Finlex - Etusivulle
Ennakkopäätökset

6.3.1996

Ennakkopäätökset

Korkeimman oikeuden verkkosivuilla ja vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokoteksteinä v. 1980 alkaen. Vuosilta 1926-1979 näkyvissä on ainoastaan otsikko tai hakemistoteksti.

KKO:1996:25

Asiasanat
Tavaramerkki
Tapausvuosi
1996
Antopäivä
Diaarinumero
R 94/431
Taltio
754
Esittelypäivä

Ään.

Kysymys Final-farmarihousuihin kiinnitettyjen merkkien sekoitettavuudesta Levi's-farmarihousujen rekisteröityihin tavaramerkkeihin.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Syyte Helsingin raastuvanoikeudessa

Asianomistaja Levi Strauss & Co lausui raastuvanoikeudessa, että A oli 1.11.1992 - 3.2.1993 Lohjalla harjoittaessaan liiketoimintaa yksityisyrittäjänä tahallaan loukannut yhtiön yksinoikeutta sen nimiin Suomessa rekisteröityihin tavaramerkkeihin nrot 51890, 51984, 75163, 83334 ja 86066 hankkimalla myytäväksi ja pitämällä kaupan 300 kappaletta farmarihousuja, jotka oli luvattomasti varustettu mainittuihin yhtiön tavaramerkkeihin sekoitettavissa olevin tavaramerkein. Yhtiön tavaramerkit olivat olleet Final-housuissa käytettyjen merkkien esikuvana. Final-housujen merkit eivät olleet omaperäisiä, vaan yhtiön tavaramerkeistä törkeästi kopioituja. Merkit olivat helposti sekoitettavissa toisiinsa tai lähes identtiset. (Yhtiön tavaramerkit ja Final-housuissa käytetyt vastaavat merkit on esitetty teoksessa Korkeimman oikeuden ratkaisuja 1996 I.)

Tämän vuoksi yhtiö vaati, että A tavaramerkkilain 1 §:n, 4 §:n ja 39 §:n 1 momentin nojalla tuomitaan rangaistukseen tavaramerkkioikeuden loukkauksesta. Lisäksi yhtiö vaati vahingonkorvausta, A:n kieltämistä jatkamasta ja toistamasta tekoaan sekä takavarikossa olevien farmarihousujen hävittämistä.

A:n vastaus

A kiisti syytteen ja muut yhtiön vaatimukset.

Raastuvanoikeuden päätös 29.11.1993

Raastuvanoikeus, jossa myös virallinen syyttäjä vaati A:lle rangaistusta, lausui, että ainoastaan tavaramerkki nro 51890 muistutti olennaisilta osiltaan Final-housuissa olevaa kuviota. Kyseinen Final-housujen kuvio ei kuitenkaan ollut täysin samanlainen ja se oli kooltaan pieni suhteessa muihin housuissa oleviin tuoteselosteisiin. Näin ollen Final-housut eivät kokonaisuudessaan olleet sekoitettavissa yhtiön housuihin eikä yhtiön suojattua tavaramerkkiä ollut loukattu.

Tämän vuoksi raastuvanoikeus hylkäsi syytteen ja muut vaatimukset.

Helsingin hovioikeuden tuomio 7.4.1994

Yhtiö valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus lausui, että tavaramerkkien nrot 51890, 51984, 86066 ja 83334 osalta oli todettavissa yhtäläisyyksiä Final-housuissa olleisiin merkkeihin nähden. Nämä rekisteröidyt tavaramerkit olivat kuitenkin käsittäneet melko tyypillisiä farmarihousuissa esiintyviä aiheita. Housujen kaupallisen alkuperän osoittajana ja ostopäätöksen kannalta merkittävä oli erityisesti tuotteen nimi. Tavaramerkissä nro 75163 esiintyi kyllä kuviomerkissä hallitsevana sana Levi's, mutta Levi's-nimeä ei kuitenkaan esiintynyt lainkaan Final-sanalla merkittyjen housujen merkissä. Final-housuissa oli yhtä lukuunottamatta kaikkien merkkien yhteyteen liitetty sana Final. Kokonaisvaikutelmaltaan rekisteröidyt tavaramerkit ja Final-nimellä merkittyjen housujen vastaavat kuviomerkit eivät olleet asianomaisissa kuluttajaja elinkeinopiireissä sekoitettavissa.

Tämän vuoksi hovioikeus pysytti raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Yhtiölle myönnettiin valituslupa.

Yhtiö vaati hovioikeuden tuomion ja raastuvanoikeuden päätöksen kumoamista sekä uudisti esittämänsä vaatimukset.

A antoi vastauksen, jossa hän vaati valituksen hylkäämistä.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 6.3.1996

Perustelut

Tavaramerkkilain mukainen yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää sen, ettei kukaan muu kuin merkin haltija saa elinkeinotoiminnassa käyttää tavaroittensa tunnuksena kyseiseen tavaramerkkiin sekoitettavissa olevaa merkkiä tavarassa tai sen päällyksessä taikka muulla tavoin. Tavaramerkkien sekoitettavuudesta on kysymys silloin, kun kilpailevissa tavaroissa käytetään suojatun merkin kanssa samaa tai samankaltaista merkkiä, joka saattaa kyseisten tavaroiden kohderyhmässä synnyttää identiteettielämyksen.

Hakijan rekisteröity tavaramerkki nro 51890 on kuviomerkki, jossa hevoset vetävät vastakkaisiin suuntiin keskellä olevia farmarihousuja. Kummankin hevosen vieressä on ajaja ratsupiiskoineen. A:n Final-tuotenimellä myymien housujen merkki on aiheeltaan samanlainen. Erona on hevosten asento ja ratsastajain sijainti hevosten selässä. Idealtaan ja kokonaisvaikutelmaltaan vastaajan käyttämä jäljittelymerkki on hakijan suojattuun merkkiin sekoitettavissa.

Hakijan rekisteröidyt tavaramerkit 51984, 83334 ja 86066 ovat kuviomerkkejä, joissa on kuvattu farmarihousujen takatasku kaariompeleineen, housujen takamuksen muoto, ompeleet ja tunnusmerkit sekä takataskun kaarimuotoinen kuvio. Merkkien aihepiiri liittyy farmarihousujen tavanomaiseen ulkoasuun ja valmistustapaan. Erottamiskyvyltään merkkejä on pidettävä heikkoina. Tästä syystä vastaajan Final-tuotenimellä markkinoimien housujen vastaavien merkkien, jotka yksityiskohtien osalta eroavat hakijan merkeistä, ei ole katsottava olevan sekoitettavissa hakijan suojattuihin merkkeihin.

Rekisteröity tavaramerkki nro 75163 on kuviomerkki, jossa esiintyy hallitsevana sana LEVI'S, kun taas vastaajan käyttämässä vastaavassa merkissä esiintyy keskeisenä numerosarja 501 ja toistuu sana FINAL. Merkit eivät ole sekoitettavissa.

Tavaroiden varustaminen usealla tuotetunnuksella saattaa vähentää tavaroiden kaupallista alkuperää koskevaa sekoitettavuusvaaraa. Kun kuitenkin tavaramerkkioikeudellisen tarkastelun lähtökohtana on tavaramerkkien sekoitettavuus ja yksinoikeussuoja kattaa tavaramerkkeihin liittyvän markkinoimisintressin ja mainosarvon, sekoitettavuusarviointia ei voida tehdä pelkästään pitäen lähtökohtana kaikkien merkkien luomaa kokonaisvaikutelmaa. Tällainen tarkastelu olisi omiaan vähentämään yksittäisten merkkien nauttimaa suojaa. Arviointi on suoritettava Korkeimman oikeuden ratkaisusta 1987:11 (ADIDAS) ilmenevän periaatteen mukaisesti merkkikohtaisesti.

Jutussa ilmennyt tavaramerkkien tietoinen jäljittely osoittaa A:n tahallisuutta. Edellä olevan perusteella on selvitetty, että A on 1.11.1992 - 3.2.1993 Lohjalla tahallaan loukannut yhtiön oikeutta sille Suomessa rekisteröityyn tavaramerkkiin nro 51890 kaupittelemalla 300 kappaletta farmarihousuja, joihin on luvattomasti kiinnitetty mainittuun tavaramerkkiin sekoitettavissa oleva merkki.

Muiden kysymyksessä olevien tavaramerkkien osalta syyte on hylättävä, koska nämä tavaramerkit ja vastaavat Final-housuissa olevat merkit eivät ole olleet sekoitettavissa toisiinsa.

Kun A on tahallaan loukannut yhtiön oikeutta tavaramerkkiin nro 51890, hän on tavaramerkkilain 38 §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan yhtiölle aiheutuneen vahingon, jonka määrän Korkein oikeus on oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n nojalla arvioinut tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan seuraavasti:

A tuomitaan tavaramerkin nro 51890 osalta tavaramerkkilain 4 §:n 1 momentin ja 39 §:n 1 momentin (716/95) nojalla 1.11.1992 - 3.2.1993 tehdystä tavaramerkkirikkomuksesta 20:een 30 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 600 markkaa. Muilta osilta syyte hylätään.

A velvoitetaan suorittamaan Levi Strauss & Co:lle korvaukseksi tavaramerkin loukkauksella aiheuttamastaan vahingosta 5 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 29.11.1993 lukien. Muilta osilta korvausvaatimukset hylätään.

Lisäksi Korkein oikeus antoi lausuman eräistä muista seuraamuksista.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Esittelijäneuvos Kitunen:

Korkein oikeus lausunee pääasiaratkaisun perusteluina:

Levi Strauss & Co on asiassa vaatinut A:n tuomitsemista rangaistukseen tavaramerkkioikeuden loukkauksesta ja, paitsi muuta, A:n velvoittamista tämän rikoksen perusteella suorittamaan yhtiölle korvausta.

Kuten hovioikeuskin on todennut, on verrattaessa Levi Strauss & Co:lle rekisteröityjä tavaramerkkejä nrot 51890, 51984, 75163, 83334 ja 86066 vastaaviin Finalhousuissa oleviin merkkeihin havaittavissa merkeissä yhtäläisyyksiä. Yleisesti tunnettua myös on, että kuluttajien ostaessa niin sanottuja merkkituotteita kuten Levi's-housujen kaltaisia tuotteita on merkittävä ostopäätökseen vaikuttava tekijä tuotteen nimi.

Tavaramerkki nro 51890 on kuviomerkki, jota muistuttava merkki on myös Final-housuissa. Esitetystä selvityksestä kuten oikeuteen annetuista Levi's-housuista on pääteltävissä, ettei tavaramerkki esiinny housuissa hallitsevana tunnusmerkkinä. Final-housujen merkissä on myös eroavuuksia verrattaessa sitä tähän tavaramerkkiin. Final-housujen merkin yhteydessä on myös selvästi erottuvana sana Final.

Tavaramerkit nrot 51984, 83334 ja 86066 ovat puolestaan merkkejä, joissa kuvattujen aiheiden ilmaisutavat eivät ole omaperäisiä. Verrattaessa myös näitä tavaramerkkejä Final-housuissa käytettyihin vastaaviin merkkeihin on merkeissä havaittavissa eroavuuksia.

Pelkästään vertailemalla keskenään mainittuja Levi Strauss & Co:n tavaramerkkejä ja vastaavia Final-housujen merkkejä sekä merkkien sijoittelua ei voida päätyä siihen, että merkit olisivat kokonaisvaikutelmaltaan sekoitettavissa toisiinsa.

Tämän vuoksi, ottaen tavaramerkin nro 75163 osalta huomioon myös hovioikeuden lausuman perustelun ja todeten, että nyt on kysymys rikosasiasta, Korkein oikeus katsoo jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olevat tavaramerkit ja Final-housuissa käytetyt vastaavat merkit olisivat kokonaisvaikutelmaltaan asianomaisissa ostajapiireissä sekoitettavissa. Näin ollen on jäänyt näyttämättä, että A olisi syyllistynyt hänen viakseen väitettyyn tavaramerkkioikeuden loukkaukseen.

Korkein oikeus lausunee tuomiolauselmana:

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Oikeusneuvos Hidén: Hyväksyn mietinnön. Enemmistön katsottua A:n syyllistyneen tavaramerkkioikeuden loukkaukseen ja sillä perusteella velvolliseksi korvaamaan Levi Strauss & Co:lle teolla aiheutetun vahingon ilmoitan, äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan korvauksen määrästä, olevani niiden osalta samaa mieltä kuin enemmistö.

Oikeusneuvos Lindholm: Pääasian osalta katson, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota. Muilta osilta olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Hidén.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Hirvonen, Kemppinen ja Mikkola. Esittelijä Leena Juutilainen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Lindholm (eri mieltä), Taipale, Tulokas ja Hidén (eri mieltä). Esittelijä Kari Kitunen (mietintö).

Sivun alkuun