24.4.1998

Rauman käräjäoikeuden tuomio 5.9.1995

Käräjäoikeus lausui Kansallis-Osake-Pankin, jonka sijaan sittemmin oli tullut Merita Pankki Oy, muun muassa A:ta vastaan ajamasta kanteesta selvitetyksi, että pankki oli 2.7.1975 tehnyt A:n Paja, A & Kumpp. -nimisen avoimen yhtiön kanssa luotollisen shekkitilin sopimuksen luottorajan ollessa 5 000 markkaa. Luottoraja oli sittemmin korotettu 70 000 markkaan. Avoimen yhtiön yhtiömiehinä olivat olleet X, Y ja A.

Yhtiömiehet olivat 10.11.1988 tehneet yhtiösopimukseen muutoksen, joka liittyi X:n ja Y:n samana päivänä solmimaan sopimukseen avoimen yhtiön muuttamisesta kommandiittiyhtiöksi. Sopimuksista ilmeni, että avoimen yhtiön yhtiömiehistä A oli eronnut yhtiöstä samalla kun X oli ryhtynyt perustetun kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaiseksi yhtiömieheksi ja Y sen äänettömäksi yhtiömieheksi yhtiöpanoksen ollessa määrältään 100 000 markkaa.

Asiassa oli riidatonta, että 10.11.1988 avoimen yhtiön muuttuessa kommandiittiyhtiöksi avoimelle yhtiölle myönnetyn luotollisen shekkitilin saldo oli ollut negatiivinen 65 894,03 markkaa ja että tilille oli 11.11.1988 tehty 100 000 markan pano. Riidatonta oli myös, että pankki oli 10.11.1988 ollut tietoinen yhtiösopimuksesta ja avoimen yhtiön muuttamisesta kommandiittiyhtiöksi, vaikka muutos oli merkitty kaupparekisteriin vasta 8.11.1989.

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että A:n Paja, A & Kumpp. -niminen avoin yhtiö oli lakannut olemasta 10.11.1988, kun se oli yhtiösopimuksella muutettu kommandiittiyhtiöksi. Oikeudelle esitetyn "muutos yhtiösopimukseen" -nimellä otsikoidun, avoimen yhtiön yhtiömiesten 10.11.1988 allekirjoittaman sopimuksen mukaan yhtiö aloitti toimintansa kommandiittiyhtiönä tuosta päivästä lähtien.

Vaikka avoimen yhtiön elinkeinotoiminta oli siirtynyt sellaisenaan pääosin samalla toimialalla toimivalle kommandiittiyhtiölle, joka oli jatkanut toimintaa, ja vaikka yhtiömuodon muutoksesta ei olisikaan ollut kirjanpidollisia tai verotuksellisia seuraamuksia yhtiön identiteetin säilyessä samana, perustettu kommandiittiyhtiö oli kuitenkin eri oikeushenkilö kuin sopimuksella lakkautettu avoin yhtiö.

Arvioitaessa avoimen yhtiön osakkaiden vastuuta avoimelle yhtiölle syntyneistä velvoitteista, kuten luotollisen shekkitilin määrästä, sekä samalle luotolliselle shekkitilille, jonka omistajaksi kommandiittiyhtiö oli tullut, tehdyn 100 000 markan panon merkitystä lakanneen yhtiön yhtiömiesten kannalta oli oikeusohjeena sovellettava yhtiösopimusta tehtäessä voimassa ollutta kauppakaaren 15 luvun 2 §:ää sekä avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 4 luvun 1 §:ää ja 8 luvun 1 §:ää.

Kauppakaaren 15 luvun 2 §:stä ilmenevän oikeusohjeen mukaan yhtiömiehet vastasivat kukin omasta ja toistensa puolesta yhtiön vastuista velkojaan nähden. Avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 1.1.1989 voimaan tulleessa laissa yhtiömiesten vastuun perusteen oli katsottava vastaavan kauppakaaren edellä mainittua normia.

Luotollisen shekkitilin kulloistakin velkasaldoa oli pidettävä tilinomistajan velkana tililuoton myöntäneelle pankille. Tämä kävi ilmi myös asianosaisten solmiman luotollisen shekkitilin sopimuksesta ja sen ehdoista, muun muassa koronmaksuvelvollisuudesta käytetyn luoton määrälle.

Ennen avoimen yhtiön lakkaamista ja muuttamista kommandiittiyhtiöksi avoimen yhtiön velka pankille oli ollut shekkitililuoton käytetty määrä 65 894,03 markkaa. Avoin yhtiö oli sen toiminnan lakatessa yhtiömuodon muutoksen yhteydessä 10.11.1988 vastuussa pankille kyseisestä määrästä luottoehtojen mukaisine korkoineen ja provisioineen. Tuolloisten yhtiömiesten oli katsottava vastaavan yhtiön mainitusta velvoitteesta täyteen määrään niin kuin omasta velastaan.

A:n Paja, A & Kumpp. -nimisen avoimen yhtiön muuttuessa kommandiittiyhtiöksi oli yksi kolmesta yhtiömiehestä eronnut yhtiöstä, yksi ryhtynyt äänettömäksi yhtiömieheksi ja vain yksi henkilö ryhtynyt kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaiseksi yhtiömieheksi. Yhtiömiesten vastuuseen avoimen yhtiön aikaisista velvoitteista ei vaikuttanut se, että aiempi liiketoiminta oli jatkunut entisenlaisena samalla liikeomaisuudella, kuten tässä tapauksessa oli katsottava tapahtuneen, vaikka siitä ei ollut mainittukaan yhtiösopimuksessa. Velkojan kannalta uuden yhtiön vastuupoh- ja oli kuitenkin muuttunut, koska ainoastaan yksi avoimen yhtiön yhtiömiehistä oli siirtynyt kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaiseksi yhtiömieheksi.

Edellä lausuttuun viitaten käräjäoikeus katsoi muun muassa, ettei A erottuaan avoimesta yhtiöstä liittymättä osakkaaksi kommandiittiyhtiöön ollut vapautunut vastaamasta hänen avoimen yhtiön yhtiömieskautenaan syntyneistä avoimen yhtiön veloista, ellei velkoja ollut häntä siitä erikseen vapauttanut. Asiassa ei ollut edes väitetty tällaista pankin kanssa sovitun. Velkojaan nähden ei yhtiömiesten keskinäisillä sopimuksilla ollut tässä suhteessa merkitystä.

Käräjäoikeus katsoi, ettei kommandiittiyhtiön tilille 11.10.1988 tehty 100 000 markan pano ollut vapauttanut A:ta vastaamasta pankille avoimen yhtiön hallussa 10.11.1988 yhtiön lakatessa olleen tilin velkasaldosta. Kyseistä suoritusta oli asiassa esitettyjen yhtiömuodon muutosta koskevien sopimusten ja yhtiösopimuksen perusteella pidettävä äänettömän yhtiömiehen panoksena ja sijoituksena kommandiittiyhtiöön. Aiempien yhtiömiesten vastuun kannalta ei ollut merkitystä sillä, että kyseisellä suorituksella luotollinen shekkitili oli hetkeksi muuttunut saldoltaan positiiviseksi. Pankin ei ollut näytetty hyväksyneen suoritusta perusteena A:n vapautumiselle avoimen yhtiön aikaisista avoimen yhtiön velvoitteista.

Käräjäoikeus katsoi, että pankilla oli oikeus saada viivästyskorko myös määrällisesti hyväksytylle 6 461,28 markan luottokorkoerälle, koska mainittua pääomitettua korkoerää oli pidettävä pääoman veroisena. Se oli erääntynyt maksettavaksi tililuottosopimuksen tultua irtisanotuksi 27.4.1993.

Näillä perusteilla käräjäoikeus velvoitti A:n yhteisvastuullisesti muiden avoimen yhtiön yhtiömiehinä olleiden kanssa suorittamaan Merita Pankki Oy:lle tilisopimukseen perustuvan tilin velkasaldon määrän 65 894,03 markkaa ja sille ajalta 21.3.1992 -27.4.1993 lasketun luottokoron 6 461,28 markkaa sekä viivästyskorkoa 12 prosenttia laskettuna 72 355,31 markalle 28.4.1993 lukien.

Turun hovioikeuden tuomio 10.9.1996

Hovioikeus muun muassa A:n valituksesta lausui, että avoimesta yhtiöstä eronnut yhtiömies vastasi edelleen niistä velvoitteista, jotka olivat syntyneet ennen hänen yhtiöstä eroamistaan. Sanotun vastuun kannalta merkitystä ei ollut sillä, kuten A oli esittänyt, oliko aikaisempi avoin yhtiö purkautunut vai ei.

Luotollisen shekkitilin velkasaldo oli yhtiösopimuksen allekirjoituspäivänä 10.11.1988 ollut 65 894,03 markkaa. Tilille 11.11.1988 tehdyllä 100 000 markan panolla, jossa oli ollut kyse Y:n äänettömän yhtiömiehen panoksesta ja jolla oli hetkellisesti muutettu tilin saldo positiiviseksi, ei ollut merkitystä A:n vastuun kannalta. Pankin ei ollut näytetty hyväksyneen suoritusta perusteena A:n vapautumiselle avoimen yhtiön aikaisista yhtiön velvoitteista.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Perustelut

A:n Paja, A & Kumpp. -nimisellä avoimella yhtiöllä on ollut pankissa luotollinen shekkitili, jonka luottorajaksi on 1.10.1984 sovittu 70 000 markkaa. Sopimus on ollut voimassa toistaiseksi lakaten yhden kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Avoimen yhtiön yhtiömiehen A:n erotessa yhtiöstä 10.11.1988 tilillä on ollut velkasaldoa 65 894,03 markkaa. Tämän jälkeen tilille on 11.11.1988 tehty 100 000 markan talletus, jolla tilin saldo on tullut positiiviseksi. Sittemmin tililtä tehtyjen nostojen johdosta tilille on jälleen aiheutunut velkasaldoa.

Jo ennen 1.1.1989 voimaan tullutta avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annettua lakia vallinneiden vakiintuneiden periaatteiden mukaan (esimerkiksi KKO 1973 II 9 ja 1973 II 39) on katsottu, että avoimen yhtiön yhtiömies on vastuussa yhtiöstä eroamisensa jälkeen syntyneestä velvoitteesta, jollei velkoja tiennyt, että yhtiömies oli eronnut yhtiöstä ennen velvoitteen syntymistä. Yhtiömies ei kuitenkaan ole vastuussa velvoitteista, jotka ovat syntyneet sen jälkeen, kun hänen eronsa yhtiöstä on merkitty kaupparekisteriin ja kuulutettu. Käsillä olevassa jutussa on riidatonta, että pankki on tiennyt A:n eronneen yhtiöstä 10.11.1988. Näin ollen asiassa on kysymys siitä, tarkoittavatko pankin vaatimukset sellaista maksamatonta velkaa, joka on yhtiömiehen velkavastuuta silmällä pitäen syntynyt ennen A:n eroa.

Avoin yhtiö on tehdessään pankin kanssa sopimuksen shekkitililuotosta velvoittautunut vastaamaan tilillä sopimuksen mukaan mahdollisesti olevasta kulloisestakin velkasaldosta. Toisaalta tilin saldo ja mahdollinen vastattava velkamäärä määräytyvät vasta tililtä tehtävien nostojen sekä toiselta puolen tilille tehtävien talletusten perusteella. Yhtiömiehen velkavastuun syntymisen kannalta voidaan pitää ratkaisevana joko luottosopimuksen solmimista tai kutakin tilitapahtumaa.

Se, että yhtiömies ei yhtiöstä erottuaan enää voi vaikuttaa tililtä tehtäviin nostoihin, puoltaa kantaa, jonka mukaan yhtiömies ei ole vastuussa eron jälkeen tehdyillä nostoilla aiheutetusta velkasaldosta. Viime kädessä kysymys on kuitenkin ratkaistava sen perusteella, missä määrin pankilla, joka on voinut myöntää shekkitililuoton kyseisen yhtiömiehen maksukykyyn luottaen, on mahdollisuus estää tämän eron jälkeen tehdyillä nostoilla aiheutettu velkasaldo tai sen lisääntyminen.

Käsillä olevassa tapauksessa pankki on luottoehtojen mukaan ollut oikeutettu lakkauttamaan tilin käyttämisen, jos luoton sopimuksenmukainen suorittaminen vaarantuu. Siten pankilla, joka on ollut tietoinen A:n 10.11.1988 tapahtuneesta erosta, on ollut eron yhteydessä mahdollisuus harkita, haluaako se pitää luoton voimassa A:n erosta huolimatta. Pankin sallittua edelleen luoton käyttämisen on perusteltua katsoa, ettei A enää vastaa velkasaldosta, joka on syntynyt hänen yhtiöstä eroamisensa jälkeen tapahtuneilla tililtä nostoilla.

Kun tilille 11.11.1988 tulleella 100 000 markan talletuksella on katettu ennen A:n eroa tapahtuneilla nostoilla aiheutettu velkasaldo, on A näin ollen vapautunut kyseistä shekkitililuottoa koskevasta vastuusta. Sillä, että yhtiö on A:n eron yhteydessä muuttunut kommandiittiyhtiöksi yhtiömiesten sovittua avoimen yhtiön yhtiömiehenä olleen Y:n vastuun rajoittamisesta, taikka sillä, että tilille 11.11.1988 talletetut varat ovat tulleet yhtiölle Y:n sijoittaessa yhtiöön äänettömän yhtiömiehen panoksensa, ei ole A:n vastuusta vapautumisen kannalta merkitystä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan A:ta koskevilta osilta. A:han kohdistettu kanne hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta suoritusvelvollisuudesta Merita Pankki Oy:lle.