11.5.1999

Kanne Lahden käräjäoikeudessa

A kertoi B:tä ja C:tä vastaan ajamassaan kanteessa, että hän oli solminut B:n ja C:n kanssa työsopimuksen osakehuoneiston pintakorjaustöistä. Palkaksi oli sovittu 80 markkaa tunnilta ja se tuli maksaa viikottain.

Työsuhteen päätyttyä A muun ohessa vaati, että B ja C yhteisvastuullisesti velvoitetaan suorittamaan hänelle palkkoina ja ylityöpalkkoina, työajan lyhennysrahana, lomakorvauksena sekä matka- ja työkalukorvauksena jo maksetun palkan lisäksi kanteessa mainitut määrät.

B:n ja C:n vastaus

B ja C kiistivät kanteen. He olivat 18.10.1996 tehneet A:n kanssa suullisen työsopimuksen, jossa oli sovittu, että palkanmaksuperuste oli 50 markkaa tunnilta verokirjalla ja 30 markkaa tunnilta ilman verokirjaa pimeänä. B ja C vaativat, että sovittuna tuntipalkkana oli pidettävä 50 markkaa tunnilta ja että pimeänä maksettavaksi sovittua 30 markkaa tunnilta ei tullut huomioida.

Välipuhe pimeän palkan maksamisesta oli tehty A:n ehdotuksesta. Oikeustoimilain 33 §:n, yleisen sopimusoikeusperiaatteen ja oikeuskäytännön mukaan A ei voinut saada oikeussuojaa pimeän palkanmaksun osalta. Työsopimusta, siltä osin kuin palkan määrä ylitti 50 markkaa tunnissa, ei kumpikaan osapuoli voinut saattaa voimaan, koska se oli tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen ja molemmat osapuolet olivat olleet tästä tietoisia. Oikeuskäytännön osalta B ja C viittasivat Korkeimman oikeuden ratkaisuun 1964 II 23, joka koski kiinteistönkaupassa sovittua mustaa kauppahintaa.

Käräjäoikeuden tuomio 12.6.1997

Käräjäoikeus lausui, että asianosaiset olivat sopineet A:lle maksettavaksi tuntipalkkaa siten, että 50 markkaa maksetaan verokirjalla ja 30 markkaa pimeästi. Asianosaisten pimeästä palkasta tekemä sopimus oli sellainen oikeustoimi, ettei se voinut saada oikeussuojaa. Asianosaisten oli oikeustoimilain 33 §:n mukaan kunnianvastaista ja arvotonta vedota siihen ja sopimusta oli tältä osin pidettävä pätemättömänä. Sen vuoksi käräjäoikeus hylkäsi A:n vaatimukset siltä osalta kuin ne perustuivat pimeästi maksettavasta palkasta tehtyyn sopimukseen.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 10.12.1997

A valitti hovioikeuteen ja vaati kanteensa hyväksymistä siltä osalta kuin se perustui 80 markaksi tunnilta sovittuun palkkaan. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut tuntipalkan määrästä ja hylkäsi valituksen sanotulta osalta.

Perustelut

B ja C ja A ovat tehneet suullisen työsopimuksen osakehuoneiston pintakorjaustöistä. He ovat sopineet A:lle maksettavan tuntipalkan määräksi 80 markkaa siten, että 30 markkaa siitä maksetaan "pimeästi" eli ennakonpidätystä toimittamatta.

Työsopimus on vapaamuotoinen oikeustoimi. Se on suullisestikin tehtynä pätevä ja osapuolia sitova. Osapuolten sopimus jättää ennakonpidätys toimittamatta osasta sovittua palkkaa on lainvastainen. Sen sijasta on noudatettava lain määräyksiä. Tuo lainvastainen sopimusehto ei tee palkan suuruutta koskevaa työsopimuksen ehtoa miltään osin sitomattomaksi. B ja C ovat sen vuoksi velvollisia suorittamaan A:lle palkan ja siihen työehtosopimuksen mukaan kuuluvat lisät sovitun 80 markan tuntipalkan mukaisesti laskettuina.

Tuomiolauselma

B ja C velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle ajalta 25.10. -14.12.1996 kertyneenä palkkana sekä työajan lyhennyskorvauksena ja lomakorvauksena hovioikeuden aikaisemmin tuomitseman määrän lisäksi 12 641 markkaa 80 penniä, jolle on maksettava käräjäoikeuden tuomiossa mainittu viivästyskorko 31.12.1996 alkaen, sekä odotusajan palkkana käräjäoikeuden aikaisemmin tuomitseman määrän lisäksi 1 440 markkaa, jolle samoin on maksettava käräjäoikeuden tuomiossa mainittu viivästyskorko 9.1.1997 alkaen.