22.8.1997

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 10.10.1995

A:n Oy Arisaukko Ab:tä vastaan ajaman kanteen nojalla käräjäoikeus totesi asiassa olevan riidatonta, että A:n työnantaja Oy Arisaukko Ab oli 20.7.1994 antanut lomautusilmoituksen, jonka mukaan lomautus taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla alkaisi 4.8.1994. A oli ollut lääkärin määräämällä sairaslomalla 26.7.1994 alkaen ainakin 5.9.1994 asti. A:n työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen mukaan työnantaja oli velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa vähennettynä työntekijän saamalla sairaspäivärahalla enintään 42 päivältä. Yhtiö oli kuitenkin maksanut A:lle sairausajan palkkaa vain lomautuksen alkamisajankohtaan 3.8.1994 saakka.

Käräjäoikeus totesi asiassa olevan riitaa siitä, miten lomautuksen ja työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden kollisio oli ratkaistava, kun sairaus oli alkanut lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, mutta ennen lomautuksen alkua.

Työoikeuden normihierarkian mukaan yleissitovan työehtosopimuksen määräys syrjäytti tahdonvaltaisen lainsäännöksen. Lomautuksesta voitiin sopia toisin ja normihierarkia puolusti lähinnä kanteen hyväksymistä.

Vuosiloman ja palkan ansaintaa voitiin analogisesti verrata toisiinsa. Työneuvoston omaksuman ja muun muassa lausunnosta n:o 1214 ilmenevän kannan mukaan ensisijaisena työstä poissaolon syynä oli pidettävä aikaisemmin syntynyttä poissaoloperustetta. Lakkoa tai työsulkua sekä lomauttamista koskevan lausunnon n:o 981 mukaan poissaolon syynä oli pidettävä ensiksi aiheutunutta syytä, jolloin ratkaiseva ajankohta oli työnteon esteen tosiasiallinen alkaminen eikä lomautus- tai työnseisausilmoituksen antamisajankohta. Sairautta ja lakkoa tai työsulkua koskevan lausunnon n:o 957 mukaan ratkaiseva ajankohta oli työnseisauksen todellinen alkaminen, johon sairauden aiheuttamasta työkyvyttömyydestä johtuvan työn estymisen alkaminen oli verrattavissa. Lausunnossa oli rinnastettu lomautusilmoitus ja lakosta tai työsulusta annettu ilmoitus.

Korkein oikeus oli muun muassa ratkaisuissaan 1993:39 ja 1994:30 todennut työntekijän poissaolon johtuvan sairaudesta, kun sairaus oli alkanut ennen työsulkua.

Työnantajan oikeus pidättyä palkanmaksusta työtaistelun johdosta oli analogisesti sovellettavissa työnantajan oikeuteen lomauttaa työntekijä. Sen vuoksi, kun työntekijöiden ei voitu katsoa joutuvan perusteetta eriarvoiseen asemaan, A:n työnteon oli katsottava estyneen sairaudesta johtuvasta syystä ja työnantajan olleen velvollisen maksamaan palkan sairausajalta. Käräjäoikeus velvoitti yhtiön suorittamaan A:lle kanteessa vaaditun palkan korkoineen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 14.5.1996

Yhtiö valitti hovioikeuteen. Hovioikeus lausui perusteluissaan muun muassa seuraavaa:

Oikeuskäytännössä oli vakiintuneesti noudatettu niin sanottua aikaprioriteettiperiaatetta eli katsottu työntekijän työnteon esteen johtuvan siitä syystä, joka oli alkanut ensimmäiseksi. Siihen nähden, että A:n sairaudesta johtuva este oli alkanut vasta sen jälkeen, kun lomauttamisen alkamispäivä oli hänelle ilmoitettu, sairauspäivät oli otettava palkanmaksuvelvollisuuden osalta huomioon ainoastaan lomauttamisen alkamiseen asti. Tämän vuoksi yhtiö ei ollut velvollinen maksamaan A:lle lomautuksen ajalta palkkaa hänen sairaspäiviltään, kun A oli joutunut sairaslomalle lomautusilmoituksen antamisen jälkeen. Hovioikeus hylkäsi kanteen.

Perustelut

Oy Arisaukko Ab on 20.7.1994 antanut A:lle ilmoituksen 4.8.1994 alkavasta lomautuksesta. A on ollut 26.7.1994 alkaen sairaslomalla, joka on jatkunut lomautusilmoitusajan päättymisen jälkeenkin. Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että A:n työsuhteessa noudatettavan työehtosopimuksen mukaan hänellä olisi estyessään tekemästä työtä sairauden vuoksi ollut oikeus saada palkkaa 5.9.1994 saakka. Yhtiö on kuitenkin kieltäytynyt maksamasta sairausajan palkkaa lomautusajalta 4.8.1994 alkaen.

Työsopimuslain 30 §:ssä säädetään: "Jos työnantaja voisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hänellä on oikeus 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa työntekijä siten, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa." Lomautuksen ajalta työnantaja ei siten ole velvollinen maksamaan palkkaa.

Yhtiöllä on riidattomasti ollut oikeus lomauttaa A ja lomautus on alkanut ilmoituksen mukaisesti. Kun lomautusilmoitus on annettu ennen sairasloman alkamista, työnteon keskeytys on 4.8.1994 alkaen johtunut lomautuksesta. A:lla ei siten ole oikeutta vaatimaansa sairausajan palkkaan.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.