3.2.2000

Kanne Joensuun käräjäoikeudessa

Eino Antero Turunen kertoi Postipankki Oy:tä ja Suomen Posti Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli työskennellyt Pohjois-Karjalan Säästöpankin, sittemmin Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n Rääkkylän konttorin johtajana 1.12.1971 lukien. Lokakuussa 1993 tapahtuneen Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n liiketoiminnan myynnin johdosta tuon pankin Rääkkylässä harjoittama toiminta oli siirtynyt Postipankki Oy:lle. Turusen työsopimus Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n kanssa oli päättynyt ja hän oli siirtynyt Postipankki Oy:n palvelukseen 1.6.1994 lukien. Samana päivänä Postipankki Oy oli irtisanonut Turusen työsopimuksen päättymään 31.12.1994. Irtisanomisperusteeksi oli ilmoitettu "liikkeen luovutukseen perustuva henkilöstötarpeen väheneminen".

Postipankki Oy oli Suomen Posti Oy:n postikonttorin välityksellä jatkanut Rääkkylässä Suomen Säästöpankki -SSP Oy:n liiketoimintaa keskeytyksettä. Postikonttori oli muuttanut Suomen Säästöpankki - SSP Oy:ltä vapautuneisiin toimitiloihin ja Suomen Posti Oy oli ostanut pankilta kalustoa. Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n Rääkkylän konttorin henkilöstö oli Turusta lukuun ottamatta siirtynyt Suomen Posti Oy:n palvelukseen. Myös Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n asiakaskunta oli siirtynyt tuohon niin sanottuun pankkipostiin.

Turunen katsoi, että Postipankki Oy:n ja Suomen Posti Oy:n välillä oli Rääkkylässä tapahtunut liikkeen luovutus, jonka johdosta vain Suomen Posti Oy olisi voinut irtisanoa hänet. Suomen Posti Oy oli yhteisymmärryksessä Postipankki Oy:n kanssa palkannut Rääkkylän postikonttorissa vapautuneeseen esimiehen toimeen Turusta nuoremman henkilön, joka ei ollut ollut aiemmin Suomen Posti Oy:n palveluksessa. Turusen olisi tullut liikkeen luovutuksen nojalla siirtyä tuohon toimeen, mutta hänet oli syrjäytetty ikänsä vuoksi.

Tämän vuoksi Turunen vaati, että Postipankki Oy ja Suomen Posti Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan hänelle korvauksena ensisijaisesti työsopimuslain 47 f §:n nojalla 24 kuukauden palkkaa vastaavat 275 400 markkaa tai toissijaisesti saman lain 51 §:n nojalla 239 047,20 markkaa korkoineen.

Vastaukset

Postipankki Oy ja Suomen Posti Oy kiistivät kanteen, koska niiden välillä ei ollut tapahtunut liikkeen luovutusta. Yhtiöillä ei ollut ollut sellaisesta sopimusta eikä niiden välillä ollut siirtynyt liikkeenä pidettävää identiteettinsä säilyttänyttä toiminnallista kokonaisuutta. Suomen Posti Oy:n Rääkkylän konttoriin oli jäänyt asioimaan vain osa entisen Suomen Säästöpankki -SSP Oy:n Rääkkylän konttorin henkilöasiakkaista yritys- ja yhteisöasiakkaiden siirtyessä Postipankki Oy:n Joensuun konttoriin. Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n konttorin ja postin toimipaikan toiminnoissa oli oleellisia rakenteellisia eroja. Postipankki Oy omisti laitteet ja tietokannat, joilla sen pankkipalveluja tarjottiin.

Postipankki Oy oli sopeuttanut vastaanottamansa Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n liiketoiminnan omaan tappiolliseen pankkitoimintaansa. Sillä oli ollut Turusen irtisanomiseen perusteltu, tämän ikään liittymätön syy. Suomen Posti Oy oli palkannut Rääkkylän postikonttorin myyntiesimieheksi halukkaista pätevimmän. Turusella Säästöpankki - SSP Oy:ssä ollutta pankinjohtajan tehtävää ei ollut Suomen Posti Oy:ssä ollut.

Käräjäoikeuden tuomio 13.6.1997

Työsopimuslain 7 §:n 2 momentin tarkoittama liikkeen luovutus Suomen Säästöpankki - SSP Oy:ltä Postipankki Oy:lle oli tapahtunut Rääkkylän konttorin osalta 1.6.1994. Suomen Posti Oy:n Rääkkylän konttorin myyntiesimies oli valittu toukokuussa 1994. Suomen Posti Oy:n palvelukseen ei ollut otettu henkilöitä Postipankki Oy:stä, vaan Suomen Säästöpankki - SSP Oy:stä.

Rääkkylän postitoimipaikkaan oli siirtynyt vain osa Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n entisten henkilöasiakkaiden pankkipalveluista. Pankkitoimintaa tässä niin sanotussa pankkipostissa harjoitti Postipankki Oy, joka oli korvausta vastaan antanut pankkipalveluidensa osittaisen välityksen Suomen Posti Oy:n hoidettavaksi.

Käräjäoikeus totesi, että Postipankki Oy päätti, tarjotaanko jossakin postitoimipaikassa pankin palveluja samoin kuin palvelujen laajuuden. Postipankki Oy oli vuosikymmeniä hoidattanut osan pankkitoiminnastaan postitoimipaikoissa. Tämä tilanne ei ollut Rääkkylässä muuttunut. Postipankki Oy kantoi riskin ja vahingonvastuun postitoimipaikoissa harjoitettavasta pankkitoiminnasta. Pankkipostin liiketoiminnassa liikkuva raha oli Postipankki Oy:n, joka myös omisti toiminnassa käytettävät tietokannat ja laitteistot.

Kun Postipankki Oy oli lopettanut Rääkkylässä Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n konttorin ja siirtänyt sen henkilöstöasiakkaat asioimaan Rääkkylän postikonttorissa, kysymyksessä ei edellä mainitut seikat huomioon ottaen ollut ollut Postipankki Oy:n ja Suomen Posti Oy:n välinen liikkeen luovutus.

Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n Rääkkylän konttorin ja paikallisen postitoimipaikan toiminnassa sekä vastaavasti pankkikonttorin johtajan ja postikonttorin myyntiesimiehen tehtävissä oli huomattavia eroja. Rääkkylän postikonttori oli siirtynyt Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n entisiin tiloihin niiden paremman sijainnin vuoksi. Toimipaikan kalustohankinta ei sinänsä osoittanut liikkeen luovutusta tapahtuneen. Euroopan yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännön huomioon ottava kokonaisarvostelu ei johtanut toiseen johtopäätökseen.

Selvityksen perusteella syy Turusen irtisanomiseen ei ollut ollut hänen ikänsä, vaan pankkitoimintojen uudelleenjärjestely ja esimiestehtävissä toimineen henkilöstön vähentämistarve. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että Postipankki Oy:llä oli ollut työsopimuslain 40 §:n 2 momentin mukainen liikkeen luovutuksesta johtuva perusteltu syy irtisanoa Turunen.

Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 19.5.1998

Turunen valitti hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi, ottaen huomioon kansallisesta lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä sekä liikkeen luovutusta koskevan direktiivin (77/187/ETY) soveltamista koskevasta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä ilmenevät arviointiperusteet, ettei asiassa voitu kokonaisarvostelussa päätyä siihen, että Postipankki Oy:n ja Suomen Posti Oy:n välillä olisi tapahtunut työsopimuslaissa tarkoitettu liikkeen tai sen osan luovutus.

Työsopimuslain 40 §:n 2 momentin mukaan liikkeen luovutustilanteessa uusi työnantaja voi irtisanoa työntekijän työsuhteen vain, mikäli irtisanomiseen on olemassa liikkeen luovutuksesta johtuva perusteltu syy. Laissa ei ollut määritelty, mitä perustelluilla syillä tarkoitetaan. Lain esitöissä (HE 205/1983 vp., s. 31) todettiin muun muassa, että irtisanomiseen oikeuttavina syinä voisivat tulla kysymykseen esimerkiksi se, että uusi omistaja aikoo muuttaa yrityksen toimintaperiaatetta siitä, mitä se on ollut edeltäjällä, tai pyrkii sopeuttamaan hankitun yrityksen toiminnan jo olevaan yritys- ja liiketoimintaansa. Irtisanomisperusteen olemassaolo joudutaan päättelemään kokonaisarvion pohjalta, jolloin harkintaan vaikuttavat luovutuksensaajan muutostarve ja työntekijän ammattitaito sekä työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja muut sellaiset asiaan vaikuttavat seikat. Oikeuskirjallisuudessa oli todettu (Äimälä, Liikkeen luovutus ja työsuhteet, Työoikeudellisen yhdistyksen vuosikirja 1987, s. 125 ja 126), että työntekijän aseman perusteella tapahtuvan irtisanomisen lainmukaisuuden arviointi on täysin oikeutettua. Johtavassa asemassa olevan työntekijän irtisanomiseen liikkeen luovutustilanteessa voidaan löytää helpommin riittäviä perusteita kuin tavallisten työntekijöiden irtisanomiseen.

Hovioikeus katsoi ikäsyrjintää koskevan väitteen jääneen näyttämättä. Turusen irtisanomisen oli selvitetty johtuneen Postipankki Oy:n tarpeesta sopeuttaa sille Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n pilkkomisen yhteydessä siirtyneet liiketoiminnat omaan jo ennestään olemassa olleeseen liiketoimintaansa. Hovioikeus katsoi siten, että Postipankki Oy:llä oli ollut työsopimuslain 40 §:n 2 momentissa tarkoitettu liikkeen luovutuksesta johtuva perusteltu syy irtisanoa Turusen työsopimus.

Hovioikeus hylkäsi Turusen valituksen ja jätti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen noudatettavaksi.

Perustelut

Valtioneuvoston yleisistunto on 22.10.1993 hyväksynyt 14. ja 22.10.1993 allekirjoitetun sopimuksen, jolla valtion ja valtion vakuusrahaston omistamat Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n osakkeet ja pankin niin sanottu terve liiketoiminta on luovutettu Kansallis-Osake-Pankille, Osuuspankkien Keskusliiton myöhemmin nimeämille osuuspankeille, Postipankki Oy:lle ja Unitas Oy:lle. Tällöin on noudatettu työsopimuslain 7 §:ssä tarkoitettua liikkeen luovutusta koskevaa säännöstöä.

Postipankki Oy:n lähtökohta sen vastaanottaessa ostamansa Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n liiketoiminnan osan on ollut sopeuttaa se liiketoimintamalliinsa. Tämä on edellyttänyt Postipankki Oy:n ja Suomen Posti Oy:n yhteistyötä niillä paikkakunnilla, joilla on ollut Postipankki Oy:lle siirtynyt Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n konttori ja joilla Postipankki Oy:n palveluja on tarjottu postikonttoreissa. Suomen Posti Oy on kartoittanut toiminnanlisäyksen aiheuttaman henkilöstötarpeen, mikä osaltaan on otettu Postipankki Oy:n Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n henkilöstön kanssa käymissä yhteistoimintaneuvotteluissa huomioon. Suomen Posti Oy:n ja Postipankki Oy:n 15.3.1994 päivätyn neuvottelumuistion mukaan Suomen Posti Oy on ottanut palvelukseensa valtaosan sen hoitoon siirtyneen pankkitoiminnan piirissä olleesta Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n henkilöstöstä. Suomen Posti Oy:n hallitus on 24.11.1994 päättänyt, että yhtiö ostaa Postipankki Oy:ltä sen haltuun Suomen Säästöpankki - SSP Oy:ltä siirtyneen, postikonttorien pankkipalveluissa tarpeellisen irtaimiston noin 7,6 miljoonalla markalla.

Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n Rääkkylän konttorin kaksi pankkitoimihenkilöä on otettu Suomen Posti Oy:n palvelukseen paikalliseen postikonttoriin. Postikonttori on muuttanut Suomen Säästöpankki - SSP Oy:ltä vapautuneisiin tiloihin. Suomen Posti Oy on Rääkkylän osalta ostanut Postipankki Oy:ltä Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n käyttöomaisuutta yli 50 000 markalla. Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n konttorista Suomen Posti Oy:n toimipaikkaan harjoitettavaksi siirtyneessä toiminnassa ei ole tapahtunut keskeytystä.

Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n konttorinjohtajana Rääkkylässä toiminutta Turusta ei ole otettu tässä yhteydessä vapautuneeseen Suomen Posti Oy:n Rääkkylän toimipaikan myyntiesimiehen tehtävään. Postikonttorin ja Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n konttorin toimintatavoissa on ollut olennaisia eroja. Myös Postipankki Oy:n ja Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n toimintatavat ovat olleet erilaiset. Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n asiakkaista vain yksityisasiakkaat ovat siirtyneet postikonttorin palveltaviksi. Postipankki Oy:n toimintaperiaatteiden mukaisesti Suomen Säästöpankki - SSP Oy:stä tulleet yritys- ja yhteisöasiakkaat ovat siirtyneet Postipankki Oy:n Joensuun konttorin asiakkaiksi. Suomen Posti Oy on tehnyt Suomen Säästöpankki - SSP Oy:ltä sille vapautuneisiin toimitiloihin muutoksia.

Jutussa on riitaa siitä, onko edellä selostetuissa olosuhteissa tapahtunut Suomen Säästöpankki - SSP Oy:ltä Postipankki Oy:lle liikkeen luovutuksessa tulleiden yksityisasiakkaiden siirtyminen postikonttorin palveltavaksi työsopimuslaissa tarkoitettu pankkitoimintaa harjoittavan liikkeen luovutus Postipankki Oy:ltä Suomen Posti Oy:lle, jolloin kantajana olevan Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n Rääkkylän konttorin johtajan Turusen olisi tullut siirtyä suoraan lain nojalla Suomen Posti Oy:n palvelukseen.

Työsopimuslaissa ei ole määritelty liikkeen luovutuksen tunnusmerkkejä. Työsopimuslaki on saatettu vastaamaan Euroopan yhteisöjen neuvoston antamaa liikkeenluovutusdirektiiviä (77/187/ETY). Direktiivin tarkoituksena on suojata työntekijöiden työsuhteita liikkeen luovutustilanteissa. Direktiivi ja sitä koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö on otettava huomioon lakia tulkittaessa.

Direktiivi koskee 1 artiklan 1 kohdan mukaan yrityksen tai liikkeen taikka liiketoiminnan osan luovuttamista toiselle työnantajalle sopimukseen perustuvan luovutuksen taikka sulautumisen kautta. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan direktiiviä sovelletaan tietyn pysyväksi suunnitellun taloudellisen kokonaisuuden luovuttamiseen, mikäli kokonaisuus luovutuksessa säilyttää identiteettinsä. Kokonaisuudella tarkoitetaan sellaista henkilöistä ja muista tekijöistä muodostuvaa organisoitua kokonaisuutta, jonka avulla voidaan harjoittaa oman tavoitteen omaavaa taloudellista toimintaa (asia C-24/85, Spijkers, tuomio 18.3.1986, Kok. 1986, s. 1119, 11 ja 12 kohta, ja asia C-13/95, Süzen, tuomio 11.3.1997, Kok. 1997, s. I-1259, 10 ja 13 kohta).

Taloudellisen toiminnallisen kokonaisuuden luovutuksen arviointi edellyttää kussakin yksittäistapauksessa kaikkien tilanteen luonnetta selvittävien tosiseikkojen tarkastelua kokonaisuutena. Arviointiin vaikuttaviin seikkoihin kuuluvat erityisesti se, minkä tyyppisestä yrityksestä tai liikkeestä on kyse, onko aineellista omaisuutta luovutettu, aineettoman omaisuuden arvo luovutushetkellä, onko olennainen osa henkilökunnasta siirtynyt uuden yrityksen palvelukseen, onko asiakaskunta siirtynyt, uuden liiketoiminnan samankaltaisuus vanhaan verrattuna ja toiminnan mahdollisen keskeytyksen kesto (mainittu asia Spijkers, 13 kohta, ja mainittu asia Süzen, 14 kohta).

Korkein oikeus toteaa, että Suomen Posti Oy:lle on Rääkkylässä siirtynyt Suomen Säästöpankki Oy:ltä joitakin kokonaisuuteen kuuluneita tekijöitä, kuten konttorin pankkitoimihenkilöt ja käyttöomaisuutta. Nämä seikat viittaavat siihen, että Postipankki Oy:n ja Suomen Posti Oy:n välillä on tapahtunut liikkeen luovutus.

Ratkaisevaa asiassa on kokonaisarvion tekeminen toiminnan luonteesta kaikkien sitä selvittävien seikkojen nojalla. Suomen Posti Oy:n Rääkkylän toimipaikan toiminnassa tapahtuneet muutokset ovat olleet seurausta Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n liiketoiminnan osan luovuttamisesta Postipankki Oy:lle. Postipankki Oy:n palvelujen tarjoaminen Suomen Posti Oy:n konttorissa on organisoitu erottamattomaksi osaksi muuta postikonttorin toimintaa. Tämän vuoksi näiden muutosten luonnehtiminen työsopimuslaissa tarkoitetuksi liikkeen luovutukseksi ei vastaa niiden todellista luonnetta. Korkeimman oikeuden arvio on, ettei Suomen Posti Oy:lle ole siirtynyt identiteettinsä säilyttänyttä toiminnallista kokonaisuutta eikä kysymyksessä ole ollut työsopimuslaissa tarkoitettu liikkeen luovutus Postipankki Oy:ltä Suomen Posti Oy:lle.

Turusella ei näin ollen ole ollut oikeutta siirtyä Suomen Posti Oy:n palvelukseen. Korkein oikeus katsoo lisäksi alempien oikeuksien tavoin, että Postipankki Oy:llä on esitetyn selvityksen perusteella ollut työsopimuslain 40 §:n 2 momentin mukainen liikkeen luovutuksesta johtuva perusteltu syy irtisanoa Turunen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.