KKO:1997:69
- Asiasanat
- Tuomari, Esteellisyys
- Tapausvuosi
- 1997
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S96/1756
- Taltio
- 1798
- Esittelypäivä
Velkojan vaatiessa lainhakuteitse takaukseen perustuvaa saatavaa lääninhallitus oli lykännyt asian riitaisena alioikeuden ratkaistavaksi. A, joka oli toiminut lääninhallituksessa asian esittelijänä, oli esteellinen toimimaan käräjäoikeudessa pöytäkirjanpitäjänä käsiteltäessä velkojan vireillepanemaa samaan takaukseen perustuvaa velkomusasiaa.
OK 13 luku 1 §OK 22 luku 2 § 3 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Riihimäen käräjäoikeuden tuomio 22.6.1995
Käräjäoikeus velvoitti lausumillaan perusteilla Kansallis-Osake-Pankin kanteesta B:n takaussitoumuksen perusteella suorittamaan pankille 436 000 markkaa korkoineen.
Kouvolan hovioikeuden tuomio 22.5.1996
B valitti hovioikeuteen ja vaati lausumillaan perusteilla, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan tai että asia ainakin palautetaan käräjäoikeuteen uutta käsittelyä varten.
Hovioikeus pääasian osalta lausumillaan perusteilla ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa myönnettiin 30.10.1996.
Valituksessaan B uudisti hovioikeudessa esittämänsä väitteen, että käräjäoikeudessa asiaa käsiteltäessä pöytäkirjanpitäjänä eräissä valmisteluistunnoissa ja pääkäsittelyssä oli toiminut notaari A, joka myös oli toiminut samassa asiassa esittelijänä Hämeen lääninhallituksessa. Pankki oli lainhakuteitse vaatinut lääninhallituksessa B:ltä saatavaansa, ja lääninhallitus oli B:n vaadittua hakemuksen hylkäämistä osoittanut asian riitaisena oikeuden käsiteltäväksi. Tämän pöytäkirjanpitäjän esteellisyyden vuoksi B ensisijaisesti vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan uutta käsittelyä varten käräjäoikeuteen. Toissijaisesti pääasian osalta B uudisti hovioikeudessa esittämänsä vaatimukset.
Asian käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Helena Alitalo-Vilkama ja pöytäkirjanpitäjänä toiminut käräjäviskaali A antoivat heiltä pyydetyt selitykset.
Merita Pankki Oy, entinen Kansallis-Osake-Pankki, vastasi valitukseen ja selityksiin.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 28.5.1997
Perustelut
Pankki on vaatinut kanteessa tarkoitettua takaukseen perustuvaa saatavaa B:ltä aikaisemmin lainhakuteitse Hämeen lääninhallituksessa. B:n väitettyä lääninhallituksessa takaussitoumuksen olevan häntä sitomaton lääninhallitus on 14.7.1993 annetulla päätöksellä ulosottolain 2 luvun 16 §:n (37/1895) nojalla lykännyt asian hänen osaltaan riitaisena asianomaisen alioikeuden ratkaistavaksi. Pankki on tämän jälkeen pannut samaan takaukseen perustuvan velkomusasian vireille Riihimäen käräjäoikeudessa.
A on asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä toiminut oikeudenkäymiskaaren 22 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisena pöytäkirjanpitäjänä 10.2., 26.4. ja 8.6.1995 pidetyissä valmisteluistunnoissa sekä 8.6.1995 pidetyssä pääkäsittelyssä. Käsiteltäessä lääninhallituksessa mainittua lainhakuasiaa A on toiminut asian esittelijänä.
Oikeudenkäymiskaaren 22 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan käräjäoikeuden pöytäkirjanpitäjän esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on sanotun kaaren 13 luvun 1 §:ssä säädetty. Lain esitöissä (HE 154/90 s. 16) on pidetty asianmukaisena, että tuomarin esteellisyyttä koskevat säännökset koskevat myös sellaista pöytäkirjanpitäjää, joka ei ole tuomioistuimen jäsen. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä säädetään tuomarin esteellisyysperusteeksi muun muassa se, että hän on aikaisemmin jonkin oikeuden tai viranomaisen "käskyläisenä" päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.
Esteellisyyssäännösten tarkoituksena on estää sellaisen tilanteen syntyminen, että asian käsittelyyn käräjäoikeudessa osallistuu pöytäkirjanpitäjänä henkilö, jolla saattaa olla aikaisemmin tapahtuneeseen päätöksentekoon osallistumisen perusteella ennakkokäsitys asiasta. Silloinkin kun asia ratkaistaan esittelystä esittelijän olematta itse päätöksentekijänä, esittelijä osallistuu yleensä käsiteltävän asian valmisteluun ja siten myös siitä päättämiseen sillä tavalla, että on perusteltua katsoa myös esittelijänä toimimisen voivan muodostaa esteellisyysperusteen. Myös oikeuskirjallisuudessa on vakiintuneesti katsottu asiassa aikaisemmin esittelijänä toimineen henkilön olevan esteellinen toimimaan samassa asiassa tuomarina (esimerkiksi R.A. Wrede ja Bo Palmgren, Finlands gällande civilprocessrätt, 1953, s. 132, Tauno Tirkkonen, Suomen siviiliprosessioikeus I, 1974, s. 221, Jyrki Virolainen, Lainkäyttö, 1995, s. 388 ja Juha Lappalainen, Siviiliprosessioikeus I, 1995, s. 175).
Kun puheena olevassa tapauksessa otetaan huomioon lääninhallituksessa ja käräjäoikeudessa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet, kysymys on oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta samasta takaukseen perustuvasta velkomusasiasta.
Mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että A on ollut esteellinen toimimaan pöytäkirjanpitäjänä asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä. Tämän vuoksi asia on palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.
Päätöslauselma
Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Asia palautetaan Riihimäen käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa se käsiteltäväkseen ja, huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti menetellä. Käräjäoikeuden on asian ratkaistessaan lausuttava myös asiassa esitetyistä oikeudenkäyntikuluvaatimuksista.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Alitalo-Vilkama.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikkilä, Ikävalko ja Varpila. Esittelijä Jukka Hallavainio.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Taipale, Raulos, Hidén ja Kitunen. Esittelijä Marjatta Möller.