KKO:1998:162
- Asiasanat
- Rangaistuksen mittaaminen, Huumausainerikos
- Tapausvuosi
- 1998
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R97/1209
- Taltio
- 4069
- Esittelypäivä
Ään.
A oli esitutkinnassa antanut rikoksestaan sellaisia tietoja, että niiden perusteella hänen tekijäkumppaninsa oli saatu kiinni ja tuomittu törkeästä huumausainerikoksesta. A:n toimintaa ei pidetty hänen rangaistuksensa lieventämisperusteena.
RL 6 luku 3 § 3 kohta
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Helsingin käräjäoikeuden tuomio 5.8.1997
Käräjäoikeus katsoi virallisen syyttäjän syytteestä selvitetyksi, että A ja B olivat yhdessä ja yksissä tuumin 26.6.1997 laittomasti tuoneet maahan Tallinnasta Helsinkiin M/s Vaasa Queen -nimisellä aluksella 793,3 grammaa amfetamiinia. B oli Virossa toimittanut amfetamiinin A:lle, jonka jälkeen A ja B olivat yhdessä matkustaneet laivalla Suomeen. Laivamatkan aikana A ja B olivat yhdessä teipanneet amfetamiinin A:n selkään vaatteiden alle. A oli Helsingin satamassa poistunut laivasta amfetamiinin kanssa. Tullitarkastuksessa hänet oli pysäytetty ja tarkastettu, jolloin amfetamiini oli löytynyt häneltä. B oli jäänyt laivaan odottamaan.
Tuodun amfetamiinin amfetamiinipitoisuus oli amfetamiinisulfaatiksi laskettuna ollut 40 painoprosenttia.
Tekoa oli pidettävä törkeänä, koska rikoksen kohteena oli ollut suuri määrä erittäin vaarallista huumausainetta ja teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
A:n osalta syyksilukeminen perustui syytteen myöntämiseen. B:n osalta käräjäoikeus katsoi syytteen näytetyksi A:n uskottavana pitämänsä kertomuksen nojalla. B:n kertomusta tapahtumista käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana tuomion perusteluissa mainitsemiensa seikkojen johdosta.
A:lle tuomittavan rangaistuksen määrää harkitessaan käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa ollut aihetta soveltaa rikoslain 6 luvun 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua rangaistuksen lieventämisperustetta. A oli jäänyt kiinni tullitarkastuksessa hallussaan syyksi lukemisessa kerrottu huumausaine-erä. Käräjäoikeus otti kuitenkin huomioon sen, että A oli kertonut ja selvittänyt tekonsa yksityiskohtia ja rikoksen valmistelutoimia, mitkä seikat osoittivat A:n vähäisempää syyllisyyttä tekoon B:hen verrattuna.
Näillä perusteilla käräjäoikeus tuomitsi A:n rikoslain 50 luvun 2 §:n nojalla törkeästä huumausainerikoksesta 2 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen, josta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä vapaudenmenetysaikaa 26.6. - 4.8.1997 vastaavat 1 kuukausi 10 päivää. Lisäksi käräjäoikeus määräsi amfetamiinin valtiolle menetetyksi.
Helsingin hovioikeuden tuomio 30.10.1997
A valitti hovioikeuteen. Valituksessaan A vaati, että hänelle rangaistusta mitattaessa sovelletaan rikoslain 6 luvun 3 §:n 3 kohdassa tarkoitettua rangaistuksen lieventämisperustetta ja että hänelle tuomittua rangaistusta sen vuoksi alennetaan ja rangaistus määrätään ehdolliseksi.
Hovioikeus lausui, että A oli yrittänyt tuoda amfetamiinia Tallinnasta Suomeen B:n toimeksiannosta. A:n tarkoituksena oli ollut pitää huumausaine hallussaan ainoastaan matkan ajan toimimalla niin sanottuna kuriirina. A:lle tuomittu rangaistus ei siten ollut oikeudenmukaisessa suhteessa hänen rikoksestaan ilmenevään syyllisyyteen. Tämän vuoksi hovioikeus alensi A:n rangaistusta.
A ei ollut oma-aloitteisesti edistänyt rikoksensa paljastumista. A oli sen jälkeen, kun hänet oli jo tullitarkastuksen yhteydessä otettu kiinni, esitutkinnassa kertonut poliiseille tapahtumista. Pelkästään tämä seikka ei ollut peruste rikoslain 6 luvun 3 §:n 3 kohdan soveltamiselle.
A oli yrittänyt tuoda Suomeen suuren määrän erittäin vaarallista huumausainetta. Tämän vuoksi yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen vaati hänen rangaistuksensa tuomitsemista ehdottomana.
Näillä perusteilla hovioikeus alensi käräjäoikeuden A:lle tuomitseman rangaistuksen 2 vuodeksi vankeutta, josta oli rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla vähennettävä vapaudenmenetysaikaa 26.6. - 29.10.1997 vastaavat 4 kuukautta 4 päivää.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle myönnettiin valituslupa.
Valituksessaan A vaati, että rangaistusta rikoslain 6 luvun 3 §:n 3 kohdan nojalla alennetaan. A oli edistänyt rikoksen selvittämistä kertomalla esitutkinnassa heti ensimmäisestä kuulustelusta lähtien täydellisesti oman osuutensa tekoon ja hänen toimintansa oli johtanut B:n kiinnijäämiseen sekä tuomitsemiseen.
Virallinen syyttäjä vastasi valitukseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 28.12.1998
Perustelut
A on käräjäoikeuden tuomiossa selostetulla tavalla tuonut maahan 793,3 grammaa amfetamiinia.
Rikoslain 6 luvun 3 §:n 3 kohdan mukaan rangaistusta voidaan lieventää, jos tekijä on oma-aloitteisesti pyrkinyt edistämään rikoksensa selvittämistä.
A on noustuaan maihin Helsingin satamassa poistuessaan tullialueelta valinnut vihreän linjan. Jouduttuaan tullitarkastukseen A on kysyttäessä antanut matkansa kestosta ja tarkoituksesta ristiriitaisia tietoja, minkä vuoksi hänelle on tehty henkilöntarkastus, jossa häneltä on löydetty edellä mainittu amfetamiinierä. Kun A on rikoksen näin jo tultua hänen osaltaan selvitetyksi vasta tämän jälkeen toimitetuissa kuulusteluissa kertonut teostaan, hän ei ole lainkohdassa tarkoitetulla tavalla oma-aloitteisesti edistänyt rikoksensa selvittämistä.
A on esitutkinnassa kertonut toimineensa tekijäkumppaninsa toimeksiannosta. Tämä ja A:n suorittama tunnistus ovat johtaneet siihen, että myös tekijäkumppani on saatu kiinni ja hänet on tuomittu teosta. Kun puheena olevassa lainkohdassa säädetty lieventämisperuste koskee sekä lain sanamuodon että hallituksen esityksen (HE 25/1975 vp. II s. 15) ja lakivaliokunnan siitä antaman mietinnön (LaVM 1/1976 s. 3) mukaan vain tekijän oman rikoksen eikä muiden tekijäkumppanien osallisuuden selvittämistä, ei A:lle tuomittavaa rangaistusta ole alennettava myöskään tällä perusteella.
Tämän vuoksi Korkein katsoo, ettei A:lle tuomittua rangaistusta ole syytä alentaa rikoslain 6 luvun 3 §:n 3 kohdan nojalla.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota ei muuteta.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Tulokas: Rikoslain 6 luvun 3 §:ssä mainitaan rangaistuksen lieventämisperusteena tekijän omaaloitteinen pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka edistää rikoksensa selvittämistä. Lain esitöistä (HE 125, 1975 II vp. s. 15 ja LaVM 1, 1976 s.3) ilmenee, ettei rikoksen selvittämisen palkitsemisella ole tarkoitettu saattaa Suomessa voimaan eräissä maissa vallitsevaa ns. kruununtodistajajärjestelmää, jonka mukaan rikostoverinsa ilmiantanut ja syyttäjän todistajaksi ryhtynyt voidaan kokonaan tai osaksi jättää teoistaan syytteeseen panematta ja tuomitsematta.
Nyt on kysymys rikoksesta, joka kytkeytyy ammattimaisesti harjoitettuun ja organisoituun kansainväliseen huumerikollisuuteen. Tällaisen vakavan rikollisuuden torjumisen ja selvittämisen kannalta keskeinen merkitys on tiedon keräämisellä huumausaineiden kuljetusreiteistä, rikosten tekotavoista ja laittomaan toimintaan eri portaissa osallistuvista.
Selvittämällä omaa rikostaan ja sen taustaa A on kartuttanut poliisin tietoja Virosta Suomeen suuntautuvasta huumausainekaupasta. Rangaistuksen lieventäminen tämän johdosta on perusteltua eikä siinä jouduta ristiriitaan rikoslain kanssa. Se seikka, että tekokokonaisuuden selvittäminen tapahtui esitutkintavaiheessa A:n tultua tulliviranomaisten kiinniottamaksi, vaikuttaa vain lievennyksen määrään.
Alennan A:lle tuomitun rangaistuksen rikoslain 6 luvun 3 §:n 3 kohdan nojalla 1 vuodeksi 9 kuukaudeksi vankeutta. Rangaistuksesta on vähennettävä rikoslain 3 luvun 11 §:n nojalla 4 kuukautta 4 päivää sekä se, mitä siitä on pantu täytäntöön. Vapaudenmenetysaika 26.6.1997 - 29.10.1997.
Oikeusneuvos Taipale: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Tulokas.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Vuojolahti sekä lautamiehet Laine, Loukkola ja Paavola.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Ritola, Virkkunen ja Henn, joka on myös esitellyt asian.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Lindholm, Tulenheimo-Takki, Taipale (eri mieltä) ja Tulokas (eri mieltä). Esittelijä Lea Nousiainen.