomittujen ehdottomien vankeusrangaistusten täytäntöönpano ei ole esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle.

Yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksestä ilmenee muun muassa seuraavaa:

A elää avioliitossa. Hänen asunto-olonsa ovat kunnossa ja hänen tavoitteensa on perushoitajan koulutus. Hän on ollut päihteetön 25.1.2001 lähtien. Hänen terveytensä on suhteellisen hyvä ja kuntoutuminen on onnistunut sen jälkeen, kun hän lopetti päihteiden käytön. A kokee vapaaseurakunnan yhteisön vahvana kuntoutuksen tukijana eikä koe tarvitsevansa päihdehuollon palveluja. Selvityksen mukaan A soveltuu yhdyskuntapalveluun.

Vapaaseurakunnan johtajan mukaan A on tullut uskoon ja liittynyt vapaaseurakuntaan lokakuussa 2001. Hän on aktiivisesti osallistunut vapaaseurakunnan erilaisiin toimintoihin ja vapaaehtoistyöhön.

Yllä mainituista seikoista voidaan päätellä, että A on halunnut ja myös päässyt irti päihteiden käytöstä sekä siitä elämäntavasta, johon hänen aiempi rikollisuutensa liittyi. Esitetyn selvityksen mukaan hänen elämänsä nykyinen tila vaikuttaa vakiintuneelta. Vaikka A on aiemmin tuomittu useita kertoja ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ja neljästi suorittanut vapausrangaistusta, ei näin ollen ole perusteltua katsoa, että kyseiset aiemmat rangaistukset estäisivät määräämästä hänelle tässä tilanteessa vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua. Asiassa ei myöskään ole käynyt ilmi seikkoja, jotka antaisivat aiheen poiketa soveltuvuusselvityksestä ilmenevästä arvioinnista A:n soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun.

Tuomiolauselma

Korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota ja määräsi A:lle hovioikeuden hänelle tuomitseman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Suhonen, Kari Raulos, Gustaf Möller, Liisa Mansikkamäki ja Pauliine Koskelo. Esittelijä Sari Ruokojärvi.