11.2.1997

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 13.4.1995

Käräjäoikeus, joka oli 30.3.1995 myöntänyt A:lle maksuttoman oikeudenkäynnin ilman korvausvelvollisuutta valtiolle 10.1.1995 lukien ja määrännyt asianajaja B:n hänen oikeudenkäyntiavustajakseen, tuomitsi A:n törkeästä pahoinpitelystä ja taposta kymmenen vuoden pituiseen yhteiseen vankeusrangaistukseen.

Helsingin hovioikeuden tuomio 28.3.1996

Hovioikeus, jolta A haki muutosta käräjäoikeuden tuomioon, määräsi A:lle suoritettavaksi mielentilatutkimuksen. Sen jälkeen hovioikeus käräjäoikeuden tuomiota muuttaen tuomitsi A:n täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdyistä törkeästä pahoinpitelystä ja taposta kuuden vuoden kuuden kuukauden pituiseen yhteiseen vankeusrangaistukseen. B oli hovioikeuteen jättämänsä laskun mukaisesti vaatinut, että hänelle määrätään valtion varoista maksettavaksi A:n avustamisesta hovioikeudessa palkkiona arvonlisäveroineen 4 819 markkaa. Hovioikeus määräsi B:n palkkioksi arvonlisäveroineen 1 100 markkaa.

Perustelut

Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentin säännöksen nojalla sanotun lain mukaan määrätyllä oikeudenkäyntiavustajalla on oikeus saada valtion varoista kohtuullinen palkkio työstään ja ajanhukasta sekä korvaus tarpeellisista kuluistaan. Palkkiota ja kulujen korvausta määrättäessä on niiden määrään vaikuttavana seikkana otettava huomioon erityisesti asian laatu ja vaativuus, suoritetun työn laatu sekä se, onko ollut erityisiä syitä määrätä avustaja tuomioistuinpaikkakunnan ulkopuolelta. Lain 15 §:n 4 momentin mukaan oikeusministeriö antaa, neuvoteltuaan Suomen Asianajajaliiton kanssa, tarkemmat määräykset pykälässä tarkoitetuista palkkioista ja korvauksista. Lainkohdan nojalla oikeusministeriö on 19.12.1994 vahvistanut määräyksen (4329/33/94 OM) oikeudenkäyntiavustajalle maksettavista palkkioista ja kulukorvauksista maksuttomassa oikeudenkäynnissä. Tuomioistuimen on määrätessään sanotun lain 15 §:n 1 momentin nojalla avustajalle palkkiota ja kulujen korvausta käytettävä mainittua oikeusministeriön määräystä tulkinta-apunaan.

B on hovioikeudelle sanotun lain 16 §:n 1 momentin mukaisena selvityksenä valitusta varten suorittamistaan toimista ja kuluista esittämässään eritellyssä laskussa vaatinut palkkiona 500 markkaa neuvottelusta 15.4.1995 päämiehensä A:n kanssa Helsingin lääninvankilassa, 150 markkaa puhelinneuvottelusta 19.4.1995 Helsingin keskusvankilan ylilääkärin W:n kanssa, 400 markkaa käräjäoikeuden pöytäkirjan läpikäynnistä 2.5.1995, 150 markkaa puhelinneuvottelusta 2.5.1995 ylilääkäri W:n kanssa, 1 350 markkaa neuvottelusta 2.5.1995 A:n kanssa Hämeenlinnan keskusvankilassa, 200 markkaa tutustumisesta 9.5.1995 A:n äidin kirjoituksiin A:n taustasta sekä 1 200 markkaa valituksen laatimisesta ja sen jättämisestä hovioikeuteen 10.5.1995. Lisäksi B on vaatinut kulukorvauksena 500 markkaa ylilääkäri W:n A:n syyntakeisuudesta ja tämän mielentilan tutkimisen tarpeellisuudesta antaman lääkärinlausunnon lunastamisesta.

Hovioikeus on lausumatta mitään eri toimenpiteistä määrännyt, että "Valtion varoista suoritetaan palkkioksi hovioikeudessa arvonlisäveroineen ...... asianajaja B:lle A:n avustamisesta 1.100 markkaa sekä B:lle lisäksi korvaukseksi tarpeellisista kuluista 500 markkaa.".

Hovioikeus ei siten ole ilmoittanut niitä perusteita, joita se on soveltanut B:n palkkiota määrätessään. Palkkion määrä antaa kuitenkin aiheen olettaa, että hovioikeus on tarkoittanut vahvistaa palkkion noudattaen mainitussa oikeusministeriön määräyksessä tavanomaisia tehtäväkokonaisuuksia hovioikeudessa silmällä pitäen vahvistettuja normaalipalkkioita. Palkkion määrän vertailu laskussa esitettyihin eri vaatimuksiin viittaa siihen, että hovioikeus on hylännyt joitakin niistä kokonaan.

Oikeusministeriön määräyksen perusteella sen mukaiseen tavanomaiseen tehtäväkokonaisuuteen hovioikeudessa sisältyviä toimia ovat tyytymättömyyden ilmoittaminen, asian valmistelu muutoksenhakua varten ja muutoksenhakukirjelmän laatiminen. B on esittämänsä laskun mukaan suorittanut myös sellaisia päämiehensä edun vaatimia toimenpiteitä, joiden ei voida katsoa kuuluvan sanotunlaiseen avustajan normaaliin työmäärään muutoksenhakuvaiheessa. Tällaisista toimenpiteistä avustaja on oikeusministeriön määräyksen nojalla oikeutettu saamaan erillisen palkkion, joka muiden kuin puhelinneuvotteluiden ja asiakirjojen hankkimisen osalta määräytyy avustajan laskusta ilmenevän ajankäytön perusteella. Ilmeisen tarpeettomista toimista ei palkkiota makseta. Ottaen huomioon A:n syyksi luettujen rikosten vakavuus ja hänelle tuomitun rangaistuksen ankaruus sekä tarve hankkia selvitystä hänen syyntakeisuutensa määrittelemiseen liittyvistä seikoista eivät B:n laskusta ilmenevät toimenpiteet ole olleet ilmeisen tarpeettomia. B:lle olisi siten tullut jo mainitun määräyksen nojalla vahvistaa suurempi palkkio kuin mitä hovioikeus on tehnyt. B:lle määrättyä palkkiota ei siten voida pitää maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 15 §:n 1 momentin säännöksen mukaisena kohtuullisena palkkiona.

Edellä mainituilla perusteilla ovat toimenpiteistä muutosta haettaessa tavanomaiseen työmäärään kuuluneet käräjäoikeuden pöytäkirjan läpikäynti, tutustuminen päämiehen äidin kirjoituksiin sekä itse valituksen laatiminen ja jättäminen hovioikeuteen, joiden toimenpiteiden osalta kohtuullinen palkkio on 1 200 markkaa. Tarpeellisia erikseen laskutettavia toimenpiteitä ovat olleet vankilassa tapahtuneet neuvottelut A:n kanssa ja puhelinneuvottelut ylilääkäri W:n kanssa. Kohtuullinen palkkio neuvottelusta A:n kanssa Helsingin lääninvankilassa on 450 markkaa ja neuvottelusta A:n kanssa Hämeenlinnan keskusvankilassa 1 350 markkaa. Sanottujen puhelinneuvottelujen osalta kohtuullinen palkkio on 240 markkaa.

B:lle maksettava kohtuullinen palkkio A:n avustamisesta hovioikeudessa on näin ollen yhteensä 3 240 markkaa, johon on lisättävä arvonlisävero 712,80 markkaa. B:n kokonaispalkkio hovioikeudessa on siten korotettava arvonlisäveroineen 3 952,80 markaksi.

Päätöslauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan. Asianajaja B:lle valtion varoista maksettava palkkio A:n avustamisesta hovioikeudessa korotetaan arvonlisäveroineen 3 952,80 markaksi.