5.2.1996

Lahden käräjäoikeuden tuomio 5.7.1994

Virallisen syyttäjän syytteestä käräjäoikeus lausui selvitetyksi, että A oli ilman asianmukaista ajolupaa yleisillä teillä 1) 17.5.1994 Heinolan maalaiskunnassa kuljettanut henkilöautoa nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon jälkeen ollut 2,23 promillea, olosuhteiden ollessa sellaiset, että teko on ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisten turvallisuudelle, ja laiminlyönyt noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi seurauksin, että auto oli suistunut tieltä, 2) 18.5.1994 Asikkalassa kuljettanut henkilöautoa nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon jälkeen ollut 1,65 promillea, olosuhteiden ollessa sellaiset, että teko on ollut omiaan vaarantamaan toisten turvallisuutta, sekä 3) 1.6.1994 Padasjoella kuljettanut henkilöautoa nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon jälkeen ollut 1,99 promillea, olosuhteiden ollessa sellaiset, että teko on ollut omiaan vaarantamaan toisten turvallisuutta.

Tämän vuoksi käräjäoikeus, jossa oli esitetty A:n soveltuvuutta yhdyskuntapalveluun koskeva selvitys ja jossa A oli antanut suostumuksensa yhdyskuntapalveluun, tieliikennelain 3, 64, 98 ja 102 §:n sekä rikoslain 23 luvun 2 §:n nojalla tuomitsi A:n kolmesta törkeästä rattijuopumuksesta, liikenteen vaarantamisesta sekä kolmesta ajo-oikeudetta ajosta yhteiseen 5 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Kouvolan hovioikeuden tuomio 23.5.1995

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A saattoi jutun vaatien muun ohella, että hänelle määrätään vankeusrangaistuksen sijasta rangaistukseksi yhdyskuntapalvelua, lausui, ettei A:n voitu olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta ja pysytti käräjäoikeuden tuomion.

Perustelut

Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan virallisen syyttäjän on, lainkohdassa mainituin poikkeuksin, päätettyään nostaa syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan tuomita yhdyskuntapalvelua, hankittava yhdyskuntapalvelun toimeenpanosta vastaavalta Kriminaalihuoltoyhdistyksen aluetoimistolta selvitys rikoksesta epäillyn soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun. Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta annetun lain 4 §:n mukaan yhdyskuntapalveluun tuomitsemisen edellytyksenä on, että rikoksentekijä on antanut suostumuksensa yhdyskuntapalvelun suorittamiseen ja että voidaan olettaa hänen suoriutuvan siitä. Mainitun asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaan Kriminaalihuoltoyhdistyksen on tutkiessaan rikoksesta epäillyn soveltuvuutta yhdyskuntapalveluun otettava huomioon hänen kykynsä ja halukkuutensa suoriutua palvelusta sekä hänen muut olosuhteensa. Samalla on selvitettävä mahdollisten tukitoimien tarve.

Yhdyskuntapalvelun kokeilemista koskevaan tai muuhun lainsäädäntöön ei sisälly säännöksiä niistä edellytyksistä, joiden perusteella tuomioistuin harkitsee, voidaanko rikoksentekijän olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 62/90 s. 8 - 9) on edellytetty, ettei soveltuvuusharkinta saa muodostua sosiaalisesti valikoivaksi ja että perusteiden tulisi olla mahdollisimman oikeudenmukaisia ja yksiselitteisiä. Lähtökohtana olisi pidettävä rikoksentekijän edellytyksiä ja halua suoriutua palvelusta. Lisäksi on korostettu, ettei yhdyskuntapalvelun käyttöalaa ole nähty tarpeelliseksi rajata tiettyihin rikoslajeihin tai rajoittaa sitä esimerkiksi rikoksentekijän iän tai uusimisasteen perusteella.

Varsinaisen soveltuvuustutkinnan tekee siis Kriminaalihuoltoyhdistys, jolla on lähtökohtaisesti parhaat mahdollisuudet arvioida rikoksesta epäillyn soveltuvuus yhdyskuntapalveluun. Normaalitapauksessa tuomioistuimella ei yleensä ole aihetta poiketa Kriminaalihuoltoyhdistyksen käsityksestä. Milloin tuomioistuin kuitenkin näin menettelee on rikoksesta epäillyn oikeusturva huomioon ottaen perusteltua pääsääntöisesti edellyttää, että syyt poikkeamiselle ilmoitetaan tuomioistuimen ratkaisussa.

Kriminaalihuoltoyhdistys on A:sta antamassaan lausunnossa todennut, että A on ollut erittäin motivoitunut yhdyskuntapalveluun ja että hän on antanut siihen suostumuksensa. Lausunnon mukaan A soveltuu yhdyskuntapalveluun, mutta tarvitsee ehdottomasti tukitoimenpiteitä päihdeongelmansa vuoksi.

Käräjäoikeus, jossa A:n yhdyskuntapalveluun soveltuvuutta koskeva selvitys on esitetty ja jossa A on antanut suostumuksensa yhdyskuntapalveluun, ei ole tuomiossaan lausunut yhdyskuntapalvelusta. A:n vaadittua valituksessaan hovioikeuteen, että hänelle vankeusrangaistuksen sijasta määrätään rangaistukseksi yhdyskuntapalvelua, hovioikeus on tuomiossaan katsonut, ettei A:n voida olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Hovioikeus ei ole ilmoittanut perusteita, joilla se on päätynyt ratkaisuunsa. Edellä kerrotut soveltuvuusselvityksen tekemiseen ja rikoksesta epäillyn oikeussuojaan liittyvät seikat huomioon ottaen alempien oikeuksien menettelyä ei voida pitää asianmukaisena.

Kuten yllä on todettu, A:sta laaditusta yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksestä ilmenee muun ohella, että hän on ollut erittäin motivoitunut suoriutumaan mahdollisesta yhdyskuntapalvelusta. Toisaalta hänellä on ollut selvästi havaittavissa jonkinasteinen päihdeongelma, joka heijastuu rattijuopumuskäyttäytymisenä ja jonka vuoksi hän tarvitsee tukitoimenpiteitä. A on tuomittu aikaisemmin useita kertoja vankeusrangaistukseen lähinnä rattijuopumuksista tai törkeistä rattijuopumuksista ja niihin liittyneistä rikoksista. Korkein oikeus katsoo kuitenkin, että sanotunlaisen päihdeongelman olemassaolo ja aikaisemmat rikokset eivät sinänsä estä määräämästä rangaistukseksi yhdyskuntapalvelua, vaan ratkaisevaa on kokonaisarvio siitä, voidaanko rikoksentekijän olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Asiassa ei ole käynyt ilmi muitakaan seikkoja, jotka antaisivat aiheen poiketa soveltuvuusselvityksestä ilmenevästä arvioinnista A:n soveltuvuudesta yhdyskuntapalveluun ja siten hänen oletetusta kyvystään selviytyä siitä.

Mainittua arviointia tukee vielä se, että A:lle on käräjäoikeuden tuomion jälkeen määrätty eräistä sen jälkeen tehdyistä rikoksista yhteisen 75 päivän vankeusrangaistuksen sijasta 75 tuntia yhdyskuntapalvelua, josta hän on suoriutunut.

Edellä olevan mukaan A:lle voidaan hovioikeuden hänelle tuomitseman vankeusrangaistuksen sijasta määrätä yhdyskuntapalvelua.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan. A:lle määrätään hovioikeuden hänelle tuomitseman 5 kuukauden vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 140 tuntia.