KKO:2000:128
- Asiasanat
- Tapaturmakorvaus - Työntekijän tapaturmakorvaus
- Tapausvuosi
- 2000
- Antopäivä
- Diaarinumero
- VA99/8
- Taltio
- 2903
- Esittelypäivä
Siivoojana työskennellyt A oli työssään vetänyt raskasta monitoimikonetta ahtaassa tilassa ja riuhtaissut sitä kynnyksen yli. Tuolloin 52-vuotiaan A:n olkapää oli kipeytynyt ja siihen oli tullut liikerajoitusta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta lähemmin ilmenevillä perusteilla A:lla todettua oikean olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämää pidettiin tapaturman seurauksena.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Siivoojana työskennellyt, vuonna 1945 syntynyt A oli 23.6.1997 työssään vetänyt raskasta monitoimikonetta ja riuhtaissut sitä kynnyksen yli. Hänen olkapäänsä oli kipeytynyt ja siihen oli tullut liikerajoitusta. Hänellä oli tutkimuksissa todettu oikean olkanivelen kiertäjäkalvosimen osittainen repeämä.
A vaati työtapaturman perusteella korvausta kiertäjäkalvosimen repeämän aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta.
Teollisuusvakuutus Oy:n päätös 11.8.1997
Vakuutusyhtiö suoritti 23.6.1997 sattuneen oikean olkapään venähdysvamman perusteella päivärahaa 100 prosentin työkyvyn aleneman mukaan ajalta 25.6. - 31.7.1997, mutta eväsi jatkokorvauksen, koska enempi työkyvyttömyys ja hoitokulut 31.7.1997 jälkeen johtuivat tapaturmasta riippumattomasta muusta sairaudesta, kiertäjäkalvosimen rappeumasta.
Tapaturmalautakunnan päätös 5.2.1998
A haki muutosta tapaturmalautakunnalta vaatien korvausta 31.7.1997 jälkeenkin. Tapaturmalautakunta lausui, että A oli 23.6.1997 sattuneen riuhtaisun yhteydessä saanut oikean olkaseudun venähdyksen. Mainitusta vammasta ei ollut 31.7.1997 jälkeen aiheutunut vähintään 10 prosentin työkyvyn alentumaa eikä sairaanhoitokuluja. Enempi työkyvyn alentuma ja sairaanhoidon tarve johtuivat A:n oikean olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämästä. Lääketieteellisen kokemuksen mukaan kiertäjäkalvosimen repeämä ei voinut johtua kuvatusta työliikkeestä eikä A:ta myöskään ollut kohdannut sellainen tapaturma, josta repeämä olisi voinut aiheutua. Kysymyksessä oli todennäköisesti kudoksia heikentäneiden sairausmuutosten aiheuttama repeämä, koska lääketieteellisen tietämyksen mukaan kiertäjäkalvosinalueella esiintyy usein iän mukana lisääntyviä rappeumamuutoksia. Tämän vuoksi tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen.
Vakuutusoikeuden päätös 29.10.1998
Vakuutusoikeus, jolta A haki muutosta, ei muuttanut tapaturmalautakunnan päätöstä.
Asian ovat ratkaisseet vakuutusoikeuden jäsenet Palmén, Niinikoski, Schroderus, Karhu ja Metsämäki. Esittelijä Pasi Koskinen.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A uudisti vaatimuksensa saada korvausta hänellä todetusta oikean olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämästä häntä 23.6.1997 kohdanneen tapaturman seurauksena.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus antoi siltä pyydetyn lausunnon. Teollisuusvakuutus Oy antoi lausunnon johdosta selityksen vastaten samalla valitukseen. A antoi terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon johdosta selityksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
A on 23.6.1997 työssään vetänyt raskasta monitoimikonetta ahtaassa tilassa ja riuhtaissut sitä kynnyksen yli. Tuolloin 52-vuotiaan A:n olkapää on kipeytynyt ja siihen on tullut liikerajoitusta.
Tapaturmapäivänä tehdyssä lääkärintutkimuksessa on epäilty kiertäjäkalvosimen repeämää. A:lle 26.6.1997 tehdyssä ultraäänitutkimuksessa on ilmennyt repeämään viittaava löydös, joka on varmistettu varjoainekuvauksella. Leikkauksessa 3.12.1997 on todettu oikean olkanivelen osittainen kiertäjäkalvosimen repeämä. Muuta poikkeavaa ei leikkauksessa ole havaittu, ja löydöksen on katsottu sopivan traumaattiseen repeämään. A on leikkauksen jälkeen 1.4.1998 palannut entiseen työhönsä.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pysyvä asiantuntija on katsonut, että kerrottu tapaturmamekanismi on raskaan koneen liikuttelussa kynnyksen yli niin merkittävä, että se on pääsääntöisesti A:n ikäisellä potilaalla kiertäjäkalvosimen repeämän syynä. Myös oikeusturvakeskuksen toinen pysyvä asiantuntija on katsonut, että A:lla todettu vamma sopii kysymyksessä olevan tapaturman aiheuttamaksi sekä lausunut, että rappeumasairauden osuus jää epätodennäköiseksi. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on pysyvien asiantuntijoidensa lausuntoihin viitaten katsonut, että kiertäjäkalvosimen repeämää voidaan pitää A:lle 23.6.1997 sattuneen tapaturman seurauksena.
Edellä kerrotun mukaan A:lla ei siten ole alan erikoislääkärin suorittamassa leikkauksessa todettu rappeumamuutoksia, joita lääketieteellisen tietämyksen mukaan usein iän mukana lisääntyen esiintyy ja jotka vakuutusoikeuden ratkaisun mukaan ovat aiheuttaneet A:lla todetun kiertäjäkalvosimen repeämän. Toisaalta edellä selostettujen asiantuntijalausuntojen mukaan, päin vastoin kuin vakuutusoikeus on katsonut, edellä kerrottu riuhtaisu on voinut aiheuttaa tuon repeämän. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo näytetyksi, että A:n oikean olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä on häntä 23.6.1997 kohdanneen tapaturman seuraus.
Päätöslauselma
Vakuutusoikeuden päätös kumotaan. Teollisuusvakuutus Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle oikean olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämän johdosta lainmukainen korvaus. Asia palautetaan vakuutusoikeuteen tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lindholm, Suhonen, Möller, Arponen ja Bygglin. Esittelijä Satu Saarensola.