20.9.2002

Rajankäyntitoimitus 2.10.1998

Tilan omistaja A pyysi rajankäyntitoimituksen suorittamista tilansa ja samassa kylässä sijaitsevan B:n omistaman tilan välillä. A liitti hakemuksen yhteyteen laatimansa muistion, jossa hän kertoi muun muassa rajan syntyhistoriasta, rajamerkkinä olevan pyykin nro 5 etsimisestä ja löytymisestä sekä siitä, että raja kulkee B:n omistaman asuintalon poikki ja että B:n omistaman tilan pinta-ala poikkeaa viimeksi suoritetussa lohkomistoimituksessa todetusta pinta-alasta.

Toimituksessa muistiota ei annettu tiedoksi B:lle eikä hänelle varattu tilaisuutta lausua siitä. Kuultuaan B:tä muuten toimitusinsinööri kävi rajan siten, että rajankäynti vastasi sitä, mitä muistiossa oli esitetty.

Muutoksenhaku Etelä-Suomen maaoikeudessa

B vaati, että toimitus kumotaan, koska raja oli viimeksi lainvoimaisesti käyty vuonna 1967 ja toimituksessa tehty ratkaisu merkitsi puuttumista lainvoiman saaneeseen ratkaisuun.

Saatuaan maaoikeuskäsittelyssä tiedon edellä kerrotun muistion olemassaolosta ja sen sisällöstä B vaati, että koska häntä ei ollut toimituksessa kuultu muistiosta, toimitus kumotaan ja asia osoitetaan uuteen käsittelyyn.

Maaoikeuden välituomio ja tuomio 14.9.1999

Välituomiossaan maaoikeus totesi, että A oli liittänyt toimitushakemukseensa muistion, jossa selvitettiin, milloin riidanalainen raja oli syntynyt ja milloin hänen rajamerkkinä pitämänsä kivi oli löydetty. Kirjelmässä oli yksilöity pyykkiväli, johon rajankäyntiä haettiin, ja esitetty toivomuksia toimituksen ajankohdasta. Lisäksi A oli selvittänyt, milloin raja on viimeksi käyty.

Koska A oli siten esittänyt kirjelmässä käsityksensä siitä, miten ja millä perusteella raja oli käytävä, kirjelmästä olisi tullut antaa tieto B:lle. Toimituksessa toimitusinsinööri oli kuitenkin virkansa puolesta selvittänyt samat arkistotutkimukset ja katselmuksessa oli voitu tehdä kirjelmässä selostetut havainnot. A ja B olivat kumpikin olleet toimituksessa saapuvilla ja esittäneet siellä vaatimuksensa ja niiden perusteet. Tämän vuoksi puute kirjelmän tiedoksiannossa ei ollut sellainen menettelyvirhe, että asia olisi palautettava toimitukseen.

Maaoikeus hylkäsi välituomiossaan B:n valituksen siltä osin kuin se perustui kuulemisvirheeseen.

Pääasian osalta maaoikeus antamassaan tuomiossa hylkäsi valituksen.

Asian ovat ratkaisseet maaoikeuden jäsenet maaoikeustuomari Marja-Leena Honkanen ja maaoikeusinsinööri Sampo Hatunen sekä lautamiehet Sirkka Tiira ja Raimo Manninen.

Perustelut

Toimituksen ajankohtana voimassa olleesta hallitusmuodon 16 §:n 1 momentista (969/1995) ilmenevä perusoikeus, eli oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, samoin kuin hallitusmuodon 5 §:n 1 momentista (969/1995) ilmenevä perusoikeus yhdenvertaisuudesta lain edessä koskevat myös kiinteistötoimitusta. Lisäksi hallitusmuodon 92 §:n 1 momentista (94/1919) ilmenee yleinen vaatimus siitä, että kaikessa virkatoiminnassa on tarkoin noudatettava lakia. Hallitusmuodon 16 §:n 1 momentissa tarkoitettuun asianmukaiseen käsittelyyn sisältyy myös vaatimus asianosaisten tasapuolisesta kohtelusta.

Vaikka Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappale nimenomaisesti koskee vain menettelyä tuomioistuimessa, hallitusmuodon 16 §:n 1 momentissa säädettyä asianmukaisen käsittelyn vaatimusta arvioitaessa on perusteltua kiinnittää huomiota myös mainitun sopimusmääräyksen soveltamiskäytännössä omaksuttuihin periaatteisiin. Niistä keskeisessä asemassa on tasapuolisuuden vaatimus. Sen mukaan asiassa, jossa ovat vastakkain kahden yksityisen osapuolen edut, molempien on saatava esittää asiansa olosuhteissa, jotka eivät aseta häntä vastapuoleen nähden asiallisesti huonompaan asemaan (esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu asiassa Dombo Beheer B.V. v. Alankomaat, 27.10.1993, kohta 33).

Sellaisessa kiinteistötoimituksessa, jossa tyypillisesti on kysymys kahden tai useamman asianosaisen toisilleen vastakkaisista eduista, sanotunlaisen keskeisen menettelyperiaatteen merkitys korostuu. Niin ikään sen merkitys korostuu, koska kiinteistötoimituksissa käsiteltävien asioiden osalta asianosaisilla on säännönmukainen pääsy vain yhteen varsinaiseen lainkäyttöasteeseen, nimittäin maaoikeuteen. Tasapuolisuusvaatimuksen kaltaisen keskeisen menettelyllisen takeen asianmukainen toteutuminen jo toimituksen yhteydessä on siten tärkeää.

Kiinteistönmuodostamislain 174 §:stä ilmenee, että kiinteistötoimituksessa noudatetaan niin sanottua virallisperiaatetta, eli toimitusmiesten on viran puolesta huolehdittava siitä, että kaikki toimitukseen kuuluvat asiat tulevat toimituksessa käsitellyiksi. Asianosaisten yhdenvertaisuudesta huolehtiminen asian selvittämisessä kuuluu viranomaisen velvollisuuksiin. Tämä koskee myös kiinteistötoimituksen toimitusmiehiä. Virallisperiaatteen noudattamisesta ei seuraa, että tasapuolisuuden vaatimus syrjäytyisi tai menettäisi merkityksensä siltä osin kuin asianosaiset toimituksen yhteydessä itse esittävät ja ajavat asiaansa. Tällöinkin toimitusmiehen tulee huolehtia siitä, että asianosainen ei itse toimituksessa eikä myöskään sitä edeltävässä vaiheessa joudu toista huonompaan asemaan.

Esillä olevassa tapauksessa A on pannut kiinteistönmääritystoimituksen vireille sen vahvistamiseksi, että A:n ja B:n kiinteistöjen raja kulkee A:n ilmoittamassa paikassa ja siten B:n asuinrakennuksen poikki. A on toimitusta silmällä pitäen laatinut toimitusmiehelle kirjelmän, jossa hän on seikkaperäisesti selostanut oman käsityksensä asiasta sekä siitä, miten asia tulisi toimituksessa ratkaista. Kun B ei ole ennen toimitusta eikä toimituksessa saanut kyseistä kirjelmää tiedokseen, hänellä ei ole ollut tilaisuutta vastaavalla tavalla saattaa omia käsityksiään toimitusmiehen tietoon. Koska hänellä ei ole ollut mahdollisuutta valmistautua toimitukseen ottamalla huomioon kirjelmän sisältö, hän ei ole myöskään voinut varautua vastaamaan toimituksessa siihen, mitä kirjelmässä oli esitetty. Näin ollen asianosaiset eivät ole saaneet osallistua toimitukseen yhtäläisin edellytyksin.

Virallisperiaatteen noudattamisesta huolimatta ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että mainitun, tasapuolisuuden vaatimusta rikkoneen menettelyn johdosta toimitusmiehelle on syntynyt hänen puolueettomuuttaan vaarantava ennakkokäsitys asiasta. Ulkopuolisen tarkastelijan näkökulmasta tällaista vaaraa on esillä olevassa tapauksessa ollut omiaan lisäämään yhtäältä se, että B ei ole saanut tietoonsa vastapuolen kirjelmää edes itse toimituksessa vaan vasta maaoikeudessa, sekä toisaalta se, että kirjelmän laatinut A on itse toimitusinsinöörin virassa toiminut maanmittausinsinööri. Hänellä on siten sellaista alan erityisasiantuntemusta, joka on saattanut lisätä kirjelmässä esitettyjen näkemysten vaikutusta toimitusmiehen edellytyksiin käsitellä asia puolueettomasti, ennakkokäsityksistä vapaana.

Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että toimitusmenettelyssä on tapahtunut sellainen menettelyvirhe, jonka vuoksi maaoikeuden olisi tullut palauttaa asia toimitukseen uudelleen käsiteltäväksi.

Päätöslauselma

Maaoikeuden välituomio ja tuomio kumotaan. Asia palautetaan toimitukseen uudelleen käsiteltäväksi. Toimituksessa on otettava huomioon palauttamisen syy ja meneteltävä muutenkin laillisesti.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Kari Raulos, Eeva Vuori, Kari Kitunen ja Pauliine Koskelo. Esittelijä Matti Sepponen.