15.6.1998

Salon käräjäoikeuden tuomio 20.11.1996

P Oy oli 18.4.1994 asetettu konkurssiin. P Oy:n konkurssipesän A:ta vastaan ajamasta kanteesta käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että yhtiö oli 18.10.1993 luovuttanut omistamansa Mercedes Benz -merkkisen henkilöauton pääosakkaalleen A:lle 55 000 markan kauppahinnasta siten, että rahana suoritettiin 1 000 markkaa ja loppuosa kuitattiin yhtiön A:lle olleen velan lyhennyksenä. Edelleen A oli 25.10.1993 ostanut yhtiöltä BMW -merkkisen henkilöauton. Kauppahinnasta 23 000 markasta oli maksettu kaupantekopäivänä 7 500 markkaa, osa oli maksettu myöhemmin konkurssipesälle ja 8 000 markalla oli kuitattu P Oy:n A:lle olevaa velkaa.

Käräjäoikeus katsoi yhtiön velan maksujen tapahtuneen epätavallisin maksuvälinein. Tämän vuoksi käräjäoikeus velvoitti mainitsemillaan perusteilla takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 10 §:n nojalla A:n luovuttamaan konkurssipesälle Mercedes Benz -auton ja suorittamaan sen ikääntymisestä johtuvana arvonalennuksena 20 000 markkaa korkoineen tai, jollei auto ollut enää tallella, korvaamaan sen arvona 100 000 markkaa korkoineen, sekä suorittamaan BMW -auton kaupan yhteydessä saamansa 8 000 markkaa konkurssipesälle korkoineen.

Turun hovioikeuden päätös 2.6.1997

A valitti hovioikeuteen vaatien kanteen hylkäämistä. Salon käräjäoikeuden laamanni antoi häneltä pyydetyn selityksen.

Hovioikeus lausui, että asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä käräjäoikeuden puheenjohtajana suullisessa valmistelussa ja pääkäsittelyssä oli laamannin määräyksen perusteella toiminut käräjäviskaali.

Käräjäoikeuslain 3b §:n mukaan käräjäviskaali on ilman eri määräystä toimivaltainen suorittamaan kaikkia niitä tehtäviä, joita laamanni voi määrätä notaarin suorittamaan. Mainitun lain 17 §:n 1 momentin 2 c kohdan mukaan laamanni voi määrätä virassa neljä kuukautta olleen notaarin toimimaan käräjäoikeuden puheenjohtajana saamista koskevassa yksinkertaisessa asiassa suullisessa valmistelussa ja valmistelun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä.

Käsiteltävänä olevassa asiassa kantaja oli takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain säännösten nojalla vaatinut muun muassa oikeustoimen peräyttämistä ja luovutuksen kohteen palauttamista konkurssipesään tai jollei se enää ollut vastaajan hallussa, sen arvon korvaamista. Kysymyksessä ei siten ole ollut saamista koskeva yksinkertainen asia. Käräjäviskaali ei ole käräjäoikeuslain 3b §:n ja 17 §:n 1 momentin 2 c kohdan nojalla ollut toimivaltainen toimimaan käräjäoikeuden puheenjohtajana asiassa. Laamannilla ei ole toimivaltaa määrätä käräjäviskaalia suorittamaan muita kuin käräjäoikeuslain 17 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.

Käräjäoikeus käsitellessään ja ratkaistessaan asian ei ole ollut tuomionvoipa.

Hovioikeus poisti käräjäoikeuden ratkaisun tuomion osalta ja palautti asian käräjäoikeuteen, jonka tuli palautuspäätöksen saatua lainvoiman palauttamisen syy huomioon ottaen omasta aloitteestaan ottaa se uudelleen käsiteltäväkseen.

Perustelut

Käräjäoikeuslakiin on 22.12.1994 annetulla lailla (1326/1994) lisätty 3a §, jonka mukaan käräjäoikeudessa voi olla käräjäviskaalin virkoja. Samassa lainkohdassa säädetään, että käräjäviskaalin on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on kokemusta tuomarin tehtävän hoitamisesta, ja että käräjäviskaalin nimittää hovioikeus. Käräjäviskaalin virkojen perustamisella on pyritty, kuten hallituksen esityksestä (HE 252/1994 vp s. 5) ilmenee, lisäämään käräjäoikeuksien toimintaedellytyksiä ja antamaan tuomioistuinuralle aikoville lakimiehille mahdollisuus syventää auskultointiaikana hankkimiaan taitoja tuomioistuintyöskentelyssä.

Käräjäoikeuslain 3b §:n mukaan käräjäviskaali on ilman eri määräystä toimivaltainen suorittamaan kaikkia niitä tehtäviä, joita laamanni voi määrätä notaarin suorittamaan. Säännöstä on edellä mainitussa hallituksen esityksessä (s. 7) perusteltu seuraavasti:

"Käräjäviskaali voi suorittaa niitä tehtäviä, joihin laamanni voi määrätä notaarin. Käräjäviskaalilla olisi suoraan virkansa nojalla kelpoisuus tehtäviin, eikä erillistä laamannin määräystä tarvittaisi. Samoin kuin notaarin osalta laamannin tulisi valvoa, ettei käräjäviskaalin ratkaistavaksi annettaisi liian vaikeita asioita."

Käräjäoikeuslain 17 §:n 1 momentin 2 c kohdan mukaan laamanni voi määrätä virassaan neljä kuukautta olleen notaarin toimimaan käräjäoikeuden puheenjohtajana saamista koskevassa yksinkertaisessa asiassa suullisessa valmistelussa ja valmistelun yhteydessä pidettävässä pääkäsittelyssä. P Oy:n konkurssipesä on hovioikeuden toteamin tavoin takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain nojalla vaatinut muun muassa pesästä luovutetun auton palauttamista konkurssipesään epätavallisin maksuvälinein tapahtuneena velan maksuna tai, jollei omaisuus ole luovutuksensaajan hallussa, omaisuuden arvon korvaamista. Korkein oikeus katsoo, kuten hovioikeuskin, ettei asiassa ole kysymys käräjäoikeuslain 17 §:n 1 momentin 2 c kohdassa tarkoitetusta saamista koskevasta yksinkertaisesta asiasta.

Käräjäviskaali ei ole tuomari. Käräjäoikeuslain 3b §:n säännöksestä ilmenee, että käräjäviskaalin toimivalta on samanlainen kuin laamannin käräjäoikeuslain 17 §:n nojalla antaman määräyksen perusteella toimivan notaarin. Säännöstä, jonka nojalla laamanni voisi määrätä käräjäviskaalin suorittamaan muita kuin 17 §:ssä mainittuja tehtäviä, lakiin ei sisälly. Tuomioistuimen päätösvaltaisuus ja siihen liittyvä kokoonpanon laillisuus ovat oikeudenhoidon peruskysymyksiä. Tuomioistuimen kokoonpanon laillisuus on myös ehdoton oikeudenkäynnin edellytys. Tuomioistuimen päätösvaltaisuutta koskevia säännöksiä on siten sovellettava niiden sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti. Tästä johtuu, ettei myöskään käräjäoikeuslain 3b §:n säännöstä voida vastoin säännöksen sanamuotoa ja esitöitä tulkita niin, että käräjäviskaalin toimimista käräjäoikeuden puheenjohtajana olisi mahdollista laamannin määräyksellä laajentaa.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.